Katsaus 10 vuoden taakse: Athlon 64 3800+ [Venice] vs Pentium [Dothan]

[Henriquez]

AMD ATHLON 64 3800+
[Lyödään tämä uudelle foorumille, tuli tällainen väsättyä joskus]

Tämä vuonna 2005 markkinoille jyllännyt AMD64- arkkitehtuurilla varustettu malli on lojunut kaapissani vuosia - käyttämättömänä ja hylättynä. Osa foorumin väestä tiedostaakin fiksaationi muunmuassa vanhoihin kuvaputkinäyttöihin, eikä tämä vanhan prosessorin hively juurikaan eroa siitä linjasta. Noh, mitäpä muuta tästä kertoisi? Ehkäpä sen, että vasta muropaketin uutisoinnin kohteena ollut Jim Keller on tämän arkkitehtuurin takana oleva pääpiru. Tuolloin, kun Athlon 64 sarja vuonna 2003 lanseerattiin markkinoille, suurta innostusta aiheutti sen suorituskyky harrastajapiireissä. Jollain tavalla juuri se K8 arkkitehtuuri on ollut minulle se juttu.

Kyseinen malli, joka minulla on tässä mukana jutussa, maksoi tuolloin julkaisuhetkellä huimat 600 - 700 euroa. Puhutaan siis tuon ajan "shut up and take my money" - tuotteesta, jonka ostajakunta halusi vain parasta. Nopeasti hinta kuitenkin laski ja jo vuonna 2005 puolessavälissä keskihinta asettui 400 euron molemmille puolille. Hinnasta viis, haluamme tämän kiven sille varatulle lankulle ja kokeilemaan vanhempaa sotaratsua. Tässä vaiheessa ajan sarjan PCmark05- tuloksia ja vertailen hieman kellotusasetusten merkitystä tässä jutussa olevalla lankulla. Pelitestit tullaan ajamaan myöhemmin ja niistä teen päivityksen tähän liittyen.

Socket 939 Athlon 64 3800+ kiveni on Venicen koodinimellä. Tämähän lupaa jo entuudestaan lämpimiä toiveita - tiedettiin tuolloin venice-koodinimellisten prosessoreiden hyvästä kellotettavuudesta. Vakiokellotaajuus on 2400mhz kertoimella 12x200. HT-väylän peruslukema näyttää 1000Mhz:ia. Muistia tällä vanhuksella löytyy L1:stä 64kb ja L2:sta 512Kb. Valmistustekniikka 90nm.

Testialustana toimii vanha uskollinen DFI Lan Party SLI DR, jolle on asennettu 2gt kingstonin DDR400-muistia, HD4870 asusksen näytönohjain.
Jäähyn virkaa toimittaa Zalman CNP9500 ja Northbridgen heikosta tuuletuksesta johtuen vahvistin sitä hieman toisella tuulettimella.

Kokoonpano:

DFI LP SLI DR piirisarjan ajureilla: 6.86nforce4
AMD Athlon 64 3800+
2Gt Kingston DDR400
Maxtor diamond max 10 200gb Sata
Asus radeon HD4870

Windows XP Professional SP3
Bios versio 6.00PG 2006

PC mark 2005 CPU test 8/8 tests
Kokoonpano pöytätasolla kotelo kyljellään kylki auki.

Vakiokellotaajudella PCmark05 antaa prosessoritestistä pisteitä 3510. Tämä on siis vertailukohtamme.

Seuraavaksi biossiin ja vilkaisu asetuksiin. Väylän nosto, jotta saadaan se 2700mhz, samalla vcoren ylärajan nosto ja muistiasetusten muokkaaminen. Nostetun väylän myötä HT-kerroin lukittava neljään.

300mhz kellotus onnistuu kuin onnistuukin.

Tällä kellotuksella prime95 blend rasituksessa lämmöt nousevat sinne 51 asteen tienoille. Zalman tekee sen mitä sen pitääkin. Ilman rasitusta prosessorin ytimen lämpötila vaihtelee 29-31 celsiusasteen välillä.

Seuraavana PCmark05 testi prosessorille 8/8

Tulokseksi tulee 3939 pistettä. Tämä tarkoittaa hyötykerrointa (0,98) -> 12,5% kellotuksella saadaan 12,2 prosenttia parempi tulos PCmark05 PC testissä.

Koska 2,7ghz tulos ei miellytä ketään lämpimäksi, lähdetään hakemaan korkeampia kelloja. Seuraavana tavoitteena on päästä 2,8ghz.iin.

Ja siinähän se on. Jännitteet nousivat samantien 1,58 volttiin. Zalmannin jäähdytin kuitenkin pystyy pitämään lämmön rajoissa kiitettävästi.

Sitten PC mark 05 käyntiin. Tulos nousi 4025 pisteeseen. Tämä tarkoittaa hyötykerrointa (0,88) eli 16,5% kellotuksella saadaan 14,6% parempi tulos PC mark 05 CPU-testissä.
Testin aikana ytimen lämpötila nousi max 50 asteeseen.

Olen positiivisesti yllättynyt jo tähän tulokseen kyllä. Kellottuvuus on ihan hyvää tasoa verrattuna aiempiin kiviini. 400mhz kellotaajuuden nosto hyödyttää.

Ajan puutteen vuoksi ajettu vasta maksimissaan 2844mhz taajuudella volttien ollessa 1,6V.

Laitan seuraavana äärimmäiset asetukset, jotka saan säädettyä. Sitten tietenkin muutamalla pelillä nopeuserotestejä.

Päivitystä: Kertoimella 12 käytettynä ei tunnu löytyvän yli tuon 2844Mhz:in Koitetaan tässä aamuyön tunteina taiteilla se sinne yli 2,85ghz. Voltteja joutunut antamaan 1,65 tähän mennessä. Laskentavirhettä alkaa esiintymään näillänäkymin nyt 2,83Ghz:in kohdalla.

24.10 Päivitys

Prosessorin kellotaajuden nostaminen johti usean epäonnistuneen käyttöjärjestelmän käynnistykseen, jonka vuoksi windows xp professional käyttöjärjestelmälle tärkeät tiedostot menivät sekaisin. Korjaustoiminnolla ei ollut vaikutusta. Käyttöjärjestelmä asennettiin uudelleen ja haettiin tälle kivelle rajat. Lopulliseksi raja-arvoksi kellotaajuden osalta muodostui 2844Mghz. T

PC mark05 CPU-testissä en saanut luotettavaa tulosta vielä.


Kiitos mielenkiinnosta.

Hyödyllistä lukemista:
http://courses.cs.washington.edu/courses/csep590/06au/projects/history-64-bit.pdf

 

[petepeluri]

Katselin omia vanhoja kuvia, ja Venice 3000+ meni 2.7Ghz@1.52V vakaana. 9X300, väylänkesto taisi loppua 314mhz kohdalla.

 

[petepeluri]

Sama homma, osa testeistä meni vielä 2.8, mutta primessä kaatui aina jokusen tunnin jälkeen. Taisi olla loppupelistä käytännössä 24/7 vakaa, mutta tuolloin sitä jaksoi säätää ja räpeltää siinä määrin että prime-epävakauden takia pudotti.


Pitää tohon kakkoskoneen 3200+ Winsulle hakea maksimit boxedilla, MSI 6800GT:lle voisi Ultran biosia tunkea..

Luulen että emokin saattoi vaikuttaa jo noilla kelloilla, väylä nousee liikaa.

Arkistojen kätköistä löytyi myös 3200+ Venicellä Superpi ajoja 2.93Ghz kellloilla, muistit 244mhz@5 2 2 2. Winbond utt muisteilla näytti menevän 299mhz@ 15 2 2 2.5.

 

[petepeluri]

Mulla oli MSI K8N Neo2 Platinum, muistaakseni parrain AGP-väyläinen. 3.3V muistimodi ja bh-5 palikat 270 @ 2-2-2-5 1T. Tuolloin pärjäsi vielä puolella gigalla mainiosti, joskin CS Sourcen latausajat olivat vittumaisia.

Voisi melkeinpä katsella nuo DDR1-palikat läpi ja tutkiskella millä piireillä ovat.. Samalla katsella miten tuo A8V Deluxe kulkee väylän osalta.

Taisi 265 mennä 5222 asetuksilla nuo utt palikat, gigabyten emolla.

 

[459]

Tämäkin threadi elvytetty.

Pistetääs oma vastaus myöskin tänne, kun alkuperäisessä MuroBBS:n threadissa alettiin silloin ottamaan kunnon AMD vs. Intel-skabaa

---

Ja tällaiset threadithan eivät ole yhtään mitään ilman kunnon haastajaa. Hyvät naiset ja herrat, saanko esitellä: Intel Pentium M "Dothan" - Yllätys AMD:lle mobiilipuolelta.

Aloitetaan historiapläjäyksellä:

Ylikellottamisesta ja tietokoneiden rakentelusta kiinnostuneen harrastajan kannalta Intelin panostukset Netburst-arkkitehtuuriin olivat kaksijakoisia. Vuonna 2001 AMD oli onnistunut voittamaan tehokilpailussa 1.4 GHz asti myytyinä kohtuuhintaisilla Athlon-prosessoreillaan Intelin Pentium 3 Coppermine-prosessorit, jotka hädin tuskin ylsivät 1.1 GHz asti laskentatehon kellosykliä kohden ollessa suunnilleen samat. Ensimmäiset Williamette-pohjaisiin prosessoreihin perustuneet ratkaisut RDRAM-muisteineen ja uusine prosessorikantoineen olivat kalliita ja kalleimpien mallien minimaalinen tehoero Intelin eduksi AMD:n kustannustehokkaita Athlon- ja Athlon XP-malleja vastaan ei ollut suhteettoman suuren lisähinnan arvoinen. Samaan aikaan Pentium 3-pohjaiset ratkaisut hävisivät consumer desktop-segmentistä tyystin ja jäivät kohtuullisemman virrankulutuksensa vuoksi elämään kannettavissa laitteissa. Vuonna 2002 siirtyminen 130 nm viivanleveydellä valmistettuihin korkeille kellotaajuuksille kykeneviin Northwood-ytimisiin prosessoreihin, DDR-muistien käyttöönotto sekä Hyperthreading-ominaisuuden markkinoilletulo paransi Intelin kilpailukykyä siinä määrin, että AMD pääsi tehokkaimpien tuotteidensa osalta tasoihin vasta aivan vuoden 2003 lopussa Athlon 64-prosessorien myötä. Ensimmäiset Sledgehammer/Clawhammer-ytimiset Athlon 64:t osoittautuivat tasaväkisiksi kilpailijoiksi Pentium 4-prosessoreille paremman tehon kellosykliä kohti kompensoidessa kellotaajuuksia. Siirtyminen 90 nm viivanleveydelle vuoden 2004 alkupuolella kuitenkin epäonnistui Pentium 4:n osalta. Edelleenkin surullisenkuuluisaa mainetta nauttivien Prescott-ytimisten prosessorien teho kellosykliä kohti ei kasvanut ja hienoinen kellotaajuuksien nousu kuittaantui suhteessa entistä suuremmalla lämmöntuotolla. Vuotta myöhemmin AMD:n siirtyminen 90 nm viivanleveydelle onnistui: uudet Venice-ytimiset prosessorit kellottuivat jonkin verran edeltäjieen paremmin ja ne olivat myös hieman energiatehokkaampia. Tehovaltikka oli jälleen siirtynyt AMD:lle.

Tällä välillä Intel oli mobiilipuolen tuotteissa lähtenyt kehittämään Pentium 3:n prosessoriytimen ja Pentium 4:n väyläarkkitehtuurin pohjalta mobiilikäyttöön sopivampaa ja virrankulutukseltaan kohtuullisempaa ratkaisua. Alkuvuodesta 2003 Intel julkaisikin ensimmäiset Socket 479-kantaan sopivat Banias-ytimiset 130 nm prosessilla valmistetut Pentium M-prosessorit. Lopputulos oli onnistunut kompromissi laskentatehon ja virrankulutuksen osalta kannettaviin kokoonpanoihin. Laskentatehossa oltiin kuitenkin selvästi työpöytäpuolen terävimmän kärjen takana ja prosessorit pysyivät kannettavissa kokoonpanoissa. Vuoden 2004 kesällä Intel päivitti Pentium M-prosessorit 90 nm viivanleveydelle Prescottien vanavedessä. Dothan-nimeä kantaneet prosessorit kellottuivat vastaavalla virrankulutuksella edeltäjiään selvästi korkeammalle ja valmistusprosessin vaihto ei ollut samanlainen fiasko kuin työpöytäpuolella.

Talvella 2004-05 emolevyrintamalla alkoi kuitenkin kuulumaan kummia. AOpen julkaisi työpöytäkäyttöön i855GME-mobiilipiirisarjaan perustuneen i855GMEm-LFS-emolevyn, johon oli mahdollista asentaa Pentium M-prosessoreita. Tässä vaiheessa Dothan-prosessorien ylikellotuspotentiaali kävi selväksi, mutta piirisarjan rajoitteet (vain yksi muistikanava, väylätaajuuden kesto) pitivät huolen siitä, ettei suorituskyvyssä pääsääntöisesti ylletty työpöytäprosessorien tasolle. Keväällä 2005 hieman ennen Venice-prosessorien julkaisua Asus julkaisi CT-479-adapterin, jonka avulla Pentium M-prosessoreja voitiin asentaa kuuteen ko. valmistajan Socket 478-kantaisen Pentium 4-emolevyyn. Näissä emolevyissä oli kattavat ylikellotusominaisuudet, työpöytäkäyttöön riittävät ominaisuudet ja tuki dual channel-muisteille. Näissä emolevyissä oli piirisarjoina AGP-väyläiset i865, i875 sekä ensimmäistä kertaa PCI Express-väylää tukenut i915. Tällä ratkaisulla Dothan-prosessoreista saatiin ylikellotettuina kaikki saatavilla olevat tehot irti ja Prescott-fiaskon jälkeen Intel-faneille oli viimeinkin tarjolla varteenotettava ja kilpailukykyinen vaihtoehto Athlon 64-pohjaisille ratkaisuille, jonka perusratkaisut tulisivat olemaan Intelin tulevien Core-sarjan ja jymymenestykseksi osoittautuneen Core 2-sarjan pohjana. Myöhemmin muut valmistajat alkoivat julkaisemaan työpöytäkäyttöön soveltuvia Pentium M- ja Core (1)-sarjan prosessoreille soveltuvia emolevyjä, mutta allekirjoittaneen silmissä Asus korjasi kohtuuhintaisena mutta silti erittäin tehokkaana ja luotettavasti toimivana ratkaisuna potin. Parhaimmillaan allekirjoittaneella olikin samanaikaisesti käytössä kaksi eri kokoonpanoa, jossa oli Pentium M ja Asusin emolevy CT-479-adapterilla.

Alla linkkejä senaikaisiin testeihin:

http://uk.hardware.info/products/2/169-socket-479-motherboards
http://ixbtlabs.com/articles2/cpu/intel-pentium-m-desktop.html
http://www.soundonsound.com/sos/aug05/articles/pcnotes.htm
http://www.pcper.com/reviews/Processors/Asus-CT-479-Pentium-M-CPU-Upgrade-Kit-Review
http://www.techpowerup.com/reviews/ASUS/CT-479/
http://www.anandtech.com/show/1650

---

Ja miten em. lätinät nyt liittyvät aiheeseen? No siten, että allekirjoittanut sai tämän threadin innoittamana tänään haltuunsa joskus vuosikausia sitten allekirjoittanutta palvelleen setin, ja päätti lähteä koittamaan että onko Dothanista Venicen kepittäjäksi. Luvassa on siis todellinen vuoden 2005 kärkiraudan AMD Vs. Intel-hegemoniataistelu!

Itselläni oli aikoinaan siis kaksi Pentium M-settiä. Alun perin ostin P4P800-E Deluxen, adapterin ja P-M 730:n. Jossain vaiheessa Peltier-leikkien yhteydessä onnistuin sössimään muistikamman slottiin väärinpäin, lopputuloksena emolevystä palanut muistislotti ja hajonnut muistikampa. Myöhemmin päätin siirtyä PCI Express-aikakauteen ja emolevyksi vaihtui P4GPL-X. Kakkoskoneeseen sain isältäni komeasti juuri takuuajan päättymisen jälkeen 1v 1kk iässä hajonneesta Acerin DTR-koneesta 3.4 GHz Northwoodin ja emolevyksi arvottiin P4GPL-X. Samasta aiheesta paremmin varusteltuja P4GD1-emolevyjä kun ei saanut yhtään mistään mutta halpisversiota oli hyvin tarjolla. Prosessori tuntui kuitenkin käytössä jotenkin tahmealta ja kävi vakiokelloillakin aivan helvetin kuumana toisen koneen Dothaniin verrattuna, joten Murosta käytetty P-M 740:n ja adapteri tilalle. Kyseinen setti palveli kakkoskoneessa pari vuotta, jonka jälkeen möin sen eteenpäin kaverille. Tänään hainkin sen sitten takaisin.

Rautapuoli on allekirjoittaneella seuraava:

* Prosessori Intel Pentium M 740 Dothan (1.73 GHz, 13*133), "kulki muistaakseni n. 2.5 GHz"
* Emolevy Asus P4GPL-X, Socket-adapteri Asus CT-479
* Muisti 2x 512 Mt DDR400 CL2.5-3-3-8 dual channelissa
* Cooleri Zalman CNPS7000-AlCu patentoiduilla kiinnikkeillä
* Näytönohjain ATI Radeon X800XL 256 Mt PCI-E (400/490 MHz)
* Virtalähde Nexus NX-3500 (350W)
* Joku PATA DVD-asema
* Kiintolevy Kingston 60 Gt SSD

Jotain voi kiinnostaa, mitä vastaava setti on maksanut uutena? Allekirjoittaneella ei ole enää kuitteja tallessa, mutta muistaakseni liikuttiin seuraavissa lukemissa:

* Emolevy n. 90 €
* Adapteri ja sen mukana tullut cooleri n. 40 €
* Zalmanin cooleri n. 30 €
* Prosessori (P-M 730) hieman alle 200 €

Yhteensä em. roskan hinta on uutena pyörinyt siellä 350 € tienoilla vuonna 2005.

Tänään asentelin Windowsin, päivitykset ja laiteajurit. Jossain vaiheessa olisi tarkoituksena ottaa kisakellot laitteesta pihalle ja ajaa erilaisia testejä (pääosin prosessoririippuvaisia) OP:n Venice-kokoonpanoa vastaan, joiden perusteella voidaan päätellä jotain siitä, kummalla firmalla oli pisin mela vuonna 2005!

Yleiskuva kokoonpanosta.

P4 S478-yhteensopivasta coolerista on käännetty kiinnikkeet ja klipsi sen sovittamiseksi adapterilla varustettuun emolevyyn. Huomaa Eurooppalaisesta sairaanhoitokortista aikoinaan allekirjoittaneen dremelöimä shimmi, josta näkyi toiselta puolelta jopa oma nimi.

Prosessori, adapteri ja prosessorikannan välitön ympäristö ilman cooleria ja tahnoja. Vanhat tahnat olivat "hieman" kovettuneet, mutta toimivat silti siihen malliin, ettei niitä olisi ollut pakko korvata.

Kokoonpano heräsi nätisti ruususen unestaan ja meni BIOSiin.

Huomattavimmat erot käytännön kannalta Athlon64 vs. Pentium M:

* Pentium M vie kellotettunakin aivan helvetin paljon vähemmän sähköä.
* Pentium M:n kanssa jouduttiin käyttämään rimpuloita emolevyn (tai CT-479:n mukana tulleita) custom-jäähdyttimiä, joiden jäähdytysteho ei kuitenkaan ollut pääsääntöisesti ongelma.
* Intelin piirisarjoja on yleisesti (subjektiivisesti) pidetty vakauden ja toimintavarmuuden kannalta ongelmattomampina kuin NVidian piirisarjoja.
* Athlon 64:ssa on tuki 64-bittisille käyttöjärjestelmille ja muistimäärän kanssa ei ole samanlaisia ongelmia neljän gigatavun rajaa lähestyttäessä.
* Athlon 64:n emolevyvalikoima on ollut selvästi parempi ja ylikellottajien tarpeet on niissä osattu ottaa paremmin huomioon. Pentium M:n tapauksessa valinnanvaraa ei juuri ollut.

Kun vehkeet ja softat saatiin kuntoon, ajeltiin testejä. Tässä mittaustuloksia:

^^ PCMark-versio oli unohtunut tuossa mainita, tosin se ilmeni aikaisemmasta testistä. Kyseessä on PCMark05.

Ajelin testit neljällä eri kellotaajuus-jänniteyhdistelmällä. 1. sarake on vakiokelloilla, 2. sarake on suurimmilla kelloilla millä vakiovolteilla pysyy pystyssä, 3. sarake on suurimmilla kelloilla millä Intelin datasheetin maksimivolteilla pysyy pystyssä ja 4. sarake on suurimmilla kelloilla ja jännitteillä, mitä emolevystä ilman kondensaattorien vaihtoa adapteriin irtoaa. Muistiasetuksia hiomalla voisi saada hieman lisää vauhtia, mutta muistikitti on mallia eripari. Yksi kammoista on joku UTT-kapula, mutta toisesta ei ole mitään tietoa. SPD-tiedot niissä näyttivät olevan viiveasetusten osalta samanlaiset. En jaksanut tähän hätään myöskään yrittää laskea kerrointa ja pumpata väylätaajuutta ylemmäs. Noita asetuksia optimoimalla ilman rautamodeja sieltä saisi ehkä 1-2% lisää tehoa pihalle.

2.68 GHz ja 1.72 V kaatoi 3DMark05:n CPU-testeissä, väylän pudottaminen yhdellä pykälällä ja volttien nostaminen maksimiin sai testit menemään läpi.

OP vastasi tilanteeseen näin:

AMD Athlon 64 3800+ Venice

"Athlonilla kellottaminen osoittautui hankalaksi. 15 minuutin ajon jälkeen vanha nexuksen virtalähde alkoi oireilemaan. Sain ulos kuitenkin väkisin ajamalla muutamia vertailutuloksia.

Prosessorin vakiokellotaajuus on 2,4Ghz ja kellotus onnistui aina 2,8Ghz:iin asti, mutta virtalähteen oireilun vuoksi en voinut jatkaa testejä. Sain testit ajettua 2,7Ghz:in kellotaajudella lävitse ja havaittavissa on pientä parannusta vakiotuloksiin nähden.

Kokeilen toisella virtalähteellä jatkaa operaatiota. Tämä entinen ei ilmoittanut yhteistyöhalukkuudestaan muuta kuin inisemällä voimakkaasti. Näiden ajettujen testien perusteella Athlon 64 jää hivenen alakynteen. En luovuta. Vaihdan kalustoa tuohon masiinaan ja rankaisen sitä kuin talonpoikaa. "

---

Eli tähän jäätiin viimeksi. Onko OP löytänyt ehjää virtalähdettä kyykänneen tilalle? Samoin jos joku suostuu lahjoittamaan allekirjoittaneelle Pentium M "Banias" -prosessorin, niin voin ajella testejä sellaisellakin.

 

[Henriquez]

Tämäkin threadi elvytetty.

Pistetääs oma vastaus myöskin tänne, kun alkuperäisessä MuroBBS:n threadissa alettiin silloin ottamaan kunnon AMD vs. Intel-skabaa

---

Ja tällaiset threadithan eivät ole yhtään mitään ilman kunnon haastajaa. Hyvät naiset ja herrat, saanko esitellä: Intel Pentium M "Dothan" - Yllätys AMD:lle mobiilipuolelta.

Aloitetaan historiapläjäyksellä:

Ylikellottamisesta ja tietokoneiden rakentelusta kiinnostuneen harrastajan kannalta Intelin panostukset Netburst-arkkitehtuuriin olivat kaksijakoisia. Vuonna 2001 AMD oli onnistunut voittamaan tehokilpailussa 1.4 GHz asti myytyinä kohtuuhintaisilla Athlon-prosessoreillaan Intelin Pentium 3 Coppermine-prosessorit, jotka hädin tuskin ylsivät 1.1 GHz asti laskentatehon kellosykliä kohden ollessa suunnilleen samat. Ensimmäiset Williamette-pohjaisiin prosessoreihin perustuneet ratkaisut RDRAM-muisteineen ja uusine prosessorikantoineen olivat kalliita ja kalleimpien mallien minimaalinen tehoero Intelin eduksi AMD:n kustannustehokkaita Athlon- ja Athlon XP-malleja vastaan ei ollut suhteettoman suuren lisähinnan arvoinen. Samaan aikaan Pentium 3-pohjaiset ratkaisut hävisivät consumer desktop-segmentistä tyystin ja jäivät kohtuullisemman virrankulutuksensa vuoksi elämään kannettavissa laitteissa. Vuonna 2002 siirtyminen 130 nm viivanleveydellä valmistettuihin korkeille kellotaajuuksille kykeneviin Northwood-ytimisiin prosessoreihin, DDR-muistien käyttöönotto sekä Hyperthreading-ominaisuuden markkinoilletulo paransi Intelin kilpailukykyä siinä määrin, että AMD pääsi tehokkaimpien tuotteidensa osalta tasoihin vasta aivan vuoden 2003 lopussa Athlon 64-prosessorien myötä. Ensimmäiset Sledgehammer/Clawhammer-ytimiset Athlon 64:t osoittautuivat tasaväkisiksi kilpailijoiksi Pentium 4-prosessoreille paremman tehon kellosykliä kohti kompensoidessa kellotaajuuksia. Siirtyminen 90 nm viivanleveydelle vuoden 2004 alkupuolella kuitenkin epäonnistui Pentium 4:n osalta. Edelleenkin surullisenkuuluisaa mainetta nauttivien Prescott-ytimisten prosessorien teho kellosykliä kohti ei kasvanut ja hienoinen kellotaajuuksien nousu kuittaantui suhteessa entistä suuremmalla lämmöntuotolla. Vuotta myöhemmin AMD:n siirtyminen 90 nm viivanleveydelle onnistui: uudet Venice-ytimiset prosessorit kellottuivat jonkin verran edeltäjieen paremmin ja ne olivat myös hieman energiatehokkaampia. Tehovaltikka oli jälleen siirtynyt AMD:lle.

Tällä välillä Intel oli mobiilipuolen tuotteissa lähtenyt kehittämään Pentium 3:n prosessoriytimen ja Pentium 4:n väyläarkkitehtuurin pohjalta mobiilikäyttöön sopivampaa ja virrankulutukseltaan kohtuullisempaa ratkaisua. Alkuvuodesta 2003 Intel julkaisikin ensimmäiset Socket 479-kantaan sopivat Banias-ytimiset 130 nm prosessilla valmistetut Pentium M-prosessorit. Lopputulos oli onnistunut kompromissi laskentatehon ja virrankulutuksen osalta kannettaviin kokoonpanoihin. Laskentatehossa oltiin kuitenkin selvästi työpöytäpuolen terävimmän kärjen takana ja prosessorit pysyivät kannettavissa kokoonpanoissa. Vuoden 2004 kesällä Intel päivitti Pentium M-prosessorit 90 nm viivanleveydelle Prescottien vanavedessä. Dothan-nimeä kantaneet prosessorit kellottuivat vastaavalla virrankulutuksella edeltäjiään selvästi korkeammalle ja valmistusprosessin vaihto ei ollut samanlainen fiasko kuin työpöytäpuolella.

Talvella 2004-05 emolevyrintamalla alkoi kuitenkin kuulumaan kummia. AOpen julkaisi työpöytäkäyttöön i855GME-mobiilipiirisarjaan perustuneen i855GMEm-LFS-emolevyn, johon oli mahdollista asentaa Pentium M-prosessoreita. Tässä vaiheessa Dothan-prosessorien ylikellotuspotentiaali kävi selväksi, mutta piirisarjan rajoitteet (vain yksi muistikanava, väylätaajuuden kesto) pitivät huolen siitä, ettei suorituskyvyssä pääsääntöisesti ylletty työpöytäprosessorien tasolle. Keväällä 2005 hieman ennen Venice-prosessorien julkaisua Asus julkaisi CT-479-adapterin, jonka avulla Pentium M-prosessoreja voitiin asentaa kuuteen ko. valmistajan Socket 478-kantaisen Pentium 4-emolevyyn. Näissä emolevyissä oli kattavat ylikellotusominaisuudet, työpöytäkäyttöön riittävät ominaisuudet ja tuki dual channel-muisteille. Näissä emolevyissä oli piirisarjoina AGP-väyläiset i865, i875 sekä ensimmäistä kertaa PCI Express-väylää tukenut i915. Tällä ratkaisulla Dothan-prosessoreista saatiin ylikellotettuina kaikki saatavilla olevat tehot irti ja Prescott-fiaskon jälkeen Intel-faneille oli viimeinkin tarjolla varteenotettava ja kilpailukykyinen vaihtoehto Athlon 64-pohjaisille ratkaisuille, jonka perusratkaisut tulisivat olemaan Intelin tulevien Core-sarjan ja jymymenestykseksi osoittautuneen Core 2-sarjan pohjana. Myöhemmin muut valmistajat alkoivat julkaisemaan työpöytäkäyttöön soveltuvia Pentium M- ja Core (1)-sarjan prosessoreille soveltuvia emolevyjä, mutta allekirjoittaneen silmissä Asus korjasi kohtuuhintaisena mutta silti erittäin tehokkaana ja luotettavasti toimivana ratkaisuna potin. Parhaimmillaan allekirjoittaneella olikin samanaikaisesti käytössä kaksi eri kokoonpanoa, jossa oli Pentium M ja Asusin emolevy CT-479-adapterilla.

Alla linkkejä senaikaisiin testeihin:

http://uk.hardware.info/products/2/169-socket-479-motherboards
http://ixbtlabs.com/articles2/cpu/intel-pentium-m-desktop.html
http://www.soundonsound.com/sos/aug05/articles/pcnotes.htm
http://www.pcper.com/reviews/Processors/Asus-CT-479-Pentium-M-CPU-Upgrade-Kit-Review
http://www.techpowerup.com/reviews/ASUS/CT-479/
http://www.anandtech.com/show/1650

---

Ja miten em. lätinät nyt liittyvät aiheeseen? No siten, että allekirjoittanut sai tämän threadin innoittamana tänään haltuunsa joskus vuosikausia sitten allekirjoittanutta palvelleen setin, ja päätti lähteä koittamaan että onko Dothanista Venicen kepittäjäksi. Luvassa on siis todellinen vuoden 2005 kärkiraudan AMD Vs. Intel-hegemoniataistelu!

Itselläni oli aikoinaan siis kaksi Pentium M-settiä. Alun perin ostin P4P800-E Deluxen, adapterin ja P-M 730:n. Jossain vaiheessa Peltier-leikkien yhteydessä onnistuin sössimään muistikamman slottiin väärinpäin, lopputuloksena emolevystä palanut muistislotti ja hajonnut muistikampa. Myöhemmin päätin siirtyä PCI Express-aikakauteen ja emolevyksi vaihtui P4GPL-X. Kakkoskoneeseen sain isältäni komeasti juuri takuuajan päättymisen jälkeen 1v 1kk iässä hajonneesta Acerin DTR-koneesta 3.4 GHz Northwoodin ja emolevyksi arvottiin P4GPL-X. Samasta aiheesta paremmin varusteltuja P4GD1-emolevyjä kun ei saanut yhtään mistään mutta halpisversiota oli hyvin tarjolla. Prosessori tuntui kuitenkin käytössä jotenkin tahmealta ja kävi vakiokelloillakin aivan helvetin kuumana toisen koneen Dothaniin verrattuna, joten Murosta käytetty P-M 740:n ja adapteri tilalle. Kyseinen setti palveli kakkoskoneessa pari vuotta, jonka jälkeen möin sen eteenpäin kaverille. Tänään hainkin sen sitten takaisin.

Rautapuoli on allekirjoittaneella seuraava:

* Prosessori Intel Pentium M 740 Dothan (1.73 GHz, 13*133), "kulki muistaakseni n. 2.5 GHz"
* Emolevy Asus P4GPL-X, Socket-adapteri Asus CT-479
* Muisti 2x 512 Mt DDR400 CL2.5-3-3-8 dual channelissa
* Cooleri Zalman CNPS7000-AlCu patentoiduilla kiinnikkeillä
* Näytönohjain ATI Radeon X800XL 256 Mt PCI-E (400/490 MHz)
* Virtalähde Nexus NX-3500 (350W)
* Joku PATA DVD-asema
* Kiintolevy Kingston 60 Gt SSD

Jotain voi kiinnostaa, mitä vastaava setti on maksanut uutena? Allekirjoittaneella ei ole enää kuitteja tallessa, mutta muistaakseni liikuttiin seuraavissa lukemissa:

* Emolevy n. 90 €
* Adapteri ja sen mukana tullut cooleri n. 40 €
* Zalmanin cooleri n. 30 €
* Prosessori (P-M 730) hieman alle 200 €

Yhteensä em. roskan hinta on uutena pyörinyt siellä 350 € tienoilla vuonna 2005.

Tänään asentelin Windowsin, päivitykset ja laiteajurit. Jossain vaiheessa olisi tarkoituksena ottaa kisakellot laitteesta pihalle ja ajaa erilaisia testejä (pääosin prosessoririippuvaisia) OP:n Venice-kokoonpanoa vastaan, joiden perusteella voidaan päätellä jotain siitä, kummalla firmalla oli pisin mela vuonna 2005!

Yleiskuva kokoonpanosta.

P4 S478-yhteensopivasta coolerista on käännetty kiinnikkeet ja klipsi sen sovittamiseksi adapterilla varustettuun emolevyyn. Huomaa Eurooppalaisesta sairaanhoitokortista aikoinaan allekirjoittaneen dremelöimä shimmi, josta näkyi toiselta puolelta jopa oma nimi.

Prosessori, adapteri ja prosessorikannan välitön ympäristö ilman cooleria ja tahnoja. Vanhat tahnat olivat "hieman" kovettuneet, mutta toimivat silti siihen malliin, ettei niitä olisi ollut pakko korvata.

Kokoonpano heräsi nätisti ruususen unestaan ja meni BIOSiin.

Huomattavimmat erot käytännön kannalta Athlon64 vs. Pentium M:

* Pentium M vie kellotettunakin aivan helvetin paljon vähemmän sähköä.
* Pentium M:n kanssa jouduttiin käyttämään rimpuloita emolevyn (tai CT-479:n mukana tulleita) custom-jäähdyttimiä, joiden jäähdytysteho ei kuitenkaan ollut pääsääntöisesti ongelma.
* Intelin piirisarjoja on yleisesti (subjektiivisesti) pidetty vakauden ja toimintavarmuuden kannalta ongelmattomampina kuin NVidian piirisarjoja.
* Athlon 64:ssa on tuki 64-bittisille käyttöjärjestelmille ja muistimäärän kanssa ei ole samanlaisia ongelmia neljän gigatavun rajaa lähestyttäessä.
* Athlon 64:n emolevyvalikoima on ollut selvästi parempi ja ylikellottajien tarpeet on niissä osattu ottaa paremmin huomioon. Pentium M:n tapauksessa valinnanvaraa ei juuri ollut.

Kun vehkeet ja softat saatiin kuntoon, ajeltiin testejä. Tässä mittaustuloksia:

^^ PCMark-versio oli unohtunut tuossa mainita, tosin se ilmeni aikaisemmasta testistä. Kyseessä on PCMark05.

Ajelin testit neljällä eri kellotaajuus-jänniteyhdistelmällä. 1. sarake on vakiokelloilla, 2. sarake on suurimmilla kelloilla millä vakiovolteilla pysyy pystyssä, 3. sarake on suurimmilla kelloilla millä Intelin datasheetin maksimivolteilla pysyy pystyssä ja 4. sarake on suurimmilla kelloilla ja jännitteillä, mitä emolevystä ilman kondensaattorien vaihtoa adapteriin irtoaa. Muistiasetuksia hiomalla voisi saada hieman lisää vauhtia, mutta muistikitti on mallia eripari. Yksi kammoista on joku UTT-kapula, mutta toisesta ei ole mitään tietoa. SPD-tiedot niissä näyttivät olevan viiveasetusten osalta samanlaiset. En jaksanut tähän hätään myöskään yrittää laskea kerrointa ja pumpata väylätaajuutta ylemmäs. Noita asetuksia optimoimalla ilman rautamodeja sieltä saisi ehkä 1-2% lisää tehoa pihalle.

2.68 GHz ja 1.72 V kaatoi 3DMark05:n CPU-testeissä, väylän pudottaminen yhdellä pykälällä ja volttien nostaminen maksimiin sai testit menemään läpi.

OP vastasi tilanteeseen näin:

AMD Athlon 64 3800+ Venice

"Athlonilla kellottaminen osoittautui hankalaksi. 15 minuutin ajon jälkeen vanha nexuksen virtalähde alkoi oireilemaan. Sain ulos kuitenkin väkisin ajamalla muutamia vertailutuloksia.

Prosessorin vakiokellotaajuus on 2,4Ghz ja kellotus onnistui aina 2,8Ghz:iin asti, mutta virtalähteen oireilun vuoksi en voinut jatkaa testejä. Sain testit ajettua 2,7Ghz:in kellotaajudella lävitse ja havaittavissa on pientä parannusta vakiotuloksiin nähden.

Kokeilen toisella virtalähteellä jatkaa operaatiota. Tämä entinen ei ilmoittanut yhteistyöhalukkuudestaan muuta kuin inisemällä voimakkaasti. Näiden ajettujen testien perusteella Athlon 64 jää hivenen alakynteen. En luovuta. Vaihdan kalustoa tuohon masiinaan ja rankaisen sitä kuin talonpoikaa. "

---

Eli tähän jäätiin viimeksi. Onko OP löytänyt ehjää virtalähdettä kyykänneen tilalle? Samoin jos joku suostuu lahjoittamaan allekirjoittaneelle Pentium M "Banias" -prosessorin, niin voin ajella testejä sellaisellakin.

Hei ja kiitos kirjoituksen esilletuonnista jälleen kerran. Kyllä, minulla on uusi virtalähde noihin hommiin, joka ei kyykkää ihan heti. Aloitan projektin tuossa tuokiossa ja koitan ajaa nuo testit lävitse paremmilla lopputuloksilla.

Yhteistyössä jopa voidaan katsoa, josko saataisiin asetuksilla sitten paremmin savua ulos tästä athlonista, kun omat keinot loppuu kesken.
Talonpoika saa mitä ansaitsee, löylyä. Otsikon muutin nykytilannetta vastaavaksi.

 

[Jahve3]

Ui ui, itse myin omani+Dfi lanparty ultran kanssa jollekkin murolle monta vuotta sitten. Kuka muistaa ostaneensa?

 

[Henriquez]

Windows pitäisi asentaa vielä, mutta en muista missä ne levykkeet on, perhana!

Edit: jaha, eipä mittään. Taisi löytyä.

 

[jm82]

Jotain vanhaa löysin. AMD Opteron 144 (Venus, s939) 1.8 @ 2900 MHz boxed jäähy. Asrock 939dual-sata2 emolevy (jotain räpellystä tehty). Geforce 7600 GT näyttis. PCMark 2005 4512 marks

https://hwbot.org/submission/577905_jm82_pcmark_2005_opteron_144_(venus_s939)_4512_marks

 

[neoflix]

Tuli ihan muistoja mieleen omasta bartonista. Oli ensimmäinen kunnon kone itsellä ja pakkohan se oli heti kellotella, athlon xp-m 3000+ tai joku sinnepäin oli ja tuo kyllä kellottu aivan höpönä. 8800 oli vielä näyttiksenä ja plexistä tehty ikkunallinen koppa jossa valoja enemmän ku punasten lyhtyjen alueella damissa

 

[459]

Mitä siellä nyt hinnasta itketään: Eihän 350 € emosta, prossusta ja coolerista oo mitään about markkinoiden tehokkaimmasta ja vähävirtaisimmasta työpöytäraudasta nykymittapuulla? Muistitkaan ei ollu varmaan ku satasen verran päälle.

https://bbs.io-tech.fi/threads/o-ot...nias-dothan-prossuja-raeaekaettaevaeksi.1411/ auttakaa miestä mäessä. Tekisi mieli koeajaa Banias ja joku sopiva näyttiskin olisi testejä varten kiva saada.

 

[Z50]

Ajoin jo tuonne muron ketjuun vertailuksi testit P4 3,2GHz ja onhan se ihan paskaa verrattuna noihin

Kokoonpano:
Asus P4C800-E Deluxe
P4 (Northwood) 3,2GHz@3,6GHz
3Gb DDR@450MHz
Asus X850XT PE
Corsair CX400
WD 250Gb
Win XP Pro 32bit

Jännite: 1,6V
Väylä: 225MHz

Superpi 1M: 40,297
Superpi 8M: 7:25:796
Superpi 32M: 36:8:000
3DMark05: 6308
3DMark05 CPU: 4220
3DMark06: 2156
3DMark06 GPU: 1170
3DMark06 CPU: 784
Cinebench R11.5 CPU: 0.56

 

[Henriquez]

Asensin nyt vanhat rojut. Windows 7 sisässä, koska XP:n levykettä en löytänyt. Löin yhteensä 2GB muistia, jotta win 7 rullaa.
Onko tietoa siitä, täytyykö tässä imasta tuo nfroce4 ajuri ja asentaa, kun eihän tuosta ole edes versiota joka tukee tätä win7.

 

[Quadratic]

Otsikkoon viitaten, Intelin Core-arkkitehtuuri (Conroe) täytti heinäkuussa pyöreitä vuosia, suorituskyky oli aikanaan melko mykistävä Athloniin ja surkeaan Pentium 4:ään verrattuna. Nyt, kymmenen vuotta myöhemminkin E6750 ja Q6600 prossuilla pärjää nettiselailussa, tekstinkäsittelyssä ja pienimuoteisessa pelailussa. Vuonna 2006 sillä kymmenen vuotta vanhalla Pentium Pro:lla ei paljon bittejä murskattu.

 

[Henriquez]

Otsikkoon viitaten, Intelin Core-arkkitehtuuri (Conroe) täytti heinäkuussa pyöreitä vuosia, suorituskyky oli aikanaan melko mykistävä Athloniin ja surkeaan Pentium 4:ään verrattuna. Nyt, kymmenen vuotta myöhemminkin E6750 ja Q6600 prossuilla pärjää nettiselailussa, tekstinkäsittelyssä ja pienimuoteisessa pelailussa. Vuonna 2006 sillä kymmenen vuotta vanhalla Pentium Pro:lla ei paljon bittejä murskattu.

Näinhän se oli. Itselläni oli E6600 ja olihan se melkoinen edistysaskel suorituskyvyssä. En koskaan silloin tajunnut jostain syystä kellottaa tuota E6600:sta.

 

[Henriquez]

Noniin, muistit täytyy saada toimimaan. Oikeiden latenssien selvittäminen on käynnissä. Lisäksi täytyy saada nuo muistit kulkemaan.

@459 Nyt sain asetuksia rukkailtua.
Parhaiten tämä Athlon jyskää kertoimella 12. Muistit eivät kulje ja näitä täytyy jakaa alas.

Kellotaajuudella 2808Mhz ollaan tällä hetkellä ja testataan vakautta. Tämä oli suurin tavoitteeni - ylittää tuo 2800Mhz:n raja!

 

[Henriquez]

Noniin, vihdoin vähän tulosta taas. Eli nopeudella 2796Mhz Athlon 64 3800+:

3D mark 05 CPU: 4417 pistettä (Pentium M740 max tulos: 4535) = - 2,7%
PC mark 05 CPU test 8/8: 3650 pistettä vs. (Pentium M740 max tulos 4325) =-18.4%
Jokin tuossa PC mark05:ssa mättää nyt todella pahasti.

 

[Puurokulho]

Tulipa muuten mieleen, että mulla on edelleen porukoilla sängyn alla pölyttymässä S939 NFi Lanparty SLI-D, toimivuudesta ei tosin pienintäkään käryä kun ko. lankkua en oo käyttäny lähimpään yheksään vuoteen. Mutta jos jollain on tarvetta retrokellotuslankulle ni Ylöjärveltä voi noutaa, muistaakseni aikanaan tuolla ajeltiin 146 Oppya ilosesti 270MHz väylillä Samsungin TCCD-palikoitten kanssa.

 

[SatanTwister]

Tässä joku s939 athlon64 3000+ winchester 3dmark05 tulos @2.5ghz ja 6800GT agp

http://www.3dmark.com/3dm05/4008086

 

[jm82]

Tuli aika pitkä lista vanhoista vehkeistä. Osa intelin ja nvidian prossuista/näyttiksistä on kierretty kaukaa Alkaa olla nuo kaikki jo ihan antiikkista rompetta. E8500 prossu on julkaistu Q1´2008 ja i7 920 Q4´2008.

Pentium 200MHz mmx
Athlon 700MHz slot-a
Duron 700MHz Socket-a
Duron 1300MHz
Athlon XP 1700+
Athlon XP 2500+ (barton) @ 3200+
AMD Opteron 144 (socket 939) @ 2.9 GHz, asrock dual sata2, 7600 GT
Core 2 duo e6300 (lga 775) 3.2GHz, 7300 GT
Core 2 duo e8500 @ 5 GHz+ max ASUS P5E X38
Core i7 920 (LGA1366) @ 4300 MHz DFI LANparty JR X58-T3H6

ati + voodoo2, matrox g400 max
geforce2 mx
geforce 2 pro
geforce4 ti4200
geforce 7300 gt
geforce 7600 gt
geforce 7900 gto
geforce 8800 gt

radeon 8500
radeon 9600 pro
radeon x1900 gt
2x radeon 4850
2x radeon 6850

 

[jm82]

* Pentium M vie kellotettunakin aivan helvetin paljon vähemmän sähköä.
* Pentium M:n kanssa jouduttiin käyttämään rimpuloita emolevyn (tai CT-479:n mukana tulleita) custom-jäähdyttimiä, joiden jäähdytysteho ei kuitenkaan ollut pääsääntöisesti ongelma.
* Intelin piirisarjoja on yleisesti (subjektiivisesti) pidetty vakauden ja toimintavarmuuden kannalta ongelmattomampina kuin NVidian piirisarjoja.
* Athlon 64:ssa on tuki 64-bittisille käyttöjärjestelmille ja muistimäärän kanssa ei ole samanlaisia ongelmia neljän gigatavun rajaa lähestyttäessä.
* Athlon 64:n emolevyvalikoima on ollut selvästi parempi ja ylikellottajien tarpeet on niissä osattu ottaa paremmin huomioon. Pentium M:n tapauksessa valinnanvaraa ei juuri ollut.

Pentium M:ää vastaan voisi olla fiksumpaa testata AMD Opteron 100 sarjan "serveriprossua"? Kellottuu yleensä vähän paremmin ja L2 välimuistia on 1 MB eli prossu on vähän nopeampi.

Itsellä oli Opteron 144 prossun kanssa hiukan modattu (kolvattu että jännitettä sai enemmän) Asrock 939Dual-SATA2 emolevy. Kätevä emolevy koska siinä on sekä PCI E x16 paikka ja AGP paikka. Onnettomalla boxed jäähyllä opteron toimi 2.9GHz kelloilla suht vakaasti. Opteron prossua sai ostettua aivan tavallisesta kaupasta ja hitain 144 ei ollut edes ollenkaan kallis. Huom asrockissa ei ollut ndivia piirisarjaa vaan ULI

Asrockilla oli muitakin "patentteja" kuten AM2CPU Board jolla emolevylle saa myös AM2 prossuja.
http://www.asrock.com/mb/ULi/939Dual-SATA2/


"Venice" (E3 & E6, 90 nm)[edit]
Athlon 64 3800+ 2.4 GHz 512 KB April 4, 2005

Opteron 100-series "Venus" (90 nm, socket 939)[edit]
All models support: MMX, SSE, SSE2, SSE3, Enhanced 3DNow!, NX bit, AMD64
All models support up to Unbuffered PC3200 DDR SDRAM
All models only support single-processor configurations

Opteron 144 1.8 GHz 1 MB August 2, 2005
Nopein opteron
Opteron 154 2.8 GHz 1 MB August 2, 2005

edit:
Tuossa jotain tekstiä reilun 10 vuoden takaa:

vuosi 2006
Perskivi tulossa postissa ja boxed prossu. Nyt enään jäähy puuttuu, mikä ilmajäähy teillä on emossa kiinni ja minkälaisiin lämpöihin pääsetty sillä? Onko se kuinka hiljainen?
---------Oma posti:
Boxed ja 2.9GHz. Lämmöt prossu täydellä kuormalla 50 astetta. Pelatessa 50-52 astetta. 2kpl 8cm tuulettimia kotelossa. Boxed meinaa vähän mölytä 3000rpm. Oli vain yksi kotelotuuletin testissä niin boxed rupesi pyörimään 4000rpm, eron kyllä jo kuuli. Kotelo auki lämmöt 50->48 astetta.

Idle lämmöt 33 astetta. 4x323 1.175V 1.29GHz. Huoneen lämpötila 25 astetta. Kotelo auki idle lämmöt jotain 28 astetta. En tiedä sitten että paljonko on heittoa oikeaan lämpötilaan. Everest home: emolevy:35, suoritin:33, näytönohjain:43, Maxtor:37
[signature]Opteron 144 @ 2.9GHz 1.45V, Asrock 939dual-sata2, Msi 7600gt 600/765, Aopen 300W 12V=22A[/signature]

Lisää editointia:

Löysin vähän lisää. Itsellä 2.95GHz oli ilmeisesti jollain lailla vakaa

Onko kukaan muu törmänny CAB1E -koodiin?
ensimmäisten testien perusteella ihan hyvä ostos. 1,5V 9x330 eli melkein 3G ja ihan boxed kuulerilla
Testattiin hedun kanssa lisää OPTERON 144:sta:
1M @ 3153MHz
8M @ 3113MHz

Zalman 9500LED + DFI NF4 LP EXPERT, ajat kusee ihan 10:llä varmaan väärä bios sisässä tms.

edit: ei tunnu pitävän erityisesti jännitteestä 1.58V tuntui parhaalta
--------------Oma posti:
OSA144DAA5BN CAB1E 0604CPMW tuollainen lähti 28.4 poropekasta. 2.9GHz 9x323 1.375V.

edit: Päivitin emolevyn biosin 1.80 -> OCW Beta 2. 3GHz 9x334 1.5V. Boxed cooleria ei ole kyllä tällaiseen tarkoitettu. Idle lämmöt 38, rasituksessa 46 tai enemmän.

edit: MuroPI 32M meni läpi 3GHz 1.5V. Lämmöt 49 astetta.

edit: SP2004 small testi pyörinyt 6.5H 2.95GHz 328x9 1.5V. Lämmöt 52 astetta. Poweri aopen ATX-300TNF 300W, 12V1 8A, 12V2 14A.

 

[Henriquez]

Löin serrit tulille

Liekö jotain yhteensopivuusongelmia noiden 6800GT korttien kanssa, en oikein tahdo saada rokkaamaan kumpaakaan. No, X800 Pro VIVO @ X800 XT PE näyttäisi toimivan täydellisesti, onhan tämä nopeampi, mutta puuttuu vaan SM3.0 tuki joka 6800GT:ssä olisi.

http://www.3dmark.com/3dm03/6530498
http://www.3dmark.com/3dm05/5540369
http://valid.x86.fr/nxwcdt

Prossulla tuuheat 1.625V ja stokkicoolerilla mennään, joskin eikös tän ajan vehkeillä voinut lyödä niin paljon kuin vaan kantti kestää ja lämmöt sallii..? No, haetaan lisää kelloja.

Hyvin ottaa kulkua tuo kivi. Täytyy vielä itse yrittää säätää tuota. Tuntuu vain, ettei uskalla tuon 1,6 voltin ylitse mennä - paukahtaa atomeiksi tuo prossu.

Millä kertoimella sait tuon kulkemaan parhaiten?

 

[Henriquez]

Maksimilla eli 10:lla on paineltu menemään, voisi toki koittaa vaikkapa 9x:ääkin. Emo tosin on täysi vitsi, max väylä 300. Mikä vittu näitä A64 Asuksia vaivaa, mm. K8N:ssä oli sama homma.

Omalla DFI:llä en ole yli 300 väylää kokeillut vielä.

 

[-psycho-]

menee juuri 10 vuoden taakse vanhin tallessa oleva 3Dmark06 ajo.. en kuolemaksenikaan muista mikä emo oli silloin (vahva epäily että DFI) prossuna oli Opteron170 ja näyttiksinä 2 x GTX7800 custom loopilla. rahaa tohon koneeseen meni yli 3000€ (sen muistaa hyvin entinen emäntä) tässä tulos: http://www.3dmark.com/3dm06/252779
enkat sain muistaakseni jonnekkin 8300 pojoon. oli siihen aikaan ihan ok tulos kas sekin löytyi http://www.3dmark.com/3dm06/254565

oi noita aikoja. kone oli ikkunan alla, että sai kylmää ilmaa jne..

edit. 05 markit yhdellä 7800 kortilla: http://www.3dmark.com/3dm05/1966571

vielä vanhempaa: 6600Gt & 3200+ http://www.3dmark.com/3dm03/4246359 ollaan vuodessa 2005.

 

[459]

This just in...

...ja tämän viikonlopun leikkikalut löytyivät töistä tullessa postilaatikosta.

Pentium M Banias B1 1.7 GHz SL6N5
Pentium M Banias B1 1.6 GHz SL6FA
Pentium M 755 Dothan B0 2.0 GHz/100 bus SL7EM
Celeron M 360 Dothan C0 1.4 GHz/100 bus SL86K

Aikaisemmat ajot ajettu tosiaan prosessorilla Pentium M 740 Dothan C0 1.73 GHz/133 bus SL7SA. Näillä näkymin ensimmäisenä ajoon lähtee 1.7 GHz Banias.

 

[Henriquez]

This just in...

...ja tämän viikonlopun leikkikalut löytyivät töistä tullessa postilaatikosta.

Pentium M Banias B1 1.7 GHz SL6N5
Pentium M Banias B1 1.6 GHz SL6FA
Pentium M 755 Dothan B0 2.0 GHz/100 bus SL7EM
Celeron M 360 Dothan C0 1.4 GHz/100 bus SL86K

Aikaisemmat ajot ajettu tosiaan prosessorilla Pentium M 740 Dothan C0 1.73 GHz/133 bus SL7SA. Näillä näkymin ensimmäisenä ajoon lähtee 1.7 GHz Banias.

Tätä odotellessa

 

[459]

Nyt on annettu Baniasille isän kädestä. Tuloksia voisi kuvailla vain yhtä sanaa käyttämällä: kaksijakoiset.

Testasin kellottuvuudet molemmista saamistani Banias-prosessoreista ja 1.7 GHz oli selvästi parempi yksilö. Kokeilin 1.6 GHz prosessorilla ajaa muutaman testin nähdäkseni, kuinka paljon huonommin se ylikellottuu maksimivolteilla. Kyseinen yksilö oli selvästi huonompi eikä se toiminut edes 2.1 GHz kelloilla vakaasti (3DMark kaatoi koneen), joten päätin jättää testailut ko. yksilöllä sikseen. Emolevyltä suurin irronnut jännite oli 1.76 V, joka oli riittävän lähellä prosessorin datasheetin Baniasille ilmoitettua 1.75 V korkeinta turvallista jännitettä. Tämän takia en ajanut erikseen suurimman turvallisen jänniteen ja suurimman kokoonpanon mahdollistaman jännitteen testejä.

Vakiovolteilla (1.48 V) allekirjoittaneen 1.7 GHz Banias ylikellottuu hieman yli kahteen gigahertsiin. Jännitteet tapissa (1.76 V) saadaan parisataa megahertsiä lisää irti suurimman testiohjelmavakaan kellotaajuuden ollessa 2.23 GHz.

Mitä tuloksista voidaan todeta?

* Dothan kelaa selvästi korkeampia kellotaajuuksia kuin Banias, mikä vaikuttaa luonnollisesti suorituskykyyn.
* Dothanin nopeusero suunnilleen vastaavilla kelloilla olevaan Banias-prosessoriin vaihtelee todella paljon ohjelmasta riippuen. Cinebenchissä ja 3DMark06:ssa tulee 4-5% eroja mutta Superpissä ja 3DMark05:ssa tuleekin sitten 20-25% turpaan.
* Murossa http://murobbs.muropaketti.com/thre...pentium-dothan.1256966/page-3#post-1716576556 oli testattu 3.6 GHz Northwoodia ja 3DMark06:sta lukuun ottamatta turpaan olisi tullut. Vastuussa ilmeisesti täälläkin esiintyvä @Z50
* SuperPi on erityisen hyvä esimerkki Dothanin välimuistiratkaisun tehokkuudesta aikaisempiin Intelin prosessoreihin verrattuna.

Testituloksia tarkasteltaessa on huomioitava, että ajallisesti Banias ajoittuu kesälle 2003 eli samalle akselille 3+ GHz Northwoodien ja Athlon XP Barton/Thoroughbred-B:iden kanssa. Ensimmäiset Athlon 64:t ilmestyivät syksyllä 2003 eivätkä ne yleistyneet ennen kuin vuoden 2004 alkupuolella. Voisin pikaisesti arvioida, että mikäli Intel olisi työpöytäpuolella päätynyt Pentium M:n tapaiseen ratkaisuun, olisi heillä ollut mahdollista saada aikaan suorituskyvyltään suunnilleen AMD:n julkaisuajankohdan tuotteita vastaava tuote selvästi energiatehokkaampana. Ylikellotettuna "kaikki irti" -suorituskyvyssä ei kuitenkaan Banias-ytimellä pärjätty Pentium 4:lle, ja tämä tilanne korjaantuikin vasta Dothanin myötä. Näiden testien pohjalta on ainakin helpompaa ymmärtää Intelin valitsemaa strategiaa työpöytäpuolella. Aikaisemmin en ole nähnyt Baniasilla ajettuja laajempia ylikellotustestejä, sillä Pentium M-työpöytäemolevyjen ilmestyessä Dothan-prosessorit olivat olleet jo sen aikaa markkinoilla, että Banias-prosessorit olivat jo käytännössä syrjäytetty uusista laitteista.

 

[459]

Tällä hetkellä penkissä on Celeron ja lopuksi meinasin koittaa, kuinka hyvin/huonosti vanhemman steppingin Pentium M Dothanista irtoaa kelloja. Lisää tuloksia myöhemmin.

 

[459]

Jos tää laitos ei räjähdä näiden penkitysten aikana eikä Dothan 755 vakuuta kulultaan niin se on varmaan pistettävä Kiinasta tilaukseen Dothan 780. Niitä näyttäisi saavan suunnilleen 15 eurolla ja HWBotin perusteella ne ovat todennäköisesti vähän parempia kuin esim. tuo allekirjoittaneen Dothan 740. Toinen vaihtoehto on ostaa vaikka joku viiden kappaleen kasa 3 euron arvoisia Dothan 770:jä ja valkata niistä paras penkitettäväks ja tehdä lopuista avaimenperiä.

Tämä on kai sitä ATK-harrastamista pahimmillaan kun SERriksi luokiteltavista komponenteista suostuu jotain maksamaan.

 

[Soakki]

Tämä threadi aiheutti nostalgiaryöpyn ja piti käydä kaivamassa vanhempien autotallin hyllyltä vanha kokoonpano esille

Tällaista täällä:

AOpen i855GMEm-LFS
1.8 GHz Dothan
Zalman 7700 AlCu
OCZ Platinum PC3700 2x512 MB

Super PI 1M:

Asuksen P4x800 + CT-479 oli myös aikanaan käytössä, mutta niistä tuli silloin kiire hankkiutua eroon kun Core 2 Duoa tuli saataville

 

[459]

Nyt on ajeltu riittävästi testejä tälle viikonlopulle. Talteen jäävät Pentium M 740 ja 1.7 GHz Banias. Lopuista tehdään avaimenperiä.

Ja mitä voidaan todeta?

Testit voidaan jakaa tulosten perusteella kahteen kategoriaan:

* Muisti-ja välimuisti-intensiiviset testit PCMark05 memory, 3DMark05 CPU ja SuperPi
* Kellotaajuusintensiiviset testit 3DMark06 CPU, Cinebench ja PCMark05 CPU

Allekirjoittaneen Celeron M-yksilö on paska kellottuja ja se tuntuu reagoivan todella huonosti jännitteiden nostoon. Jännitteen nosto vakio 1.25 voltista 1.76 volttiin ei tuonut kuin 200 megahertsiä lisää. Omituisesti myös Superpi-tulokset huonontuivat korkeammasta kellotaajuudesta huolimatta. Muisti-intensiivisissä ohjelmissa (ilmeisesti korkeamman väylän ansiosta) suorituskyky oli jossain Baniasin ja Pentium M Dothanin välimaastossa.

Aikaisempaa steppingiä oleva Pentium M 755 ei sekään pärjää uudemmalle Pentium M 740:lle. Alhaisempi väylätaajuus rokottaa muisti-intensiivisissä testiohjelmissa suorituskykyä. Koko roskan kruunaa huonompi kellottuvuus. En jaksanut ajaa prosessorilla vakiokellotaajuudella testejä, koska niistä ei olisi ollut mitään iloa.

Muisti- ja välimuisti-intensiivisissä testeissä Pentium M Dothanin suurempi välimuisti ja tiettyjen mallien korkeampi väylätaajuus parantavat tuloksia. Kellotaajuusintensiivisissä testeissä näillä ei ole juurikaan väliä, vaan kaikkien prosessorien suorituskyky näyttäisi olevan muutaman prosentin haarukassa kellotaajuuden ollessa suunnilleen sama Pentium M Dothanin ollessa hieman Celeron M:ää ja Baniasta nopeampi.

Alustalla parasta suorituskykyä haettaessa pitäisi hankkia kassillinen 133 MHz väyläisiä Pentium M Dothaneja ja binnata niistä paras penkitystä varten. Pienikertoimiset mallit (730, 740, 750) ovat tähän parhaita korkeamman väylän takia (kerrointa ei voi tällä emolevyllä pudottaa) mutta olisi mielenkiintoista tietää kuinka paljon korkeammille kelloille parhaimmat prosessorit (770, 780) taipuvat. Ainakin omassa Pentium M 730:ssä kellot jäivät 10 vuotta sitten samalla jännitteellä noin 100 MHz alemmas kuin tällä 740:llä. Samoin jostain pitäisi metsästää Winbond BH-5 tai BH-6 piireihin perustuvat muistikammat, joilla muistiasetuksia voisi tiukentaa 2.5-3-3-8 -> 2-2-2-5/6 ja kaivaa sitä kautta suorituskykyä lisää. Nykyisillä muisteilla kireämpiä asetuksia ei saa käyttöön edes 133 MHz väylällä.

133 MHz väyläisiä Dothaneja ja BH-5/6 dual channel kittejä saa tarjota!

 

[Henriquez]

Nyt on ajeltu riittävästi testejä tälle viikonlopulle. Talteen jäävät Pentium M 740 ja 1.7 GHz Banias. Lopuista tehdään avaimenperiä.

Ja mitä voidaan todeta?

Testit voidaan jakaa tulosten perusteella kahteen kategoriaan:

* Muisti-ja välimuisti-intensiiviset testit PCMark05 memory, 3DMark05 CPU ja SuperPi
* Kellotaajuusintensiiviset testit 3DMark06 CPU, Cinebench ja PCMark05 CPU

Allekirjoittaneen Celeron M-yksilö on paska kellottuja ja se tuntuu reagoivan todella huonosti jännitteiden nostoon. Jännitteen nosto vakio 1.25 voltista 1.76 volttiin ei tuonut kuin 200 megahertsiä lisää. Omituisesti myös Superpi-tulokset huonontuivat korkeammasta kellotaajuudesta huolimatta. Muisti-intensiivisissä ohjelmissa (ilmeisesti korkeamman väylän ansiosta) suorituskyky oli jossain Baniasin ja Pentium M Dothanin välimaastossa.

Aikaisempaa steppingiä oleva Pentium M 755 ei sekään pärjää uudemmalle Pentium M 740:lle. Alhaisempi väylätaajuus rokottaa muisti-intensiivisissä testiohjelmissa suorituskykyä. Koko roskan kruunaa huonompi kellottuvuus. En jaksanut ajaa prosessorilla vakiokellotaajuudella testejä, koska niistä ei olisi ollut mitään iloa.

Muisti- ja välimuisti-intensiivisissä testeissä Pentium M Dothanin suurempi välimuisti ja tiettyjen mallien korkeampi väylätaajuus parantavat tuloksia. Kellotaajuusintensiivisissä testeissä näillä ei ole juurikaan väliä, vaan kaikkien prosessorien suorituskyky näyttäisi olevan muutaman prosentin haarukassa kellotaajuuden ollessa suunnilleen sama Pentium M Dothanin ollessa hieman Celeron M:ää ja Baniasta nopeampi.

Alustalla parasta suorituskykyä haettaessa pitäisi hankkia kassillinen 133 MHz väyläisiä Pentium M Dothaneja ja binnata niistä paras penkitystä varten. Pienikertoimiset mallit (730, 740, 750) ovat tähän parhaita korkeamman väylän takia (kerrointa ei voi tällä emolevyllä pudottaa) mutta olisi mielenkiintoista tietää kuinka paljon korkeammille kelloille parhaimmat prosessorit (770, 780) taipuvat. Ainakin omassa Pentium M 730:ssä kellot jäivät 10 vuotta sitten samalla jännitteellä noin 100 MHz alemmas kuin tällä 740:llä. Samoin jostain pitäisi metsästää Winbond BH-5 tai BH-6 piireihin perustuvat muistikammat, joilla muistiasetuksia voisi tiukentaa 2.5-3-3-8 -> 2-2-2-5/6 ja kaivaa sitä kautta suorituskykyä lisää. Nykyisillä muisteilla kireämpiä asetuksia ei saa käyttöön edes 133 MHz väylällä.

133 MHz väyläisiä Dothaneja ja BH-5/6 dual channel kittejä saa tarjota!

Mukava lukea tätä. Oma tietämys ei näistä vanhemmista intelin prosessoreista ole kummoinen, mutta aina oppii jotain uutta.

Itse haaveilen tuohon socket 939-kantaan nyt AMD:n FX-sarjan prossua rääkättäväksi. Ensin kunhan on aikaa, niin kokeilen 3800+ taas kerran uusilla muisteilla. "Uusista" muistikammoista on kiittäminen käyttäjiä @laamanaator ja @Pykkonen.

Vanhan harrastaminen ottaa oman aikansa ja nyt viime päivinä on ollut suhteellisen tiukka aikataulu.

 

[459]

Mukava lukea tätä. Oma tietämys ei näistä vanhemmista intelin prosessoreista ole kummoinen, mutta aina oppii jotain uutta.

Itse haaveilen tuohon socket 939-kantaan nyt AMD:n FX-sarjan prossua rääkättäväksi. Ensin kunhan on aikaa, niin kokeilen 3800+ taas kerran uusilla muisteilla. "Uusista" muistikammoista on kiittäminen käyttäjiä @laamanaator ja @Pykkonen.

Vanhan harrastaminen ottaa oman aikansa ja nyt viime päivinä on ollut suhteellisen tiukka aikataulu.

Ei miullakaan ollu ennen noita testejä mitään havaintoa siitä, miten hyvin/huonosti Banias pärjää työpöytäalustalla. Siinä vaiheessa kun pöytäkone-emolevyjä Pentium M:ille alkoi saamaan (talvella 2004-2005), ketään eivät kyseiset prosessorit enää kiinnostaneet, koska Dothanien saatavuus oli hyvä. Luultavasti sen takia kukaan ei niillä emolevyillä Baniaseja tai Celeroneja edes vaivautunut testaamaan, vaikka tuki niille oli olemassa.

Kannattaa metsästää vaikka eBaysta tai jostain muusta paikasta niitä paremmiksi tiedettyjä prosessoreita. Itse pistin tilauksen vetämään ja Kiinasta olisi tulossa kahdesta eri paikasta yhteensä kahdeksan kappaletta Pentium M 770 ja 760-prosessoreita. Ovat ilmeisesti vanhoista koneista purettuja. Hintaa koko roskalle karvan verran alle 20 euroa posteineen, joten saa nähdä tuleeko missään vaiheessa mitä(än) perille. Tuolla erällä luulisi pääsevän jo vähän jyvälle ko. prosessorien yksilöeroista.

Ja on sieltä tulossa nyt myös 1.3 GHz Banias, joka on eri steppingiä kuin testatut. Sillä voi koittaa kelata väylää. Oletettavasti kulkee edes sen 1.73 GHz jolloin sitä voi verrata 1:1 kelloilla ja kertoimella Dothan 740:iin.

 

[nnh]

Ajoin jo tuonne muron ketjuun vertailuksi testit P4 3,2GHz ja onhan se ihan paskaa verrattuna noihin

Minulta löytyisi varastosta Pentium 4 HT 3.06 GHz (SL6QC) Asus P4S8X-X -emolla. Siinähän on 533 MT/s -väyläisenä kerroin peräti 23x, kun noissa 800 MT/s -väyläisissä on max. 17x. Ei ole ollut käytössä enää vuosikausiin, mutta joskus testasin, että 1.6V jännitteellä kulki vakaana ainakin 3.33 GHz:



Tuo emo on kaukana parhaasta mahdollisesta, mutta onko kukaan testannut kunnollisella FSB 800 MT/s -yhteensopivalla emolla, paljonko tuollainen FSB 533 MT/s -prossu ottaa maksimissaan väylää, kun kerroin siinä ainakin olisi kohdallaan? Jännitettä Northwoodien kanssa ei ilmeisesti kovin paljon uskalla nostaa, vai onko SNDS enää ongelma D1-steppingissä?

Overclocking early stepping Northwood cores yielded a startling phenomenon. While core voltage approaching 1.7 V and above would often allow substantial additional gains in overclocking headroom, the processor would slowly (over several months or even weeks) become more unstable over time with a degradation in maximum stable clock speed before dying and becoming totally unusable. This became known as Sudden Northwood Death Syndrome (SNDS), which is caused by electromigration.

(https://en.wikipedia.org/wiki/Pentium_4#Northwood)

 

[459]

Minulta löytyisi varastosta Pentium 4 HT 3.06 GHz (SL6QC) Asus P4S8X-X -emolla. Siinähän on 533 MT/s -väyläisenä kerroin peräti 23x, kun noissa 800 MT/s -väyläisissä on max. 17x. Ei ole ollut käytössä enää vuosikausiin, mutta joskus testasin, että 1.6V jännitteellä kulki vakaana ainakin 3.33 GHz:



Tuo emo on kaukana parhaasta mahdollisesta, mutta onko kukaan testannut kunnollisella FSB 800 MT/s -yhteensopivalla emolla, paljonko tuollainen FSB 533 MT/s -prossu ottaa maksimissaan väylää, kun kerroin siinä ainakin olisi kohdallaan? Jännitettä Northwoodien kanssa ei ilmeisesti kovin paljon uskalla nostaa, vai onko SNDS enää ongelma D1-steppingissä?



(https://en.wikipedia.org/wiki/Pentium_4#Northwood)

Kattelin nopeasti HWBotista megan superpi-tuloksia Northwood 3.06/133 vs. 2.8/200. Kyseisillä prossuilla näyttäisi menevän ajat prossujen kesken 4 GHz kieppeillä siten, että 2.8/200 (FSB ~285) on luokkaa 3-4% nopeampi (34 sek) kuin 3.06/133 (FSB ~174; 35 sek) suoraan kellotaajuuden mukaan, mikä kertoo siitä että pienemmälläkään väylällä se prosessori ei pahasti tukehdu muistikaistan puutteeseen toisin kuin noi allekirjoittaneen leikkikalut. Northwoodit näyttäisivät kelaavan jonkun vähän yli 300 väylää i865/875-emolevyillä. Muisteja niissä voi joutua korkeammilla väylillä ajamaan jakajalla, ja ainakin allekirjoittaneen i915-emolevyltä saa tarvittaessa 1:1:n lisäksi jakajan 5:4. Tämä on/oli hyvä asia, sillä ainakin BH-5/6-muisteista loppui muistaakseni ominaisuudet taajuuskeston osalta kesken ellei niille antanut tappovoltteja.

 

[nnh]

Mahtaako btw keltään SER-sankarilta löytyä PCI-E väyläistä S939 kellotusemoa? Sais melkeinpä BD-soittimen pykättyä, kunhan pulttaisi vaan näytönohjaimen. Ei noissa vanhoissa AGP-korteissa rautapurkua löydy ja ei kulje myöskään ääni DVI->HDMI letkun mukana.

Omassa P4HT-keskusyksikössäni on Radeon HD 3850 AGP-väyläisenä. Tuo kokoonpano ainakin jaksoi toistaa Blu-rayn pätkimättä, kun joskus uteliaisuudesta testasin, joten ilmeisesti siinä on rautapurku?

Noissa Radeon HD -korteissa on myös tuki äänelle DVI-lähdöstä, kun käyttää näytönohjaimen mukana tullutta adapteria (geneerisellä DVI <> HDMI -adapterilla ei toimi) ja kytkee sen (ainakin Asuksen näytönohjaimissa) keltaiseksi/oranssiksi värikoodattuun DVI-liitäntään. Toisesta, valkoisesta DVI:stä ääntä ei saa.

 

[nnh]

Hmm, tiedä sitten kun ite olen tuolla DVI->HDMI letkulla saanut äänet mukisematta telkkariin, liekö sitten uudempien korttien ominaisuus..?

Läheskään kaikissa näytönohjaimissa, joissa on DVI-lähtö, ei ole äänipiiriä. Joissakin vanhemmissa Geforceissa oli kortilla SPDIF IN -header, jonka avulla emon äänipiirin tai erillisen äänikortin SPDIF OUT -headerista sai vedettyä äänet näytönohjaimen läpi DVI/HDMI-liitäntään, vaikka omaa äänipiiriä ei kortilla ollut. Jos näytönohjain sisältää oman äänipiirin, laitehallinnassa näkyy näytönohjain omana audiolaitteenaan, tyyliin "AMD HD(MI) Audio".

 

[nnh]

Joo tuon toki tiedänkin, AMD:llä HD2000-sarjasta ja Nvidialla 400-sarjasta lähtien muistaakseni on tuo äänipiiri ollut.

Jep, yllättävän myöhään nVidia heräsi tuon ominaisuuden tarpeellisuuteen. Läheskään kaikissa emoissa kun ei ole sitä SPDIF OUT -headeria. Esimerkiksi tuossa kierrätystä odottavassa hajonneessa GTX 260 Core 216:ssa välikaapeli vielä tarvittiin, liitin on tuossa lisävirtaliitinten vieressä.

 

[459]

Sain Pentium M Banias 1.3 GHz-prossun, joka tikittää 1.4 voltilla. Vakiovolteilla meni 1.9 GHz. Skaalautuminen aivan perseestä: ihan mitä tahansa kun syötti 1.6 ja 1.75 voltin väliltä niin hädin tuskin 2 GHz ylittyi ja sain testejä ajettua parhaimmillaan 2.04 GHz kelloilla. Ajelin kuitenkin 1.73 GHz:lla testit jolloin muistiasetukset, väylätaajuus ja kellotaajuus olivat identtisiä vakiokelloilla käyvään Pentium M 740:iin verrattuna. Tämän tarkempia tuloksia kellolta kellolle ei varmaan kannata edes yrittää metsästää:

Tuollaiset veijarit ilmestyivät myös taloon. Part number OCZ4001024ELDCGE-K ja piireinä pitäisi olla jotkut BH-5 UTT:t. Ja kuten allekirjoittaneella aikanaan TwinMOSin UTT-kitin kanssa, eivät nämäkään toimi emolevyltä vakiona saatavien muistijännitteiden avulla kuin 2-3-3-5 asetuksilla. Se on varmaan tulevien prossutestien jälkeen juotettava muistislottien jännitelinjaan emolevyn virtaliittimen 3.3 V nastalta johto, että saa ilon irti näistä kapuloista.

Hommasin ykköskoneeseen kuvaa pihalle antavaksi varakortiksi kelpaavan ja tähän projektiin "uudeksi" näytönohjaimeksi sellaisen kanuunan kuin Asus Geforce GT 240 512 Mt GDDR5. Pitää palailla sen kanssa asiaan kunhan lähdetään hakemaan prosessoreista ns. kaikkea irti.

 

[459]

Uppasin äskeiseen postaukseen uuden taulukon, jossa on testattu myös täysin samoilla kelloilla ja väylällä ajettua Celeron M "Dothan" 350:ä, joka allekirjoittaneelle postissa ilmestyi. Pistin Radeonin takaisin niitä testejä varten. Prossu näyttäisi antavan SuperPitä lukuun ottamatta Baniasille turpaan kaikissa testeissä. Cinebenchissä menee tasan. Enempää en sitä jaksanut kellottaa, ehkä myöhemmin sitten. En pidättele kuitenkaan noiden "parempien" Celeronien tulosten perusteella henkeä.

Samassa satsissa tuli myös paskasti kellottuva Celeron M 370 (alle 2.4 GHz) sekä Pentium M 730 ja 740. 730:llä pääsi testaamaan väylänkestoa eikä 219 yli mennyt millään, oli prossulla 1.6 V tai 1.76 V. 740 kelaa kelloja etenkin 1.6 voltilla jonkun verran enemmän (luultavasti vajaat 100 MHz enemmän) kuin allekirjoittaneen aiempi yksilö. Kiinasta tilatuista prosessoreista ei ole kuulunut edelleenkään yhtään mitään. Testailut jatkuvat jahka prosessorit ilmestyvät. Volttimodi muisteille tulee kunhan kaikki Kiinan-prosessorit on testattu. Sen jälkeen vedetään ajot uudestaan ja katsotaan, kuinka pahasti Athlon ottaa nyt turpaan.

 

[459]

Testasin sen Celeron M 350:n nyt kunnon volteilla ja se oli jopa vielä paskempi kun ne muut. Ei mennyt kuin 2.24 GHz Superpin lävitte. Niin hyvää avaimenperää!

Toivottavasti joku noista kulkis paremmin...

 

[459]

No kukas se sieltä löytyikään kummittelemasta terveisinä Wanhoilta Hywiltä Ajoilta: vanha kunnon FSB-reikä! Ihmettelin tokan 760-prossun ollessa testissä että mikä vittu on kun ei kulje edes 2.4 GHziä nämä uudet kivet. Sitten katsoin listaa ja useammallakin prosessorilla oli siinä 160 MHz kohdalla loppunut kulku kuin seinään. Sitte ku pistää 169 tauluun ja toimii kuin unelma. Tutkittuani tilannetta totesin, että ei tämä laitos toimi jos FSB on välillä 158-165. Ei siinä tarvikaan testata kuin 1.3 GHz Banias ja Celeron M 350 korkeampien kellojen toivossa uusiksi. Hyviä vehkeitä saatana!

Ajelin kaikilla 760-prossuilla setin, jossa mennään Windowsiin ja megan suppa kolme kertaa läpi. Tähän mennessä paras prosessori oli em. "parempi" 740, joka meni kyseinen pikatesti läpi 2.69 (13x207@1.6 v) ja 2.73 GHz:n taajuudella (13x210@1.76 v). Nuo neljä 760:iä ovat samalla sSpec ID:llä, joten hyvän käsityksen yksilöeroista sai niitä ajamalla. Paskin 2.67 GHz, kaksi kappaletta 2.73 GHz ja viimeinen olikin kaikkiin muihin tähän asti testattuihin prossuihin verrattuna aivan saatananmoinen jeesusyksilö. Suppa rullasi 2.85 GHz (15x190@1.6 v) lävitte. Eli aikamoiset yksilöerot noissakin. Näiden kanssa ei kellottuvuus parantunut yhtään, vaikka tarjosi mitä tahansa 1.6 voltin ja 1.76 voltin väliltä.

 

[459]

Veikkaan että emolevystä riippuen liittyisivät johonkin PCI-E/PCI/muisti yms. jakajiin jotka nostavat jonkun osajärjestelmän kellotaajuuden liian korkealle tai vaikka BIOSissa näkymättömiin sekundäärisiin muistiasetuksiin jotka ovat liian tiukalla. Voi olla tietysti prossustakin kiinni: itellä ei menny aikoinaan E6750 mitenkään päin vääntämällä yli 3.4 GHz kun otti väylästä kiinni.

Tänään tuli 770:t. Niitä testaillaan illan mittaan.

 

[459]

Voi siellä vaikuttaa käytössä olevat laajennuskortitkin. Ainakin AGP-aikaan legendaarisella Intel 440BX-piirisarjalla ei ollut ihan samantekevää, millä näyttiksellä ajeltiin 133+ MHz väylällä: vaikka PCI-jakajat riittivät 133 MHz väylälle (ainakin myöhemmissä emolevyissä), loppuivat AGP-jakajat 100 MHz:iin. Ihan kaikki kortit ei menneet ihan tosta-noin-vaan kun 66 MHz väylä olikin yhtäkkiä 86 MHz tai enemmän...

Eipä tarvi enää sitä Baniasta. Noista kolmesta on ihan tarpeeksi jo saatu tietoa niiden toimivuudesta.

 

[459]

 

[459]

Maukasta..

Ensviikolla lähden kisaamaan teidän kunhan tulee A64 X2 3800+

Se onkin ihan kiva nähdä miten se prosessori pärjää. On kuiteskin ihan samalta aikakaudelta kuin nämäkin rojut. Tietysti siihen aikaan oli vähän hintsusti tukea useamman säikeen ohjelmille, mutta antaapahan ton suiten ajaminen sillä prossulla jonkunmoisen näkemyksen siitä kuinka paljon/vähän siitä toisesta ytimestä oli siihen aikaan hyötyä.

Nää 770:t on nyt testattu ja kulkivat tosiaan silleen, että sieltä löytyi jälleen yksi selvästi paras yksilö. Kyseinen 3 GHz ylitys dokumentoitu yllä. Kolme rundia megan suppaa 3.01 GHz (16x188) 1.68 voltin jänniteellä. 1.6 voltin jännitteellä meni 2.99 GHz (16x187). Toisiksi paras yksilö meni 1.6 voltilla 2,91 GHz (16x182), kolmansiksi paras 2,85 GHz (16x178) ja huonoin 2,83 GHz (16x177). Huonoin yksilö meni jännitteet tapissa 2,88 GHz (16x180) mutta eipä siitä ole iloa kun löytyi kaksi selvästi sitä parempaa yksilöä. Olivat kuitenkin kaikki vähintään yhtä nopeita kuin paras allekirjoittaneen 760:istä.

Perkele kun olis löysää rahaa niin vois ostaa muutaman 780:n testiin josko olisivat vielä näitä parempaa biniä mutta sisäinen ääni kertoo, että rahalle saatava hyöty alkaa olemaan varsin heikkoa luokkaa kappalehinnan ollessa 15 € luokkaa. Etenkään, kun emolevystä ei sitä kerroinsäätöä löydy jonka avulla saisi kunnon väylät ja kunnon kellot samaan syssyyn!

 

[459]

Tuo myyjä lupasi mukaan 2x1 kapulat, tiedä sitten mitä ovat.. pitäisiköhän silti pistää kolvi kuumaksi ja juotella 3.3.v modit?


Tollanen 3GHz on erittäin herkku

Ajetaanpahan sitten jotain testejä A64 dual vs nopea PM?

Ajelen noi suitet tolla prossulla jossain vaiheessa. Ei mene varmasti koko settiä niillä kelloillä lävitte, joku vähän yli 2.9 GHz veikkaan että jaksaa mennä koko setin. Samalla sapluunalla meinasin vetää ku aikasemmatkin testit. Juottelen sitten 3.3v modit ku ne on ajettu.

 

[459]

Metsästäkää miulle jostain Asus P4C800-E Deluxe! eBaysta saa mutta maksaa aivan v*tusti paljon liikaa. Terv. nimim. "kerroinsäätö ois kiva".

https://bbs.io-tech.fi/threads/asus...-4-socket-478-emolevy-dothan-leikkeihin.4252/

 

[459]

Ajelin kaikki testit Banias 1.3:lla, parhaalla Pentium M 760:lla ja parhaalla Pentium M 770:lla tappiin asti kellotettuna. Tässä tuloksia. 770:n pudotin suoraan megan supan läpäisselltä 189 väylältä 186 väylälle ja rullasi kaatumatta setin 2965 MHz taajuudella lävitte. Hyvässä lykyssä olisi mennyt varmaan pykälää isommallakin väylällä lävitte, mutta jos 760:n kellotustestit yhtään suhteutuvat tuohon niin joku softa olisi varmaan kaatunut.

Tässä alkaa nyt olemaan laskentateho vuoden 2005 setupille ns. kohdallaan. Z50:n 3.6 GHz Northwood on aivan totaalinen vastaantulija. OP on onnistunut rikkomaan kuvalinkit omiin tuloksiinsa, joten ne eivät ole valitettavasti nähtävissä. Kyyti alkaa kuitenkin olemaan näillä kelloilla sitä luokkaa, ettei Athlon 64:llakaan taida kovin montaa testiä olla jossa se pärjäisi paremmin.

Kirjallinen versio aiheesta, jos joskus kuvalinkit sattuvat kosahtamaan:

Pentium M 770 - SL7SL - 2.96 GHz (16x185,31) - 1.68 V - Asus P4GPL-X/CT-479 - Zalman CNPS7000C-AlCu - 2x512 Mt DDR 2.5-3-3-8 - Radeon X800XL (stock clocks) - Kingston 60 GB SSD

Superpi 1M 27.547
Superpi 8M 6:19.422
Superpi 32M 30:03.203
PCMark total 5779
PCMark CPU 4789
PCMark Memory 3073
PCMark GFX 4165
PCMark HDD 18248
3DMark05 Total 5463
3DMark05 CPU 4780
3DMark06 Total 1877
3DMark06 GPU 935
3DMark06 CPU 1256
Cinebench R11.5 CPU 0.70

Seuraavaksi voisi koittaa Asusin sivuilta löytynyttä uudempaa Beta BIOSia ja täräyttää 3.3v johdon muisteille. Pitäisi ainakin kireämpien asetusten auttaa Superpi-tuloksiin, jotka etenkin isommilla testeillä häviävät 300 MHz pienemmillä kelloilla mutta suuremmalla väylällä pyörivälle Pentium M 740:lle.

 

[459]

Otin Wellerin kauniiseen käteen ja...

Rakkain terveisin, BH-5 UTT-kepit 3.3v volttimodilla ja kunnon muistiasetuksilla. Megan suppa 26.129@3013 MHz (16x188, 2-2-2-5 1:1). Ja nyt on nimittäin sellanen suicide screenshot että menee just tasan kerran ton supan läpi. Toisella ajolla kaatuu kone niin että ryminä käy! Paremman suorituskyvyn metsästäminen edellyttäisi tosiaan emolevyä, jolla voi laskea kerrointa.