Nuorten tekemät väkivaltarikokset ja niiden yritykset herättävät huolta. Tiistaina uutisoitiin, että
alaikäisten joukkoa epäillään 24-vuotiaan miehen taposta Helsingin rautatieasemalla.
Moniin viime aikojen tapauksiin on liittynyt puukko tai muu teräase.
– Ne ovat joka taloudesta löytyviä välineitä. Niitä on helppo saada ja ottaa mukaan. Hiljattain oli tapaus, jossa joukko nuoria yritti ostaa liikkeestä pesäpallomailoja, retkikirveitä ja metsästysveitsiä, mutta valveutunut myyjä ei myynyt, kertoo Helsingin poliisilaitoksen väkivaltarikokset-toiminnon johtaja, rikostarkastaja Jari Koski.
Koski kommentoi nuorten vakavaa väkivaltarikollisuutta yleisellä tasolla. Hänen mukaan osa nuorten tekemistä puukotuksista liittyy huumeisiin ja epäilty on toisinaan ollut tilanteessa ”sekaisin kuin seinäkello”.
Ovatko nuoret jengiytymässä?
Pääkaupunkiseudulla on havaittu mahdollisia viitteitä nuorten jengiytymisestä, vaikka Europolin katujengien määritelmä ei vielä täyty, Koski kertoo. Tilanne koskee hyvin pientä osaa nuorista.
– Väkivaltarikostutkinnassa on saatu viitteitä siitä, että vakavia väkivaltarikoksia tehdään isolla porukalla ja jonkinlaisen järjestäytymisen suuntaan ollaan mahdollisesti pyrkimässä. Nyt pitää olla tarkkana.
Europolin katujengimääritelmään kuuluvat esimerkiksi tunnusten käyttö ja jengin sisäiset johtosuhteet. Europol on EU:n lainvalvontayhteistyövirasto.
Huumeita kaupanneet jopa 13-vuotiaat
Ei ole yhtä selkeää syytä sille, miksi nuoret käyttävät vakavaa väkivaltaa pääkaupunkiseudulla, Koski kertoo. Asiaan voi liittyä koronaepidemian tuoma poikkeusaika ja se, että yhä nuoremmat ovat mukana huumemaailmassa.
– Huumausaineita pyörii yhä nuoremmilla, ja nuoret osallistuvat myynti- ja välitystilanteisiin. Velanperinnässä tulee väkivaltatilanteita, Koski kertoo.
Nuorimmat huumekauppiaat ovat olleet Kosken mukaan 13-vuotiaita. Vakavien väkivaltarikosten epäiltyjen tekijöiden joukossa on puolestaan viimeisen vuoden sisään ollut muutama 14-vuotias, Koski kertoo. Tämän ikäiset eivät ole rikosoikeudellisessa vastuussa, mutta voivat joutua maksamaan vahingonkorvauksia.
– Mitä nuoremmat alkavat pelata huumausaineiden kanssa, sitä enemmän heihin kohdistuu väkivaltaa ja he kohdistavat väkivaltaa muihin. Se on ihan päivänselvä asia.
Kosken mukaan viime aikoina on näkynyt viitteitä siitä, että osa nuorista ihannoi rikollista elämäntyyliä, johon kuuluu huumekauppa ja väkivalta.
– 15–16-vuotiaat natiaiset yrittävät käyttäytyä kuin kovat rikolliset. Väkivaltarikoksen tekijää voidaan yrittää suojella ja poliisille ei puhuta. Suhtautuminen viranomaisiin ja asioiden selvittämiseen näyttää muuttuneen, Koski sanoo.
Nuorilta löytynyt myös ampuma-aseita
Osa nuorista vaikuttaa turvautuvan entistä herkemmin voimakkaaseen väkivaltaan. Kosken mukaan ilmiö on huomattu pääkaupunkiseudun lisäksi myös ainakin Pirkanmaalla.
Koski kertoo, että kun nuorisojoukkojen autoja on viime aikoina pysäytetty rikosten selvittämisen yhteydessä, on nuorten ja nuorten aikuisten hallusta löytynyt valitettavan usein jotain kättä pidempää.
– Perusteluja ei kerrota tai sitten sanotaan, että halutaan puolustautua joltain toiselta porukalta. Tuntuu, että osalla nuorista kynnys väkivallan käyttämiseen on madaltanut. Kunnollista motiivia teoille ei aina ole. Syynä on voinut olla väärä ilme tai ärsyttävä toiminta.
Kosken mukaan nuorten tekemä väkivalta kohdistuu harvoin tuntemattomiin ohikulkijoihin. Kosken mukaan vaarana kuitenkin on, että jos teräase on mukana entistä useammalla, voi väkivaltatilanteeseen väliin menevä sivullinen joutua myös väkivaltateon kohteeksi.
Toisinaan nuorilta löytyy myös ampuma-aseita. Tilanteen kehittymistä on seurattava tarkasti.
– Jos nuoret, joilla on matala kynnys käyttää väkivaltaa, alkavat hankkia ampuma-aseita, niin on syytä huoleen, Koski sanoo.
”Tätä asiaa on turha kiistää”
Yleisin nuorten käyttämä ase on Kosken mukaan teräase. Puukotusten nuoria tekijöitä yhdistää hänen mukaansa usein tilanne, jossa nämä uhkaavat jäädä yhteiskunnan ulkopuolelle.
– Puhutaan henkilöistä, joille koulu ei maistu. Heillä voi olla sosiaalitoimen asiakkuus, Koski kertoo.
Vakavaa väkivaltaa tekevä nuori on Kosken mukaan yleisimmin poika kuin tyttö. Lisäksi ulkomaalaistaustaisten epäiltyjen osuus on Kosken mukaan yliedustettuna.
– Varsin usein nuorten tekemien juttujen selvittämisessä käytetään tulkkeja. Erityisesti ryöstörikoksissa ulkomaalaistaustaisten epäiltyjen osuus on huomattava. Tätä asiaa on turha kiistää. Siitä, että olemme siirtymässä jonkinlaisen jengiytymisen polulle on näkyvillä merkkejä nimenomaan ulkomaalaistaustaisten nuorten keskuudessa.
Koski korostaa ennalta ehkäisevän työn merkitystä kaikkien nuorten kohdalla.
– Meillä pyörii täällä nuoria, joiden paikka on ihan muualla kuin vankilassa tai poliisilla, mutta vaikuttaa siltä, että yhteiskunnan resurssit vakavasti oireilevien nuorten auttamiseen ovat rajalliset. Jonot tuntuvat olevan pitkiä. Kaikki tietävät, että jos nuoren ihmisen laittaa lukkojen taakse vankilaan, se ei tervehdytä, vaan päinvastoin.
Koski korostaa, että ennalta ehkäisevästä työstä ei juurikaan ole apua enää siinä vaiheessa, kun nuoren identiteetti on ”rikollinen” ja tukitoimet eivät enää auta. Ennalta ehkäisevästä työstä on useinkin apua siinä vaiheessa, kun nuori on ensimmäisiä kertoja tekemisissä poliisin kanssa.
Entä millainen kehityssuunta on nähtävillä tulevaisuudessa?
– Nuoret ovat hairahtuneet välillä kautta aikojen. Jos tästä nuorten vakavasta väkivaltarikollisuudesta tulee trendi ja se yleistyy entisestään, niin on oltava huolissaan. Jos meille kasvaa sukupolvi, jossa pikkupojasta asti on normaalia tuikkia toisia puukolla ja ampua, niin silloin ollaan pulassa.
Nuorten tekemiä vakavia tekoja huolestuttavan paljon
Kun tarkastellaan väkivaltarikoksia Helsingissä kokonaisuutena, mukaan lukien niin nuorten kuin aikuisten teot, ovat esimerkiksi törkeät pahoinpitelyt ja niiden yritykset vähentyneet tänä vuonna verrattuna viime vuoden vastaavaan ajankohtaan.
1.1.2020–20.4.2020 törkeitä pahoinpitelyjä tai niiden yrityksiä oli Helsingin poliisilla tutkinnassa 72. Tämän vuoden vastaava luku on 47.
– Valtaosa on ollut aikuisten tekemiä, Koski kertoo.
Tapon tai murhan yrityksiä oli Helsingin poliisilla 1.1–20.4.2020 tutkinnassa 17. Tämän vuoden vastaava luku on Kosken mukaan 18.
– Toteutuneita henkirikoksia oli viime vuonna 1.1.–20.4. tutkinnassa yksi. Tänä vuonna kolme, Koski kertoo.
Kosken mukaan nuorten tekemän väkivallan määrän muutosta selvitetään. Hänen mukaansa nuorten tekemiä vakavia tekoja on kuitenkin huolestuttavan paljon.
– Vakavia juttuja, kuten henkirikoksia, niiden yrityksiä ja törkeitä pahoinpitelyjä, Koski kertoo.
Hän tuo esille, että valtaosalla nuorista menee erittäin hyvin, mutta pieni osa voi aina vain huonommin.