Julkisia hankintoja - menikö oikein vai vetikö hyväveli-verkosto omaan taskuun?

[hkultala]

Tein ketjun sitä varten että voidaan keskustella julkisista hankinnoista erillään muusta politiikasta.

Tämän ketjun tarkoitus on normaalin puoluepolitiikkatappelun (vasemmisto vs oikeisto, progressiivit vs konservatiivit) sijaan panostaa enemmän yksittäisistä hankinnoista tapauskohtaiseen keskusteluun - onko jotkut tietyt hankinnat järkevää vai huonoa veronmaksajien rahojen käyttöä, ja menikö hankinnat sääntöjen mukaan vai puliveivattiinko kulissien takana hankintoja hyväveli-verkoston kavereille

 

[hkultala]

Eilen Espoon kaupunkin päätti rakentaa Oittaan uimarannalle 158m2 kokoisen huoltorakennuksen, jonne tulee 12 vessaa, suihkutiloja, varastoja ja uimavalvojan tilat.

Hankkeesta tehtiin tarjouspyyntö

https://www.hankintailmoitukset.fi/fi/public/procurement/95908/notice/141126/details

Tarjouksia tuli viideltä yritykseltä. Halvin tarjous oli 985000(ALV 0%), ja kaupunginhallitus ehdotti sen hyväksymistä ja kaupunginvaltuustolta budjettia tähän.

Ilmeisesti tämä tarjous hyväksyttiin eilisessä kokouksessa.

Tästä kuitenkin nousi suuri valitus, että nyt rakennetaan "todella kallis pukukoppi". Eräs kansanedustaja laski tähän vielä ALVit päälle, vertasi neliöhintaa asuntojen hintaan ja dissasi somessa hanketta suureen ääneen, ja suuri osa ihmisistä luki tämän kansanedustajan kommentit ilman kritiiikkiä, ja asiaan perehtymättömässä ihmismassa alkoi korruptio-/hyväveliverkostosyyttely.

Tämä rakennus rakennetaan hiekkarannalle, mikä on hyvin huono rakennuspaikka perustusten kannalta. Lisäksi projektiin kuuluu itse rakennuksen lisäksi huomattava määrä kulkuväylien rakentamista ja maastonmuokkausta. Kustannusarviosta n. puolet on maanrakennustöitä.

Oittaa on hyvin suosittu virkistyspaikka, jossa talvella on todella paljon hiihtäjiä ja esim. kesäaikaan on päivittäin tuhansia kävijöitä, siellä ei kuitenkaan ole pysyviä julkisia vessoja, ainoastaan yksityisen ravintolan vessa sekä paikalle on tuotu jotain bajamajoja, ja se yksityinen ravintola on esim.nyt huhtikuussa kiinni joten tällä hetkellä siellä ei taida olla ollenkaan vessoja käytössä.

Miljoona kuulostaa summana paljolta, mutta se on vain n. 4 euroa per Espoon asukas, ja tuota virkistyspaikkaa kuitenkin käyttää merkittävä osa espoon asukkaista.

Se, että ilmeisesti valittiin viidestä tarjouksesta halvin ei myöskään vihjaa korruptioon.

Toisaalta, voi myös miettiä, että olisiko tuo rakennus kannattanut rakentaa vähän kauemmas rannasta/hiukan eri paikkaan, että olisiko sillä säästettyä huomattava määrä rahaa, jos sillä rakennuksen perustukset olisivat tulleet selvästi halvemmiksi. Että valittiinko rakennuksen tarkka paikka tyhmästi kustannuksista piittaamatta. Että tämän puolesta vihjaisi osaamattomuuteen tilaajan(kaupungin) puolelta.

 

[huglo]

Sellainen firma kuin Lekolar pitäisi penkoa perin pohjin, että keitä siellä on taustalla ja paljonko se onnistuu lypsämään ylimääräistä rahaa koulujärjestelmältä. Hesari taisi jotain kirjoittaakin mutta vähän ohueksi jäi.

 

[pasi-ipa]

Miljoona kuulostaa summana paljolta, mutta se on vain n. 4 euroa per Espoon asukas, ja tuota virkistyspaikkaa kuitenkin käyttää merkittävä osa espoon asukkaista.

Tämä on aika huono oikeutus, sillä projekti ei ole ainutlaatuinen tuhlaamisessaan, eikä niiden rahoitus jakaudu tasaisesti jokaisen espoolaisen maksettavaksi.

Mitäs jos ostin jo oman mökin uimarantoineen, enkä halua käyttää yleistä rantaa? Miksi minun pitää maksaa muiden luksuksesta?

 

[RDennis]

Sellainen firma kuin Lekolar pitäisi penkoa perin pohjin, että keitä siellä on taustalla ja paljonko se onnistuu lypsämään ylimääräistä rahaa koulujärjestelmältä. Hesari taisi jotain kirjoittaakin mutta vähän ohueksi jäi.

Kyllähän yrityksen taustat on ihan julkisista lähteistä saatavilla. Ikeaan vahvasti liitännäinen omistajapohja. Mihinkä viittaat lypsämisellä? Kalusteet ainakin tiukasti kilpailtua tässä maassa.

 

[gintonic45]

Tämä on aika huono oikeutus, sillä projekti ei ole ainutlaatuinen tuhlaamisessaan, eikä niiden rahoitus jakaudu tasaisesti jokaisen espoolaisen maksettavaksi.

Mitäs jos ostin jo oman mökin uimarantoineen, enkä halua käyttää yleistä rantaa? Miksi minun pitää maksaa muiden luksuksesta?

Jep ja vaikka sinänsä kyseinen hanke olisi ihan asiallinen, hyvä hintainen jne. niin kannattaa ihan yleisesti varoa tuota "vain x euroa per asukas"-ajatusharhaa. Striimauspalvelut ja monet subsription-mallilla pyörivät sovellukset tai nettilehdet käyttävät samanlaista mallia ihmisten harhaanjohtamisessa jossa heidän palvelut on vain "1e per päivä" etc. Toki teknisesti väite on aivan oikein, mutta jos se 1e per päivä tai "4 euroa per asukas" menee satoihin tai tuhansiin pieniin vastaavanlaisiin hankintoihin niin aika äkkiä sieltä kumuloituu isompi kuluerä.

"Markassa on miljoonan alku" pitää paikkansa ainakin jos kyse on julkisesta rahan törsäämisestä.

 

[KeljuK]

Sellainen firma kuin Lekolar pitäisi penkoa perin pohjin, että keitä siellä on taustalla ja paljonko se onnistuu lypsämään ylimääräistä rahaa koulujärjestelmältä. Hesari taisi jotain kirjoittaakin mutta vähän ohueksi jäi.

Eikös Lekolarin "ongelma" ollut se että siellä on erittäin halpaa ja kilpailukykyisen hintaista tavaraa saatavana mutta verkkokauppa tarjoaa aina ensin niitä "tunnettuja merkkejä" /asiakkaat (eli perusopet joille noi tilaukset on pistetty) ei ymmärrä että koulukäytössä ei tartte EriKeeperiä vaan geneerinen valkoinen yleisliima on ihan yhtä hyvää tavaraa. EriKeeper sitten maksaa Lekolarilla tuplat mitä Prismassa, mutta vastaava tuote on hyvin halpa. Vihkoissa tais olla sama juttu, eli esim. sinikantinen ruutuvihko on kalliihko, mutta penkomalla myyvät myös ruskeakantista tms. joka on sitten todella halpa- ei noi kouluvihkot ole tarkoitettu arkistolaaduksi, vaan kertakäyttöiseksi. Mutta se pitää osata etsiä sieltä se halpisvaihtoehto.

 

[kibe]

Kyllähän yrityksen taustat on ihan julkisista lähteistä saatavilla. Ikeaan vahvasti liitännäinen omistajapohja. Mihinkä viittaat lypsämisellä? Kalusteet ainakin tiukasti kilpailtua tässä maassa.

Kilpailutus ei itsessään poista välistä vetoa tai hyvävelidiilejä. Mitä tulee hyväveliverkostoon, sen ongelma lienee se, että käytännössä siitä tietää hyvin pieni piiri. Itsekin ollut yrityksessä joka tekee kaupungille hommia ja sitä suhmurointia toki tehdään varsin avoimesti, laskuja virkamiesten kotiin tehtävistä töistä ympätään kouluille tms. Mutta tuota täytyy tehdä pitkään isolla mittakaavalla tai suututtaa omia esimiehiään tms että joku alkaa tarkastelemaan asioita.

 

[KeljuK]

..laskuja virkamiesten kotiin tehtävistä töistä ympätään kouluille tms.

No sitten kannattais ihan kansalaisena tehdä rikosilmoitus jos tiedät faktana että tuollaisessa teidän firma on osallisena. Ettet vaan sitten ole osarikollinen tai rikosten peittelijä jos ja kun homma paljastuu. Ja onhan niitä paljastunut aina välillä.

 

[kibe]

No sitten kannattais ihan kansalaisena tehdä rikosilmoitus jos tiedät faktana että tuollaisessa teidän firma on osallisena. Ettet vaan sitten ole osarikollinen tai rikosten peittelijä jos ja kun homma paljastuu. Ja onhan niitä paljastunut aina välillä.

Ei työntekijä ole vastuussa siitä mitä yritys tekee tai mitä sen tilaaja tekee. Yleensä työntekijä ei edes tiedä kuka laskuttaa ja ketä. Ja hyvin hankala on tuomita yrityksiäkään, kuten alemmasta näkyy. Ainoastaan päätekijät sai jotain tuomioita. Pienemmät koijaukset hankala todistaa eikä niillä ole muutenkaan vaikutusta mahdolliseen tuomioon. Ja ihan ohihuomiona tuo kyseinen kaupungin insinööri istuu linnassa muista kupruista. Mutta pienimuotoisesti tuota tapahtuu ihan kaikkialla.

Espoon kaupungin asiantuntijalle liki 4 vuoden vankeustuomio törkeässä lahjusjutussa – kaupunki jäi ilman vaatimaansa miljoonakorvausta

Espoon kaupungin Tilapalvelut-liikelaitoksen LVI-asiantuntijana työskennellyt Petri Tero Kristian Nissinen on saanut kolmen vuoden ja kuuden kuukauden...

www.lansivayla.fi

 

[jonniv]

Eilen Espoon kaupunkin päätti rakentaa Oittaan uimarannalle 158m2 kokoisen huoltorakennuksen, jonne tulee 12 vessaa, suihkutiloja, varastoja ja uimavalvojan tilat.

Hankkeesta tehtiin tarjouspyyntö

https://www.hankintailmoitukset.fi/fi/public/procurement/95908/notice/141126/details

No nopealla vilkaisulla kustannus kyllä näyttää todella korkealta.. 158 neliön rakennuksesta puhuminenkin on melkoista sumutusta, kun vain n. 50 neliöä on lämmitettyä tilaa ja muu tila on kylmänä olevaa ja kesäkäytössä olevaa tilaa.. Lämmitettyjen tilojen toteusvaatimuskin on hyvin simppeli.

Mutta tietysti se on selvä, että nykyään kaikki remontointi ja rakentaminen maksaa Suomessa ihan järjettömästi.

Rakennuksessa on lämpimät wc-tilat sekä siivous- ja tekniset tilat (yhteensä noin 50 hym2) sekä kesäkäytössä olevat lämmittämättömät pukuhuoneet, ensiapu– ja valvomotilat (yhteensä n.69,5 hym2). Lisäksi rakennukseen liittyy jäte- ja varastokatos. Kokonaisala on n. 158 br-2.

WC- / lastenhoitotilat lämmitetään ilmalämpöpumpuilla ja sähkötoimisella lattialämmityksellä sekä varustetaan koneellisella tulo- ja poistoilmanvaihdolla. Kylmät huonetilat varustetaan koneellisella poistolla ja korvausilmaventtiileillä.

 

[Grazer]

Itse olen nyt ollut noin puolitoista vuotta julkisella puolella töissä rakennuttajana/valvojana ja vaikka hankintalain rajoja pääsääntöisesti kunnioitetaan, niin ongelma on siinä, että puitesopimustoimijoilla töitä teettäessä ei mitenkään kriittisesti tarkastella tuntimäärää/laskujen summaa työn tosiasiallisesti vaatimaan aikaan vaan lyödään vain leima päälle laskuun.

Itselläni oli viime vuonna tilanne, että heitin melkein suorilta yhden puitetoimijoistamme ulos, kun laskutus levähti heillä täysin käsistä. Pitkin alkuvuotta seurailin jo että aika suuria laskuja tulee, mutta en siinä tilanteessa pystynyt varmasti toteamaan että menee ylilaskutuksen puolelle kun työkohde oli aika hankala ja joutui henkilökuntaa ja asiakkaita väistelemään. Sitten kesällä tuli myöskin tuntitöinä tehtäväksi eräs hanke, jonka toteutuksen kustannusarvioksi laskin löyhästi ~15 000 - 20 000 EUR ja lopulta urakoitsija yritti tuosta muistaakseni melkein 30 000 euroa. Ilmoitin tuosta että nyt on sellaisia tuntimääriä että ei mene läpi.

Ensin kovasti pahoiteltiin, firman toimari otti luonnollisesti niskoilleen syyt siitä, että ei ollut kiinnittänyt riittävästi huomiota työn ohjaukseen. Töiden nokkamieheltä kun kyselin tunneista niin hän totesi vain että ei hän niihin osaa kantaa ottaa, hän on aina vain lähettänyt tuntilistat esimiehelleen. Eli nokkamies, jolla ei ole kykyjensä puolesta minkäänlaista edellytystä toimia nokkamiehenä. Noh, ensin tuli ehdotus että käykö, jos laitetaan hyvitys -120 h. Totesin että ei riitä, otetaan puolet pois niin päästään neuvottelemaan. Noh, seuraavaksi tuli ehdotus että käykö -300 tuntia. Se jäi joitakin kymmeniä tunteja alle vaatimukseni, mutta totesin että jotta saan homman helpommin maaliin, niin menköön. Eli tuossa kohtaa urakoitsija itsekin epäsuorasti myönsi reilun ylilaskutuksen, kun noinkin helposti vedettiin melkein puolet tunneista pois. Tässä oli varmasti myös se kuvitelma, että kun nyt antaa tuon alennuksen, niin hommat jatkuvat kuten ennenkin ja sen saa pikkuhiljaa kerättyä takaisin laskutuksessa.

Jotensakin koomisinta tilanteessa oli, että kyseessä oli hoiva-alan kohde ja kun menin sinne työn alettua ensimmäistä kertaa valvontakäynnille viikon kuluttua töiden alkamisesta ja katsoin että hiukan verkkaisesti on homma lähtenyt liikkeelle. Ajattelin että kyselenpä siinä hoitajilta että miltä heidän silmiinsä työnteko on näyttänyt. Ennen kuin ehdin tehdä aloitetta, tuli yksi hoitajista kysymään minulta että olenko tässä hankkeessa valvojana. Vastasin myöntävästi ja kysyin että eikö nämä asentajat ole tehneet töitä täällä. Vastaus oli että näin hoitoalan ihmisen näkökulmasta ainakin näytti vähän verkkaiselta, kun usein oli niin että yksi ihminen seisoi tikkailla ja kaksi hengasi muuten vaan tikkaiden vieressä.

Käytännössä noiden kevään epäilyjen ja tuon kuprun jäljltä oli itselleni jo selvää, että tuollainen urakoitsija joutaa lähtemään ja tästä esimiehelleni sanoinkin että heitetään pois. Homman viimeistelikin sitten toinen työ, jota sama urakoitsija teki. Olin tuohon taas kerran löyhästi sähköurakan yksikköhintoja käyttäen laskenut kustannusarvioksi noin 12 000 EUR ja lopputuloksena urakoitsija yritti laskuttaa noin 25 000 euroa. Tuossa kohtaa ei enää hyvityksen saaminen ollutkaan yhtä helppoa kuin aiemmin, kun taisi urakoitsija itsekin tajuta, että game over. Tuosta sovin lopuksi esimieheni kanssa, että hyväksytään ylihintainen noin 20 000 euron kustannus jotta saadaan homma pakettiin eikä tarvitse oikeuteen lähteä. Kuittasin että ehdotettu hyvitys ok ja ilmoitin että hyvitys ok ja toistaiseksi kaikki muu ko. urakoitsijan tekemä homma holdiin. Kun hyvitys oli saatu, ilmoitin urakoitsijalle että voitte pakata työkalunne ja palauttaa avaimet, tämä oli tässä. Jotain ko. yrityksen toimari oli esimiehelleni asiasta tuon jälkeen kitissyt, mutta itseni ei tarvinnut aiheeseen tuon jälkeen palata.

Tässä jälkimmäisessä tilanteessa oli puolestaan raksapuolen mestari ihmetellyt sitä, että työmaalla oli kuusi sähkömiestä, vaikka työmäärän puolesta kaksi olisi riittänyt ja koska homma ei ollut iso, niin lopputulos oli juurikin että noin kaksi miestä teki töitä ja muut hengasi muuten vaan mukana. Itse väitän että yrityksen johdon on tuo tilanne pitänyt tietää ja olisivat helposti voineet homman pitää aisoissa, mutta luultavasti lähtöolettama oli että julkinen toimija plus laskujen hyväksyjänä vasta vähän aikaa ko. toimijalla töissä ollut henkilö, niin kyllä kaikki menee läpi. Ei mennyt ja se kostautui nyt koko asiakkuuden päättymisenä.

 

[nopeehopee]

Itse olen nyt ollut noin puolitoista vuotta julkisella puolella töissä rakennuttajana/valvojana....

Kiitos ja kumarrus tälle toiminnalle, itse työskentelen myös alalla ja ainahan se kirpaisee kun näkee miten huolettomasti omia verovaroja käytellään.

 

[Centteri]

Onhan näitä osin hämäriä hankintoja. Yksi tällainen oli Keravan jumppakepit jota ei oltu kilpailutettu. Kaupunki selvisi huomautuksella tästä.

Jumppakepit olisi pitänyt kilpailuttaa – Kerava selvisi huomautuksella | Kuntalehti

kuntalehti.fi

 

[aukusti]

Onhan näitä osin hämäriä hankintoja. Yksi tällainen oli Keravan jumppakepit jota ei oltu kilpailutettu. Kaupunki selvisi huomautuksella tästä.

Jumppakepit olisi pitänyt kilpailuttaa – Kerava selvisi huomautuksella | Kuntalehti

kuntalehti.fi

Jumppakeppejä ja jumppavideoita 110k hinnalla, myyjä kaupunginjohtajan salikaveri

Se on kate mikä kannattaa.