Hieman oli sateinen päivä. Kylvötyö ei käynnissä. Kiirettähän ei ole ja vappu olisi varsin aikainen hetki tällä vyöhykkeellä. 10.5. tai 15.5. on ihan normaali.
Kasvukauden pituus on rajallinen ja epävarma. Tämähän liittyy myös lajikevalintaan, ja toki viljelykasvilaji määrää sitäkin enemmän. Ihanteellista olisi, että sadon kypsymisaika olisi selkeästi lyhyempi kuin mahdollinen kasvukausi, jolloin erilaiset viivästykset ja epävarmuustekijät ovat enemmän pelattavissa eikä niin vähäinen sään temppuilu pilaa satoa. Vaikkapa satoisimmat vehnät tarvitsevat muiden tekijöiden ohella huomattavan pitkän kauden jolloin mikään ei oikein saisi kusta, jotta täysi potentiaali saadaan hyödyksi - eikä kovin pahasti saisi kusta, jotta edes saadaan kohtalainen sato, siinä missä vaatimattomampi lajike voi olla anteeksiantavampi. Muutenkin optimiolosuhteisiin tähtäävät tuotantopanokset ovat hyvin riskialttiit olosuhteiden sattuessa vähemmän optimaalisiksi. Sään ja geenien lisäksi siis lannoitus ja kasvinsuojelu(sekä siinä yhteydessä lisätty douppi) pitäisi olla kaikki tasapainossa. Keskinkertaisen tai hyvän sadon tavoittelu on varsin yleisen näkemyksen mukaan usein odotusarvoltaan varmempaa kuin huipputasoon pyrkiminen.
Ajettavat silppurit taitaa nykyään olla toinen suuri erilliskoneiden ryhmä puimureiden lisäksi.
Joo, siinähän ne yleisimmät. Silppuria en itse ole koskaan operoinut, sellaista hinattavaakaan. On olemassa myös
traktorilla vedettäviä leikkuupuimureita, mutta se on historiallinen kuriositeetti. Silloin kun pari vuosikymmentä sitten meillä päin vielä oli pieniä karjatiloja, rehusilppurit olivat kaikki traktorilla vedettäviä, mutta kaikki ikivanhatkin käyttöpuimurit olivat tietysti itsenäisiä koneita, kun pienen sellaisen sai jo romuraudan hinnalla. Hinattavan puimurin näin joskus jossain kuusen alla.
Silppureista(joilla siis tietysti korjataan nurmirehua) tuli mieleen sivujuonne. Useimmathan tietävät, että Suomessa ei viljellä maissia. Tämä käsitys voi asettua kyseenalaiseksi, kun näkee
Suomessa viljeltävän maissia. Kyseessä ei toki ole viljaksi kasvatus vaan myös silputen korjattava rehuviljely, vaikka ei nurmirehu.
Peltoviljelyn lisäksi myös tavaran käsittelyyn ja karjanhoitoon käytetään traktorien ohella tai sijasta "erikoiskoneita", vaikka tämä onkin jo vähän eri aihe. Esimerkiksi kurottajia, pienkuormaajia(
joita valmistetaan ihan uskottavasti Suomessa), trukkeja ja pyöräkoneita käytetään vaihteleviin bulkkitavaran(rehut, kuivikkeet, maa-ainekset) tai isojen kappaleiden(lavat, suursäkkipakkaukset ja valitettavasti raadot) siirtoon, jos moiseen erikoiskalustoon on ollut varaa. Samaa tai lähes samaa roolia erikoiskaluston puuttuessa täyttää tavallisimmin yleistraktorin kiinteänä tai puolikiinteänä varusteena oleva etukuormaaja. Tai jollain vielä köyhemmällä tai itarammalla menettelee pienempään käyttöön vanhanaikainen takakuormaaja, joka siis ajaa samaa asiaa mutta perse edellä puuhun. Joskus metsätalouden synergiaetuna on erikoisempiin nostoihin käytössä puutavarakuormaaja, tai joillakin muusta syystä jokin varsinainen kappaletavaranosturi.
On myös olemassa etunostolaitteeseen pikakytkettäviä etukuormaajia, jotka miellän enemmän keskisen Euroopan suurtilatouhuksi. Ajatus on kai jotain sinne päin, että isolla pösöllä voi olla pienempiä(esimerkiksi 80-200 hevosvoiman) yleistraktoreita kiinteällä etukuormaajalla ja isompia suorituskykyisiä suurtraktoreita raskaisiin töihin ilman moista turhaa varustetta (työkoneita kytketään peltotyössä näiden molempiin päihin). Jälkimmäisiä oidaan näin tilapäisesti valjastaa täydentämään yleistraktorien laivuetta.
Jopas harhautui. Ehkä seuraavaksi niistä kevään maanmuokkauskoneista edes jotain. Tai kylvöstä.