Kierrätys ja jätteiden lajittelu

Kautium

IOdootti
Tukijäsen
Liittynyt
16.10.2016
Viestejä
20 720
Keskustelua kierrätyksestä ja sen mahdollisista hyödyistä ja haitoista eri teknologioineen. Kaikenlaista kannanottoa aiheesta on näkynyt rönsyillen eri ketjuissa, joten yritetään jatkossa kohdistaa tämän aihepiirin höpinät tänne.


 
  • Tykkää
Reactions: mti
Näin omakotitalo asujana tulee melkein kaikki kierrätettyä; metalli, lasi, muovi, pahvi ja paperi. Biojätteitä ei kierrätetä kun sitä ei niin paljon tule ja kompostori on ollut hankintalistalla jo kauan.

Muovi on kyllä sellaista mitä tulee monikymmenkertaisesti muihin jätteisiin verrattuna. Ja sehän on selvää rahaa kun maksaa omasta jätesäiliöstä ja meillä riittääkin kerran kuussa 240l tyhjennys ja silloinkin säiliö on harvemmin edes puolessa välissä.
 
Näin omakotitalo asujana tulee melkein kaikki kierrätettyä; metalli, lasi, muovi, pahvi ja paperi. Biojätteitä ei kierrätetä kun sitä ei niin paljon tule ja kompostori on ollut hankintalistalla jo kauan.

Muovi on kyllä sellaista mitä tulee monikymmenkertaisesti muihin jätteisiin verrattuna. Ja sehän on selvää rahaa kun maksaa omasta jätesäiliöstä ja meillä riittääkin kerran kuussa 240l tyhjennys ja silloinkin säiliö on harvemmin edes puolessa välissä.
Minä en ole kiinnittänyt muovin määrään koskaan erityisemmin huomiota, eikä sitä tule myöskään erikseen kierrätettyä, kun ei taloyhtiössä ole sille erillistä lootaa. Lähinnä muovikassit, satunnaiset pantittomat muovipakkaukset ja pakkausmuovit tulevat mieleen, mutta kertyyhän niistä varmasti ajan kanssa melkoinen kasa.

Hieman laiska olen kierrättämään, mutta palautuspullot, lasit, ser/metalli, paperi/pahvi ja ongelmajätteet päätyvät asiallisiin lootiin. Loput menevät sekajätteisiin ja itse asiassa satunnaiset säilykepurkitkin päätyvät sinne useammin kuin metallikeräykseen. Biojätteiden kierrätystä ei tule harrastettua, kun se on niin sottaista ja haisevaa ja määrätkin vähäisiä.
 
Ihmetyttää että noihin muovinkierrätyspisteisiin ei olla laitettu jätepuristimia tai säiliöt on harvemmin sellaisia mitkä tyhjätään vaan ne kuskataan semmoisenaan pois (mielestäni, saa korjata). Ne on aina täynnä ja muovi vie aika paljon tilaa mutta jos olisi samanlaiset puristimet kuin pulloautomaateissa muovipulloille niin menin tolkuttomasti enemmän kamaa niihin.
 
Ihmetyttää että noihin muovinkierrätyspisteisiin ei olla laitettu jätepuristimia tai säiliöt on harvemmin sellaisia mitkä tyhjätään vaan ne kuskataan semmoisenaan pois (mielestäni, saa korjata). Ne on aina täynnä ja muovi vie aika paljon tilaa mutta jos olisi samanlaiset puristimet kuin pulloautomaateissa muovipulloille niin menin tolkuttomasti enemmän kamaa niihin.
Maaseudulla oli yhdessä pisteessä.
 
Ihmetyttää että noihin muovinkierrätyspisteisiin ei olla laitettu jätepuristimia tai säiliöt on harvemmin sellaisia mitkä tyhjätään vaan ne kuskataan semmoisenaan pois (mielestäni, saa korjata). Ne on aina täynnä ja muovi vie aika paljon tilaa mutta jos olisi samanlaiset puristimet kuin pulloautomaateissa muovipulloille niin menin tolkuttomasti enemmän kamaa niihin.
Taitaa olla aluekohtaisia eroja. Tampereella ja ympäryskunnissa ne muutamat joita olen nähnyt, ovat olleet puristimilla varustettuja.
 
  • Tykkää
Reactions: eba
Muovista tulikin mieleen yksi seikka mikä kierrätyksessä ahdistaa, nimittäin lajitteluohjeistus, joka vaatii joskus tarpeettoman paljon selvittelyä että osaa laittaa tuotteen oikeaan kasaan. Lopputuloksena kiinnostus lopahtaa heti alkuvaiheessa ja on helpompi vaan todeta että paskat ja heittää kamat sekajätteisiin.

Tässä yksi huvittava esimerkki Fortumin muovinkeräyksen lajitteluohjeesta, jossa todetaan että "Ylipäänsä muovitavarat eivät kuulu muovinkeräykseen". Sitä voisi maalaisjärjellä kuvitella ihan jotain muuta, mutta kun ei. :D

1605608869981.png


Ihmetyttää että noihin muovinkierrätyspisteisiin ei olla laitettu jätepuristimia tai säiliöt on harvemmin sellaisia mitkä tyhjätään vaan ne kuskataan semmoisenaan pois (mielestäni, saa korjata). Ne on aina täynnä ja muovi vie aika paljon tilaa mutta jos olisi samanlaiset puristimet kuin pulloautomaateissa muovipulloille niin menin tolkuttomasti enemmän kamaa niihin.
Tuossa on käsittääkseni taustalla se, että jalostamolla pakkaukset eritellään automaattisesti, eikä automatiikka pysty jaottelemaan nippuun pakattuja/sisäkkäisiä pakkauksia toisistaan. Tuossa Fortumin ohjeessakin todetaan että "älä laita erilaisia muovipakkauksia sisäkkäin, koska jalostamolla muovin tunnistuslaite pystyy lukea vain uloimman pakkauksen".
 
Ihmetyttää että noihin muovinkierrätyspisteisiin ei olla laitettu jätepuristimia tai säiliöt on harvemmin sellaisia mitkä tyhjätään vaan ne kuskataan semmoisenaan pois (mielestäni, saa korjata). Ne on aina täynnä ja muovi vie aika paljon tilaa mutta jos olisi samanlaiset puristimet kuin pulloautomaateissa muovipulloille niin menin tolkuttomasti enemmän kamaa niihin.
Minä olen ainakin kuskannut semmoiseen, jossa on puristin. Muovinkierrätyksestä voisin kertoa asian jos toisenkin. Olen ollut muovitehtaan tuotannossa hommissa. Jatkan tästä myöhemmin kun aikaa.

Nykyisin laiska, enkä kierrätä kuin pullot, lasi, metalli ja bio. Loput menee sekajätteeseen. (Paristot ja ser toki myös kierrätetään)
Olisi ainakin kartonki ja muovi mahdollista, mutta kun se ei nykyisin laskussa näy, eikä taloyhtiössä ole kierrätyspistettä, niin jää tekemättä. En jaksa kuskata niitä, vaikka Prismassa siihen mahis olisikin. Ehkä ongelmaksi tulee mihin noita säilöö. Ennen kierrätykseen viemistä.
 
Täällä tulee kierrätettyä tarkemmin lähinnä nuo, mille taloyhtiössä on astiat: lasi, metalli, muovi, pahvi, paperi ja biojäte. Toki palautuspullot, paristot ja SER sitten omiin lootiinsa kauppareissujen yhteydessä. Lähinnä tätä hankaloittaa kerrostalokaksion ahtaus, muttei nyt mitenkään niin pahasti etteikö tulisi tehtyä. Toki koetun järkevyyden rajoissa, eli purkkeja ja purnukoita en ala sen enempää pestä, vaan oikein likaiset menevät sitten sekajätteeseen (ehkä 80-90 % tulee kierrätettyä).

Muovijätteen määrä oli kyllä pienoinen yllätys, kun sitä alkoi kierrättää. Eihän se tosiaan ideaalia ole, mutta pieni vaiva heittää se pakkausmuovi omaan lootaansa sitten lopulta. Jos taloyhtiössä ei olisi lootaa muoville (edit: ja pahville myös), sitä ei tulisi todellakaan kierrätettyä, sen verran vähäisen hyödyn koen siitä saavani (ehkä omakotitalossa sitten eri asia, kun joutuu suoraan itse maksamaan sekajätteen tyhjennykset).
 
Viimeksi muokattu:
Olisi ainakin kartonki ja muovi mahdollista, mutta kun se ei nykyisin laskussa näy, eikä taloyhtiössä ole kierrätyspistettä, niin jää tekemättä. En jaksa kuskata niitä, vaikka Prismassa siihen mahis olisikin. Ehkä ongelmaksi tulee mihin noita säilöö. Ennen kierrätykseen viemistä.
Tämä. Ei kiinnosta alkaa hilloamaan roskia nurkkiin ja kuljetella niitä ympäri kaupunkia. SER-romut ovat käytännössä ainoita jotka viitsii viedä kauemmaksi, kun ne eivät haise ja niiden kierrätys hoituu kätevästi samalla kun käy jossakin Gigantissa tms.

Ei tämä mikään harrastus ole.
 
meillä okt pk-seudulla, taloudessa 3 henkilöä, kerran kuussa tyhjätään sekajäte 240l astia joka jaettu kahden naapurin kanssa, kompostoriin menee bio:t ja meillä on myös samojen naapureiden kanssa jaettu muovinkeräys astia.
ennen tuli kerättyä muovit pariin ikea kassiin ja välillä niitä tuli tyhjättyä kaupan vieressä olevaan kunnalliseen kierrätyskonttiin, samanlaisiin minne metallit ja lasit lentää.
kartongit, paperit tms menee ikea kasseissa yhtälailla kauppareissun yhteydessä kierrätykseen kun niitä kertyy, vaikkakin vähemmän kun pääosin tullut siirryttyä e-laskuihin ja muutenkin välttelee lehtitilauksia sun muita.
 
Keväällä aloitettiin OK-talossa lajittelu ja muovin määrä on kyllä yllättänyt. 4 astiaa keittiössä
-Muovi
-Kartonki
-Metalli+lasi
-Sekajäte

Erikseen sitten paperi vielä.

Paperille ja sekajätteelle on omat astiat pihalla, muut viedään 2-3vko välein lähikaupalle (Lapset nakitettu hoitamaan homma, ajokortti kun löytyy vanhemmalta, niin autolla vievät).
360L astia sekajätteille ja 2vko tyhjennysväli. Samaa astiaa käyttää myös naapuri. Eli yksi astia kahdelle nelihenkiselle perheelle ja suunnilleen puolillaan on 2viikon jälkeen. Aiemmin oli aina ihan täynnä, muovia+kartonkia tulee niin paljon.
 
Kohtuullisesti tulee lajiteltua mutta biojäte jää usein lajittelematta. Sitä tulee varsin vähän ja jos odottelee että pussissa on edes vähän täytettä, niin kämppä haisee kaatopaikalta ja pussi todennäköisesti leviää rappukäytävään. Pitäisi jatkuvasti viedä vajaita pusseja roskikseen.

Talvella sen sijaan heitän astian parvekkeelle; biojätteet jäätyy näppärästi ja voi kerätä vähän isomman satsin.
 
Muovi on siitä mukava lajiteltava, että se ei haise. Niitä pusseja voi jemmata varastoon tai auton taakse ja vie sitten kun jaksaa. Jotenkin tuntuu turhalta viedä yhtä pussia puristimeen vaikka se onkin tossa 100m päässä työmatkalla.

Biojätettä en viitsi kerätä kun se on niin sotkuista hommaa vaikka kompostori onkin roskiksen vieressä, mutta se on lähinnä koriste-elementti.
 
Minä en ole kiinnittänyt muovin määrään koskaan erityisemmin huomiota, eikä sitä tule myöskään erikseen kierrätettyä, kun ei taloyhtiössä ole sille erillistä lootaa. Lähinnä muovikassit, satunnaiset pantittomat muovipakkaukset ja pakkausmuovit tulevat mieleen, mutta kertyyhän niistä varmasti ajan kanssa melkoinen kasa.
Sitä ei välttämättä edes ajattele ennen kuin rupeaa muovia kierrättämään, kuinka paljon sitä loppuenlopuksi tulee. Meille tuli tänä vuonna taloyhtiön roskakatokseen muoville oma pönttö. Kun alettiin itse kierrättämään kaikki pakkausjäte mitä tulee, niin silloin vasta huomasi kuinka paljon sitä muovia loppuenlopuksi roskiin menee.
 
Meillä näyttää 2 hengen taloudessa normiarjessa tilavuudeltaan 60-75% jätteestä olevan muovipakkauksia. Kerran viikkoon vippaan pyhäisin muovit keräyskonttiin, samalla muut normikierrätettävät jos on ns. "kassit täynnä".

Biojätteelle ei löydy keräyspistettä, se menee pienimääräisenä polttoon sekajätteen kanssa ihan paikallisen jäteyhtiön ohjeiden mukaan.
 
Tuntuu vaan,että muovinkäyttö pakkausmateriaalina vaan lisääntyy.
Vaikka muovinkäyttöä pitää vähentää.
Meillä on syväjäteastia muovinkierrätykseen ja muihin jätteisiin.
Tyhjennetään kerran viikossa.Hyvinhän aina on astiat täyttynyt.
Kimpassa on 3 taloyhtiötä 140 huoneistoa.
Että kyllä tavaraa tulee joka pönttöön.
Syväjäteastioissa.Muovi + Sekajäte + Paperi + Pakkauskartonki + Biojäte.
Pikkuastioissa sitten pienmetalli ja lasi.
 
Joku sanoi, että muovien kierrätys on kätevää, kun eivät haise ja niitä voi siksi roikottaa kassissa vaikka auton perässä. Muuten joo, mutta tuo edellyttää että pesee ne pakkaukset ensin. Ei ihan ensimmäisenä tulisi mieli kerätä kassiin viikkokausiksi jotain pesemättömiä kanafilepakkauksia ja vaikka niitä vähän huuhtaisisikin, niin sinne jää kyllä aina sen verran sooseja, että aina nopeasti pukkaa eteerisiä tuoksuja pihalle. Ei ole meikäläisen hommaa.
 
Tuntuu vaan,että muovinkäyttö pakkausmateriaalina vaan lisääntyy.
Vaikka muovinkäyttöä pitää vähentää.

Meillä on syväjäteastia muovinkierrätykseen ja muihin jätteisiin.
Tyhjennetään kerran viikossa.Hyvinhän aina on astiat täyttynyt.
Kimpassa on 3 taloyhtiötä 140 huoneistoa.
Että kyllä tavaraa tulee joka pönttöön.
Syväjäteastioissa.Muovi + Sekajäte + Paperi + Pakkauskartonki + Biojäte.
Pikkuastioissa sitten pienmetalli ja lasi.
Mutta tää ei ole välttämättä huono asia. Muovi on erinomainen pakkausmenetelmä ja lisää tuotteiden säilyvyttä huomattavasti, näin ollen muovi säästää aikamoisen määrän ruokaa ja ympäristöä kun tuotteet säilyvät hyllyssä pidempään. Siksi muovista ei tule luopua ainakaan elintarvikkeiden pakkaamisessa, sen sijaan pakkausten järkevä suunnittelu sekä muovin järkevä käyttö on nyt se juttu. Esim jauhelihaa on siirtynyt kovamuovisista paketeista pehmeäpaketteisiin joka säästää sen öpaut 70% muovia pakettia kohden.
Samoin muovin käyttöä ei pidä muutenkaan pelätä, vaan pitää keskittyä järkevään pakkaus-suunnitteluun sekä muovin KIERRÄTYKSEEN. Muovihan on erittäin järkevää kierrättää koska se menee pieneen tilaan, se on kevyttä ja helppoa siirtää paikasta toiseen, uudelleen sulattaminen ja granulointi ei vaadi kovin paljon energiaa ja kierrätetylle muoville tulee jatkuvasti lisää sovelluksi.
Lasipulloista muovipulloihin siirtyminen on myös ekoteko vaikka monet alkuun sanoivat että onko se ympäristöystävällistä että pullo käytetään kerran ja heitetään menemään. Paitsi että ei heitetä vaan menee kierrätykseen. Moni ei tuntunut ajattelevan kuinka järjetöntä painavien lasipullojen roudaaminen ympäri suomea ensin kauppoihin, sitten kaupoista tyhjänä panimoille, pesulinjaston läpi jne. Ja tarvittaessa uusien lasipullojen tekeminen mikä vie energiaa monisata kertaisesti muovipulloihin nähden.
Ja tässäkin on avainsanana KIERRÄTYS. Panttijärjestelmä takaa että pullot palautetaan eikä heitetä sekajätteeseen niinkuin muualla maailmalla.
Muovipullo on ekoteko.

Alumiini taas melkein yhdistää muovin ja lasin parhaat puolet: alumiinista ei irtoa makuja tai hajuja, se on kevyttä (tyhjät tölkit voi litistää) kierrätetystä alumiinista valmistaminen vie murto-osan uuden alumiininen tekemiseen kuluvasta energiasta.
 
Joku sanoi, että muovien kierrätys on kätevää, kun eivät haise ja niitä voi siksi roikottaa kassissa vaikka auton perässä. Muuten joo, mutta tuo edellyttää että pesee ne pakkaukset ensin. Ei ihan ensimmäisenä tulisi mieli kerätä kassiin viikkokausiksi jotain pesemättömiä kanafilepakkauksia ja vaikka niitä vähän huuhtaisisikin, niin sinne jää kyllä aina sen verran sooseja, että aina nopeasti pukkaa eteerisiä tuoksuja pihalle. Ei ole meikäläisen hommaa.
Ei tarvii pestä. Huuhtelu yleensä riittää. Sen jälkeen ne pari marinadin roipetta kyllä kuivuu muutamassa tunnissa eikä haise.
 
Muovin kierrätys on käsittääkseni taas nimenomaan aikalailla hyödytöntä, koska kierrätysmuoville ei oikein ole mitään järkevää käyttöä.

Muovit ovat erinomaisia materiaaleja, koska niiden ominaisuudet voidaan valita tarkkaan. Mutta silloin ei puhuta geneerisesti muovista, vaan siitä että materiaali on polyeteeni tai joku muu hyvin tarkasti tietyn kemiallisen koostumuksen muovilaatu. Kiertysmuovi on hankalampaa, koska se ei ole koskaan puhdasta -> lopputulos on vähemmän ideaalia mihinkään käyttöön.

Joku muoviexpertti voisi kertoa tarkemmin, että onko tuossa luulossani mitään perää.
 
Muovin kierrätys on käsittääkseni taas nimenomaan aikalailla hyödytöntä, koska kierrätysmuoville ei oikein ole mitään järkevää käyttöä.

Muovit ovat erinomaisia materiaaleja, koska niiden ominaisuudet voidaan valita tarkkaan. Mutta silloin ei puhuta geneerisesti muovista, vaan siitä että materiaali on polyeteeni tai joku muu hyvin tarkasti tietyn kemiallisen koostumuksen muovilaatu. Kiertysmuovi on hankalampaa, koska se ei ole koskaan puhdasta -> lopputulos on vähemmän ideaalia mihinkään käyttöön.

Joku muoviexpertti voisi kertoa tarkemmin, että onko tuossa luulossani mitään perää.
Mutta uusia käyttökohteita tulee kokoajan lisää.
Esim se miksi Lidlissä omat muovipulloista kierrätetään uusia muovipulloja ja kun muovipulloja on tarpeeksi niin värit sekoittuvat ja niistä tehdään mustia pulloja.
Muovin kierrätysmetodit kehittyvät kokoajan, ja sitä tehokkaammaksi se tulee kun muoville tulevaisuudessa lyödään kaikenmaailman haittaveroja sun muita tarpeeksi että on järkevämpää kehittää kierrätystä kuin tehdä uusi.
 

Tätä polttokelpoista jätettä on kuskattu vuosia Viroon poltettavaksi, Turun polttolaitos lopetettiin niin saatiin ihanan kallis ja logistisesti outo tilanne päivittäiseen jätteiden käsittelyyn. Viranomaisella kun ei ole tulosvastuuta ja maksaja löytyy aina kuntalaisista niin mikäs siinä touhutessa kunhan muistaa maksaa itselleen muhkeat onnistumis-bonukset vuosittain. :thumbsup:
 
Mutta uusia käyttökohteita tulee kokoajan lisää.
Esim se miksi Lidlissä omat muovipulloista kierrätetään uusia muovipulloja ja kun muovipulloja on tarpeeksi niin värit sekoittuvat ja niistä tehdään mustia pulloja.
Muovin kierrätysmetodit kehittyvät kokoajan, ja sitä tehokkaammaksi se tulee kun muoville tulevaisuudessa lyödään kaikenmaailman haittaveroja sun muita tarpeeksi että on järkevämpää kehittää kierrätystä kuin tehdä uusi.
Muovia tulee öljynjalostuksen sivuvirtana ulos tietty määrä riippumatta muovin kierrätyksestä.

Tietty kyllähän se kaikki kysynnän väheneminen näkyy öljynjalostamon tuloksessa, että ehkä tälläkin voidan vähentää joku litra öljyn tuotantoa. Voi vaan olla, että kierrätysmuovin käytön lisääntyminen lähinnä johtaa siihen, että isompi osa raakaöljystä poltetaan suoraan jalostamolla.
 
Aikaisemmin lasia ei kierrätetty, kuin harvoista paikoista, jotka oli kierrätyslaitosten läheisyydessä, kun lasista oli ylitarjontaa ja kuljetus kallista. Suurin osa meni kaatopaikalle sekajätteisiin. Onkohan touhu edelleen samanlaista, vai onko keksitty lisää käyttökohteita, että kannattaa ajaa lasia kauempaakin?
 
Lasi, isommat muovit (esim. tyhjät pesuainepullot), pahvi ja paperi tulee erikseen lajiteltua. Muut menee sekajätteeseen.
 
Lupasin palata muoviin. Olen tosiaan työskennellyt hyvän pätkän elämästä muovitehtaalla ja voisin sanoa, että tiedän ”kaiken” muovikalvon valmistuksesta raaka-aineesta valmiiksi tuotteeksi.

1) Suurin osa kätetystä kierrätysraaka-aineesta tapahtuu omasta hävikistä, jota tulee tuotannossa.
2) Ostettu uusioraaka-aine on epäpuhtaampaa kuin tuo omavalmiste. Tämä johtuu yksinkertaisesti siitä, ettei niitä pakkauksia jakseta pestä. Tehtaan sisällä ei likaannu ja jos likaantuu, sitä ei laiteta sinne ”myllylle” eli uudelleengranuloitavaksi.
3) Muoville joka menee lääketeollisuuteen tai elintarvikkeisiin on tiukat standardit. Siihen ei saa mitä tahansa raaka-ainetta käyttää. Raaka-aineella pitää olla sertifikaatit. Löytyy mm. aika paljon korvaavia tuotteita myös raaka-aine rintamalla raaka-aineelle x, mutta niitä ei voi näihin em. Muovikalvoihin käyttää, koska ei ole sertifikaattia. Tästä johtuen yhteenkään elintarvike- tai lääketeollisuuden pakkaukseen ei tule koskaan menemään kierrätysmuovista valmistettua tuotetta.
4) Kierrätysmuovista valmistetut tuotteet eivät ole yhtä hyviä kuin ”priima”-aineista valmistetut. Tämä johtuu noista epäpuhtauksista, joista aiemmin ketjussa puhuttiin. Sekä useista eri laaduista muovia sekaisin. Raaka-aine ei ole samanlaista ”säkin pohjalla kuin pinnalla. Niistä seuraa kalvoon pieniä reikiä. Tätä paikataan sillä, että tehdään paksumpaa kalvoa. Kierrätysmuovista valmistetut tuotteet ovat siis monesti paksumpia kuin vastaavat priimatuotteet. Tämäkin rajoittaa käyttökohteita.
5) Priima-aineilla saadaan puhtaampi (kirkkaampi) kalvo. Kierrätysaineilla on aina vähän samea. Tämäkin vähentää käyttökohteita
6) tuotannossa ei ainakaan minun aikana saatu ajettua luotettavasti 100% kierrätysmuovia, vaan parhaan lopputuloksen sai kun ajoi 95% kierrätettyä ja 5% priima-ainetta sekaan.

Muovi(kalvo) valmistetaan tosiaan lämmön ja paineen avulla suuttimen kautta työntäen ylöspäin ikään kuin purkkapallona. Tämä matka voi olla suuttimelta ylöspäin ~20 metristä lähes 100 metriin. Tässä välillä muovi on siis ikään kuin purkkapallo. Epäpuhtaudet aiheuttavat kalvoon reikiä, mitkä taas päästävät tuota ilmaa ulos ja pallo pienenee -> kalvo kapenee. Riittävän iso reikä (tai monta pientä) aiheuttaa ”purkkapallon” poksahtamisen, mistä seuraa siis tuotannon katkeaminen. Tuo pallo puristetaan ylhäällä kasaan ja siitä tulee sitten ikään kuin kaksi kalvoa päällekäin. Tämä pyörii erinäisten reittien kautta samalla jäähtyen rullalle. Näin syntyy valmis tuote. (mutkat vedettynä suoriksi)

käyttökohteita kierrätysaineille:
Jätesäkit (kaiken kokoiset, näissä myös on yleensä kierrätysmuovin määrä lähellä 100%)
Kauppakassit

Tarkemmin ajateltuna jätän luettelematta. Osa saattaa olla (niin kuin onkin) liikesalaisuuksia. Jätesäkeistä ”uskalsin” sanoa, kun lukee etiketin kyljessä.
 
Kerätyn pakkausmuovin käyttökohteita:

Muovipakkausten kierrätys (...) jalostetaan raaka-ainetta, jota teollisuus käyttää uusiomuovituotteiden valmistamiseen. Näitä ovat esimerkiksi muovijätesäkit, -pussit, -putket ja -levyt.

Lisäksi muovipakkauksista voidaan valmistaa erimuotoisia ja -pituisia profiileja, joiden käyttöikä on yli 50 vuotta. Profiileista valmistetaan esimerkiksi ulkokalusteita, lautoja, aitoja, liikenne- tai meluesteitä, laiduntolppia sekä sahapukkeja.

Fortum Oyj, wastesolutions.fortum.com
 
Muovinkierrätys kannattaa jo yksistään siitä syystä, että uskoisin jokaisen näin tekevän omakotitalo asukkaan pystyvän pidentämään tyhjennysväliä jolloin saa suoraan profittia kukkaroon. Lisäksi voi leikkiä ituhippiä ja kalastaa maailmanpelastaja fiiliksiä vaikka konkretia olisikin ihan jotain muuta.

Eikä nuo tosiaan haise vaika sinne jäisi joku marinaditahra johonkin. Lämpimällä vedellä kun heti huuhtasee niin hyvä siitä tulee.
 
Tässä yksi huvittava esimerkki Fortumin muovinkeräyksen lajitteluohjeesta, jossa todetaan että "Ylipäänsä muovitavarat eivät kuulu muovinkeräykseen". Sitä voisi maalaisjärjellä kuvitella ihan jotain muuta, mutta kun ei. :D
Tää ohjeistus johtuu vaan siitä, että muovitavaroista ei kukaan ole maksanut kierrätysmaksua toisin kuin muovipakkauksista. Itse kyllä pistän pienet muovitavaratkin kierrätykseen. Ainakin 95% meidän muoviroskasta on kuitenkin pakkauksia, niin sinne massaan nuo satunnaiset tavarat häviää.
 
Lämpimällä vedellä kun heti huuhtasee niin hyvä siitä tulee.
Heh, sinne meneekin sitten kaikki potentiaalinen konkreettinen hyöty siitä muovin kierrätyksestä ja 10x enemmänkin suoraan viemäriin.

Lämmin vesi on aivan tolkuttoman arvokasta suhteessa kierrätysmuoviin ja lämpimän veden tuotanto saastuttaa paljon enemmän kuin säästetään sen muovipaketin kierrätyksellä.
Tää ohjeistus johtuu vaan siitä, että muovitavaroista ei kukaan ole maksanut kierrätysmaksua toisin kuin muovipakkauksista. Itse kyllä pistän pienet muovitavaratkin kierrätykseen.
Tää kuvastaa hyvin sen kierrätysmuovin arvoa - ilmainen materiaali ei kelpaa, pitää olla sitä pantillista kamaa.


Ja en nyt todellakaan sano, että kierrätys (edes muovin) pitäisi lakkauttaa, vaan koitan vaan nostaa esiin niitä kummallisuuksia jotka saavat minut epäilemään, että onko hommassa mitään järkeä.

Arvokkaan raaka-aineen kierrätyksen pitäisi tapahtua about itsekseen, sen kyllä hakee joku pihasta ilmaiseksi, kun se kerran on arvokasta. Jos ei hae, niin ei se kyllä kovin arvokasta voi

Maksaako valtio romuttamoille tukea romuauton hakemisesta? Nuohan tekevät rahansa sen kierrätysmateriaalin myynnistä.

Parhaiten kierrätysmateriaalin arvon voi nähdä siitä, että pölliikö joku sen jos sen jättää pihalle. Romumetallit voivat päätyä pöllityksikin, jätemuovit eivät ikinä.
 
Viimeksi muokattu:
Biojätettä en viitsi kerätä kun se on niin sotkuista hommaa vaikka kompostori onkin roskiksen vieressä, mutta se on lähinnä koriste-elementti.
Me kerätään kompostiin menvä biojäte kaupan muovisiin hedelmäpusseihin. Katsoo vaan että se pussi on täysin ehjä niin keittiön roska-astia pysyy puhtaana. Pussi helppo tyhjentää kompostiin ja laittaa sen jälkeen sekajätteeseen.
 
Heh, sinne meneekin sitten kaikki potentiaalinen konkreettinen hyöty siitä muovin kierrätyksestä ja 10x enemmänkin suoraan viemäriin.

Lämmin vesi on aivan tolkuttoman arvokasta suhteessa kierrätysmuoviin ja lämpimän veden tuotanto saastuttaa paljon enemmän kuin säästetään sen muovipaketin kierrätyksellä.

Miksi jätit nämä oleelliset asiat pois lainauksesta:
"Muovinkierrätys kannattaa jo yksistään siitä syystä, että uskoisin jokaisen näin tekevän omakotitalo asukkaan pystyvän pidentämään tyhjennysväliä jolloin saa suoraan profittia kukkaroon. Lisäksi voi leikkiä ituhippiä ja kalastaa maailmanpelastaja fiiliksiä vaikka konkretia olisikin ihan jotain muuta."

Säästän ihan varmaan enemmän jätemaksuissa kun se vähäinen määrä mitä vettä menee niiden tiettyjen astioiden huuhteluun. Eihän kaikkea tartte huuhdella, mutta joku marinadi ei kylmällä vedellä lähde mihinkään.

Samoin tiedossa on, että tuo ei ole mikään ekologinen ihmeteko. Suuri osa länkkärien ituhippipelleilystä kestokassteineen sun muineen touhuineen ei ole oikeasti ekologista vaan uudelleen brändättyä kuluttamista. Tärkeintä suurimmalle osalla ihmisistä on se, että voi esittää olevansa parempi kuin muut ja tehdä jotain muka hyödyllistä. Muovinkeräyksestä saat tollasia irtopisteitä ja voit nukkua yösi paremmin tietäen olevasi parempi ihminen.
 
Taitaa olla se suurin hyöty siinä että omakotiasuja saa harventaa omaa roskiksen tyhjennysväliä. Muuten aika se ja sama mitä ja miten kierrättää.
 
Biojäte kannattaisi kyllä erotella. Ao. vanhahkon artikkelin mukaan biojäte heikentää merkittävästi sekajätteen polttoprosessin tehoa ja samalla jää hyödyntämättä mahdollisuus biokaasun tuotantoon.

Biojätteen sekaan voi laittaa myös talouspaperia, ja olen ainakin itse havainnut että sen laitto biojätteeseen vähentää biojäteastian hajuja.

 
Omakotitalossa lajittelun hyöty on selkeä. Vähintään muovin ja bion erittely tekee suurimman vaikutuksen, mutta meillä lajitellaan kaikki. Meillä kahden talouden (2A+3L ja 2A) roskat mahtuu 240litran astiaan neljän viikon tyhjennysvälillä. Ja tälläkin hetkellä suurin osa sekajätteestä nuorimman vaippoja. Lajittelupiste on meillä matkan varrella niin vientikään ei aiheuta kuin ylimääräisen pysähdyksen.

Meillä on komposti ei kerkeä alkaa haisemaan, kun sitä joutuu jokatapauksessa viemään parin päivän välein. Muovit huuhtelen useasti jättämällä ne hetkeksi likoomaan altaan pohjalle, kun huuhtelen muita astioita ensin ja kastelen keittiö rättiä ym. Sitten lopuksi riittää vesien kaato ja/tai pieni huuhtelu. Pieni polttokelpoinen pakkausjäte käytetään tulipesän sytykseen ja meillä käytetään puuhellaa päivittäin niin ne ei ehdi kertyä mitään kasoja.
 
Itse kerrostaloasujana en kierrätä tai lajittele mitään muuta kuin panttipullot. En viitsi alkaa kerätä kaappeihin ylimääräisiä pusseja, saati että alkaisin pestä jotain muovipaketteja odottelemaan poisvientiä. Metallia tulee sen verran vähän, että nekin vaatisi pesua (esim. säilykepurkit) ja en viitsi yksitellen kuskata niitä keräykseen. Riikinvoimalla kohtuu hyvin erottelevat metallit sekajätteestä ja sitten myyvät eteenpäin, kaikki loppu kyllä palaa nätisti CFB-kattilassa.

Pahvit jaksoin alussa kierrättää, mutta sitten muutaman kerran jälkeen kun pahvien kierrätyspiste oli täynnä niin olen vienyt kaikki sekajätteeseen. Taloyhtiön pahvikeräyksessä on lisäksi se hienous, että pöntön aukko on about 30cm halkaisijaltaan joten kaikki pahvilaatikot jne. pitäisi vielä pilkkoa pienemmäksi jotta ne mahtuisi keräyslaatikkoon :facepalm: Monesti sitten hölmöt jättää laatikot ja isot pahvit siihen vierelle, josta käsittääkseni veloitetaan jotain lisäkulua taloyhtiöltä kun kuski joutuu niitä käsin kantamaan autoon.
 
Taloyhtiön pahvikeräyksessä on lisäksi se hienous, että pöntön aukko on about 30cm halkaisijaltaan joten kaikki pahvilaatikot jne. pitäisi vielä pilkkoa pienemmäksi jotta ne mahtuisi keräyslaatikkoon :facepalm: Monesti sitten hölmöt jättää laatikot ja isot pahvit siihen vierelle, josta käsittääkseni veloitetaan jotain lisäkulua taloyhtiöltä kun kuski joutuu niitä käsin kantamaan autoon.

Tuossa pienessä kolossa on ihan ideansa. Se kun Jani-Petteri on ostanut uuden telkkarin tai tietokoneen ja vie sen pahvilaatikon sinne taittelematta, niin loput pahvit on joko siinä katoksessa tai sitten sekajätteessä. Sinä lisäksi sen täynnä olemisen takia lopetit lajittelun.
 
Muovin kierrätyksen olen kokenyt vähän hankalaksi. Kovat ja lihapakkaukset rikkovat helposti muovipussin johon yrittää kerätä sitä muovia. Aiemmin ohjeissa luki että esim. sipsipussit ja kahvipaketit sinne muovinkeräykseen, nykyään ei koska se erotellaan erikseen kuitenkin. Kun niissä on sitä alumiinia. Niissä vieläpä puhuttiin käsin lajittelusta, huh huh.
Ja että kuinka likainen on liian likainen muovipakkaus. Noissa ohjeissa ei ole konkreettisia esimerkkejä. Malliesimerkit mitkä aiheuttavat päänvaivaa, metvurstipakkaus ja margariinirasia. Veikkaisin että eka on OK vaikka onkin hieman rasvainen, mutta paljonko jälkimmäistä pitäisi tiskata. Siinä on se lämmin vesi toisella puolen vaakaa, ja ylipäätään viemäriin kulkeutuva rasva.

Biojätteen kierrätystä olen kokeillut mutta siitä luovuin, oli liian riskaabelia kun ne pussit ovat niin hauraita. Mä syön melkein kaiken bion, paitsi kahvinpurut. Varmaan voisi taas yrittää joskus, kun on paremmin tilaa ja roskakoreja nykyisessä kämpässä.

Muistan aikoinaan kun Helsingissä alettiin kierrättää pahvia, aina äidin luona käydessä laitoin vahingossa tyhjän maitotölkin rutistettuna roskikseen. Siis aina. Kun Turussa sen kierrätystä ei vielä ollut. No se on kyllä tullut opittua.

Joskus liki 20 vuotta sitten ostin Sinin tiskiharjan jossa oli vaihdettavat päät. Tuntui järkevältä idealta, ja ajattelin että se olisi edullinenkin! Myöhemmin tajusin olevani idiootti. Ne vaihtopäät ovat kalliimpia kuin kokonaiset harjat. Ne päät kuulemma tehdään kierrätysmuovista. Käytän sitä harjaa vielä mutta onhan se tavallaan hölmöä.

Melkein puolet mun roskistani on nenäliinoja ja yllättävän paljon paperiroskaakin tulee. Muoviapakkauksia ei tunnu niin kauheasti tulevan.

Ai niin, tai teknisesti taitaa kyllä tulla pahviroskaa itselle paljon, ei sitä tule ajateltua kun en laita sitä edes erikseen mihinkään, kerään tiskipöydän reunalle jonkun annoksen ja vien pois. Ja mä en ole vielä saanut hankittua sellaista ei mainoksia tarraa, en halua enää käyttää mitään rumaa itse tehtyä tekstiä ja teippiä(joo olen turhamainen). Niin mainoksia tulee aivan tolkuton määrä! Miltei joka saatanan päivä. Joskus jopa yöllä. Se oli kyllä hämmästyttävää kun jonkun aikaa katsoin mitä kaikkea sieltä tulee. Turkuun tulee keskusta-alueelle jotain mainoksia jostain apteekista jonka lähin liike on Kaarinassa.

edittiä
Näin tuolla tuon vanhan ketjun mistä tämä juttu oli lähtenyt, ne kaljalaatikot ovat varmaan hieman kovempia, mutta itse yleensä kokoan isompia pahvilootia kuten pitsalaatikoita johonkin kasan, ja sitten kun vien niitä pois, niin lytistän niitä omalla painollani, vaikka joku 5 laatikkoakin päällekin ja siihen astuu kengät jalassa reunalle niin menee littanaksi helpolla ja saa kaikki laitettua yhteen laatikkoon sisälle. Kovimmat pahvilaatikot mitä itsellä kertyy on Lidlin riisipakkaukset. Maitotölkit toki käsin sisikkäin taiteltuna.
 
Viimeksi muokattu:
Ja mä en ole vielä saanut hankittua sellaista ei mainoksia tarraa, en halua enää käyttää mitään rumaa itse tehtyä tekstiä ja teippiä(joo olen turhamainen). Niin mainoksia tulee aivan tolkuton määrä! Miltei joka saatanan päivä. Joskus jopa yöllä.

Tarrakirjoittimia saa melkein joka kaupasta alta kahden kympin. On hyvin hyödyllinen monessa muussakin asiassa.

 
Ja että kuinka likainen on liian likainen muovipakkaus. Noissa ohjeissa ei ole konkreettisia esimerkkejä. Malliesimerkit mitkä aiheuttavat päänvaivaa, metvurstipakkaus ja margariinirasia. Veikkaisin että eka on OK vaikka onkin hieman rasvainen, mutta paljonko jälkimmäistä pitäisi tiskata. Siinä on se lämmin vesi toisella puolen vaakaa, ja ylipäätään viemäriin kulkeutuva rasva.
Itse olen pitänyt nyrkkisääntönä, että jos nopea huuhtasu juoksevan veden alla ei riitä niin saa mennä sekajätteeseen. Esim. margariinirasiasta kansi menee itselläin muovinkeräykseen, mutta itse rasia aina sekajätteeseen kun harvoin sitä jaksaa riittävän puhtaaksi kaapia viimeisillä kerroilla. Tällä lähestymistavalla yli 90% muovijätteestä menee muovinkeräykseen, niin siinä ei se yksi sekajätteeseen mennyt sotkuinen ranskankermarasia paljon paina.

Melkein puolet mun roskistani on nenäliinoja ja yllättävän paljon paperiroskaakin tulee. Muoviapakkauksia ei tunnu niin kauheasti tulevan.
Suurimmassa osassa maata nenäliinat ja talouspaperit kuuluvat biojätteeseen. Kannattaa tsekata oman jätehuollon kanta asiaan. Kuten jo yllä mainitsin, niin nimenomaan biojätteen erilliskeräys kannattaa, sillä se haittaa sekajätteen polttoprosessia. Itse olen todennut Lidlin biojätekassit varsin kestäviksi, kun taas kaupan biohajoavilla hedelmäpusseilla ei tee yhtään mitään.
 
Tuo "Ei mainoksia" -tarra postiluukussa on ainakin itselläni ihan pakollinen näin joulun alla. Asun kahden kunnan rajalla joten molempien mainokset ja ilmaisjakelulehdet tulivat ennen tuota tarraa luukusta ja ensimmäisinä asuinvuosina jouluisin sai joka toinen päivä kantaa kassillisen mainoksia paperinkeräykseen. Nyt kun on tuo "Ei mainoksia" -tarra ja käytännössä kaikki laskut tulevat sähköisenä niin keräyspaperia tulee jo niin vähän ettei sitä aina jaksa edes kerätä erikseen vaan pistän ne pari lappua kuukaudessa sekajätteeseen.

Meillä sentään on isosuinen pahvinkeräysastia roskakatoksessa niin ei tarvitse kaikkea ihan pieniksi taitella ja voi kerätä esim isompaan pahvilaatikkoon pieniä pahvipakkauksia ja kantaa sen ison lootan kokonaisena keräykseen.
 
Kompostori olisi tarpeellinen mutta miksi muovipönttö maksaa enemmän kuin läppäri/55" uhd-telkku/maastopyörä jne. ???
Saisiko näitä jätehuoltoyritykseltä kk-vuokralle?
 
Kompostori olisi tarpeellinen mutta miksi muovipönttö maksaa enemmän kuin läppäri/55" uhd-telkku/maastopyörä jne. ???
Saisiko näitä jätehuoltoyritykseltä kk-vuokralle?

Koska

Biolan Pikakompostori 220 l Eco on valmistettu tuulivoimalla toimivassa tehtaassa

eipä noita voi verrata. Onhan toi jo 48 kg muovia. 10l muoviämpäreissä à 300g se tekee 160 kappaletta ja Tokmannin hinnalla se maksaa €300.
 
Koska

Biolan Pikakompostori 220 l Eco on valmistettu tuulivoimalla toimivassa tehtaassa

eipä noita voi verrata. Onhan toi jo 48 kg muovia. 10l muoviämpäreissä à 300g se tekee 160 kappaletta ja Tokmannin hinnalla se maksaa €300.
300 olisi parempi mutta 479€ köyhälle liian kallis.
 
300 olisi parempi mutta 479€ köyhälle liian kallis.

joo onhan se eikä sitä uskalla mökille edes ostaa, ettei joku nussi. Tosin kolmen vuodenajan käytössä riittää tavallinen kompostori

 
Miten voi olla varaa omistaa mökki, mutta ei 500€ kompostoria?

Tästä kierrätyksestä kun valitin, niin kerrotaan nyt systeemeitä muualtakin:

Täällä Zürichissä yleisjäte kerätään kunnan toimesta kerrostalon jätelaatikosta 2krt viikossa (ti ja pe). Jätteet pitää laittaa sinne kunnan myymässä jätesäkissä (35litran pussi maksaa n.1.5e, 10 säkin rulla 15€). Kukaan ei laita ainakaan meidän taloyhtiössä muissa säkeissä, tulisi huutoa ja sakkoja taloyhtiölle jos laittaisi. Tuolla katetaan vissiin jätehuollon kustannukset. Kannustaa myös kierrättämään, kun jokainen yleisjätepussi maksaa konkreettisesti rahaa. Taloyhtiö maksaa lisäksi 70€/v tuosta normaalikokoisesta liekö ~600 litran pöntöstä.

Biojätettä taloyhtiö ei kerää, yleisjäte menee polttoon.

Pahvi pitää heivata 4vk välein tiistai-iltana kadun varteen niputettuna, jolloin ohi ajava auto nappaa ne kyytiin aamulla.

Paperi samalla tekniikalla 2vk välein torstaisin. Saisivat vaihtaa päittäin tuon, sillä paperia ei nykyisin kerry about yhtään, mutta pahvia tulee ruokapakkauksista ja amazoneista jne. aika paljon. Välillä olen pistänyt laatikollisen / paperikassillisen pahvia odottamaan kellarikomeroon seuraavaa tyhjennystä jos kertyy paljon.

Metallin (alumiinit ja säilyketölkit) ja lasipullot heivaan kadun kulmassa liekö 50m päässä oleviin keräysastioihin. Pantteja ei ole ja hyvä niin, koska ne lisäävät uskomattomasti tölkkien ja pullojen kierrätyksestä aiheutuvaa vaivaa ja ajan hukkaa.

PET-pullot ja pyykinpesuainepullot jne. voi kierrättää kaupassa, mutta niitä ei meillä juuri kerry, kun kuplavedet tekee soda streamilla ja limpparit juo tölkistä. Joskus joku yksittäinen kertyvä pullo tulee rutistettua odottamaan lasipullojen kanssa samaan laariin ja nappaan sen sieltä sitten mukaan kun käyn kaupassa ja tiputan keräysastiaan. Luokkaa 2x 0.5l pullo kuussa tjsp.

Tässä kun nyt olen elänyt viitisen vuotta pantitonta aikaa, niin olen alkanut vihata suomisysteemiä. Suomessa kun käy mökkikeikalla, niin tölkkien ja tyhjien pullojen raahaaminen kymmenien kilsojen päähän alkoon tjsp. on ihan naurettavaa pelleilyä.

Pullojen ja tölkkien käsittely on uskomattoman paljon helpompaa, kun ne voi rutistaa jo kotona.
 
Miten voi olla varaa omistaa mökki, mutta ei 500€ kompostoria?

Tästä kierrätyksestä kun valitin, niin kerrotaan nyt systeemeitä muualtakin:

Täällä Zürichissä yleisjäte kerätään kunnan toimesta kerrostalon jätelaatikosta 2krt viikossa (ti ja pe). Jätteet pitää laittaa sinne kunnan myymässä jätesäkissä (35litran pussi maksaa n.1.5e, 10 säkin rulla 15€). Kukaan ei laita ainakaan meidän taloyhtiössä muissa säkeissä, tulisi huutoa ja sakkoja taloyhtiölle jos laittaisi. Tuolla katetaan vissiin jätehuollon kustannukset. Kannustaa myös kierrättämään, kun jokainen yleisjätepussi maksaa konkreettisesti rahaa. Taloyhtiö maksaa lisäksi 70€/v tuosta normaalikokoisesta liekö ~600 litran pöntöstä.

Biojätettä taloyhtiö ei kerää, yleisjäte menee polttoon.

Pahvi pitää heivata 4vk välein tiistai-iltana kadun varteen niputettuna, jolloin ohi ajava auto nappaa ne kyytiin aamulla.

Paperi samalla tekniikalla 2vk välein torstaisin. Saisivat vaihtaa päittäin tuon, sillä paperia ei nykyisin kerry about yhtään, mutta pahvia tulee ruokapakkauksista ja amazoneista jne. aika paljon. Välillä olen pistänyt laatikollisen / paperikassillisen pahvia odottamaan kellarikomeroon seuraavaa tyhjennystä jos kertyy paljon.

Metallin (alumiinit ja säilyketölkit) ja lasipullot heivaan kadun kulmassa liekö 50m päässä oleviin keräysastioihin. Pantteja ei ole ja hyvä niin, koska ne lisäävät uskomattomasti tölkkien ja pullojen kierrätyksestä aiheutuvaa vaivaa ja ajan hukkaa.

PET-pullot ja pyykinpesuainepullot jne. voi kierrättää kaupassa, mutta niitä ei meillä juuri kerry, kun kuplavedet tekee soda streamilla ja limpparit juo tölkistä. Joskus joku yksittäinen kertyvä pullo tulee rutistettua odottamaan lasipullojen kanssa samaan laariin ja nappaan sen sieltä sitten mukaan kun käyn kaupassa ja tiputan keräysastiaan. Luokkaa 2x 0.5l pullo kuussa tjsp.

Tässä kun nyt olen elänyt viitisen vuotta pantitonta aikaa, niin olen alkanut vihata suomisysteemiä. Suomessa kun käy mökkikeikalla, niin tölkkien ja tyhjien pullojen raahaaminen kymmenien kilsojen päähän alkoon tjsp. on ihan naurettavaa pelleilyä.

Pullojen ja tölkkien käsittely on uskomattoman paljon helpompaa, kun ne voi rutistaa jo kotona.

Ihanan kaunista, kun koko katuosuus dumppaa roskapussit ilman astiaa kadunvarteen.

20201122_160720.jpg
 
Ihanan kaunista, kun koko katuosuus dumppaa roskapussit ilman astiaa kadunvarteen.

20201122_160720.jpg
No, näyttää vähän erilaiselta kun kadunvarressa on muutama paperikassillinen kierrätyspaperia.

Suomisysteemissä kritisoin pelkästään panttipelleilyä. Olisi niin paljon parempi jos alumiinitölkit ja pet-pullot voisi viedä oman taloyhtiön jätekatokseen kaupan sijaan. Muuten etenkin kerrostaloissa asiat ovat pääsääntöisesti aika hyvin.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
257 541
Viestejä
4 476 078
Jäsenet
73 949
Uusin jäsen
Lue otsikko

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom