Keskustelua työttömyydestä

[Ryydike]

itse yrittäjänä voisin palkata heti 4-5 tekijää mutta ei vaan löydy. Eikä tahdo päteviä löytyä koulutettavaksi. Palkka kuitenki 3000-4000 euroa..

Ja työ on mitä?

 

[zZzz]

itse yrittäjänä voisin palkata heti 4-5 tekijää mutta ei vaan löydy. Eikä tahdo päteviä löytyä koulutettavaksi. Palkka kuitenki 3000-4000 euroa..

jostain syystä kellään joka tällaisia on takavuosina huudellut murossa, ei ole ollut linkittää työkkärin sivuilla olevaan aktiiviseen hakuilmoon vaan homma on jäänyt pelkäksi huuteluksi ja työttömien syyllistämiseksi - notta oiskos sulla nyt sitten?

 

[Cereal killah]

Tyypillisesti jos "tekijöitä ei vaan löydy" niin ei ne potentiaaliset siihen hommaan ainakaan työttömiä ole tällä hetkellä. Toki itseäkin kiinnostaa, että mitä "pätevä koulututettavaksi" tarkoittaa käytännössä.

Ainakin IT- alalla se mitä varmaan työnantajat haluaisi niin olisi vain x määrä klooneja niistä huipputyypeistä joita on suhteettoman vähän. Mutta paljon siinä on sitä että ei osata kouluttaa.

 

[penttip]

itse yrittäjänä voisin palkata heti 4-5 tekijää mutta ei vaan löydy. Eikä tahdo päteviä löytyä koulutettavaksi. Palkka kuitenki 3000-4000 euroa..

Villi veikkaus, ovelta ovelle tyyppistä myyntityötä; kattoja, ikkunoita, hormisaneerauksia yms. kusetuksia provikkapalkalla. 3k€ kaukainen haave ellei myyntijaksolle satu ns. täydellistä eläkeläisen höynäytystä, haulikon ja vihaisen koiran uhka päällä jatkuvasti ihmisiä häiritessä.

 

[Tzandels]

Pienyrittäjät harvemmin laittavat julkisia rekryilmoituksia työkkärin sivuille, koska työkkärin sivujen kautta se rekry voi räjähtää käsiin monellakin tapaa. Vastauksia voi tulla joko liian paljon, jolloin niiden läpi käyminen on kauhea urakka, tai sitten niitä ei tule, jos on vedetty ilmoitukseen turhan kovat vaatimukset. Joka tapauksessa rekryprosessin hoitaminen on pienyrittäjällä pois varsinaisesta tuottavasta työstä, jos sitä nyt osataan alkujaankaan vetää läpi. Niin ja sitten on toki nykypäivän sosiaalinen media..

Työntekijän palkkaaminen ei sekään ole tehty turha helpoksi ja yksinyrittäjälle voi tulla hieman seinä vastaan homman kanssa, tai ei uskalleta lähteä ottamaan sitä ensimmäistäkään työntekijää. Se on aika erilaista olla yksinyrittäjä, kuin olla yrittäjä jolla on palkollisia. Itse voi toki yrittää kyllä miten haluaa ja laittaa itseään likoon, mutta työntekijöiltä ei voi vaatia "yrittäjämäistä asennetta" ihan loputtomiin, oli työnkuva mikä tahansa.

 

[zZzz]

Pienyrittäjät harvemmin laittavat julkisia rekryilmoituksia työkkärin sivuille, koska työkkärin sivujen kautta se rekry voi räjähtää käsiin monellakin tapaa. Vastauksia voi tulla joko liian paljon, jolloin niiden läpi käyminen on kauhea urakka, tai sitten niitä ei tule, jos on vedetty ilmoitukseen turhan kovat vaatimukset. Joka tapauksessa rekryprosessin hoitaminen on pienyrittäjällä pois varsinaisesta tuottavasta työstä, jos sitä nyt osataan alkujaankaan vetää läpi. Niin ja sitten on toki nykypäivän sosiaalinen media..

Työntekijän palkkaaminen ei sekään ole tehty turha helpoksi ja yksinyrittäjälle voi tulla hieman seinä vastaan homman kanssa, tai ei uskalleta lähteä ottamaan sitä ensimmäistäkään työntekijää. Se on aika erilaista olla yksinyrittäjä, kuin olla yrittäjä jolla on palkollisia. Itse voi toki yrittää kyllä miten haluaa ja laittaa itseään likoon, mutta työntekijöiltä ei voi vaatia "yrittäjämäistä asennetta" ihan loputtomiin, oli työnkuva mikä tahansa.

hei, olen minäkin ollut pienyrittäjänä. jos tulee työttömyysketjuun huutelemaan, että "vittuku en saa hakijoita!!1" niin on kyllä sitten syytä ollut laittaa se hakuilmo tökäriin - tai vaihtoehtoisesti oltava hiljaa ja hyväksyttävä, että ne työttömät nyt ei vaan satu soitteleen päivittäin sun Peräseinäjoella sijaitsevaan Rapen Raudoitus Oy:hyn oisko töitä ---> hakijapulan syypää ei ole työttömät vaan se että et ole ilmoittanut työkkäriin töistä ---> huutelu aivan turhaa

 

[Henkilö X]

itse yrittäjänä voisin palkata heti 4-5 tekijää mutta ei vaan löydy. Eikä tahdo päteviä löytyä koulutettavaksi. Palkka kuitenki 3000-4000 euroa..

Kerrohan nyt mitä työtä, missä ja mistä haetaa. Ei tolleen kannata ilmoittaa, että "mää tarviin väkee töihin mutku ei kukaan tuu" ja sitten et sano edes mistä voisit hakea.

 

[WonderC]

Pienyrittäjät harvemmin laittavat julkisia rekryilmoituksia työkkärin sivuille, koska työkkärin sivujen kautta se rekry voi räjähtää käsiin monellakin tapaa. Vastauksia voi tulla joko liian paljon, jolloin niiden läpi käyminen on kauhea urakka...

No jos niitä hakemuksia tulee vino pino, niin siitä napataan sopiva nippu ja loput lingotaan roskiin. Kuka nyt huono-onnisia haluaa palkata.

 

[Henkilö X]

Eiks se noin yleensä mene? Jos tulee 1000 hakemusta niin katsotaan 10 ekaa ja valitaan niistä paras. Jossei niistä löydy sopivaa niin katsotaan 10 seuraavaa. Ei kai niitä nyt kukaan kaikkia katso?!

 

[Johan_V]

Pienyrittäjät harvemmin laittavat julkisia rekryilmoituksia työkkärin sivuille, koska työkkärin sivujen kautta se rekry voi räjähtää käsiin monellakin tapaa. Vastauksia voi tulla joko liian paljon, jolloin niiden läpi käyminen on kauhea urakka, tai sitten niitä ei tule, jos on vedetty ilmoitukseen turhan kovat vaatimukset. Joka tapauksessa rekryprosessin hoitaminen on pienyrittäjällä pois varsinaisesta tuottavasta työstä, jos sitä nyt osataan alkujaankaan vetää läpi. Niin ja sitten on toki nykypäivän sosiaalinen media..

Kuitenkin löytyy aikaa ulista keskustelupalstoilla ja somessa miten tekijöitä ei löydy.

 

[jm82]

itse yrittäjänä voisin palkata heti 4-5 tekijää mutta ei vaan löydy. Eikä tahdo päteviä löytyä koulutettavaksi. Palkka kuitenki 3000-4000 euroa..

Mä voisin harkita, ainakin 4000 kiinnostaisi. Nyt tulee vähän alle 1800 ja saan olla kotona.

Onko minkä tyylistä työtä jos noin isoa palkkaa olisi tiedossa? Toki oon sairaslomalla, että ei se nyt oikein onnistu.

 

[Tzandels]

hei, olen minäkin ollut pienyrittäjänä. jos tulee työttömyysketjuun huutelemaan, että "vittuku en saa hakijoita!!1" niin on kyllä sitten syytä ollut laittaa se hakuilmo tökäriin - tai vaihtoehtoisesti oltava hiljaa ja hyväksyttävä, että ne työttömät nyt ei vaan satu soitteleen päivittäin sun Peräseinäjoella sijaitsevaan Rapen Raudoitus Oy:hyn oisko töitä ---> hakijapulan syypää ei ole työttömät vaan se että et ole ilmoittanut työkkäriin töistä ---> huutelu aivan turhaa

No jos niitä hakemuksia tulee vino pino, niin siitä napataan sopiva nippu ja loput lingotaan roskiin. Kuka nyt huono-onnisia haluaa palkata.

Kuitenkin löytyy aikaa ulista keskustelupalstoilla ja somessa miten tekijöitä ei löydy.

No juurikin näin. Rekryhän ei onnistu jos ei osaa rekrytä, eikä jokainen yrittäjä ole automaattisesti pätevä henkilöstöjohtaja. Halusin kuitenkin nostaa esiin tuota toista puolta, kun se ei tuosta jermun1982:n viestissä juurikaan aukea.

 

[ZekeDope]

Kyllä nykyään on haastellista saada tietää pääsekö töihin. Emäntä hakee yhdellä vakuutusyhtiöllä töihin. Ensimmäinen haastattelu oli videomuodossa, toinen oli vuokrafirman kautta. Kolmas kerta oli kun soittivat vakuutusyhtiöltä ja haastattelivat. Parin päivän päästä saa tietää pääseekö vielä viimeiseen haastatteluun paikan päällä.

Käy ihan töistä tuokin

Lähetetty minun E6553 laitteesta Tapatalkilla

 

[Cereal killah]

Kyllä nykyään on haastellista saada tietää pääsekö töihin. Emäntä hakee yhdellä vakuutusyhtiöllä töihin. Ensimmäinen haastattelu oli videomuodossa, toinen oli vuokrafirman kautta. Kolmas kerta oli kun soittivat vakuutusyhtiöltä ja haastattelivat. Parin päivän päästä saa tietää pääseekö vielä viimeiseen haastatteluun paikan päällä.

Käy ihan töistä tuokin

Joo on pirun kiva prosessi, kun nuo kohdat 1 ja 2 ovat niin typeriä. Ensimmäisessä tsekataan että tyyppi on oikea ihminen joka osaa puhua, toisessa tsekataan että tyyppi osaa reagoida ja vastata ja käyttäytyä kuin normaali ihminen. Kolmannessa joku ylätason pomo/johtaja juttelee mukavia (ja siinä on ehkä pari sen alaista jotka ei uskalla sanoa paljon mitään), ja kohdassa neljä alkaa varsinaisen substanssin lypsäminen jonkun tulevan esimiehen tms. suunnalta.

Koko paskan voi hoitaa myös sillä, että siirtyy suoraan kohtaan neljä (ei se HR-firma noista kohdasta 1 ja 2 mitään järjellistä saa aikaiseksi kuitenkaan) ja ottaa siihen paikan päälle sekä sen johtajan että substanssiosaajan.

 

[anonyymi]

Olikohan täällä viel...näihän se pitäs olla nykyään

 

[Ad_Astra]

Olikohan täällä viel...näihän se pitäs olla nykyään

Piti käydä koittamassa niin siellähän tuo vaihtoehto oli

 

[Technocrat]

Huvittaa aina nämä esimerkit joissa kerrotaan kuinka helposti joku yli-ihminen saa töitä. Ongelmahan suomella on että pitäisi saada nämä ihmiset töihin jotka ei ole mitään huippuosaajia, osaa valehdella työhakemuksessa/haastattelussa tai evät ole niin kauhean aktiivisia hakemaan töitä vaikka työt kiinnostaisi.

Tämä on muuten harvinaisen totta, moni joilla työtä riittää ei välttämättä mieti asiaa tältä kantilta. Myönnetään että itsekkin olen sortunut tähän ajattelumalliin joskus(tämä siis ei implikoi sitä, että olisin itse yli-ihminen joka saa aina halutessaan töitä vaikka töitä onkin vielä riittänyt).

 

[jermu1982]

Villi veikkaus, ovelta ovelle tyyppistä myyntityötä; kattoja, ikkunoita, hormisaneerauksia yms. kusetuksia provikkapalkalla. 3k€ kaukainen haave ellei myyntijaksolle satu ns. täydellistä eläkeläisen höynäytystä, haulikon ja vihaisen koiran uhka päällä jatkuvasti ihmisiä häiritessä.

ei todellakaan ole tollaista työtä. Jonkinlainen rakennuskokemus olisi hyvä olla koulutettavalla. Ollaan haettu lehdissä ja mollin sivuilla ja nyt ulkoistettu haku henkilöstönvuokraus firmalle mutta eipä vaan oo tunkua.. toi palkka oli jos ammattilaisen sais, en ehkä ihan kolmea tonnia koulutettavalle maksais, mutta siihenki summaan jos motivaatiota ois niin aika nopsaan pääsis..

 

[Ryydike]

Jos maksaisitte 1500 eeroa koulutusajalta joka olisi myös työharjoittelu, niin varmaan tunkua olisi.

 

[jm82]

Ehkä siinä ei sitten vielä palkka ja työn vaativuus kohtaa. Tai sitten paikkakunnalla ei ole riittävästi juuri tuon alan osaajia?

 

[Ryydike]

Ilmainen asuminen merikontissa tjsp. etuutena myöskin ehkä herättäisi mielenkiintoa tulla paikkakunnan ulkopuolelta?

 

[Ryydike]

Mitä minä olen netistä lukenut, niin tuo 'eräs nimeltämainitsematon autotehdas vakka-suomessa' järjestää juurikin tuota merikonttiasumista (vai oliko se joku muu kuin autotehdas) mutta helvetin kalliilla vuokralla. Olikos se jotain 479€/kk 7 neliömetristä.

n. 1500€ bruttopalkasta pois verot ja tuo vuokra, niin ei se enää kannata mennä työtä tuonne tekemään.

 

[Vipa^]

tämä. esimerkiksi mikseivät suuret työllistäjät kuten 'eräs varsinais-suomalainen telakka', tai vaikka 'eräs nimeltämainitsematon autotehdas vakka-suomessa', järjestä vaikka halpoja soluasuntoja tai parakki-asumista kauempaa tuleville työläisille. varsinkin tuo jälkimmäinen on parkunut julkisestikin ettei ole työvoimaa. no kyllä saatana olisi jos helpotettaisiin tuota yöpymisongelmaa, itsekin hakisin tikkana vaikka molempiin kohteisiin, jos en asuisi satojen kilsojen päässä täysin perse-aukisena. kyllä alkuun asuisin muutaman kuukauden vaikka tuossa mainitussa merikontissa, että pääsisi taas jaloilleen.

pakko vetää vielä turhapaikanhakija-kortti tähän, eli pakoloisille kyllä löytyy hotellit ym. uima-altaat, mutta valtiotuella ei suomalaisen työvoiman siirtymistä ja asumista tueta mitenkään, on ilmeisesti sitten parempi märehtiä kotona 500e/kk perse homeessa kuin olla tuottava kansalainen pienellä alku-kickstartin omaisella asuntotuella jonka saisi esim valtiolta, ja se tuottaisi itsensä myös 100% takaisin...mutta EI. annetaan ihmeessä rahat juhlapaikanhakijoille ja muslimeille, ja suomi nousuun!

Liikkuvuusavustusta voi saada, mikäli edestakainen työmatka ylittää pääsääntöisesti 3 tuntia. Hemmetti kun oisin tuon tienny. Avustusta pitää näemmä hakea ennen kuin työt alkavat.

Matka- ja yöpymiskustannukset ja liikkuvuusavustus- TE-palvelut

TYJ - Uusi liikkuvuusavustus korvaa työmatka- ja muuttokuluja

Näköjään muuttoavustustakin voi vielä saada.

 

[jm82]

Palkka taitaa olla melko niukka? Itse saan 1790 kuntoutustuesta. Palkasta sitten pois vielä 7 neliön asunnosta 479.

Itse asiassa taitaisin saada sairaslomalta enemmän rahaa kun tuolta autotehtaasta kellotetusta kokoonpano työstä. Itselle myös kävisi vain sellainen työ jota saisi tehdä omaan tahtiin eli erittäin hitaasti.

 

[penttip]

No mutta ei kai kukaan nyt kuvittele asuvansa merikontissa muutamaa kuukautta pidempään, kun kyseessä ei ole mikään lyhyt keikkatyö? Tai jos kuvittelee, niin ei tehdas tuollaista yksilöä varmasti palkkaa, kun tiedossa on että kaveri kyllästyy konttiinsa 100% varmuudella.

Tilapäismajoitukseksihan tuo on ihan ok, aika paljon halvempi kuin hotellissa asuminen. Muutto toiselle paikkakunnalle joka tapauksessa aiheuttaa niin paljon kuluja, että siihen sulaa useamman kuukauden tulot. Ne on niitä valintoja, joita joskus on tehtävä... tai jäätävä kotiin.

 

[jm82]

Merikontti voisi olla siihen asti ihan ok, että saadaan tehtyä vaikka kerrostalo tai rivitalo. Eli sitten nuo kontit jäisikin aivan turhiksi, koska asuntoja riittää kaikille.

Tuli mieleen että kesällähän sitä nukkuisi vaikka hyvässa antuntovaunussa tai autossa. Kontti olisi sitten enemmän talvea varten?

 

[Kaiser Soze]

Pupuleikkejä vai oikeaa apua työn etsimiseen? Kuntouttava työtoiminta ihmetyttää työttömiä

Keskiviikko 12.4.2017 klo 07.33 (päivitetty klo 10.45)

Kuntouttava työtoiminnan tarkoituksena on auttaa ihmistä työllistymään, mutta moni työtön kokee sen nöyryyttävänä ja jopa ahdistavana.

• TE-palveluiden sivuilla kerrotaan, että kuntouttava työtoiminta on tarkoitettu pitkään työttöminä olleille ihmisille heidän työllistymismahdollisuuksiensa ja elämänhallintansa parantamiseksi.
• Siinä mukana olleet käyvät Vauva.fi -sivustolla vilkasta keskustelua, eivätkä kokemukset ole pelkästään hyviä.

Kun kuntouttava työtoiminta on suunniteltu hyvin, se vie asiakasta eteenpäin koti työtä tai koulutuspaikkaa. Kuvassa Veikko Honkanen korjaamassa polkupyörää Tampereen Työttömien pyöräpajalla. (ILKKA LAITINEN)

Kuntouttavaa työtoimintaa arvostelleet pitävät erityisen ällöttävinä erilaisia leikkejä. Esimerkiksi Pupu-leikkiin liittyy niin pehmolelun kuin toisen kurssialisenkin pussailua. (Kuvituskuva) (JENNI GÄSTGIVAR)

Moni kuntouttavaan työtoimintaan osallistunut on kokenut ahdistavina ja turhauttavina erilaiset tutusmisleikit, joiden aikana on tarvinnut koskettaa vierasta ihmistä. (Kuvituskuva) (RAINE LEHTORANTA)
Kuntouttavasta työtoiminnasta verkossa keskustelevat kertovat, että ohjelma on ollut heidän mielestään aikuista ihmistä aliarvioivaa ja jopa nöyryyttävää.

Keskustelijat kertovat kokemuksistaan erilaisista leikeistä ja askartelutuokioista, ja kysyvät, miten esimerkiksi takapuolen hierominen toisen työttömän takapuoleen piirileikissä auttaa ketään työllistymään.

- Leikittiin sitä s...n ponileikkiä. "Tuolta he saapuvat poneillansa.." Kiva oli hangata persettä vastakkain jonkun tuntemattoman kanssa, kirjoittaa eräs keskustelija ja luettelee muina ryhmänsä leikkeinä mm. Muistamisringin, Vessapaperi on loppu ja Pupuleikin.

- Ekat pari viikkoa tätä, ja ne leikit on oikeasti nöyryyttäviä. Loput neljä kuukautta askarreltiin kortteja, piirrettiin, väritettiin vahaliiduilla, maalattiin vesiväreillä ja liimattiin makaroneja kehyksiin, erittäin tuohtunut kuntoutettu kertoo.

Pusu vieraalle

Erityisen ahdistavina keskustelijat kokivat leikit, joissa heidän oli kosketeltava toisia, itselleen vieraita ryhmän jäseniä. Moni keskustelija mainitsee pupuleikin, jossa pusutellaan ringissä kiertävää pehmopupua ja lopulta annetaan suukko leikin sääntöjen mukaan toiselle ryhmän jäsenelle. Tätä moni piti erittäin vastenmielisenä ja pehmolelun pussailua epähygieenisenä.

- Ja nyt olen sitten työtön ja halveksittu, vain pupuleikkeihin sopiva ihminen, kirjoittaa eräs, joka kertoo tehneensä töitä 16-vuotiaasta ja maksaneensa 40 vuotta veroja.

Velvollisuus osallistua

Työtoiminta voi olla sisällöltään erilaista eri ryhmissä. Ennen toiminnan aloittamista on tehtävä henkilökohtainen aktivointisuunnitelma, johon kuuluu mm. työtoiminnan sisällön tarkka kuvaus, tieto sen järjestämispaikasta ja kestosta.

Kuntoutuja saa työtoiminnan aikana yleensä työmarkkinatukea. Lisäksi hän saa yhdeksän euron kulukorvausta niiltä päiviltä, joina hän osallistuu kuntouttavaan työtoimintaan. Matkakustannuksista kodin ja työtoimintapaikan välillä maksetaan korvausta halvimman matkustustavan mukaan. Työtoiminta ei ole työsuhde eikä siitä siksi makseta palkkaa.

Kuntouttava työtoiminta ei ole vapaaehtoista, vaan työttömällä on tietyin laissa säädetyin edellytyksin velvollisuus osallistua siihen. Jos henkilö jää pois toiminnasta, hän ei saa poissaolopäivältä työttömyysetuutta eikä kulukorvausta. Ilman perusteita kuntouttavasta työtoiminnasta kieltäytyvä henkilö menettää oikeutensa työmarkkinatukeen tai työttömyyspäivärahaan 60 päiväksi. Myös hänen toimeentulotukeaan voidaan laskea.

Osa Vauva.fi -sivustolle kirjoittaneista kertoo jopa pelkäävänsä, että he joutuvat karenssiin, jos he kieltäytyvät osallistumasta nöyryyttäviksi kokemiinsa leikkeihin.

- Onhan ne naurettavia kursseja. En ymmärrä mitä tekemistä niillä on työnhakemisen kannalta. Kai ne yrittää nöyryyttää siellä, jotta ihmiset menisivät mieluummin töihin, eräs pohtii.

Kelan sivuilta löytyy kuitenkin peruste pätevälle kieltäytymiselle työtoimintaan osallistumiselle: asiakkaan pitää osoittaa, ettei kuntouttava työtoiminta edistä lainkaan hänen työmarkkinoille pääsyään tai sinne paluutaan. Jokaisen asiakkaan kohdalla tilanne arvioidaan yksilöllisesti.

Noloa konsultille

Kuntouttava työtoiminta on monen siihen osallistuneen mielestä täysin turhanpäiväistä puuhastelua, josta hyötyvät korkeintaan sen järjestäjät. Useat Vauva.fi -sivustolla toimintaa arvostellut pohtiikin, paljonko kunnat käyttävät rahaa näiden palvelujen järjestämiseen tai ostamiseen. Myös se ihmetyttää monia, miksi media ei puuttunut asiaan. Jyrkimmät ajattelevat, että aihe ei kiinnosta ketään, koska työttömillä ei ole arvoa.

- Tai no sitä konsulttia tai vastaavaa kiinnostaa, kun se saa rahaa, kirjoittaa eräs ja toteaa, että touhusta hyötyy vain leikin vetäjä.

Keskustelijat mainitsevat usein konsultit moittiessaan kuntouttavaa työtoimintaa. Se sai erään työelämäkonsultin osallistumaan keskusteluun ja kertomaan, ettei hän ammattiylpeyden vuoksi "vedäkään noita työkkäri-kursseja."

- Se olisi ammatillisesti noloa ja miinus cv:ssäni.

Konsultin mielestä "kivoja leikkimielisiä tutustumisia tai rentoutusharjoituksia" tai "kehokontaktileikkejä" järjestävät he, jotka eivät muuta osaa.

- Jollainhan ne kurssipäivät pitää täyttää. Sitten otetaan käyttöön laulut ja leikit, jotta olisi edes jotain mitä se ryhmä voisi tehdä, hän lataa.

Lähteet: kela.fi; thl.fi; vauva.fi



THL tuntee ongelman

Kehittämispäällikkö Jarno Karjalainen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL) tunnistaa ongelmat, joista Vauva.fi -sivustolle kuntouttavasta työtoiminnasta kirjoittaneet ihmiset ovat kertoneet. Karjalainen on yksi THL:n Kuntouttavan työtoiminnan käsikirja toimittajista.

- On tullut jonkin verran palautetta käsikirjan kautta toiminnan sisällön puutteista, hän kertoo.

Karjalainen toteaa, että kuntouttavassa työtoiminnassa "voi varmasti olla monenlaista sisältöä".

- Jos se järjestetään hyvin ja laadukkaasti, asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä.

Hän painottaa, että laadun kannalta tärkeintä olisi se, että toiminta lähtisi asiakkaan tarpeista ja olisi mielekästä.

- Kun tehdään aktivointisuunnitelma, siinä määriteltäisiin sisällöt ja tavoitteet.

Kuntouttavan työtoiminnan sisällön voi lain näkökulmasta rakentaa monin eri tavoin, mutta Karjalainen painottaa asiakkaan etua.

- Se voi olla ryhmätoimintaa, mutta sen pitää olla sisällöltään järkevää ja mielekästä, hän sanoo ja ottaa esimerkiksi vertaistuen hyödyntämisen.

- Silloin ihminen saa tukea muilta samassa asemassa olevilta. Se olisi voimaannuttavaa ja toisi mielekästä sisältöä elämään.

Kuntouttava työtoiminta voi joko olla kunnan tai kaupungin omaa tai järjestöiltä sekä yhdistyksiltä ostopalveluna hankittua.

- Osan kunta järjestää itse työpajoilla tai tuetusti tavallisissa työyhteisöissä. Yrityksiltä sitä ei voi ostaa.

Kun asiakas tuntee itsensä nöyryytetyksi ja ohjelman turhanpäiväseksi, asiat ovat menneet pieleen.

- Se ei vastaa toiminnan tarkoitusta. Kuntouttavan työtoiminnan pitää olla aina laadukasta ja lähteä tarpeesta. Sille pitää olla suunniteltu myös jatko, näkymä työhön tai koulutukseen eli eteenpäin kuntouttavasta työtoiminnasta.

Jos kuntouttavan työtoiminnan toteutus tuntuu epäonnistuneelta, Karjalainen kehottaa keskustelemaan oman sosiaalityöntekijän ja kanssa.

- Mahdollisuuksien mukaan kannattaisi keskustella niiden kanssa, jotka ovat tehneet aktivointisuunnitelman.

Hän myöntää, että kuntouttavan työtoiminnan valvonnassa "olisi varmasti paljon kehitettävää".

- Avi (aluehallintovirasato) on valvova viranomainen. Valituskanava on aviin tai sosiaali- ja terveysministeriön kautta.

Karjalaisella on idea siitä, miten kunnissa kuntouttava työtoiminta voitaisiin suunnitella niin, että se tuntuisi osallistujista mielekkäältä.

- Kannattaisi olla asiakasraati, ja hyödyntää raatia ja sen kokemusasiantuntijoita suunnittelussa, kun toimintaa kehitetään. Jos ryhmätoiminnan sisältö olisi suunniteltu yhdessä, tällaisia ongelmia ei pitäisi tulla, hän viittaa Vauva.fi -sivustolle kirjoittaneiden kokemuksiin.





Sosiaalipalvelua ja elämänhallintaa

Kuntouttava työtoiminta on sosiaalihuoltolain mukainen sosiaalipalvelu. Siihen sovelletaan sosiaalihuoltoa koskevaa lainsäädäntöä. Se on myös työttömyysturvalain mukaista työllistymistä edistävää palvelua, ja siksi siihen sovelletaan työttömyysetuutta koskevia säännöksiä. Ne sääntelevät mm. oikeutta työttömyysetuuteen poissaolojen aikana.

Kuntouttavalla työtoiminnalla halutaan vahvistaa asiakkaan elämän- ja arjenhallintaa sekä työ- ja toimintakykyä. Sillä pyritään myös ehkäisemään syrjäytymistä.

 

[jos]

Jep, taitaa suurimmaksi osaksi kuntouttava työtoiminta olla vain turhaa näpräämistä ja veronmaksajien rahojen tuhlaamista. Itsekin jouduin jokin aikaa sitten olemaan puoli vuotta mielenterveyspotilaille tarkoitetulla kuntouttavalla kurssilla. Minullahan ei mitään mielenterveyden sairautta edes ole, mutta TE-toimiston virkailija sanoi, että kurssi pitää saada täyteen ja kuulemma neurologinen/somaattinen sairauteni HÄNEN mielestään on tarpeeksi lähellä mielenterveyden sairautta. Virkailija vielä sanoi lopuksi, että jos en kurssille mene, napsahtaa 3 kuukauden karenssi.

Mitä hyödyin kurssista - en sitten yhtään mitään, paitsi että sain 9€ päivältä lisää työttömyysturvaani.

 

[Ryydike]

Muistakaa ottaa kuntouttava vastaan ja sitten hakea saikkua.

 

[Myrkky]

Olikohan vissiin tämän viikon maanantaina, joskus iltasella oli telkku auki, kanava oletettavasti yle1 tai mtv3, uutiset tms joku ajankohtainen ohjelma missä rääpittiin vaaleja ja yhteiskunnallisia asioita. Siinä oli sitten haastateltavana joku vissiin entinen ministeri. Noista kuntouttavista yms. ei halunnut avautua sen tarkemmin, totesi vaan että temppuilua ja kikkailua.
En nyt jaksa alkaa selaamaan areenan tai maikkarin tarjontaa noilta ajankohdilta, jos joku muistaa nähneensä, niin löytää varmaan helposti netistä.

Siinä ei siis sen kummemmin asiaa käsitelty, mutta tulihan asian todellinen laita suht suoraan sanottuna.

 

[Armatt]

Saadaan mukavasti kaunisteltua tilastoja kun määrätään työttömiä kuntouttavaan toimintaan tai työyllistymiskurssille. Itse kävin vasta opettelemassa uudestaan miten se cv kirjoitetaan.

 

[Ad_Astra]

Muistetaan että kuntouttava työtoiminta on kunnan myöntämä sosiaalipalvelu. Siihen ei kukaan voi ketään pakottaa. Vähiten työkkärin tantta.

Tahdonvastaisia sosiaalipuolen toimenpiteitä ei nyt monia olekaan.

 

[jos]

Muistetaan että kuntouttava työtoiminta on kunnan myöntämä sosiaalipalvelu. Siihen ei kukaan voi ketään pakottaa. Vähiten työkkärin tantta.

Tahdonvastaisia sosiaalipuolen toimenpiteitä ei nyt monia olekaan.

Näin näyttää lukevan jos pitää paikkansa:

Kuntouttavasta työtoiminnasta annettu laki (189/2001) velvoittaa kunnan sosiaalitoimen ja työvoimatoimiston tekemään aktivointisuunnitelman yhteistyössä pitkään työttömänä olleen, työmarkkinatukea tai toimeentulotukea saaneen henkilön kanssa. Kuntouttavalla työtoiminnalla pyritään parantamaan pitkään työttöminä olleiden elämänhallintaa ja työ- ja tuomintakykyä sekä avaamaan heille yksilöllisiä väyliä joko suoraan tai työvoimahallinnoin toimenpiteiden kautta työelämään.

Laki kuntouttavasta työtoiminnasta määrittää, että alle 25-vuotiaille osallistuminen kuntouttavaan työtoimintaan on pakollista ja yli 25-vuotiaille vapaaehtoista. Lakiin kuntouttavasta työtoiminnasta on tulossa muutos 1.1.2009. Sen jälkeen kuntouttava työtoimintaan osallistuminen on pakollista myös yli 25-vuotiallle. kuntouttavasta työtoiminnasta kieltäytyminen voi aiheuttaa toimeentulotuen perusosan alentamisen.

 

[Ad_Astra]

Näin näyttää lukevan jos pitää paikkansa:

No se nyt on ihan sama mitä laissa lukee

 

[Relaaja]

Vittu, kai se on ihan...vittu, puoli miljoonaa ihmistä kyykyttää jotkut hikiset apinat, jotka on valmistunu hommaan. Saatanan 10v nuorempi rillipää neuvoo ku sun elämällä on vielä 30v työuraa...

Silleen...mun elämä...tilasin kääntöveitsen kiinasta just 6e...

Meinaako ne rakentaa kohtaa muurin tai jotain...vittu puvusta raahaan kadulle ja leikkaan varppankynnet

 

[PyleP]

kyllä tuon kuntouttavan saa myös palvelemaan kaikkien etua.. tokihan itsellä taas vähän tuntuu, että syödään muutama oikea työpaikka

Itsellä ohjelmassa liiikuntapäivä(sählyä, korista, futsalia, punttisalia), sääli kun ei ole pakollista osallistua, kaikille

 

[varajäsen]

Kertokaahan linkedin-velhot mitkä asiat kannattaa ehdottomasti profiiliinsa täyttää? Kannattaako aikaisempia (kesä)työpaikkoja listata, ne kun eivät ole niin "linkedin seksikkäitä".

ToDo-listalla:
- Kuva
- Summary (Mitä tähän yhteystietojen lisäksi?)

Taustaa: Opiskelen kaupallista alaa, tietokonemaailmassa olen harrastusmielessä pyöriskellyt reilut kymmenen vuotta. Wordpressiä, SEO:ta ja SEM:iä olen tehnyt kavereille ja tutuille. Nyt olen alkanut opiskelemaan pythonia ja löytyipä sopivasti myös kesäkurssi aiheesta.

Mitä muuta kannattaisi omaehtoisesti opiskella, jotta saisi "nostettua arvoaan" tulevaisuuden työelämässä? Nyt ehtisi vielä napsia maksuttomia kesäkursseja

 

[Ryydike]

Äänekosken parakit helpottamaan Uudenkaupungin asuntopulaa – "Vuokrat vaihtelevat 260 eurosta 450:een"

No nih, löytyhän se uutinen missä puhuttiin (merikonteista) moduuliasunnoista.

 

[Yleinen Faktoidi]

Luin ketjua pitemmältä ajalta kerralla ja törmäsin fraasiin, että on parempi tehdä jotain työtä, kuin ei mitään. Tämä on tyypillinen norsunluutornista heitetty yksilökeskeinen ajatus, joka ei kuitenkaan ole kokonaiskuvan kannalta kovin mielekäs. "Jokin työ" on käytännössä matalan koulutustason työtä, jonka täyttäminen johonkin muuhun koulutetulla työvoimalla on varsin epäoptimaalista tilanteessa, jossa ei ole todellista matalapalkka-alojen työvoimapulaa.

Tarpeellista olisi saada ihmiset ensisijaisesti koulutustaan vastaavaan työhön edesauttamalla sitä, että (hieman kärjistäen) muidenkin kuin huippuosaajien palkkaaminen olisi kannattavaa. Toiseksi pitää tukea ja helpottaa työttömien lisäkoulutusta. Kolmas tärkeä asia on ohjata nuoret kouluttautumaan aloille, joilla on arvioidusti työtä tulevaisuudessa. Nämä ovat aika yleisen tason ehdotuksia, mutta minusta juuri se on ongelma, etteivät poliitikot tunnu tekevän näihin liittyviä tarpeellisia isoja ratkaisuja, vaan osaavat vain leikata.

Palaan vielä tuohon fraasiin sen verran, että vaikka sillä voi tarkoittaa hyvää, niin sen käyttö käytännössä orjatyön puolustamiseen on moraalisesti tuomittavaa.

 

[█ █ █ █ █]

Olen samaa mieltä, mutta oma talous ei ainakaan anna myöden jäädä etsimään oman alan töitä täysipäiväisesti. N. mediaanipalkka on niin paljon suurempi summa rahaa kuin pelkkä Kelan työttömyyskorvaus. Ainoa vaihtoehto on siis itsenäisesti opiskella töiden ohessa vapaa-ajalla ja yrittää kovasti hakea muuta. En toisaalta tuomitse muita, jotka eivät valitse samaa toimintatapaa.

Listaan lisäisin yliopistopaikkojen vähentämisen. Suomessa ylikoulutetaan sakkia ja kompensaatio on täysin väärä. Totta kai yliopistot ottavat suuret määrät opiskelijoita ja antavat heidän roikkua listoilla, kun rahallinen korvaus maksetaan valmistuneiden määrän perusteella. Muualla maailmassa saattaa yliopistosta lentää pois muutaman failatun tentin jälkeen. Sen lisäksi ainakin tekniikassa MSc:n pitäisi olla järkevä lähestulkoon ainoastaan siinä tapauksessa, että aikoo jatkaa tutkimustyössä väitellen myöhemmin ja BSc:n pitäisi olla se perustutkinto mihin tähdätään.

 

[jm82]

Itse olen määräaikaisesti työkyvytön. Eli nyt olen kuntoutustuella, eli eläkkeellä. Tilanne on kait kohtalaisen hyvä, koska kuntoutustuki on kerta hyväksytty.

En tiedä sitten mikä voisi olla mielekkäin vaihtoehto jos kuntoutustukea ei jatkettaisi? Ehkä se voisi olla työkokeilu johonkin tietotekniikkaan liittyvässä työssä joka olisi vähän siihen suuntaan jota olen opiskellut aikoinaan ammattikoulussa. Nykyinen työ on poissuljettu koska työ on liian vaarallista ja liian raskasta minulle. Lisäksi vanha oli i-a-y vuorotyötä ja tuleva työ tulisi olla säännöllistä eli päivävuoroa tai jotain vastaavaa.

Opiskelu (kuntoutustuki) voisi olla vaihtoehto myös, mutta opiskelupaikkaa ei ole lähistöllä. Muuttaminen ei ole mahdollista ainakaan tässä lähivuosien aikana. Kuntoutustuki on noin 1790 ja olen oikeastaan ihan tyytyväinen tuohon summaan. Lääkkeet ei onneksi ole äly kalliita, eli rahallisesti pirjään. Ehkä syy olisi sitten siinäkin että millaiseen rahan käyttöön on aiemmin tottunut? Itse en ole jaksanut ajaa moottoripyörälläkään enää muistaakseni pariin vuoteen, vaikka se vanha pyörä vielä olisikin tallissa. Maalämmön laitoin joskus taloon, eli lämmitys on nyt automaattinen ja kulut on olleet pienet. Koiraa myös jaksan "hoitaa" tai päästää pihalle, eli paikka on ollut koiralle hyvä. Jossain toisessa paikassa en pystyisi huolehtia koirasta.

 

[Yleinen Faktoidi]

Listaan lisäisin yliopistopaikkojen vähentämisen. Suomessa ylikoulutetaan sakkia ja kompensaatio on täysin väärä. Totta kai yliopistot ottavat suuret määrät opiskelijoita ja antavat heidän roikkua listoilla, kun rahallinen korvaus maksetaan valmistuneiden määrän perusteella. Muualla maailmassa saattaa yliopistosta lentää pois muutaman failatun tentin jälkeen. Sen lisäksi ainakin tekniikassa MSc:n pitäisi olla järkevä lähestulkoon ainoastaan siinä tapauksessa, että aikoo jatkaa tutkimustyössä väitellen myöhemmin ja BSc:n pitäisi olla se perustutkinto mihin tähdätään.

Yliopistopaikkojen vähentämiseen tosin tulisi liittää AMK-koulutuksen laadun ja vaativuuden nosto, jos käsitykseni vähän kehnosta ja vaihtelevasta nykytasosta pitää paikkansa. Vaihtoehtoisesti jos BSc:stä tehtäisiin yleisempi viimeinen tutkinto, niin siinä tulisi olla suhteessa vähemmän peruskursseja. Muuten jää ainakin tietotekniikassa varsinaisten alan kurssien määrä liian pieneksi.

 

[levysukka]

Itse näkisin noiden 'tutustumisleikkien' johtavan suurella todennäköisyydellä fyysiseen kontaktiin, mutta vähän eri tavalla kuin on ilmeisesti ollut tarkoitus.

 

[jos]

Olen samaa mieltä, mutta oma talous ei ainakaan anna myöden jäädä etsimään oman alan töitä täysipäiväisesti. N. mediaanipalkka on niin paljon suurempi summa rahaa kuin pelkkä Kelan työttömyyskorvaus. Ainoa vaihtoehto on siis itsenäisesti opiskella töiden ohessa vapaa-ajalla ja yrittää kovasti hakea muuta. En toisaalta tuomitse muita, jotka eivät valitse samaa toimintatapaa.

Listaan lisäisin yliopistopaikkojen vähentämisen. Suomessa ylikoulutetaan sakkia ja kompensaatio on täysin väärä. Totta kai yliopistot ottavat suuret määrät opiskelijoita ja antavat heidän roikkua listoilla, kun rahallinen korvaus maksetaan valmistuneiden määrän perusteella. Muualla maailmassa saattaa yliopistosta lentää pois muutaman failatun tentin jälkeen. Sen lisäksi ainakin tekniikassa MSc:n pitäisi olla järkevä lähestulkoon ainoastaan siinä tapauksessa, että aikoo jatkaa tutkimustyössä väitellen myöhemmin ja BSc:n pitäisi olla se perustutkinto mihin tähdätään.

Jos oikein olen ymmärtänyt, niin amk-tasolla ainakin maksettiin suurin osa rahoista sen perusteella miten monta otettiin sisälle. En tiedä mikä tilanne on nykyään kun amk:t ovat osakeyhtiöitä. Mielestäni amk ja yliopistotasolla noin 50% rahoituksesta pitäisi tulla sen perusteella miten moni työllistyy oman alan töihin valmistumisen jälkeen (tai on jo sellaisessa valmistumisvaiheessa). Tämä rajaisi automaattisesti niiden linjojen opetuspaikkoja vähemmäksi, mistä ei työllisty. En sitten tiedä toimisiko se näin yksinkertaisesti...

 

[blurris]

Jos oikein olen ymmärtänyt, niin amk-tasolla ainakin maksettiin suurin osa rahoista sen perusteella miten monta otettiin sisälle. En tiedä mikä tilanne on nykyään kun amk:t ovat osakeyhtiöitä. Mielestäni amk ja yliopistotasolla noin 50% rahoituksesta pitäisi tulla sen perusteella miten moni työllistyy oman alan töihin valmistumisen jälkeen (tai on jo sellaisessa valmistumisvaiheessa). Tämä rajaisi automaattisesti niiden linjojen opetuspaikkoja vähemmäksi, mistä ei työllisty. En sitten tiedä toimisiko se näin yksinkertaisesti...

Olet ymmärtänyt väärin. AMKit saavat rahaa per opiskelija per lukuvuosi JOS 55 op:tä tuli kyseisen oppilaan kohdalla täyteen. Opiskelijan valmistuessa saadaan sitten vähän isompi summa rahaa. Menestys työelämässä ei ole kytkettynä rahoitukseen, mutta sellainen muutos on tulossa.

 

[blurris]

ei todellakaan ole tollaista työtä. Jonkinlainen rakennuskokemus olisi hyvä olla koulutettavalla. Ollaan haettu lehdissä ja mollin sivuilla ja nyt ulkoistettu haku henkilöstönvuokraus firmalle mutta eipä vaan oo tunkua.. toi palkka oli jos ammattilaisen sais, en ehkä ihan kolmea tonnia koulutettavalle maksais, mutta siihenki summaan jos motivaatiota ois niin aika nopsaan pääsis..

Kertoisitko vihdoin, mitkä ominaisuudet siltä ammattilaiselta löytyvät tehtävään?

Luulisi rakennusalan ammattimiehiä olevan kohtuuhyvin saatavana - jos sellainen siis ammattilaiseksi työhösi kelpaa?

 

[Relaaja]

Varmasti pakottamalla saadaan mahtavaa työkykyä?

Myös se, että luodaan tilastoja istuttamalla ihmisiä "työtoimintaan". Sehän se on yhteiskuntaa kasvattavaa toimintaa.

Perustulo ja sen päälle hommia jotka kannattaa. Tietty tulotaso siihen täytyy olla, että pikkuduunit saa kannattavaksi.

Tietty sitten jäisi työttömäksi kelalta paljon porukkaa, työkkäristä myös, minne ne kaikki siipeilijät saadaan?

Noh, perustulo olisi kaikkia tyydyttävä ratkaisu. Pystyisi osallistumaan yhteiskunnan toimintoihin ilman pelkoa, että saat vuokran ja ruuan maksettua. Melko reilu vaihtoehto? Plus, aktivointi niille kaikille toimettomille saattaisi ollakin voimavara, mihin monet ei usko?

 

[Relaaja]

Puoli miljoonaa ihmistä jos jätetään istumaan ja miettimään ongelmia vuosiksi...

Suuret ikäluokat menee eläkkeelle juuri nyt.

Nyt pitäisi luoda ratkaisu ja toimiva sellainen, kaikille työtä vailla.

Muuten yhteiskunnalliset ongelmat räjähtää...

 

[Tzandels]

Puoli miljoonaa ihmistä jos jätetään istumaan ja miettimään ongelmia vuosiksi...

Suuret ikäluokat menee eläkkeelle juuri nyt.

Nyt pitäisi luoda ratkaisu ja toimiva sellainen, kaikille työtä vailla.

Muuten yhteiskunnalliset ongelmat räjähtää...

Helpommin sanottu kuin tehty. Työvoimavaltainen teollisuus pakeni nousevaan Aasiaan ja loputkin tehostui automatisaatiolla. Nyt on jäljellä modernit, vähän työvoimaa vaativat teollisuudenalat, sekä palvelusektori. Poliittisen koneiston johtajat elävät kuitenkin edelleen aikaa, jolloin duunari kirjaimellisesti marssi tehtaaseen ja meni töihin. Vähintään näin kannattaa valehdella olevan, koska puolue on niin tiukasti kiinni työnantaja tai työntekijäjärjestöissä. Äänestäjistä valtaosa on samaa sukupolvea, joten poliittinen retoriikka uppoaa hyvin.

Äänestäjäkunta ei ehdi nähdä sorvin äärestä, että maailma muuttuu ympärillä. Sitten kun eläkkeelle jäädään, niin työpaikkaan ei haetakaan uutta tekijää, vaan se lopetetaan tarpeettomana. Sorvari kommentoi espanjan aurinkorannalta miten perseestä laiska nykynuoriso on, kun ei tee tarpeeksi töitä hänen eläkkeensä kustantamiseksi.

Huolestuttavinta tuossa on se, että yhteiskuntarakenteet on rakennettu näiden järjestöjen ja suorittavan tason työhön perustuvan sosiaalitukijärjestelmän ympärille. Väki on maksanut vuosikymmeniä maksuja työttömyyskassa- ja eläkerahastojen kartuttamiseksi ja siellä on aika houkuttelevia rahamassoja kaikenlaisiin "sijoituskohteisiin", joiden hallituksissa ja johtokunnissa istuvat samat naamat, kuin sijoituspäätöstä tekemässä. Suuret ikäluokat pistävät nuo rahastot lihoiksi vielä kun istuvat johtajanpaikoilla ja nykysukupolvelle jää luu käteen.

 

[jm82]

Eikös noilla eläkeyhtiöillä ole vielä aika hyvä kassa? Toinen juttu sitten voi olla että miten monta kymmentä vuotta ne rahat mahtaa riittää? Jos siis eläkeläisiä tulee oikein paljon ja työntekijöitä taas vähän. Sekin ehkä vaikuttaa, että miten isoa tai pientä tuottoa nuo yhtiöt saa tehtyä. Inflaatio ei ole kai kauhean suuri, eli voittokin jää ehkä maltilliseksi?

Viime vuoden lopulla viisi eläkeyhtiötä ja kaksi eläkelaitosta hallitsivat yhteensä 168 miljardin euron arvoista sijoitussalkkua.

Eläkerahan hoito vaikeutui – kaikkien eläkevakuuttajien tuotot heikkenivät