Käyttövoimakeskustelu: Diesel vs. bensa vs. kaasu vs. sähkö vs. vety yms.

[hänk_]

Näistä käyttövoimista yms. on turhaa väitellä jos henkilön / perheen tuloluokka on korkeintaan keskituloinen. Jos autobudjetti on max 25 000 ei silloin ikinä osteta minkäänlaista uutta autoa. Tuolla rahalla saa monen näköistä ja kokoista bensa / diesel autoa tarpeeseen. Takuuttomia sähköautojahan ei kenenkään kannattaisi vielä toistaiseksi ostaa, koska ei ole kertynyt tarpeeksi "dataa" miten nuo suurimmilta osin vanhentuvat ja mitä kustannuksia mahdollisesti tulee. Polttomoottoriautossa pahimmat mahdollisetkin skenaariotkin on lähtökohtaisesti halvempia kuin joku akuston uusiminen ainakin vielä. Olisi varmaan kaikkien etu (paitsi pankkien ja rahoitusliikkeiden) jos määriteltäisiin ihan asuntolainoja myöten selkeät ja lyhyemmät katot laina-aikoihin, eikä saisi ottaa niitä isoja viimeisiä eriä. Pitkässä juoksussa tasoittaisi hinnoittelua ja estäisi myös huonoja rahankäyttäjiä joutumasta velkakierteisiin. Hyvätuloiset selaa uusien autojen katalogeja ja ostavat mieleisen ja ei niin hyvätuloinen selaa samaa katalogia ja ajattelee, että ostaa mieleisensä noin 10 vuoden päästä käytettynä käteisellä. Aika raaka esimerkki, mutta myös aikalailla se miten Suomessa on autoja ostettu aina.

 

[m000]

Olisi kiva nähdä tutkimus kuinka paljon ihan oikeasti kaikki päästötavoitteet on säästäneet/kuluttaneet luonnonvaroja ja sitä kautta päästöjä versus "ei niin tiukat päästötavoitteet".
Kaikki adblue ongelmat, jatkuvasti pienentyvät moottorikoot (pieni maksimiin turbotettu moottori ei kestä niin hyvin kuin isompi), vain päästömittaukseen suunnitellut hybridiratkaisut...

Tuntuu että ideaali tän suhteen on joku ysärin loppu/00-luvun alku?

Oli jo katalysaattorit ja lyijytön bensa, niin koko kaupunki ei enää haissut siltä karsealta 80-luvun pakokaasukatkulta. Oli suoraruiskutusta ja yksinkertaisia mekaanisia VVT:tä jne jotka puristi jonnin verran enemmän tehoa ja etenkin rusikun+oheisjärjestelmien osalta jeesasi starttamaan kolsaa olosuhteista riippumatta, ja laski huoltovälitarpeita kiitos "itsesäätävyyden".

Peruslotjake joku Hondan L/K, Volvo D5, VW 2.0 vapareita.... käyvät ja kuukkuvat maailman tappiin asti. Ja ns. DIY/maken-autopaja -ystävällisiä pitää kondiksessa. Toki kaupunkikulutus sitten on mitä on nykystandardeilla, mutta eivät nuo maantieajossa kauheasti häviä nykypäivän monimutkaisille turboahdistetuille ekoleivänpaahtimille.

 

[m000]

60% katosi akusta, vaikka koko matka meni bensan voimin

Miten tuo on mahdollista jos se matka meni polttis päällä 100% ajasta? Kuulostaa äkkiseltään älyttömältä.

Vai onko tuossa koko lämmityssysteemi vedetty jollain pelkillä sähkövastuksilla nestekierron sijaan?

 

[pulatunnus]

Näistä käyttövoimista yms. on turhaa väitellä jos henkilön / perheen tuloluokka on korkeintaan keskituloinen. Jos autobudjetti on max 25 000 ei silloin ikinä osteta minkäänlaista uutta autoa. Tuolla rahalla saa monen näköistä ja kokoista bensa / diesel autoa tarpeeseen. ....

Kesktuloinen jolla talous kunnossa, luottamusta tulevaa, asiat hoitanut ok, niin voi ostaa fiiliksellä, tai miettiä vähän enemmän.

25 000€ saa uutta sähkistä, saa uutta polttistakin, jos eurot edellä, niin miettii km tai kk kustannuksia. ja millaisia tarjouksia saa.
Nyt eletään hämyisiä aikoja, epävarmuutta huomisesta, niin hankintoja lykätään, käytetyt autot on kalliita, varsinkn jos niiden muut kustannukset on pieniä. Jokainen toki ajattelee riskiä ottaessaan että se ei toteudu, jos ostaa polttiksen että pääsee siitä eroon ennen kuin sen arvo romahtaa, no se romahtaa silloinkin kun muutakin niin ajattelee.

Tuntuu että ideaali tän suhteen on joku ysärin loppu/00-luvun alku?

Oli jo katalysaattorit ja lyijytön bensa, niin koko kaupunki ei enää haissut siltä karsealta 80-luvun pakokaasukatkulta. Oli suoraruiskutusta ja yksinkertaisia mekaanisia VVT:tä jne jotka puristi jonnin verran enemmän tehoa ja etenkin rusikun+oheisjärjestelmien osalta jeesasi stsrttamaan kolsaa oloshteusta riippumatta ja laski huoltovälitarpeita kiitos "itsesäätävyyden".

Peruslotjake joku Hondan L/K, Volvo D5, VW 2.0 vapareita.... käyvät ja kuukkuvat maailman tappiin asti. Ja ns. DIY/maken-autopaja -ystävällisiä pitää kondiksessa. Toki kaupunkikulutus sitten on mitä on nykystandardeilla, mutta eivät nuo maantieajossa kauheasti häviä nykypäivän monimutkaisille turboahdistetuille ekoleivänpaahtimille.

Vuosituhannen vaihde ei tuo mieleen mitään vähän kuluttavia, varsinkn jos merkkina Volvo, vapari VW.

Jos tuon ikäinen on vielä ehjä soiva peli, niin varmaan on helmi yksilö, jos ajot minimaalisia niin kulutus ei juttu, omistaminen vain on kallista.

Miten tuo on mahdollista jos se matka meni polttis päällä 100% ajasta? Kuulostaa äkkiseltään älyttömältä.

Vai onko tuossa koko lämmityssysteemi vedetty jollain pelkillä sähkövastuksilla nestekierron sijaan?

Tuossa ei kerrottu mistä autosta kyse, voi olla että sekoitain nimimerkit mutta sopisi tarinaan eräästä "mini" autosta jossa hybritekniikka on sieltä surkeimmasta päästä.

Sähkävaraus siinä tuskin mihinkään itsestään katosi, vaan kyse moni syisemmästä jutusta. Nimellis bruttoakkukin kooltaan pieni.

 

[tth78]

Miten tuo on mahdollista jos se matka meni polttis päällä 100% ajasta? Kuulostaa äkkiseltään älyttömältä.

Vai onko tuossa koko lämmityssysteemi vedetty jollain pelkillä sähkövastuksilla nestekierron sijaan?

En tiedä, tuossa 2018 Minin plugaritekniikassa muutenkin aika rouhea kulutushaarukka niin sähköllä kuin polttoaineella.

Yksi selittävä tekijä voi löytyä kylmästä, se kun hyydyttää akun eikä anna virtaa vaikka olisi täynnä. Toinen voi olla, että neliveto on toteutettu sähkömoottorilla taka-akselilla ja sitä näin liukkailla kyllä tarvitsee. Kolmas voisi olla ikä, vaikkei tuota ole ladattu kuin julkisilla pari kertaa viikossa ja nyt pari kk päivittäin työpaikalla niin 7,6kWh akun käyttöikä tulossa tien päähän 8v/75tkm kohdalla kun ei tuolla edes kesällä pääse enää 80-90km/h kovempaa akulla. Ensivuodet meni kuitenkin 125km/h.

 

[TurboJ]

Vuosituhannen vaihde ei tuo mieleen mitään vähän kuluttavia, varsinkn jos merkkina Volvo, vapari VW.

Jos tuon ikäinen on vielä ehjä soiva peli, niin varmaan on helmi yksilö, jos ajot minimaalisia niin kulutus ei juttu, omistaminen vain on kallista.

Kyllähän tuollainen 20-vuotias perusauto on nimenomaan halvin mahdollinen tapa omistaa auto, ei suinkaan kallista. Hankintahinta tosi alhainen, arvonalenema nolla. Sitten vielä yksinkertainen, helposti korjattava tekniikka ja varaosat halpoja. Eikä kaskoakaan tarvita. Halvin tapa autoilla. Saa mennä bensaa vaikka 15 litraa sadalla (eikä silti mene), kun auton arvo ei laske.

 

[Nomber]

Kyllähän tuollainen 20-vuotias perusauto on nimenomaan halvin mahdollinen tapa omistaa auto, ei suinkaan kallista. Hankintahinta tosi alhainen, arvonalenema nolla. Sitten vielä yksinkertainen, helposti korjattava tekniikka ja varaosat halpoja. Eikä kaskoakaan tarvita. Halvin tapa autoilla. Saa mennä bensaa vaikka 15 litraa sadalla (eikä silti mene), kun auton arvo ei laske.

Riippuu kilometreistä. 50 000/v kun ajaa niin bensa on aika kallista verrattuna sähköön. Toki jos ajaa vähän niin ehdottomasti halvin on joku perus vanha auto ilman mitään lisävarusteita tms. turhaa.

 

[VinskiVanAnkenheim]

Olisi jatkossa myös mielenkiintoista seurata, että mikä säästö on sähköautoilla jos akuissa tulevat ongelmat pistää autot lähtökohtaisesti paalaamoon. Tätä asiaa voi olla jo täällä käsitelty, mutta tilastot varmasti paranee ja tarkentuu kokoajan.

Miksi akkuongelma pistäisi auton lähtökohtaisesti paalaamoon? Jos akun vaihto maksaa sen 15000€ (ei kai se tuota enempää voi maksaa), niin kaikki yli 15000 autoilla on arvoa. Ja tuosta 15 000 € mennään kyllä vielä varmasti alaspäin, se lienee se pahin mahdollinen skenaario.

 

[VinskiVanAnkenheim]

Jotenkin yritin itselleni uskotella, että Suomessa Volvoista tykätään ja ne pitävät arvonsa ehkä hieman paremmin kuin jotkut muut sähköautot, mutta kylmää kyytiä on tullu

Minä luulen että kiinalaisomistus tekee kyllä pahasti hallaa Volvon brändille sitä mukaa, kun Kiina kiusaa Taiwania. Itselläni on kaksi Volvoa, mutta jatkossa vaihtuu.

 

[VinskiVanAnkenheim]

Mutta kuinka paljon päästötavoitteet/-rajoitteet on säästäneet tuota polttoaineen kulutusta ihan oikeasti ja kuinka paljon se suhteellinen polttoaineen säästö on sitten kuluttanut muulla tavalla luonnonvaroja. Esim kaikkiin adblue vikoihin kuluneet luonnonvarat jne.

No voithan verrata auton keskikulutusta jenkkilässä ja Suomessa. Tuossahan se varmaan parhaiten näkyy se ohjaamisen vaikutus.

 

[tth78]

Miksi akkuongelma pistäisi auton lähtökohtaisesti paalaamoon? Jos akun vaihto maksaa sen 15000€ (ei kai se tuota enempää voi maksaa), niin kaikki yli 15000 autoilla on arvoa. Ja tuosta 15 000 € mennään kyllä vielä varmasti alaspäin, se lienee se pahin mahdollinen skenaario.

Kokkolan videoilla 7v b-srj mersuun akku 47k€. Haapala arvioi auton arvoksi 10-15k€. Nelivuotiaaseen eqb- taksiin sitten 90k€.

Toki vaihtamalla käytetyn/korjatun akun voi päästä 5-15k€:lla.

Sitä aikaa odotellessa kun autojen akut ja niiden liitännät olisi standardoitu kuten paristot niin varmaan kilpailu akkuvalmistuksessakin lisääntyisi ja hinnat tulisivat järkevälle tasolle.

 

[BongisKhan]

Minä luulen että kiinalaisomistus tekee kyllä pahasti hallaa Volvon brändille sitä mukaa, kun Kiina kiusaa Taiwania. Itselläni on kaksi Volvoa, mutta jatkossa vaihtuu.

Voihan tuokin toki vaikuttaa, mutta aika monet vannoutuneet Volvo-miehet vetoaa siihen, että autot on kuitenkin Ruotsissa suunniteltu ja Ruotsissa/Euroopassa valmistettu (pl. EX30). Enemmän luulen, että sähköautojen hinta vaan putoaa kuin kivi ihan merkistä riippumatta. Noh, niin tai näin, tuskin tulee toista Volvon sähkäriä tähän talouteen.

 

[tth78]

Voihan tuokin toki vaikuttaa, mutta aika monet vannoutuneet Volvo-miehet vetoaa siihen, että autot on kuitenkin Ruotsissa suunniteltu ja Ruotsissa/Euroopassa valmistettu (pl. EX30). Enemmän luulen, että sähköautojen hinta vaan putoaa kuin kivi ihan merkistä riippumatta. Noh, niin tai näin, tuskin tulee toista Volvon sähkäriä tähän talouteen.

Onko käyttötarve muuttunut vai oliko Volvon sähkäri keskeneräinen tuote?

 

[BongisKhan]

Onko käyttötarve muuttunut vai oliko Volvon sähkäri keskeneräinen tuote?

Aika paljon on kaikenlaista keskeneräisyyttä varsinkin softapuolella ja eipä tuo sähköauto-ominaisuuksiltaan (range, kulutus, lataus) muutenkaan häikäise. Toki perus auto-ominaisuudet (ajettavuus, hallintalaitteet, ovet ym.) sitten vastaavasti toimii pääosin aika hyvin.

Isoin ongelma tuossa kuitenkin on tila, tai ainakin tulee olemaan. Lasten kasvaessa tuosta tulee vaan totaalisesti loppumaan tila kesken. Volvon ihan kohta tuloillaan oleva EX60, eli XC60:n täyssähkö-malli olisi varmaan tilojen puolesta ihan jees korvaaja, mutta se tulee olemaan aivan totaalisen ylihinnoiteltu, kuten Volvot yleensäkin. Ei vaan meikäläisen palkoilla ole varaa ostella jotain 70 tonnin autoja, varsinkin kun nykyisten sähkövollejen kanssa on vähintäänkin kyseenalaista, tarjoaako se extra-20 kiloeuroa oikeasti hirvesti enemmän vastinetta kuin saman kokoluokan ja ominaisuuksien kilpailijat.

 

[Paskisti]

Sähköautoissa se korkea vääntö alkaa nollasta niin on ne alustanosat vähän vastaavia polttiksia kovemmilla niissä pienitehoisissa sähkiksissäkin varsinkin dynaamisella ajotavalla, mutta eihän siinä ole ongelmaa jos alustan osat vaan mitoitetaan oikein.

En tiedä onko Teslalla ollut ongelmia alustanosien kestävyyden kanssa enää niin paljoa Model S:n jälkeen, mutta mielikuva on jo luotu.

Se on totta että vääntö alkaa nollasta, mutta polttiksella on vaihteisto jonka avulla ollaan yleensä hyvän vääntökäyrän alueella melko iso osa. Perusturbodieselillä voi 1-2 vaihteilla olla vääntöä 1500Nm laatikon jälkeen joten ero on pienempi kuin yleisesti puhutaan ja jos on nopea automaattilaatikko niin siellä hyvällä alueella myös ollaan aika paljon. Ero kasvaa vasta isommilla vaihteilla joissa pudotaan moottorin ilmoitettuun vääntöön laatikon jälkeen ja varmaan jopa alle isoimmalla vaihteella.

Toki polttiksen vääntökäyrä ei ole usein viivasuora joten käytännössä on heikompi suoriutumaan kuin sähköauto.

 

[Coppis667]

Moni sähköautolla ajava suosittelee kaikille sähköautoa, jolloin maailma muuttu vihreämmäksi ja maapallo pelastuu.
Mutta riittääkö sähkö?
Suomessa tieliikennekäytössä olevia autoja on noin 2,8miljoonaa.
Osuus liikennekäytössä olevasta autokannasta ladattavia autoja: ~10 %

Selvitin asiaa tekoälyn kanssa.
"Tästä syystä nykyinen ~10 % osuus on jo hyvin yhteensopiva Suomen sähköjärjestelmän kanssa, kuten aiemmassa keskustelussa käytiinkin läpi."

Jos kaikki sähköautot ladataan yö aikaan, riittääkö Suomen oma sähkötuotanto?
"Suomen nykyisellä omalla sähköntuotannolla noin 7–11 % liikennekäytössä olevista autoista voitaisiin muuttaa sähköautoiksi ja ladata niitä yhtä aikaa ilman uutta tuotantoa."

Mitä käy sähkön hinnalle, kun kysyntä kasvaa jatkuvasti, mutta tuotantokapasiteetti ei kasva eli joudutaan ostamaan sähköä Ruotsista?
Riittääkö edes nykyinen sähköverkosto kasvavaan kysyntään? Ei taida riittää, vaan tarvitaan investointeja, jotka taas tulevat nostattamaan sähkön hintaa.

 

[Markkanen]

Moni sähköautolla ajava suosittelee kaikille sähköautoa, jolloin maailma muuttu vihreämmäksi ja maapallo pelastuu.
Mutta riittääkö sähkö?
Suomessa tieliikennekäytössä olevia autoja on noin 2,8miljoonaa.
Osuus liikennekäytössä olevasta autokannasta ladattavia autoja: ~10 %

Selvitin asiaa tekoälyn kanssa.
"Tästä syystä nykyinen ~10 % osuus on jo hyvin yhteensopiva Suomen sähköjärjestelmän kanssa, kuten aiemmassa keskustelussa käytiinkin läpi."

Jos kaikki sähköautot ladataan yö aikaan, riittääkö Suomen oma sähkötuotanto?
"Suomen nykyisellä omalla sähköntuotannolla noin 7–11 % liikennekäytössä olevista autoista voitaisiin muuttaa sähköautoiksi ja ladata niitä yhtä aikaa ilman uutta tuotantoa."

Mitä käy sähkön hinnalle, kun kysyntä kasvaa jatkuvasti, mutta tuotantokapasiteetti ei kasva eli joudutaan ostamaan sähköä Ruotsista?
Riittääkö edes nykyinen sähköverkosto kasvavaan kysyntään? Ei taida riittää, vaan tarvitaan investointeja, jotka taas tulevat nostattamaan sähkön hintaa.

Suomen sähkön vuosikulutus oli huipussaan 2007, 90.7tWh. 2024 oli 82.7tWh.
Eikai kaikki käy tankillakaan samaan aikaan..

 

[kaarlos]

Mitä käy sähkön hinnalle, kun kysyntä kasvaa jatkuvasti, mutta tuotantokapasiteetti ei kasva eli joudutaan ostamaan sähköä Ruotsista?
Riittääkö edes nykyinen sähköverkosto kasvavaan kysyntään? Ei taida riittää, vaan tarvitaan investointeja, jotka taas tulevat nostattamaan sähkön hintaa.

”Joudutaan ostamaan”, tällä hetkellähän Ruotsista tuleva tuontisähkö on valtavan hyödyllinen meidän sähkön keskihinnalle.

Sanoisin että kuluttajille näkyvä sähkön hinnan kasvu on asia joka näkyy kahdella tavalla:

- ihmiset jotka lataavat kotona alkavat aktiivisemmin käyttämään pörssioptimoitua latausta, koska isot hintavaihtelut tarjoavat entistä parempia säästömahdollisuuksia
- sähköntuottajille tulee lisää intressiä rakentaa lisää kapasiteettia

Tällä hetkellä sähkö on niin halpaa että monia tuotantomuotoja, kuten ydinvoima, on vaan kategorisesti kannattamatonta rakentaa.

Väittäisin kuitenkin että merkittävä osa kotona sähköautoja lataavista kuuluvat joukkoon joka pystyy helpohkosti optimoimaan kulutuksensa halvoille hetkille.

 

[jm82]

Moni sähköautolla ajava suosittelee kaikille sähköautoa, jolloin maailma muuttu vihreämmäksi ja maapallo pelastuu.
Mutta riittääkö sähkö?
Suomessa tieliikennekäytössä olevia autoja on noin 2,8miljoonaa.
Osuus liikennekäytössä olevasta autokannasta ladattavia autoja: ~10 %

Selvitin asiaa tekoälyn kanssa.
"Tästä syystä nykyinen ~10 % osuus on jo hyvin yhteensopiva Suomen sähköjärjestelmän kanssa, kuten aiemmassa keskustelussa käytiinkin läpi."

Jos kaikki sähköautot ladataan yö aikaan, riittääkö Suomen oma sähkötuotanto?
"Suomen nykyisellä omalla sähköntuotannolla noin 7–11 % liikennekäytössä olevista autoista voitaisiin muuttaa sähköautoiksi ja ladata niitä yhtä aikaa ilman uutta tuotantoa."

Mitä käy sähkön hinnalle, kun kysyntä kasvaa jatkuvasti, mutta tuotantokapasiteetti ei kasva eli joudutaan ostamaan sähköä Ruotsista?
Riittääkö edes nykyinen sähköverkosto kasvavaan kysyntään? Ei taida riittää, vaan tarvitaan investointeja, jotka taas tulevat nostattamaan sähkön hintaa.

Itse olen kirjoitellut samaa jo vuosia sitten.

Vastaus oli, että sähköautot vie niin vähän sähköä, että ei mitään väliä

Toisaalta kaikki autot ei muutenkaan tule olemaan sähköisiä. Ei ainakaan tosi pitkään aikaan.

Mulla Opel Insignia farkku paku, 12/2009. Diesel siis. Tuollahan tulisi halpaa ajoa. Vetokoukku toki myös. Auto maksoi 1900€.

Nyt vaan jumissa myös Tesla Model S 90D 8/2016 autossa. Eihän sitä raaski "ilmaiseksi" myydä. Eli ihan siitä syystä ajan sillä sitten varmaan vielä vuosia. Nyt tuo auto on ollut noin vuoden käytössä ja mittariin on tullut 29tkm lisää. Melko iso 90kWh akku, niin matka-ajokin sujuu riittävän jouhevasti.


On myös toinenkin diesel (jossa myös vetokoukku), mutta sitä joutuu vähän korjata, kun jarruputki on poikki. Mini Cooper Clubman, diesel automaatti. Opelissa on myös vakionopeudensäädin, jota taas perusmallin Minissä ei ole ollenkaan.

 

[Coppis667]

Suomen sähkön vuosikulutus oli huipussaan 2007, 90.7tWh. 2024 oli 82.7tWh.
Eikai kaikki käy tankillakaan samaan aikaan..

Laskin tätäkin tekoälyn avustuksella ja sen mukaan kun huomioidaan ettei kaikkia autoja ladata samaan aikaan eikä kaikkia ladata täydellä maksimiteholla
"nykyinen sähköntuotanto voisi tukea 30-50% sähköautokantaa ilman että huiput räjähtää"

”Joudutaan ostamaan”, tällä hetkellähän Ruotsista tuleva tuontisähkö on valtavan hyödyllinen meidän sähkön keskihinnalle.

Sanoisin että kuluttajille näkyvä sähkön hinnan kasvu on asia joka näkyy kahdella tavalla:

- ihmiset jotka lataavat kotona alkavat aktiivisemmin käyttämään pörssioptimoitua latausta, koska isot hintavaihtelut tarjoavat entistä parempia säästömahdollisuuksia
- sähköntuottajille tulee lisää intressiä rakentaa lisää kapasiteettia

Tällä hetkellä sähkö on niin halpaa että monia tuotantomuotoja, kuten ydinvoima, on vaan kategorisesti kannattamatonta rakentaa.

Väittäisin kuitenkin että merkittävä osa kotona sähköautoja lataavista kuuluvat joukkoon joka pystyy helpohkosti optimoimaan kulutuksensa halvoille hetkille.

Tällä hetkellä, tällä hetkellä...
Mites vuoden tai kahden päästä?
Miksi täällä Pohjolassa sähkö on halpaa ja etelä euroopassa kallista?
Missä menee se raja, ettei sähköautoilu enää olekaan niin järkevää ja edullista?
Mitä jos Ruotsi päättääkin ettei enää myy halpaa sähköä Suomeen?

Isoja kysymyksiä mitä ei voi vaan sivuuttaa "tällä hetkellä" ajattelulla.

 

[vemkki]

Sähköntuotantoa on helppo rakentaa lisää tarpeen mukaan. Suomen autokanta sähköistyy hyvin rauhalliseen tahtiin, joten ei ole mikään ongelma pysyä sähkötuotannossa autokannan sähköistymisen vauhdissa.

 

[Coppis667]

Sähköntuotantoa on helppo rakentaa lisää tarpeen mukaan. Suomen autokanta sähköistyy hyvin rauhalliseen tahtiin, joten ei ole mikään ongelma pysyä sähkötuotannossa autokannan sähköistymisen vauhdissa.

Kuinkas kauan olkiluodon rakentamiseen menikään?

"Vuonna 2020 ladattavien osuus oli ~2–3 %
Vuonna 2024 jo ~10 %
Kasvu on ollut hyvin nopeaa, mutta viime vuosina hieman tasaantunut
Varovainen skenaario sähköautoja suomen autokannasta 20 % siirtyy vuodelle 2029."

 

[jm82]

Väittäisin kuitenkin että merkittävä osa kotona sähköautoja lataavista kuuluvat joukkoon joka pystyy helpohkosti optimoimaan kulutuksensa halvoille hetkille.

Helppohan sen latauksen aloituksen on ajoittaa esim klo 00.00. Tai vaihtoehtoisesti lopetus klo 6.00. mutta riippuu toki autosta, että miten paljon säätöjä puhelimen sovelluksessa on?

Mulla vain 13A lataus ollut yli vuoden jo. Eli 3kW. Voimavirtapistoketta kun ei ollut valmiiksi talossa. Eli sen tulisi asennuttaa joskus.

Myös se, että ne "kotiakut" lisääntyy ja tasaavat sähkön hintaa?

 

[Markkanen]

Kuinkas kauan olkiluodon rakentamiseen menikään?

"Vuonna 2020 ladattavien osuus oli ~2–3 %
Vuonna 2024 jo ~10 %
Kasvu on ollut hyvin nopeaa, mutta viime vuosina hieman tasaantunut
Varovainen skenaario sähköautoja suomen autokannasta 20 % siirtyy vuodelle 2029."

Aurinko ja tuulivoima rakentuu nopeasti. Nytkin Suomessa valtavasti maa ja merituulivoima hankkeita odottamassa että sähkön kysyntä kasvaa. OKT-asujille voi sitten suositella aurinkopaneeleita jos verkkosähkö alkaa maksamaan liikaa.

 

[Coppis667]

Aurinko ja tuulivoima rakentuu nopeasti. Nytkin Suomessa valtavasti maa ja merituulivoima hankkeita odottamassa että sähkön kysyntä kasvaa. OKT-asujille voi sitten suositella aurinkopaneeleita jos verkkosähkö alkaa maksamaan liikaa.

Edelleenkään tämä ei auta siihen, että infra ei riitä.

Väittäisin kuitenkin että merkittävä osa kotona sähköautoja lataavista kuuluvat joukkoon joka pystyy helpohkosti optimoimaan kulutuksensa halvoille hetkille.

Tämähän aiheuttaa sitten pahan piikin sähkön käyttöön, kun kaikki optimoi sähkönkäytön samaan aikaan?
Miten sähköriittää ja miten infra kestää...

 

[Markkanen]

Edelleenkään tämä ei auta siihen, että infra ei riitä.


Tämähän aiheuttaa sitten pahan piikin sähkön käyttöön, kun kaikki optimoi sähkönkäytön samaan aikaan?
Miten sähköriittää ja miten infra kestää...

Miten se infra kesti ennen suuremmalla sähkönkulutuksella?

 

[vemkki]

Kuinkas kauan olkiluodon rakentamiseen menikään?

"Vuonna 2020 ladattavien osuus oli ~2–3 %
Vuonna 2024 jo ~10 %
Kasvu on ollut hyvin nopeaa, mutta viime vuosina hieman tasaantunut
Varovainen skenaario sähköautoja suomen autokannasta 20 % siirtyy vuodelle 2029."

Ei tässä ydinvoimaloita olla rakentamassa. Uusiutuvaa energiaa ja akkuja lähinnä, ja tulevaisuudessa myös uusia siirtoyhteyksiä Ruotsiin ja Viroon. Jos koko henkilöautokanta olisi sähköinen, niin keskimäärin vaadittaisiin reilu gigawatti jatkuvaa tehoa. Suomen koko autokanta ei tule olemaan sähköinen edes vuonna 2040.

 

[akse]

Esim kaikkiin adblue vikoihin kuluneet luonnonvarat jne.

Adbluehan vähentää NOX päästöjä eikö? Nämä ovat terveydelle haitallisia päästöjä ei niinkään ilmastolle, joten tuo ja monet päästösysteemit voidaan laskea pois luonnonvaroista ns. koska niiden tarkoitus ei ole luonnolle vaan ihmiselle haitalliset päästöt. (pienhiukkaset, nox jne.)
Toki jos ajeltaisiin 80-luvun diesel autoilla niin jotain luonnonvaroja säästyisi, mutta ihmisten terveys kaupungeissa etenkin olisi siinä hintana?

 

[David ":DA" Imodium]

Adbluehan vähentää NOX päästöjä eikö? Nämä ovat terveydelle haitallisia päästöjä ei niinkään ilmastolle, joten tuo ja monet päästösysteemit voidaan laskea pois luonnonvaroista ns. koska niiden tarkoitus ei ole luonnolle vaan ihmiselle haitalliset päästöt. (pienhiukkaset, nox jne.)
Toki jos ajeltaisiin 80-luvun diesel autoilla niin jotain luonnonvaroja säästyisi, mutta ihmisten terveys kaupungeissa etenkin olisi siinä hintana?

Näin on. Diesel on lisäaineista huolimatta edelleen ihmisen terveydelle haitallisin polttoaine henkilöliikenteessä. Adblue-järjestelmällä NOx-päästöillä saavutetaan suurinpiirtein bensiiniauton taso, joten vaikka päästövähenemä on suuri, jäljelle jäävä osuus on edelleen terveydelle haitallista.

 

[HK_Blues]

Eiköhän noi datakeskukset tule olemaan se sähkönhintaa pahemmin nostava juttu, kuin sähköautot. Liikenne sähköistyy sen verran hitaasti, että infraa varmasti ehditään rakentaa sitä mukaa, kuin sähköautot yleistyy. Datakeskuksia alkaa ilmeisesti tulla kuin sieniä sateella jos mediaa on uskominen ja jokaisen keskuksen tuoma pompsu sähkönkäytössä on huomattavasti suurempi kuin yhden nukkumalähiön kotilataustolpat.

Se kuinka sähkönhinnalle käy datakeskusten myötä, tulee sitten määrittämään kuinka kannattavaa se sähköautoilu on, ja tietty hallituksen päätökset verotuksen suhteen, kun diesel-autot väistyy sähkisten tieltä eikä kassaan kartukaan sitä käyttövoimaveroa entiseen malliin.

Saataispa lisää ydinvoimaa.

(Huutelen bensa-autoilijan poterosta.)

 

[aapelih]

Moni sähköautolla ajava suosittelee kaikille sähköautoa, jolloin maailma muuttu vihreämmäksi ja maapallo pelastuu.
Mutta riittääkö sähkö?
Suomessa tieliikennekäytössä olevia autoja on noin 2,8miljoonaa.
Osuus liikennekäytössä olevasta autokannasta ladattavia autoja: ~10 %

Selvitin asiaa tekoälyn kanssa.
"Tästä syystä nykyinen ~10 % osuus on jo hyvin yhteensopiva Suomen sähköjärjestelmän kanssa, kuten aiemmassa keskustelussa käytiinkin läpi."

Jos kaikki sähköautot ladataan yö aikaan, riittääkö Suomen oma sähkötuotanto?
"Suomen nykyisellä omalla sähköntuotannolla noin 7–11 % liikennekäytössä olevista autoista voitaisiin muuttaa sähköautoiksi ja ladata niitä yhtä aikaa ilman uutta tuotantoa."

Turha ihmetellä mitä sattuu hallusinoivan teko"älyn" kanssa, kun kysymykseen saa ihan tilastofaktasta tietoa ja asiaa on tutkimuksissakin pohdittu:

Vuonna 2024 henkilöautoilla ajettiin 38,6 miljardia kilometriä. Karkeasti olettaen 20 kWh/100 km kulutuksen, koko henkilöautokannan sähköistäminen vaatisi siis ~7,7 TWh sähköenergiaa.

Vertailun vuoksi Suomen kulutus on nykyisellään jotain 83-85 TWh luokkaa ja kuten aiemmin mainittu, huippuvuosina on toimitettukin jo yli 90 TWh kuluttajille. Toki tuolloin oli enemmän tasaista teollisuuskulutusta ja polttovoimaa, mutta toisaalta viimeisen kymmenen vuoden aikana on rakennettu usean ydinreaktorin verran tuulivoimaa ja sähköautojen kuorma joustaa varsin hyvin hinnan eli tuotannon mukaan.

Mitä tapahtuisi, jos koko Suomen autot muuttuisivat sähköautoiksi? Väitöstutkimus päätyi yllättävään lopputulokseen

Tuore väitöstutkimus antaa uutta tietoa sähköautojen latauksesta ja sen vaikutuksesta sähköverkkoon.

yle.fi

Mitä käy sähkön hinnalle, kun kysyntä kasvaa jatkuvasti, mutta tuotantokapasiteetti ei kasva eli joudutaan ostamaan sähköä Ruotsista?
Riittääkö edes nykyinen sähköverkosto kasvavaan kysyntään? Ei taida riittää, vaan tarvitaan investointeja, jotka taas tulevat nostattamaan sähkön hintaa.

Jos sähkön hinta lähtee radikaaliin nousuun, niin tällöinhän uusia voimaloita rakennetaan, koska ne tuottavat hyvin voittoa ja markkina tasapainottaa itsensä.

Käsittääkseni sähköautoistuminen ei ole kantaverkolle ongelma, mutta "lähiömuuntajia" ja -verkkoja pitänee paikoin vahvistaa.

Tämähän aiheuttaa sitten pahan piikin sähkön käyttöön, kun kaikki optimoi sähkönkäytön samaan aikaan?
Miten sähköriittää ja miten infra kestää...

Totta kai jos nyt meillä olisi yllättäen pari miljoonaa uutta sähköautoa, verkko olisi helisemässä ensi yönä halvimpina tunteina. Todellisuudessa kuitenkin sähköautoistumisessa kestää vuosikausia ja sähköyhtiöt huomaavat pikkuhiljaa nousevan kulutustrendin halpojen tuntien kohdalla. Tällöin se halvin kuoppa "täyttyy" ja kulutus jakautuu ihan markkinaehtoisesti useammalle tunnille eli tehohuippukin laskee.

Ja mitä infraan tulee, niin sähköjä on nyt asennettu kohta Suomessakin 150 vuotta, ei ole mitään avaruustekniikkaa. Jos kapasiteetti loppuu kesken jostain kohtaa verkkoa, niin vedetään vaan paksumpaa piuhaa tilalle.

Lisäksi sähköautot (kuten kaikki muutkin energiaa varastoivat fiksut järjestelmät) ovat mainio pari vaihtelevalle uusiutuvalle tuotannolle. Jo nykyään tuulivoimatuotantoa rajoitetaan tuulisina päivinä, koska hinta painuu nollaan, joka johtaa huonoon kannattavuuteen ja siihen, että uusiutuvia ei kannata rakentaa enempää.

Se, että meillä olisi entistä parempi kyky varastoida energiaa ja kuormittaa verkkoa juuri silloin kuin haluamme, mahdollistaisi esim. juuri tuulivoimatuotannon ajamisen täysillä tuulisinakin päivinä, jolloin tuulivoimafirmat saavat rahaa eivätkä joudu sammuttelemaan kalliita turbiineja nollahinnalla. Tällöin markkinoilla olisi motivaatio asentaa lisää voimaloita ja tämä nostaa myös vähemmän tuulisten päivien tuotantoa.

Lyhyemmin: Vaihteleva tuotanto tykkää samaan tahtiin vaihtelevasta kuormasta ja kysynnän & tarjonnan lait hoitavat kyllä energian riittävyyden markkinoilla.

 

[Pakana]

Sähköautoissa se korkea vääntö alkaa nollasta niin on ne alustanosat vähän vastaavia polttiksia kovemmilla niissä pienitehoisissa sähkiksissäkin varsinkin dynaamisella ajotavalla, mutta eihän siinä ole ongelmaa jos alustan osat vaan mitoitetaan oikein..

Kyllähän käytännössä poikkeuksetta polttisautoissa on liikkeellelähdössä suurempi akselivääntö.

Ei mun tietääkseni alustanosat sula käsiin kuin teslassa, koska niillä ei ollut dataa siitä millainen kestää.

. Polttomoottoriautossa pahimmat mahdollisetkin skenaariotkin on lähtökohtaisesti halvempia kuin joku akuston uusiminen ainakin vielä.

Toisaalta polttiksessa vika jakopäässä tuhoaa helposti koko moottorin rikkoen kannen, venttiilikoneiston ja männät, jolloin käytännössä ainoa korjaustapa on vaihtaa moottori, kun taas akkuun ei käytännössä voi tulla koko akun hajottavaa vikaa, vaan sieltä hajoaa kenno, bms, tai jokin muu yksittäinen komponentti, joka vaihdetaan.

Moni sähköautolla ajava suosittelee kaikille sähköautoa, jolloin maailma muuttu vihreämmäksi ja maapallo pelastuu.
Mutta riittääkö sähkö?
Suomessa tieliikennekäytössä olevia autoja on noin 2,8miljoonaa.
Osuus liikennekäytössä olevasta autokannasta ladattavia autoja: ~10 %

Selvitin asiaa tekoälyn kanssa.
"Tästä syystä nykyinen ~10 % osuus on jo hyvin yhteensopiva Suomen sähköjärjestelmän kanssa, kuten aiemmassa keskustelussa käytiinkin läpi."

Joskus katsoin että suomen vuosittaisen liikennepolttoaineiden energiasisältö on suunnilleen sama kuin OL3 vuosituotanto.

Jos kaikki sähköautot ladataan yö aikaan, riittääkö Suomen oma sähkötuotanto?
"Suomen nykyisellä omalla sähköntuotannolla noin 7–11 % liikennekäytössä olevista autoista voitaisiin muuttaa sähköautoiksi ja ladata niitä yhtä aikaa ilman uutta tuotantoa."

Kaikkia sähköautoja ei ladata joka yö.

Jos suomi olisi muusta sähköverkosta erillään oleva saari meillä olisi myös paljon enemmän omaa tuotantoa, mutta kun ei ole, niin sähköä tulee aina ulkomailta kun kysyntä kasvaa, kun se on siellä halvempaa.

Tällä hetkellä, tällä hetkellä...
Mites vuoden tai kahden päästä?
Miksi täällä Pohjolassa sähkö on halpaa ja etelä euroopassa kallista?

Koska suureen enrgiantarpeeseen on käytetty aina kaasua. Sähköä on aina tarvittu vähän. Esim ranskassahan ei ole kallis sähkö, koska eivät käytä myöskään kaasua samalla lailla.

Edelleenkään tämä ei auta siihen, että infra ei riitä.


Tämähän aiheuttaa sitten pahan piikin sähkön käyttöön, kun kaikki optimoi sähkönkäytön samaan aikaan?
Miten sähköriittää ja miten infra kestää...

Ei sähkön verkkoinfra ole ongelma. Toki sitä kokoajan vahvistetaan ja päivitetään tilanteen mukaan, mutta ei siinä sinänsä mitään uutta ole.

Sähkön hinnan perässä "kaikki" eivät optimoi ikinä.

Näin on. Diesel on lisäaineista huolimatta edelleen ihmisen terveydelle haitallisin polttoaine henkilöliikenteessä. Adblue-järjestelmällä NOx-päästöillä saavutetaan suurinpiirtein bensiiniauton taso, joten vaikka päästövähenemä on suuri, jäljelle jäävä osuus on edelleen terveydelle haitallista.

Kyllähän nuo bensa-autojen päästöt ovat muuttuneet "dieselmäisemmiksi" sitä mukaa kun niiden kulutustakin on optimoitu lähemmäs diesel moottoria. Hiukkasloukkujahan niihin on jo jouduttu asentamaan.

 

[David ":DA" Imodium]

Kyllähän nuo bensa-autojen päästöt ovat muuttuneet "dieselmäisemmiksi" sitä mukaa kun niiden kulutustakin on optimoitu lähemmäs diesel moottoria. Hiukkasloukkujahan niihin on jo jouduttu asentamaan.

Ei kyl taida olla. Ei ne oo juurikaan huonommaksi mennyt. Euro 6 -luokitus toi rajoituksia myös hiukkaspäästöihin, mutta kehitys on joka tapauksessa ollut päästöjen suhteen vähenevään suuntaan.

 

[Markkanen]

Joskus katsoin että suomen vuosittaisen liikennepolttoaineiden energiasisältö on suunnilleen sama kuin OL3 vuosituotanto.

Vuoden 2023 tiedon mukaan Suomessa myytiin kotimaan liikenteeseen (liikennepolttoaineiden myynti) noin:
Bensiiniä yhteensä ~1 283 000 tonnia

Dieseliä ~2 190 000 tonnia

Bensiini
1,283 Mt
≈ 15,4 TWh
Diesel
2,190 Mt
≈ 26,1 TWh
Yhteensä

≈ 41,5 TWh

Olkiluoto 3 (OL3) -ydinvoimalan vuotuinen sähköntuotanto on noin:
~10,4 TWh / vuosi (2025 luvun mukaan)

 

[Pakana]

Ei kyl taida olla. Ei ne oo juurikaan huonommaksi mennyt. Euro 6 -luokitus toi rajoituksia myös hiukkaspäästöihin, mutta kehitys on joka tapauksessa ollut päästöjen suhteen vähenevään suuntaan.

Tarkoitin siis että bensamoottorit tuottavat nykyään enemmän samanlaisia päästöjä kuin dieselit, joita joudutaan sitten puhdistamaan.

Vuoden 2023 tiedon mukaan Suomessa myytiin kotimaan liikenteeseen (liikennepolttoaineiden myynti) noin:
Bensiiniä yhteensä ~1 283 000 tonnia

Dieseliä ~2 190 000 tonnia

Bensiini
1,283 Mt
≈ 15,4 TWh
Diesel
2,190 Mt
≈ 26,1 TWh
Yhteensä

≈ 41,5 TWh

Olkiluoto 3 (OL3) -ydinvoimalan vuotuinen sähköntuotanto on noin:
~10,4 TWh / vuosi (2025 luvun mukaan)

Joo, muistin siis väärin, lisäsin näköjään silloin mukaan hyötysuhteen, eli jos otetaan huomioon hyötysuhteet, niin liikenne käyttäisi suunnilleen tuon OL3 energian.

 

[vemkki]

Vuoden 2023 tiedon mukaan Suomessa myytiin kotimaan liikenteeseen (liikennepolttoaineiden myynti) noin:
Bensiiniä yhteensä ~1 283 000 tonnia

Dieseliä ~2 190 000 tonnia

Bensiini
1,283 Mt
≈ 15,4 TWh
Diesel
2,190 Mt
≈ 26,1 TWh
Yhteensä

≈ 41,5 TWh

Olkiluoto 3 (OL3) -ydinvoimalan vuotuinen sähköntuotanto on noin:
~10,4 TWh / vuosi (2025 luvun mukaan)

Autoiluun tästä ei kuitenkaan voida piirtää yhtäsuuruusmerkkejä, koska polttomoottorien hyötysuhde on kehno sähköiseen voimalinjaan verrattuna.

 

[Markkanen]

Autoiluun tästä ei kuitenkaan voida piirtää yhtäsuuruusmerkkejä, koska polttomoottorien hyötysuhde on kehno sähköiseen voimalinjaan verrattuna.

Mutta nuo luvut juurikin auttaa hahmottamaan kuinka vähän loppupeleissä tarvitaan sähköntuotantoa lisää jos kaikki bensa ja diesel ajoneuvot muutetaan sähköisiksi, kun sähköisessä voimalinjassa on niin paljon parempi hyötysuhde.

 

[tuoppi´]

Eikai kaikki käy tankillakaan samaan aikaan..

Sähköautojen osalta lataus varmaan osuu enemmän päällekkäin verrattuna tankkaukseen. Tankkaus tapahtuu eri aikoihin kun sitä autoa ei tankata joka päivä ja muutenkin autoa tankataan silloin kun tankki on tyhjä. Vaikka toki siellä bensa-asemallakin jotkut ajat ovat kiireisempiä kuin toiset, mutta se sentään jakaantuu useammalle päivälle. Sähköautoilla sen sijaan hyvinkin voi tulla sellainen päivittäinen piikki esim. kun porukka tulee töistä neljän viiden aikoihin ja se sähköauto laitetaan lataukseen kotona riipumatta miten paljon akussa on varausta jäljellä.

 

[Markkanen]

Sähköautojen osalta lataus varmaan osuu enemmän päällekkäin verrattuna tankkaukseen. Tankkaus tapahtuu eri aikoihin kun sitä autoa ei tankata joka päivä ja muutenkin autoa tankataan silloin kun tankki on tyhjä. Vaikka toki siellä bensa-asemallakin jotkut ajat ovat kiireisempiä kuin toiset, mutta se sentään jakaantuu useammalle päivälle. Sähköautoilla sen sijaan hyvinkin voi tulla sellainen päivittäinen piikki esim. kun porukka tulee töistä neljän viiden aikoihin ja se sähköauto laitetaan lataukseen kotona riipumatta miten paljon akussa on varausta jäljellä.

Ja kaikilla on joka päivä akut ajettu nollille ja niitä ladataan 11kW teholla seuraavaan aamuun asti...

 

[tuoppi´]

Ja kaikilla on joka päivä akut ajettu nollille ja niitä ladataan 11kW teholla seuraavaan aamuun asti...

No ei ole eikä se lataus koko yötä kestä varmaan suurimmalla osalla. Mutta kyllä sekin on latausta kun ladataan 80% -> 100% esim.

 

[David ":DA" Imodium]

Tarkoitin siis että bensamoottorit tuottavat nykyään enemmän samanlaisia päästöjä kuin dieselit, joita joudutaan sitten puhdistamaan.

Ymmärsin kyllä että niin tarkoitit, mutta tuo ilmiö ei johdu siitä, että bensiinimoottorien päästöt ovat kasvaneet, vaan siitä, että diesel-koneiden päästöt ovat vähentyneet. Samaan aikaan kaikkia käyttövoimia koskee alati tiukentuvat vaatimukset päästöjen vähentämisestä.

Bensiinimoottorit eivät siis "tuota nykyään enemmän samanlaisia päästöjä" dieseliin verrattuna. Niiden päästötasot ovat nykyään aiempaa lähempänä toisiaan, joka on varmaan se asia jota yritit sanoa.

 

[itarumaa]

Eikös tähän ole jokin automaattinen lataustyökalu olemassa, joka lataa vain silloin, kuin pörssisähkö on edullista (eli ei nyt).

 

[jm82]

Eikös tähän ole jokin automaattinen lataustyökalu olemassa, joka lataa vain silloin, kuin pörssisähkö on edullista (eli ei nyt).

Muistaakseni pörssisähköllä väli 00.00-6.00 on aika halpaa. Eli jos tuo 6 tuntia riittää, niin silloin kannattaa ladata. Tai ajastaa autosta/puhelimelta latauksen lopetus klo 6.00.

Toki poikkeuksia on, mutta aika selkeä kaava.

Edit:

Täällä ei ole pörssisähköä nyt talvella, mutta aika tarkalle meni tuo "aikaikkuna".

 

[eurokeitai]

Jos bensa-autolla kuluu 5l/100km hintaan 1.6€/l, 100km hinnaksi tulee 8€.
Jos sähkö-autolla kuluu 20kWh/100km, yhtä kallista kuin bensa-autoilla ajosta tulee vasta kun sähkön hinta on 0.40c/kWh

 

[uggeli]

Ei tuota pitänyt olla vielä kuluttajakäyttöön?

Tiettyjen yritysten toimesta, mutta ei kai se estä muita.

 

[Jote]

Moni sähköautolla ajava suosittelee kaikille sähköautoa, jolloin maailma muuttu vihreämmäksi ja maapallo pelastuu.
Mutta riittääkö sähkö?
Suomessa tieliikennekäytössä olevia autoja on noin 2,8miljoonaa.
Osuus liikennekäytössä olevasta autokannasta ladattavia autoja: ~10 %

Selvitin asiaa tekoälyn kanssa.
"Tästä syystä nykyinen ~10 % osuus on jo hyvin yhteensopiva Suomen sähköjärjestelmän kanssa, kuten aiemmassa keskustelussa käytiinkin läpi."

Jos kaikki sähköautot ladataan yö aikaan, riittääkö Suomen oma sähkötuotanto?
"Suomen nykyisellä omalla sähköntuotannolla noin 7–11 % liikennekäytössä olevista autoista voitaisiin muuttaa sähköautoiksi ja ladata niitä yhtä aikaa ilman uutta tuotantoa."

Mitä käy sähkön hinnalle, kun kysyntä kasvaa jatkuvasti, mutta tuotantokapasiteetti ei kasva eli joudutaan ostamaan sähköä Ruotsista?
Riittääkö edes nykyinen sähköverkosto kasvavaan kysyntään? Ei taida riittää, vaan tarvitaan investointeja, jotka taas tulevat nostattamaan sähkön hintaa.

Tekoälylle kannattaa antaa kunnon prompti ja selkeät numerot.
- Keskivertoautolla ajetaan n. 38km/päivä.
- Keskiverto sähköauto kuluttaa 20kW/100km
- Autoja Suomessa on kuorma-autot lukuunottamatta 3 miljoonaa
- Suomen vuosittainen energiankulutus on 83TWh

Lopputuloksena on, että vaikka silmän räpäyksessä nyt kaikki autot muuttuisivat sähköisiksi, niin niiden kokonaiskulutus olisi 10% Suomen nykyisestä kulutuksesta. 11% Suomen tuotannosta.

 

[Jote]

Jos bensa-autolla kuluu 5l/100km hintaan 1.6€/l, 100km hinnaksi tulee 8€.
Jos sähkö-autolla kuluu 20kWh/100km, yhtä kallista kuin bensa-autoilla ajosta tulee vasta kun sähkön hinta on 0.40c/kWh

Tällä hetkellä Suomen autokannan keskikulutus on n. 7l/100km ja 95:n keskihinta oli viimevuonna n. 1.75€/l. Sähkön pitäisi maksaa 60c/kWh.

 

[David ":DA" Imodium]

Tällä hetkellä Suomen autokannan keskikulutus on n. 7l/100km ja 95:n keskihinta oli viimevuonna n. 1.75€/l. Sähkön pitäisi maksaa 60c/kWh.

Pätkäajossa sähköauton kulutus voi olla yli 40 kWh/100km. Monilla sähköautoilijoilla on tapana oikoa matematiikassa.

 

[Jote]

Pätkäajossa sähköauton kulutus voi olla yli 40 kWh/100km. Monilla sähköautoilijoilla on tapana oikoa matematiikassa.

Ja kaupunkiajossa 15kWh/100km. Myös polttomoottori vie kylmänä enemmän. On helpompi laskea keskivertokulutuksilla.

 

[Super Hessu]

Tällä hetkellä Suomen autokannan keskikulutus on n. 7l/100km ja 95:n keskihinta oli viimevuonna n. 1.75€/l. Sähkön pitäisi maksaa 60c/kWh.

Pienemmillä autoilla voinee päästä 6 litran keskikulutukseen. Talvella kuitenkin menee se 1-2 litraa enemmän kuin kesällä.