Jopa päiväkotilapset harjoittelevat nyt ampumisten varalta Ruotsissa – ”Se on hirveää, mutta meidän on pakko”
Tuoreen selvityksen mukaan yli 40 prosenttia Ruotsin ammuskeluista tapahtuu koulujen ja päiväkotien lähistöllä.
Jopa päiväkotilapsille opetetaan nyky-Ruotsissa ammuskeluihin varautumista. Kuvituskuva. MOSTPHOTOS
Joonas Lehtonen
joonas.lehtonen@iltalehti.fi
Eilen klo 20:25
- Yli 40 prosenttia Ruotsin ammuskeluista tapahtuu koulujen tai päiväkotien välittömässä läheisyydessä.
- Oppilaitosten kriisivalmius vaihtelee rajusti.
- Ampumistilanteiden varalta harjoitellaan jopa päiväkotilasten kanssa.
Ampumistapaukset ovat arkipäiväistyneet Ruotsissa niin, että niiden varalta harjoitellaan jo maan päiväkodeissakin.
Tälle voi tosin olla myös tarvetta:
Dagens Nyheterin tuoreen selvityksen mukaan 41 prosenttia Ruotsin ampumisista tapahtuu koulujen tai päiväkotien välittömässä läheisyydessä.
Lehti perehtyi kaikkiaan 656 vuosina 2017–2021 sattuneeseen tapaukseen, joissa joku joko loukkaantui tai kuoli ampumisessa. Näistä se poimi ammuskelut, joiden tapahtumapaikka oli 150 metrin säteellä oppilaitosten käyntiosoitteesta.
Tukholman alueella tällaisten ammuskelujen osuus oli peräti 50 prosenttia. Viisi ihmistä on surmattu viime vuosina koulujen pihoille Tukholmassa, joskin ilta- tai yöaikaan.
Autiot koulujen pihat valikoituvat ilta-aikoina herkästi rikospaikoiksi, koska ne ovat eräänlaista ”ei-kenenkään-maata”. Rikolliset eivät siis näytä pyrkivän tietoisesti lasten läheisyyteen.
Ammuskelut vaivaavat Ruotsissa myös koulujen ja päiväkotien lähialueilla. ALL OVER PRESS
Selvitys osoittaa kuitenkin, että säälimättömän ampujan harhalaukaus voi olla pahimmassa tapauksessa kohtalokas myös sivulliselle lapselle. Asiantuntijan mukaan Ruotsin rikolliset ovat myös muuttuneet armottomammiksi ja hätäisemmiksi, koska rikollisuus on ammattimaistunut ja paine rikollisia kohtaan kasvanut.
– Mitä pidemmälle väkivallan kierteeseen ihminen joutuu, sitä brutaalimmaksi hän tulee, kriminologi Sven Granath sanoo DN:lle.
Kriisivalmius vaihtelee
Ammuskelut ja asekuolemat
ovat lisääntyneet rajusti Ruotsissa viime vuosina. Maassa tapahtuu kesällä julkaistun tutkimuksen mukaan nyt eniten aseväkivaltaa koko Euroopassa.
LUE MYÖS
Huolestuttavia tietoja Ruotsin väkivaltaisuuksista - "Tällaista nousua ei ole nähty missään muualla Euroopassa"
Lasten kannalta erityisen huolestuttavaa on, ettei Ruotsin kouluille ja päiväkodeille ole luotu yhteisiä linjauksia kriisivalmiudesta,
DN kertoo.
Oppilaitosten toimenpiteet on todettu riittämättömiksi ainakin kahdessa laajemmassa selvityksessä sen jälkeen, kun miekkamies surmasi oppilaan, opettajan, kouluavustajan ja lopuksi itsensä koulussa Trollhättanissa
lokakuussa 2015. Kolmas syvällisempi selvitys keskeytettiin viime vuonna koronapandemian vuoksi.
Keskitetyn ohjauksen puute on johtanut hyvin monenkirjaviin käytäntöihin eri puolilla Ruotsia. Esimerkiksi Tukholman alueella useat koulut ovat alkaneet käyttää kriisiviestintäsovellusta, jonka avulla koulun kriisiryhmä voidaan kutsua nopeasti koolle vuorokaudenajasta riippumatta. Sovellus toimii, vaikka puhelin olisi asetettu äänettömään tilaan.
Joillakin alueilla koulujen ja päiväkotien opettajille ja jopa lapsille on järjestetty harjoituksia ampumatilanteiden varalta. Turvallisuusalan yritysten järjestämät PDV-koulutukset (
pågående dödligt våld, ”jatkuva tappava väkivalta”) ovat yleistyneet Ruotsin kouluissa ja päiväkodeissa Trollhättanin tragedian myötä. Esimerkiksi Tukholman kaupunki on käyttänyt niihin viiden vuoden aikana lähes miljoona kruunua eli noin 100 000 euroa.
Päin vastoin kuin tulipalotilanteissa, ammuskelun tapahtuessa on vetäydyttävä ulkoa sisätiloihin. Kuvituskuva. MOSTPHOTOS
Dagens Nyheterin mukaan Ruotsin poliisikin alkoi varautua uudella tavalla joukkoväkivaltatilanteisiin vasta Jokelan ja Kauhajoen kouluampumisten jälkeen.
– Täällä on luonnollista harjoitella tulipalon varalta, vaikka kukaan ei ole kuollut sellaisessa oppitunnin aikana 1960-luvun jälkeen. Ei tästä tarvitse tehdä niin isoa numeroa, huomauttaa kouluille ja päiväkodeille koulutuksia järjestävä ex-poliisi Lena Ljungdahl.
Harjoitusten tavoitteena on, että tositilanteessa opettajat tietäisivät, mitä tehdä, ja lapset pysyisivät rauhallisina.
– Lapsille se on leikkiä, koska he eivät osaa kuvitella niin vakavaa tilannetta. Heille se on hauska, yhteinen aktiviteetti, sanoo päiväkodin opettaja Maria Björkén.
Aikuisille harjoituksista on hupi kaukana.
– Se on hirveää, mutta meidän on pakko, toteaa Tukholman Husbyn alueen päiväkotien johtaja Lena Rebane.
Husby on yksi Ruotsin poliisin määrittämistä ”erityisen haavoittuvista alueista” (
särskilt utsatta områden), joilla rikollisuus rehottaa ja poliisin on vaikea saada työtään tehdyksi. Ilmiöön liittyy myös asukkaiden matala sosioekonominen asema ja voimakas etninen segregaatio.
Kriisiharjoitusten opit tulivat Husbyssä käyttöön jo keväällä, kun mies ammuttiin kuoliaaksi alueen keskustassa. Parinsadan metrin päässä ulkoilemassa ollut päiväkotiryhmä evakuoitui harjoitellusti tarhan leikkihuoneeseen.
Ruotsin poliisi on paikoin lähes kädetön aseväkivallan edessä. MOSTPHOTOS