Keskustelua työttömyydestä

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja yero
  • Aloitettu Aloitettu
Ja milläköhän tämä itsenäisyyden ylläpito mahdetaan kustantaa? Mitkä ovat sen ulkopuoliset rahoittajat/asiakkaat jos ei oma teollisuus? Tuleeko Helsingistä islamilainen valtio/islamilainen siirtokunta, jonka rahavirrat tulevat afrikan maista ja lähi-idästä turismina, kun sinne rakennetaan se "pohjoinen suur-moskeija". :rofl:

Oikeesti, kuka olisi euroopassa kiinnostunut tällaisesta minivaltiosta, jonka olemassa olo on lähinnä asutuskeskus?
Helsinkihän on täynnään yhteiskuntaa vahvoilla hartioillaan kannattelevia nettomaksajia, joten kyllähän ulkomaankauppa köyhä-Suomen kanssa tulisi edullisemmaksi muun Suomen taloudelliseen tekohengitykseen verrattuna. Mutta tämä spekulaatio menee jo aika kauas työttömyyskeskustelusta, joten Helsingin valtion äärimmäisen talous- ja arvoliberaalilla politiikalla puhdistaman väestön elinkelpoisuudesta kannattanee keskustella jossain muualla, jos siihen on tarvetta.
 
Helsinkihän on täynnään yhteiskuntaa vahvoilla hartioillaan kannattavia nettomaksajia, joten kyllähän ulkomaankauppa köyhä-Suomen kanssa tulisi edullisemmaksi muun Suomen taloudelliseen tekohengitykseen verrattuna. Mutta tämä spekulaatio menee jo aika kauas työttömyyskeskustelusta, joten Helsingin valtion äärimmäisen talous- ja arvoliberaalilla politiikalla puhdistaman väestön elinkelpoisuudesta kannattanee keskustella jossain muualla, jos siihen on tarvetta.

Kas kun, näin ei ole tapahtunut muissa suuremmissa pääkaupungeissa, minivaltiohankkeita. Vai olisiko sittenkin niin, että menestyvä eliitti pitää asuinsijaansa todennäköisemmin pääkaupungissa (joka on vain tosin yksi monista hypoteeseista)? Ja pääkaupunkiseutu on myös päättävässä asemassa myös lain säädännön kautta "ulkosuomesta".
Siinä esimerkki ratkeavasta ristiriidasta, jossa "elvyttäjä" ja "elvytettävä" muuttuu, jos minivaltio tapahtuisi.

Eivätkä nämä kovinkaan kauas mene työttömyydestä. Työttömyys on tavallaan oire/seuraus. Minivaltio tuskin toisi ainakaan "Helsinki Kong"iin merkittävää uudistusta työttömyysprosentin suhteen, ainakaan positiiviseen.
 
Mistä vaikenemisesta höpötät?
Aiempi viestisi Keskustelua työttömyydestä oli hieman riidanhaluinen, joten jättämällä sen kokonaan huomiotta olisin saattanut antaa vaikutelman, etten usko väitteeseeni, Argumentum ex silentio – Wikipedia Ei siitä sen enempää.

Ja miksi otat nyt Maran mukaan tähän kokeiluun? Tarkoitan siis sitä, että kyllä ne PK-seudun liksat on jo nyt neuvoteltu sen verran korkealle kun vaan on mahdollista, koska Maran ja PAMin tarkoitus on ajaa työntekijöiden etua. Luulin että oli aika itsestäänselvä asia.
Sinä toit S-ryhmän palkkataulukot ja MaRan lobbauksen tähän keskusteluun.

Ja ihan sama vaikka kokeilu aloitettaisiinkin. Suurin osa työvoimasta asuu PK-seudulla nytkin, joten mikään ei tule muuttumaan ellei esim. tukia lopeteta seinään jolloin palkalla ei enää tule toimeen.
Tuohan siinä tehtäisiin. Helsinki itsenäistyisi, rakentaisi muurin, ja häätäisi ne, jotka eivät tule palkallaan toimeen. Se oli kokeilun alku ja juuri.
 
Suomen hallitus on paneutunut työttömyyden kuriin saamiseksi oikein tosissaan. Mieleen jäi eilisestä uutisesta mieleen pari kohtaa, jotka kuvastavat oikealle kallellaan olevien suuren suurta älykkyyttä:
- palkattomia työkokeiluja palkkatuen sijaan
- 25 miljoonaa lisää rahaa työttömien haastatteluihin

Näillä se Suomi nousee. Eläköön Kokoomus. Ameeballakin järki kulkee paremmin kuin oikeiston kannattajilla.
 
Täysin oma lukunsa on infraan ja valtion/kuntien kiinteistöihin panostettu työllisyystempaus, mutta sitä voi tulla vaikka vähän kauempaa ja ehdottomasti omalla autolla ihmettelemään tänne Pohjois-Euroopan suurimpaan sisämaakaupunkiin :D

Itsekin asiasta ehkä jotain tietävänä, ei voikun nauraa niille muutaman vuoden päästä pöytään lyötäville korjauslaskuille/kuluille:rofl:
 
[QUOTE="Kaitzschu, post: 1306872, member: 2754"

Tuohan siinä tehtäisiin. Helsinki itsenäistyisi, rakentaisi muurin, ja häätäisi ne, jotka eivät tule palkallaan toimeen. Se oli kokeilun alku ja juuri.[/QUOTE]

Veikkaampa että häätämistä tapahtuisi aika tavalla jos asuntojen vuokrataso ei laskisi järkevälle tasolle nopeasti kun ei enää tukia tulisi.

Muutenkin asumistuen maksimi saisi olla korkeintaan 200e vuokrasta riippumatta, tai lopettaa kokonaan.
Nythän se on vain suora rahansiirto vuokranantajille valtiolta ja vain auttaa nostamaan vuokria.

Suurin ongelma on kyllä se että asuminen maksaa siellä kehä3 sisällä aivan törkeästi verrattuna muuhun suomeen, eikä niinkään palkkataso.
 
Tuohan siinä tehtäisiin. Helsinki itsenäistyisi, rakentaisi muurin, ja häätäisi ne, jotka eivät tule palkallaan toimeen. Se oli kokeilun alku ja juuri.

Veikkaampa että häätämistä tapahtuisi aika tavalla jos asuntojen vuokrataso ei laskisi järkevälle tasolle nopeasti kun ei enää tukia tulisi.

Muutenkin asumistuen maksimi saisi olla korkeintaan 200e vuokrasta riippumatta, tai lopettaa kokonaan.
Nythän se on vain suora rahansiirto vuokranantajille valtiolta ja vain auttaa nostamaan vuokria.

Suurin ongelma on kyllä se että asuminen maksaa siellä kehä3 sisällä aivan törkeästi verrattuna muuhun suomeen, eikä niinkään palkkataso.
Niin kauan kuin toimeentulotuki maksaa vuokran, on pitkäaikaistyöttömien ja köyhimpien kannalta täysin yhdentekevää, että paljonko asumistuki on. Jokainen euro joka asumistuesta vähennetään lisää saatua toimeentulotukea.

Käytännössä asumistuen katon laskeminen vaikuttaisi ainoastaan pienipalkkaisiin, ei työttömiin.
 
Käytännössä asumistuen katon laskeminen vaikuttaisi ainoastaan pienipalkkaisiin, ei työttömiin

Jep, pienipalkkaisia tässä ajattelin.
Mutta kai niissä sossun maksuissakin jokin katto sentään on?
 
Jep, pienipalkkaisia tässä ajattelin.
Mutta kai niissä sossun maksuissakin jokin katto sentään on?
Pääkaupunkiseudulla toimeentulotuen katto on korkeampi kuin muualla työmarkkinatuen ja asumistuen yhteensä. Siksi itsenäistyvän pääkaupunkiseudun tulisi lakkauttaa kerralla kaikki tuet, ei vain laskea muutamia valikoituja.
 
Aika järjetöntä Tarjota Markulle koulutuspaikkaa enää tässä vaiheessa. Hakisin varmaan välittömästi sairaslomaa ja veisin todistuksen TE-toimistolle.

Itse kävin eilen TE-toimiston monialaisessa työllistymissuunnitelmassa. Sain kaksi tarjousta palkattomasta työkokeilusta.

Toisessa työaika olisi 6 tuntia / päivä ja sen hakuaika on päättynyt kolme päivää sitten. Toisessa "työpaikassa" tehtävän kesto olisi vain 2 kuukautta, eikä näissä ole mitään takeita, että jatkaisivat työsuhdetta vakituisena työkokeilun päättymisen jälkeen.

Ilmaisen palkattoman "työn" tekemisen lisäksi saisin 9€/työpäivä ylimääräistä rahaa (180€/kk), joka kuluisi kättelyssä HSL:n seutulippuun 30pv/161€.

MTV: Markku jäisi eläkkeelle vuoden kuluttua - TE-toimisto tarjosi 100 päivää kestävää työnjohtajan koulutusta: "Tuntuu hirveältä"

Markku jäisi eläkkeelle vuoden kuluttua, mutta TE-toimisto ehdotti uutta kallista koulutusta: "Minusta tuntuu hirveältä, koulutus pitäisi tarjota nuoremmalle"

Julkaistu 17.08.2017 06:39

Vuoden päästä eläkkeelle jäävä mies pöyristyi TE-toimiston ehdotuksesta lisäkoulutuksesta. Suorastaan järkytys iski sen jälkeen, kun hän oli selvittänyt koulutuksen hinnan yhteiskunnalle.

Ensi viikolla 61 vuotta täyttävä oululainen Markku Forssell on ollut työttömänä vuodesta 2015 lähtien. Aiemmin hän työskenteli rakennusmiehenä.

Työ- ja elinkeinotoimiston kanssa asiat ovat sujuneet muuten hyvin, mutta Forssell kertoo nyt TE-toimiston ehdottaneen 100 päivää kestävää talonrakentamisen rakennusalan työnjohtajan koulutusta, jossa hän oppisi muun muassa tietokoneohjelmointia.

– Osaan maksaa laskut ja katsoa netistä ohjelmia, mutta minun täytyisi opetella ohjelmointia ja pääsen pian eläkkeelle, Forssell kertoo.

Eilen Forssell kertoo käyneensä koulutuksenjärjestäjän haastattelussa, jossa hänet toivotettiin tervetulleeksi ensi maanantaina alkavaan koulutukseen.

– Järjestäjä sanoi, että ottavat minut mielellään koulutukseen. Hän ehdotti, että minulle räätälöitäisiin sopiva koulutus, jotta osaisin käyttää tietokonetta eläkepäivinäni. Koulutukseen sisältyy myös englannin opiskelua, Forssell kertoo MTV Uutisille.

Forssell kertoo opiskelleensa vuonna 1992 yhdyskuntatekniikan tutkinnon. Tuolloin tietokoneen käyttäminen ei alkanut sujua, joten hän ei voinut työskennellä työnjohdossa.

– Jos en oppinut tietokoneen käyttöä silloin, miten voin sen nyt sadassa päivässä oppia, Forssell sanoo.
Koulutuksen hinta järkytti

Forssell kertoo selvittäneensä ammattiliitosta kyseisen koulutuksen maksavan yhteiskunnalle noin 150 euroa päivältä per koulutettava.

Suurin järkytys syntyikin, kun hän laski koulutuksen kokonaishinnan. 100 päivän koulutukselle hintaa kertyy miehen arvion mukaan noin 10-15 000 euroa yhteiskunnan maksettavaksi. Koulutusta järjestetään arkisin.

– Minusta tuntuu hirveältä, että minulle tarjotaan kauhean kallista koulutusta. Se pitäisi tarjota jollekin nuoremmalle työttömälle, jolla on vielä työura edessä, jolle tämä voisi olla portti tulevaisuuteen.

Tällä hetkellä Forssellin mukaan ei ole muuta vaihtoehtoa, kuin ottaa koulutus vastaan ja aloittaa opiskelu ensi viikon maanantaina. Muussa tapauksessa hän kertoo menettävänsä hetkellisesti työttömyystukensa.
Liitto: "Ihan posketon homma"

Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi ei ole kuullut tapauksesta, mutta purskahtaa nauruun kuullessaan pian eläkkeelle jäävän miehen kouluttamisesta.

– Ihan posketon homma. Ei ole mitään hyötyä yhteiskunnalle, yrityksille tai kaverille itselleen, jos ikää on jo sen verran, että hän jää kohta eläkkeelle, Harjuniemi sanoo.

Harjuniemi tietää, että kyseisen koulutuksen saaneista ammattilaisista on tällä hetkellä pulaa ja heidän kysyntänsä on suuri.

– Siihen löytyy kyllä nuorta väkeä, jotka ovat valmiita koulutukseen. Tunnen monia liiton jäseniä, jotka ovat vastaavassa koulutuksessa. Se on vaativa koulutus.

Harjuniemi ei osaa sanoa tarkkaan yksityisen yrityksen järjestämien koulutusten hintoja, mutta pitää uskottavana summana 150 euron päivätaksaa koulutettavaa kohden.

MTV Uutiset ei tavoittanut Pohjois-Pohjanmaan TE-toimistoa kommentoimaan tapausta keskiviikkoiltapäivänä.
 
Jep, pienipalkkaisia tässä ajattelin.
Mutta kai niissä sossun maksuissakin jokin katto sentään on?
Eipä muuten taida olla jos kyseessä on joku harkinnavarainen?.Tosin epäilisin että jos yrittää maksaa liian suuria summia niin siellä pamahtaa joku esto päälle.Taidat olla joku trolli ja asut jossain landella kun max asumistuki saisi olla sun mielestä vain 200€?.:D
 
Eipä muuten taida olla jos kyseessä on joku harkinnavarainen?.Tosin epäilisin että jos yrittää maksaa liian suuria summia niin siellä pamahtaa joku esto päälle.Taidat olla joku trolli ja asut jossain landella kun max asumistuki saisi olla sun mielestä vain 200€?.:D
Jos pk seudun 500 000 asumistuettua jätettäisi tukematta, niin alueen hintataso voisi laskea arvoiselleen kyläpahasen tasolle.
On hulluutta nostaa asumisen hintaa keinotekoisesti valtion taholta.
 
Jos pk seudun 500 000 asumistuettua jätettäisi tukematta, niin alueen hintataso voisi laskea arvoiselleen kyläpahasen tasolle.
On hulluutta nostaa asumisen hintaa keinotekoisesti valtion taholta.

Mitkä ihmeen 500 000? "Yleistä asumistukea sai vuoden 2016 joulukuussa 267 356 ruokakuntaa." Veikkaan että edes noista kaikki eivät asu pääkaupunkiseudulla.
Findikaattori.fi - Yleistä asumistukea saaneet ruokakunnat

Itseasiassa yleistä asumistukea sai Uudellamaalla 2017 heinäkuussa 93 287 taloutta. Eläkkeensaajan asumistukea sai 47 387. Helsingissä yleistä asumistukea sai 46 683 taloutta.

Pääkaupunkiseudulla toimeentulotuen katto on korkeampi kuin muualla työmarkkinatuen ja asumistuen yhteensä. Siksi itsenäistyvän pääkaupunkiseudun tulisi lakkauttaa kerralla kaikki tuet, ei vain laskea muutamia valikoituja.

Esim. Kauhavalla yksinasuva toimeentulotuen saaja joka asuu vuokra-asunnossa (jonka vuokra on kelan hyväksymä maksimi) saa tukia 449 (asumitukena ja toimeentulotukena) sekä 485e muihin menoihin yhteensä 934e/kk. Helsingissä asuva 675e+485e eli 1160e. Alle kaksisataa euroa eroa.
 
Eipä muuten taida olla jos kyseessä on joku harkinnavarainen?.Tosin epäilisin että jos yrittää maksaa liian suuria summia niin siellä pamahtaa joku esto päälle.Taidat olla joku trolli ja asut jossain landella kun max asumistuki saisi olla sun mielestä vain 200€?.:D

Mielestäni max asumistuki töissä käyvälle olisi 0€.
Joko palkat ylös tai vuokrat ja asuntojen hinnat sille tasolle että ne on nykytasoisella peruspalkalla maksettavissa.
Jätetään ne tuet niille jotka eivät töihin syystä tai toisesta kykene ja siihenkin vielä se max 200e kk.
Nythän palkat voi pitää minimissä ja vuokrat ylhäällä ( ja koko ajan nostetaan ) koska valtion kassasta tulee ainakin vielä mukavasti massia paikkaamaan maksukykyä.
 
Viimeksi muokattu:
Mielestäni max asumistuki töissä käyvälle olisi 0€.
Joko palkat ylös tai vuokrat ja asuntojen hinnat sille tasolle että ne on peruspalkalla maksettavissa.
Jätetään ne tuet niille jotka eivät töihin syystä tai toisesta kykene ja siihenkin vielä se max 200e kk.
Nythän palkat voi pitää minimissä ja vuokrat ylhäällä ( ja koko ajan nostetaan ) koska valtion kassasta tulee ainakin vielä mukavasti massia paikkaamaan maksukykyä.

uusimpien tutkimusten mukaan asumistuet eivät merkittävissä määrin vaikuta vuokriin:

Yllättävä tutkimustulos: avokätinen asumistuki ei nostakaan vuokria

ja onnea vain "halpa"työvoiman saantiin pk-seudulle, mikäli tukia lasketaan/nollataan niin ne jotka nyt tekevät pienipalkkaista ja/tai silpputyötä niin takuuvarmasti lähtevät muualle.. kannattaa muistaa että vuokra koostuu monesta kiinteästä kuluerästä, kuten osakkeenomistajan vastike taloyhtiölle, kiinteistöverot, lainat/lainanhoitokulut, remontteihin varautuminen jne.. ja näissäkin menot tuppaavat nousemaan.. ei se kovin iso ole se vuokranantajien "voittovara", joka muka mitenkään merkittävästi joustaisi jos tuensaajat eivät olisi vuokramarkkinoilla mukana, asunto on lähinnä sijoituksena sen takia, että on "suht varmaa" tuottoa.

pikemminkin kävisi niin, että yksityiset vuokranantajat nielisivät tappioita ja häviäisivät markkinoilta, ja isot vuokratalolafkat voisivat poistaa näitä asuntoja itselleen ja saavuttaa suurempaa markkina-asemaa itselleen (laskisiko tämä keskittyminen muka vuokria - tuskinpa..).. samalla vuokrataloja rakennettaisiin vähemmän näiden isojen tahojen toimesta, jotta vuokrat eivät pääsisi laskemaan.. ;)
 
Yksi hyvä tapa arvioida asumistukien vaikutusta on vertailla helsingin vuokratasoa eri maiden pääkaupunkien vastaavaan. Jostain syystä esimerkiksi aasian maiden pääkaupungeissa asuminen on vähintään yhtä kallista kuin helsingissä, vaikka valtio ei tue asumista millään tavalla ja väestön tulotaso on huomattavasti matalampi.
 
Yksi hyvä tapa arvioida asumistukien vaikutusta on vertailla helsingin vuokratasoa eri maiden pääkaupunkien vastaavaan. Jostain syystä esimerkiksi aasian maiden pääkaupungeissa asuminen on vähintään yhtä kallista kuin helsingissä, vaikka valtio ei tue asumista millään tavalla ja väestön tulotaso on huomattavasti matalampi.
Mitäs jos vertaisi muihin metsän keskellä oleviin puolen miljoonan asukkaan tuppukyliin?
 
Esim. Kauhavalla yksinasuva toimeentulotuen saaja joka asuu vuokra-asunnossa (jonka vuokra on kelan hyväksymä maksimi) saa tukia 449 (asumitukena ja toimeentulotukena) sekä 485e muihin menoihin yhteensä 934e/kk. Helsingissä asuva 675e+485e eli 1160e. Alle kaksisataa euroa eroa.
226 euroa eroa, eli yli kaksi sataa euroa, ei alle. Mutta pikkurahoja tietysti. Toisaalta...

http://tilajakehitys.hel.fi/node/94 sanoi:
Lähes 76 000 helsinkiläistä eli 12,1 prosenttia kaupungin väestöstä oli toimeentulotuen piirissä vuonna 2015.
75000 tuensaajaa x 226 euroa kuussa x 12 kuukautta = 203,4 miljoonaa euroa vuodessa. Pikkurahoja?
 
Ei kaikki välttämättä saa tuota 226e. Se riippuu siitä paljonko on vuokra. Pikkurahoja tosiaankin jos vertaa valtion koko budjettiin. Kunnat muuten käyttävät työllisyyden edistämiseen (mitä ikinä se sitten tarkoittaakin) n. 800milj euroa/vuosi ja valtio saman verran. Ja miltä näyttää edistäminen?

"Vaikka toimeentulotuki on luonteeltaan viimesijainen tuki ja lähtökohtaisesti tarkoitettu avuksi tilapäisiin taloudellisiin vaikeuksiin, on siitä tullut yhä useammalle pitkäaikainen tulonlähde. 1990-luvun alussa toimeentulotukea saatiin keskimäärin neljänä kuukautena vuodessa, mutta 2010-luvulla kesto on ollut keskimäärin yli 7 kuukautta. Pitkäaikaisen toimeentulotuen tarvetta lisää erityisesti työttömyyden pitkittyminen."
Työttömyyden ja toimeentulon erot | Toimintaympäristöanalyysi 2017

Tuossahan tuo oikea ongelma onkin. Ennen oli kaikenmaailman kunnan työllisyystöitä joilla pääsi taas ansiosidonnaiselle mikä johti taas siihen ettei toimeentulotuelle ollut enää tarvetta ja asumistukikin pieneni. Tuskin ansiosidonnainen oli edes kovin paljon suurempi kuin asumistuki+päiväraha+toimeentulotuki-kombo. Nykyisin noita on vähennetty reilusti vaikka työttömien määrä lisääntyy ja siitä syystä taas työtön joutuu hakemaan kolmeakin tukea. Jos siis asuu vuokralla ja ei ole varallisuutta. Pahimmassa tapauksessa joudut vielä tekemään ilmaiseksi töitä mutta silti kaikki kolme tukea juoksee. Työllistävä vaikutus tällä on ainoastaan kelan ja sossun virkailijoille. Kelan peruspäiväraha ja työmarkkinatuki on vaan liian pieni jotta sillä yksin selviäisi.
 
uusimpien tutkimusten mukaan asumistuet eivät merkittävissä määrin vaikuta vuokriin:

Yllättävä tutkimustulos: avokätinen asumistuki ei nostakaan vuokria

Vuokratuloilla ei herroiksi todellakaan pääse yhtiövastikkeen ja saneeraukseen (esim.putkien vaihdoksen) varautumisen vuoksi. Jos joku kuvittelee omaavansa helpot vuokramarkkinat ja elättävänsä sijoitusasunnoilla itsensä, korjatkoon nyt viimeistään päänsä. Se kapitalismi on muuten marginaalinen osuus tästä, sillä muuten olisi mukava pelata vähän mediaania halvemmilla hinnoilla.
 
Vuokratuloilla ei herroiksi todellakaan pääse yhtiövastikkeen ja saneeraukseen (esim.putkien vaihdoksen) varautumisen vuoksi. Jos joku kuvittelee omaavansa helpot vuokramarkkinat ja elättävänsä sijoitusasunnoilla itsensä, korjatkoon nyt viimeistään päänsä. Se kapitalismi on muuten marginaalinen osuus tästä, sillä muuten olisi mukava pelata vähän mediaania halvemmilla hinnoilla.

Vahvasti tämä. Yhtiövastike on jotain käsittämätöntä, kun sitä taloa korjataan ja huolletaan, mikä on tietenkin hyvä asia, jotta paikat pysyy kunnossa eikä tule vielä ihmeellisimpiä yllätyksiä. Vuokraa ei voi korottaa loputtomiin, vastikkeen ja verottajan jälkeen ei paljoa jää.
Jos olisi elinkeinona tai harrastuksena elää leveästi, niin 10 kunnon kämppää ainakin pitäisi olla - ja sellaiset vuokralaiset joiden kanssa ei olisi ongelmia.
Siltikään tulot ei olisi kummoiset, ja pääomaa olisi kiinni suht paljon.
 
Tuossahan tuo oikea ongelma onkin. Ennen oli kaikenmaailman kunnan työllisyystöitä joilla pääsi taas ansiosidonnaiselle mikä johti taas siihen ettei toimeentulotuelle ollut enää tarvetta ja asumistukikin pieneni. Tuskin ansiosidonnainen oli edes kovin paljon suurempi kuin asumistuki+päiväraha+toimeentulotuki-kombo. Nykyisin noita on vähennetty reilusti vaikka työttömien määrä lisääntyy ja siitä syystä taas työtön joutuu hakemaan kolmeakin tukea. Jos siis asuu vuokralla ja ei ole varallisuutta. Pahimmassa tapauksessa joudut vielä tekemään ilmaiseksi töitä mutta silti kaikki kolme tukea juoksee. Työllistävä vaikutus tällä on ainoastaan kelan ja sossun virkailijoille. Kelan peruspäiväraha ja työmarkkinatuki on vaan liian pieni jotta sillä yksin selviäisi.

Joo, tässä oma kokemus miten toimin itse:

Pari vuotta sitten ollessani työttömänä soitin TE-toimistoon työntekijälleni ja pyysin palkkatuki-paikkoja eli noita samoja joista puhut yllä. Menin kasvotusten tapaamaan virkailijaa ja se tulosti mulle koneelta nipun mahdollisia paikkoja, joita ei ole missään julkisesti näkyvillä. Siellä oli mm. vahtimestarin paikka Eiran sairaalassa, kirjastoapulainen jne. Valitsin kaupungilta atk-tukihenkilön paikan, jossa oli ihan OK palkka 2150€/kk ja tasan 6 kk kesto. Ei mitään mahdollisuuksia jatkaa tuon 6 kk jälkeen vaan kaupunki ottaa seuraavan tyypin 6 kuukaudeksi samalla palkkatuella.

Sitten heti ekana työpäivänä ilmoittautuminen JATTK-työttömyyskassaan, jotta pääsee ansiosidonnaiselle tuon 6 kk jälkeen, ja tosiaan työt atk-tukihenkilönä kesti tasan sen 6kk, josta ansiosidonnaiselle, joka oli noin 1200€ brutto. Siihen päälle sai vielä parisataa euroa asumistukea.

Masennukseni kuitenkin syveni, joten siirryin ansiosidonnaiselta sairauspäivärahalle. Sairauspäivärahan voi laskea ansiosidonnaiseen perustuen, joten olen nyt saanut vuoden verran saikulla noin ansiosidonnaisen kokoista sairauspäivärahaa. Ansiosidonnaisen päivät on mulla melkein kokonaan vielä käyttämättä, kun sairauspäiväraha loppuu pian.
 
Viimeksi muokattu:
Tänään radiossa oli hyvä ajankohtainen keskustelu sosiaalipolitiikasta ja sosiaaliturvasta. Kannattaa kuunnella.

Aiheuttaako sosiaaliturva riippuvuutta? | Kalle Haatanen

Perinteisesti sosiaali- ja terveyspolitiikan tehtävän on ollut markkinariippuvuuden vähentäminen. Kun markkinatalous on eri tavoin kolhinut ihmisiä, heidän tilannettaan on pyritty parantamaan erilaisilla tulonsiirroilla ja palveluilla.

Nyttemmin on alettu pohtia myös sitä mitä kaikkea hyvinvointivaltio ja sen sosiaalipolitiikka tekee ihmisille. Voiko olla myös niin että hyvinvointivaltio tuottaa myös itse osan ongelmista? Hyvinvointivaltiota kritikoivaa keskustelua on viime vuosina ollut monessa massa, myös Suomessa. Suomessakin on alettu epäillä, että sosiaaliturva voisi passivoida ihmisiä ja tehdä heistä sosiaaliturvariippuvaisia.

Köyhyyttä ja sosiaaliturvaa pitkään tutkinut Tampereen yliopiston sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Juho Saari on sanoo, että Suomessa ei ole varsinaista köyhyyskulttuuria. Tutkimuksia ei ole löytynyt yhtään sukua, joka sukupolvesta toiseen rakentaisi elämänsä sosiaaliturvan varaan.

Saaren mukaan Suomen hyvinvointivaltion keskeinen kysymys on se, miten sosiaalimenojen kustannusten kasvun hillintä voidaan tehdä järkevällä tavalla.

Sosiaalimenot ovat kasvaneet vuoden2008 jälkeen on kasvaneet 20 miljardia ja saaman aikaan bruttokansantuote on kasvanut vain saman verran. Suomalaiset sosiaalietuudet eivät ole mitenkään erityisen anteliaita. Ongelma on siinä että tulosiirtoja saavien määrä on kasvanut.
 
Joo, tässä oma kokemus miten toimin itse:

Pari vuotta sitten ollessani työttömänä soitin TE-toimistoon työntekijälleni ja pyysin palkkatuki-paikkoja eli noita samoja joista puhut yllä. Menin kasvotusten tapaamaan virkailijaa ja se tulosti mulle koneelta nipun mahdollisia paikkoja, joita ei ole missään julkisesti näkyvillä. Siellä oli mm. vahtimestarin paikka Eiran sairaalassa, kirjastoapulainen jne. Valitsin kaupungilta atk-tukihenkilön paikan, jossa oli ihan OK palkka 2150€/kk ja tasan 6 kk kesto. Ei mitään mahdollisuuksia jatkaa tuon 6 kk jälkeen vaan kaupunki ottaa seuraavan tyypin 6 kuukaudeksi samalla palkkatuella.

Sitten heti ekana työpäivänä ilmoittautuminen JATTK-työttömyyskassaan, jotta pääsee ansiosidonnaiselle tuon 6 kk jälkeen, ja tosiaan työt atk-tukihenkilönä kesti tasan sen 6kk, josta ansiosidonnaiselle, joka oli noin 1200€ brutto. Siihen päälle sai vielä parisataa euroa asumistukea.

Masennukseni kuitenkin syveni, joten siirryin ansiosidonnaiselta sairauspäivärahalle. Onneksi sairauspäivärahankin voi laskea ansiosidonnaiseen perustuen, joten olen nyt saanut vuoden verran saikulla ansiosidonnaisen kokoista päivärahaa, ja ansiosidonnaisen päivät on melkein kokonaan vielä käyttämättä, kun sairauspäiväraha loppuu pian.

Boldasin nuo pari juttua. 2013-2014 välisenä aikana tuli sellainen pikku muutos ettei tuo 6kk riitä enää siihen että pääsee ansiosidonnaiselle, siitä puolesta vuodesta vähennetään 1kk automaagisesti, joten pitäisi olla 7kk palkkatukityöissä, tai 6kk palkkatukityön jälkeen olla 1kk palkkatöissä, jotta pääsee ansiosidonnaiselle. Ehdot löytynee kaikkien liittojen sivuilta.

Tuohon sairauspäivärahaan en osaa ottaa kantaa kun en tunne yhtään tapausta. En siis sano etteikö kohdallasi näin voisi olla. Mutta jatkossa jos niitä palkkatukitöitä saa sen 6kk, niin liiton rahat voi unohtaa, ellei ole joku ns. oikea duuni jatkona.

Eipä tarvi liittojen muuta kun kerätä osallistumismaksut, ja jättää korvaukset maksamatta, koskien palkkatukihommia.
 
Boldasin nuo pari juttua. 2013-2014 välisenä aikana tuli sellainen pikku muutos ettei tuo 6kk riitä enää siihen että pääsee ansiosidonnaiselle, siitä puolesta vuodesta vähennetään 1kk automaagisesti, joten pitäisi olla 7kk palkkatukityöissä, tai 6kk palkkatukityön jälkeen olla 1kk palkkatöissä, jotta pääsee ansiosidonnaiselle. Ehdot löytynee kaikkien liittojen sivuilta.

Muistaakseni ennen vuotta 2014 työssäoloehto oli 8 kuukautta, eli tuollainen 6kk palkkatukityö pätkä ei tosiaan riittänyt ansiosidonnaiselle pääsemiseen.

Mutta 2014 jälkeen tätä kevennettiin niin, että 6kk riitti ansiosidonnaiselle pääsemiseen. Tämä kyseinen työsuhteeni alkoi vuoden 2015 lopussa ja silloin 6kk palkkatukityö riitti juuri ja juuri ansiosidonnaiselle pääsemiseen, kunhan muisti liittyä kassaan heti ensimmäisenä työpäivänä.

MUTTA: Näköjään tämä on muuttunut jälleen:

Työssäoloehdon määritteleminen

Työssäoloehto on edelleen 6kk tai 26 viikkoa mutta sivun lopusta:

Palkkatuettu työ ja työssäoloehto

Jos olet ollut työssä, josta työnantajalle maksetaan palkkatukea, 75 % työskentelyajastasi lasketaan työssäoloehtoon. 25 % työskentelyajastasi pidentää työssäoloehdon tarkastelujaksoa.
Käytännössä ansisidonnaiselle siis tarvitaan 8kk työsuhde ja nuo työkkärin tarjoamat palkkatukipaikat on kai suurin osa sen 6kk...

Tuohon sairauspäivärahaan en osaa ottaa kantaa kun en tunne yhtään tapausta. En siis sano etteikö kohdallasi näin voisi olla. Mutta jatkossa jos niitä palkkatukitöitä saa sen 6kk, niin liiton rahat voi unohtaa, ellei ole joku ns. oikea duuni jatkona.

Sairauspäivärahan saaminen toki edellyttää lääkärin lausuntoa mutta jos siis saa kokonaisen vuoden sairauslomaa niin on ihan hyvä, että sen saa ansiosidonnaisen suuruisena ja ne ansiosidonnaisen päivät ei kulu.
 
Viimeksi muokattu:
Käytännössä ansisidonnaiselle siis tarvitaan 8kk työsuhde ja nuo työkkärin tarjoamat palkkatukipaikat on kai suurin osa sen 6kk...

No jopas, jos 8kk niin, tuota en tiennytkään. Mitäpä sitä kenenkään maksamaan liitolle rahoja, pl. ne toki jotka ovat pidemmässä suhteessa, kylläpäs ne nyt säätää noita ettei kukaan vahingossakaan pääse ansiosidonnaiselle.
Juu noista sairauspäivärahoista en tosiaan tiedä sen enempää mitä tuossa kerroit.
 
Ennen oli ainakin kahdenlaisia palkkatukipaikkoja. Toisissa (suurempi palkkatukioikeus, täysi palkkatuki tms.) työssäoloehtoehto kertyi vieläkin huonommin eli jos olit vuoden palkkatuella niin vain puolet laskettiin. Piti sitten olla vielä 2kk lisää jollain tavallisella tuella.

Kunnan paikkoihin myönnetään palkkatukea nykyään vain 50% palkkauskustannuksista ja 6 kuukauden ajaksi. Luultavasti nuo ovat vain työllistämistukipaikkoja eli varsinaista palkkatukea ei edes haeta. Jos palkkauskustannukset ovat vaikka 2600/kk ja 6 kuukauden pesti niin kunta joutuisi maksamaan itse 7800e. Mutta miten käy kun et vielä sillä pääse ansiosidonnaiselle ja mahdollisesti olet vieläpä edelleen ns. työmarkkinatuen sakkolistalla? Joutuuko kunta maksamaan lopun kokonaan itse? Ei taida siinä tapauksessa olla kovinkaan suurta eroa haetaanko tuota palkkatukea ja työn kesto olisi se 8kk vai palkataanko suoraan 6 kuukaudeksi.

muoks. Ja näin siis itselleni kerran sanottiin ettei kunta hae palkkatukea aina. Mutta 300 päivää pitää olla työmarkkinatukea maksettu eli yli kolmen vuoden työttömyys jos työssäoloehto on aiemmin täyttynyt.
 
Mitkä ihmeen 500 000? "Yleistä asumistukea sai vuoden 2016 joulukuussa 267 356 ruokakuntaa." Veikkaan että edes noista kaikki eivät asu pääkaupunkiseudulla.
Findikaattori.fi - Yleistä asumistukea saaneet ruokakunnat

Itseasiassa yleistä asumistukea sai Uudellamaalla 2017 heinäkuussa 93 287 taloutta. Eläkkeensaajan asumistukea sai 47 387. Helsingissä yleistä asumistukea sai 46 683 taloutta.



Esim. Kauhavalla yksinasuva toimeentulotuen saaja joka asuu vuokra-asunnossa (jonka vuokra on kelan hyväksymä maksimi) saa tukia 449 (asumitukena ja toimeentulotukena) sekä 485e muihin menoihin yhteensä 934e/kk. Helsingissä asuva 675e+485e eli 1160e. Alle kaksisataa euroa eroa.
Luvuista saa aina puenempiä kun puhutaan talouksista eikä henkilöistä.
Koko maassa 860000 asumistuettua tuossa viimeisimmässä kelan raportissa. Jos mennään samalla suhteella kuin talouksissa, uudellamaalla olisi n.300000 henkeä.
Olin siis hihatuntumalla n.200000 henkeä pielessä. Tosin jos ottaa huomioon pk seudulle maksettavat korkeammat tuet, niin ei olla kovin kaukana, että uudenmaan tuetut 300k saavat saman kuin 500k muussa maassa.
 
Noissa sinun lukemissa taidetaan puhua kaikista asumistuista (myös opiskelijan asumislisästä ja eläkkeensaajan asumistuesta). Onkohan tuohon lukemaan laskettu lapsetkin omiksi henkilöiksi? 860 000 henkilöä ja työttömiä on muka vaan 250 000. Eli suurin osa asumistukia saavista on töissäkäyviä jos lapsia ei olisi laskettu. "Joka kuudes suomalainen saa asumistukea" eli ilmeisesti on laskettu lapsetkin.

Eipä noissa asumistuissa muutenkaan kovin suurta heittoa ole ainakaan yksinasuvalle. Helsingissä maksimiasumistuki on 406e, Jyväskylässä 312e, ja Hirvensalmellakin 275e. Mitä tulee toimeentulotukeen (samassa yksinasuvan tapauksessa) niin se on myös vuokra+485e muuhun käyttöön asuitpa missä vaan. Plus tietenkin muuta hyväksytyt menot.
 
Noissa sinun lukemissa taidetaan puhua kaikista asumistuista (myös opiskelijan asumislisästä ja eläkkeensaajan asumistuesta). Onkohan tuohon lukemaan laskettu lapsetkin omiksi henkilöiksi? 860 000 henkilöä ja työttömiä on muka vaan 250 000. Eli suurin osa asumistukia saavista on töissäkäyviä jos lapsia ei olisi laskettu. "Joka kuudes suomalainen saa asumistukea" eli ilmeisesti on laskettu lapsetkin.

Eipä noissa asumistuissa muutenkaan kovin suurta heittoa ole ainakaan yksinasuvalle. Helsingissä maksimiasumistuki on 406e, Jyväskylässä 312e, ja Hirvensalmellakin 275e. Mitä tulee toimeentulotukeen (samassa yksinasuvan tapauksessa) niin se on myös vuokra+485e muuhun käyttöön asuitpa missä vaan. Plus tietenkin muuta hyväksytyt menot.
Alkuperäisessä viestissäni arvelin asumistuettuja asuvan pk-seudulla sen 500000. En eritellyt tuen syitä.
 
Tarkoitatko että myös Helsingissä opiskelevat voidaan jättää ilman asumistukea?
 
Tarkoitatko että myös Helsingissä opiskelevat voidaan jättää ilman asumistukea?
En kai ole niin väittänyt?
Kritisoin nykyistä tukijärjestelmää, jolla nostetaan keinotekoisesti vuokrien tasoa.
Poistamalla pitkäaikaistyöttömiltä asumistuki, ne muuttaisivat automaattisesti halvempiin asuntoihin.
Tällä hetkellä hyötyjiä valtion 2miljardin vuosittaisesta asumistuesta on esimerkiksi ay-liike:
Asumistuki paisuu - "Tuet valuvat vuokranantajien taskuihin" | Kauppalehti


"Asumistuesta hyötyjät on helppo löytää: VVO teki tammi-syyskuussa 276 miljoonan euron liikevaihdolla 167 miljoonan euron tuloksen ennen veroja, joten omistajana oleva ay-liike voi olla tyytyväinen."
 
Sanoit että "Jos pk seudun 500 000 asumistuettua jätettäisi tukematta." Etkä siis eritellyt eri asumistukia.

Eli vain pääkaupunkiseudun pitkäaikaistyöttömiltäkö? Vai kaikiltako? Ei nimittäin ole helppoa löytää asuntoa jos tulot ovat sen 520e/kk ja tällä pitäisi sitten kustantaa vuokran lisäksi myös muu eläminen. Toimeentulotuki taas toimii niin että asuitpa asunnossa jossa vuokra on 100e/kk tai 500e/kk käteen jää saman verran eli toimeentulotuen perusosan 485e verran. Ei se houkuta muuttamaan minnekään perähikiälle jos elättelee edes pientä toivoa työllistymisestä. Työmarkkinatuki on painettu niin alas että toimeentulotuki on varma (jos asut yksin eikä ole omaisuutta).
 
Helsingistä pitäisi katkaista asumistuet koska koko systeemi on ihan vääristynyt, suuri osa työssäkävijöistäkin saa sitä koska palkka (tes) ei riitä turvonneiden vuokrien yms takia. Sen jälkeen vuokrat ja ehkä palkatkin alkaisi asettua kun kaikki matalapalkkaiset/osa-aikaiset siivoajat/kaupankassat/vartija/jne yms katoaisivat kaupungista.
 
Helsingistä pitäisi katkaista asumistuet koska koko systeemi on ihan vääristynyt, suuri osa työssäkävijöistäkin saa sitä koska palkka (tes) ei riitä turvonneiden vuokrien yms takia. Sen jälkeen vuokrat ja ehkä palkatkin alkaisi asettua kun kaikki matalapalkkaiset/osa-aikaiset siivoajat/kaupankassat/vartija/jne yms katoaisivat kaupungista.
Juuri näin. Jos sulla ei ole varaa asua helsingissä ilman tukia, muuta sinne missä on halvempaa
 
Helsinki ilman minkäänlaisia palveluja voisi kyllä olla melko mielenkiintoinen paikka. Tietenkin voisihan se toimia että hyvin palkattujen ihmisten puolisot olisivat siivoamassa ja paistamassa pihvejä.
 
Helsinki ilman minkäänlaisia palveluja voisi kyllä olla melko mielenkiintoinen paikka. Tietenkin voisihan se toimia että hyvin palkattujen ihmisten puolisot olisivat siivoamassa ja paistamassa pihvejä.
Miks turhaa. Saahan noita "yhdeksän euron" duunareita niin paljon ku sielu sietää.
 
En kyllä äkkiseltään usko, että kovin moni firma Helsingissä onnistuu työllistämään osaavaa henkilökuntaa palvelutehtäviin 9e/pvä korvauksella. Pari hapannaamaista töihin pakotettua karkoittaa kyllä tehokkaasti kaikki asiakkaat.
 
Ja vielä ne jotka onnistuvat tuhoamaan firman omaisuutta useilla sadoilla tuhansilla euroilla ja lokaamaan firman nimen siinä sivussa...
 
Professori: Korkeasti koulutettujen palkat romahtavat pian
YLE sanoi:
Professori: Korkeasti koulutettujen palkat romahtavat pian
Maailmalla arvostettu professori Richard Baldwin sanoo, että rikkaissa maissa on syytä varautua isoon asiantuntijatyön murrokseen.

Hotelli Kämpin arvokkuutta henkivä juhlasali oli kuin nuijalla lyöty, kun maailmalla gurun maineeseen nostettu professori Richard Baldwin aloitti esitelmänsä. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ei olisi voinut paremmin valita tähtivierastaan seminaariyleisölleen keskiviikkona Helsingissä.

Sveitsissä taloustieteen professorina työskentelevä Baldwin on niittänyt kiittäviä arvosteluja viime vuonna julkaistusta kirjastaan, The Great Convergence – information technology and the new globalization.

Kirja käsittelee globalisaation seuraavaa murrosta. Professuurinsa lisäksi Baldwin johtaa Lontoossa sijaitsevaa arvostettua CEPR-taloustutkimuslaitosta.

Iso murros tulee, ja nopeasti
Baldwin ennustaa, että tämä uusi globalisaation vaihe avaa etenkin palvelualojen työpaikat ennen kokemattomalla tavalla kansainväliselle kilpailulle.

– Meidän on muutettava ajatteluamme globalisaatiosta. Yleensä ajatellaan, että se tarkoittaa tavaroiden tekemistä entistä halvemmalla. Nyt on menossa iso murros, virtuaaliglobalisaatio, joka tulee romahduttamaan korkeasti koulutettujen palkat. Se muuttaa täysin käsityksemme globalisaatiosta ja vieläpä erittäin nopeasti, Baldwin sanoo Ylen haastattelussa ennen seminaaria.

Juhlasalissa tätä Baldwinin sanomaa kuunteli kymmenittäin näitä korkeasti palkattuja tohtoritason asiantuntijoita.

– Tekoäly (artificial intelligence) ja etä-äly (remote intelligence) murtavat kokonaan palvelusektorin rikkaissa maissa. Ihmiset, jotka eivät ole vielä kokeneet globalisaation seurauksia, kokevat ne muutaman vuoden kuluttua, Baldwin jatkaa.

Kielitaidon merkitys vähenee
Professori Baldwin pitää etenkin hurjaa vauhtia kehittyviä kielenkääntämisohjelmia isona tekijänä palvelusektorin murroksessa. Älypuhelimen avulla pärjää nyt varsin hyvin sushi-ravintolassa Tokiossa, vaikka ei osaisi sanaakaan japania.

– Ne [käännösohjemat] ovat nyt kaksi kertaa parempia kuin viime vuonna. Ensi vuonna ne ovat taas kaksi kertaa parempia kuin tänä vuonna.

Kun kielitaidon merkitys murenee, vaikeitakin asiantuntijatehtäviä voidaan tehdä maissa, joissa palkkataso on vain murto-osa siitä, mihin Suomessa on totuttu.

Etä-äly toiselta puolelta maailmaa ohjattavine robotteineen voi puolestaan viedä paljon niitä työpaikkoja, jotka ovat matalasti palkattuja. Baldwin ottaa esimerkiksi siivoojarobotit, joita voidaan ohjata vaikka toiselta puolelta maapalloa. Tästä Baldwin on kirjoittanut ja puhunut aiemminkin.

Ylen haastattelussa Baldwin kertasi, että globalisaatio on vuosikymmenten aikana parantanut satojen miljoonien ihmisten elinoloja kehittyvissä maissa.

– Köyhät ansaitsevat nyt selvästi enemmän kuin 20 vuotta sitten. Globalisaatio on tehnyt paljon hyvää, kun katsotaan kokonaisuutta. Poikkeuksiakin toki on. Silti 650 miljoonaa ihmistä on saatu nostettua pois äärimmäisestä köyhyydestä, Baldwin muistuttaa.

Toisaalta esimerkiksi kaupungistuminen on monissa maissa repinyt hajalle sosiaalisia verkostoja ja luonut uutta köyhyyttä.

Richard Baldwin puhui Etlan globalisaatiota käsittelevässä seminaarissa keskiviikkona Helsingissä. Seminaarissa julkaistiin myös englanninkielinen kirja Suomen sopeutumisesta globalisaation eri vaiheisiin. Kirjan lopussa on lyhyt tiivistelmä suomeksi.

Ai että, saataisiinkohan muutamassa vuodessa Helsingistä autiokaupunki vai alkavatko nämä kovapalkkaiset osaajat käännellä pihvejä? :think:
 
Lueskelin saman ja mietin, että professori ei varmaan ole ikinä ollut missään oikeissa töissä.

Työskentelen itse kansainvälisessä megakorporaatiossa joka on ulkoistanut teknisiä hommia vuosien ajan ympäri maailman halvan työvoiman perässä. Joo, kyllä meidän intialaiset arkkitehdit ovat tosiaan halpoja verrattuna sveitsiläisiin, mutta eivät he kyllä myöskään saa lähimainkaan yhtä paljon aikaan. Ja sitten kun on se kunnon intialainen osaaja (joita kyllä löytyy jonkun verran), niin tämä vaatii ei-kovin-yllättäen länsimaisen tasoista liksaa, haluaa että hänet siirretään perheen kanssa Eurooppaan tai Jenkkikonttorille tai sitten hän vaan kaikkoaa suoraan Seattleen tai piilaaksoon kilpailijoiden palkkalistoille ensin hommattuaan meidän korporaatiossa CV:hen täytettä.

Samaten Romaaniaan ja Kiinaan perustettujen koodaus ja ulkoistuspajojen kanssa tapahtuma kulku on jotakuinkin se, että ensin saadaan sata hyvin halpaa nuorta insinöörin alkua töihin ihan marginaaliliksalla kansainväliseen firmaan. Ekan parin vuoden jälkeen parikymmentä lähtee veke kilpailijoiden parempien tarjousten perässä, parhaiden palkat pitää 10-kertaistaa ja huonoimmat ovat aivan turhia, ihan kuten Euroopassakin.

Lopputuloksena on saatu keskimääräinen palkkataso Bukarestin ja Kiinan konttoreilla nostettua pariin tonniin kuussa niiden osalta jotka oikeasti osaavat hommia ja silloin sen länsimaisen koodarin 4000e/kk ei tunnukaan enää niin hirveän kalliilta jos sitä koodaria pitää käyttää vielä länsimaisen asiakkaan konttorilla vähän väliä. Ja Bukarestin ihmeen palkkataso nousee 10% vuodessa, siinä missä Suomessa ehkä 2%/vuosi. 10v päästä Bukarestissa vedellään yli 3k liksaa osaavien inssien osalta ja se hintaero suomalaiseen on yllättävän pieni.

Modernin maailman tilanne on vaan se, että jos oikeasti osaat tuottaa lisäarvoa kansainvälisen liikeyrityksen tarpeisiin, niin ei ole mitään tarvetta tyytyä johonkin muutaman satasen palkkaan, vaan kunnon osaajan palkat ovat nelinumeroisia jo köyhimmissäkin maissa ja senkun nousevat rajusti. Ja ne jotka eivät osaa mitään ja tekevät hommia halvalla eivät voi korvata länsimaisia koulutettuja ihmisiä.

Kollega kertoi, että firman paikallinen pomo oli 15v sitten pitänyt esitelmän kaikille duunareille ja todennut, että "we don't do you your kind of jobs in high-cost labor markets soon" ja niin vaan vietettiin keväällä 20v työsuhteen jatkumispäiviä samaisen kaverin piikkiin ja hyvin samankaltaisia hommia tekee edelleen...

Teknologia voi kyllä korvata monen ihmisen työpanosta, mutta siinäkin on vielä paljon hommia tehtävänä, ennenkuin oikeasti saadaan sairaanhoitajan manuaaliset kanyylin laittamiset korvattua roboteilla.
 
Teknologia voi kyllä korvata monen ihmisen työpanosta, mutta siinäkin on vielä paljon hommia tehtävänä, ennenkuin oikeasti saadaan sairaanhoitajan manuaaliset kanyylin laittamiset korvattua roboteilla.
Juurikin näin.

Nykyään kun hehkutetaan tekoälyä niin hyvin huomaa sen, miten kaukana todellisuudesta nämä hehkutukset välillä ovat kun näillä hehkuttajilla ei selvästi ole mitään ymmärrystä kyseisestä teknologiasta. Kaikenmaailman huithapelit toitottavat miten tekoäly vie työpaikat kaikilta ihan justiinsa vaikka tällaista ei tule tapahtumaan vielä pitkään aikaan. Teknologia tosiaan tulee korvaamaan hyvinkin pian joitain töitä osittain tai jopa kokonaan mutta mitään robottisairaanhoitajia ei tulla näkemään vielä pitkään aikaan.
 
Vähemmän yllättäen yliopistoväki on yleensä poliittisesti hyvinkin vasemmalla ja maailmankuva sen mukainen. Sitten ovelasti ujuttavat tätä vasuripropagandaa myös "tieteellisiin" keskusteluihin. Ihan vastaavaa oli vasta Kalevassa kun joku eurooppalainen professori oli aivan helvetin huolissaan äärioikeistosta ja siitä että se on aito uhka. Unohdettiin se toinen puoli sitten täysin kokonaan.
 
Mistäköhän ihmeestä tohtori Baldwin on saanut päähänsä, että kielimuuri jotenkin haittaisi asiantuntijatyön ulkoistamista?

Sinänsä ironista, että kaveri pitää seminaaria (eli tekee asiantuntijatyötään) Suomessa ja höpöttää jostain käännösohjelmista. Oliko siellä yleisö luurit ojossa nauhoittamassa puhetta ja kääntämällä sitä google translatella?:think:
 
Olen tällä hetkellä työttömänä ja saan näin ollen myös toimeentulotukea. Nykyinen päätös on lokakuun alusta marraskuun loppuun. Veronpalautukset joulukuussa, joten silloin en saa. Ehkäpä jopa työllistyn tässä jossain vaiheessa. Ajattelemattomuuttani laitoin Veikkauksen pelitilini kautta muutaman euron hupivedon kaverini kanssa ja voitettiin vajaa 150 euroa yhteensä eli jotain päälle 50 euroa kumpikin. Jos kotiutan tuon tililleni, niin se varmaankin lasketaan tuloksi? Sekin on tässä ongelma, että kun tuo veto oli puoliksi ja saan siitä päälle 50€ itse, mutta varmaankin lasketaan tuloksi koko vajaan 150 euron summa, sillä tuo koko summa tulisi tililleni.

Seuraavan kerran haen tuota tukea vasta tammikuun lopussa eli vasta silloin toimitan mahdollisesti tiliotteita, oletettavasti kahdelta viime kuukaudelta eli joulu-tammikuulta. Kotiutanko rahat heti, joulukuun alussa kun en saa tukia vai miten kannattaisi tehdä?
 
Olen tällä hetkellä työttömänä ja saan näin ollen myös toimeentulotukea. Nykyinen päätös on lokakuun alusta marraskuun loppuun. Veronpalautukset joulukuussa, joten silloin en saa. Ehkäpä jopa työllistyn tässä jossain vaiheessa. Ajattelemattomuuttani laitoin Veikkauksen pelitilini kautta muutaman euron hupivedon kaverini kanssa ja voitettiin vajaa 150 euroa yhteensä eli jotain päälle 50 euroa kumpikin. Jos kotiutan tuon tililleni, niin se varmaankin lasketaan tuloksi? Sekin on tässä ongelma, että kun tuo veto oli puoliksi ja saan siitä päälle 50€ itse, mutta varmaankin lasketaan tuloksi koko vajaan 150 euron summa, sillä tuo koko summa tulisi tililleni.

Seuraavan kerran haen tuota tukea vasta tammikuun lopussa eli vasta silloin toimitan mahdollisesti tiliotteita, oletettavasti kahdelta viime kuukaudelta eli joulu-tammikuulta. Kotiutanko rahat heti, joulukuun alussa kun en saa tukia vai miten kannattaisi tehdä?
Olikohan 130 tai 150e se raja kun ei pitäisi laskea, mutta aina se riski on. Jos maltat niin kotiuta joulukuussa vasta kun et muutenkaan saa toimeentulotukea tai jos kaverisi haluaa osuutensa kotiuta vain sen osuus nyt
 

Statistiikka

Viestiketjuista
259 572
Viestejä
4 509 057
Jäsenet
74 436
Uusin jäsen
Syrtsy

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom