IP V6, multicasting, reititys, käytännön hyödyt

[golemus]

IP V6 on tehnyt kummallisen pitkään tuloaan ja esim. Suomessa on edelleenkin merkittäviä toimijoita (Esim. Elisa kiinteät laajakaistat), jotka eivät sitä tue.

Mitä olen yleistä keskustelua seurannut niin moni IT-admin näkee ainoan hyvän syyn päivittää vasta jos/kun osoitteet loppuvat.

IP V6:n ainoa isompi merkittävä parannus vaikuttaisi (ainakin mun silmiin) olevan parempi multi cast support.

Onko kellään mitään kokemusta käytännön tilanteista, joissa siitä on ollut isoa hyötyä? ChatGPT väittää seuraavia: Video Streaming / IPTV, Online Gaming, Financial Market Data distribution.


Mietin esim. tilannetta jos on joku poikkeuksellisen suosittu netti striimaaja, hän tuottaa kotoota videostreamin, jolla on vaikka 10 000 samanaikaista katsojaa. En tiedä reitityksestä kovin paljoa, mutta oletan että tyypillisessä skenaariossa ensiksi menee ihan normaali striimi jonnekin Twitchin tai Youtuben serverille ja vasta sieltä lähtee multicast eteenpäin, jolloin tilanne ei ole kuluttajan ongelma.

Mutta jos netti striimaaja ei käytä youtubea tai twitchiä vaan suoraan multicastaa kotikoneelta 10 000 katsojalle videostreamin, nii onko tää se tilanne, jossa IP V4 vetäisi tavallisen reitittimen tukkoon, mutta IP V6:lla toiminta jatkuisi smoothisti?

 

[Karhu III]

IPv6:n ainoa käytännön etu kuluttajille on loppumattomat IP-osoitteet.

Multicast ei toimi julkisessa internetissä eikä sovellu VoD-palveluihin muutenkaan.

 

[=JP=]

IPv6 Suomessa

Koska aiheelle ei ole vielä omaa lankaa, niin avataan. Jotain keskustelua on jo ollut Kuusitunneli keskustelussa. Mutta siinä yleistäminen on hieman off-topic. Mobiilissa taitaakin Suomessa jo toimia kaikilla (?) operaattoreilla IPv6. Mutta kiinteiden yhteyksien puolella on vielä huomattavia...

bbs.io-tech.fi

 

[golemus]

1. Onko kukaan vielä saanut Ip v6:sta toimimaan Elisan kuluttaja valokuitu laajakaista liittymissä? Jos olet niin kerro samalla mikä kaupunki ja mikä alue.

2. Sama kysymys muista Elisan kuluttaja laajakaista liittymistä (siis piuhaa pitkin tulevat).

3. Sama kysymys Telian:n kuluttaja laajakaista liittymistä (siis piuhaa pitkin tulevat).

4. Sama kysymys DNA:n kuluttaja laajakaista liittymistä (siis piuhaa pitkin tulevat).

 

[ErkkiK]

ipv6 toimii ainakin meillä Valokuitusen verkossa Telian liittymällä. Mitään käytännön hyötyä en tuosta vielä ole löytänyt, toki muurin logeja katsoessani suurin osa liikenteestä internetin suuntaan menee nykyisin ipv6 osoitteilla. Sisäverkossa tuo on hankalampi hyödyntää ja käytännössä sisäverkossa laitteiden välisissä yhteyksissä käytän edelleen pelkästään ipv4 osoitteita, koska muurisääntöjen teko vain on niin paljon helpompaa.

 

[Mco]

1. Onko kukaan vielä saanut Ip v6:sta toimimaan Elisan kuluttaja valokuitu laajakaista liittymissä? Jos olet niin kerro samalla mikä kaupunki ja mikä alue.

Elisan IPv6-toteutus etenee yhteystekniikka kerrallaan, ja tämä yllä oleva kattaa ainakin kaksi tekniikkaa omakotitalot (FTTH) ja kerrostalot (FTTB), joten pelkästä kaupungista ja alueesta ei voi välttämättä vetää suoraan johtopäätöstä toiminnasta.

 

[8540]

DNA:lla on toiminut kaikkialla melko tarkalleen vuosikymmenen, oletuksena käytössä eikä vaadi mitään toimenpiteitä. Itsekkin logeja ajoittain seurannut ja käytännössä kaikki liikenne menee IPv6:lla, paitsi palvelut jotka ovat vain IPv4:llä saatavilla, joita on ollut lähinnä Ylen käyttämät sisältöpalvelimet (kuten areenan data) ja muut julkishallinnolliset organisaatiot.

@ErkkiK Suosittelen sisäverkossa ottamaan käyttöön reitittimestä uniikit paikallisosoitteet (jenkiksi ULA, osoitteet alkaa fd), jotka vastaavat käytöltään ja tarkoitukseltaan IPv4:n sisäverkko-osoitteita. Tällöin palomuurin poikkeussäännöt on erittäin helppoja. Kun siihen yhdistää ip tokenin tai halutessaan määrittää tämän ULA:n manuaalisesti, saa käyttöön staattiset osoitteet sisäverkossa. Prefixi on jokatapauksessa ULAlla staattinen sisäverkossa, mikä on hyödyllistä esimerkiksi salliessa koko lähiverkko. Ip tokenin avulla tätä voi edelleen säätää laitekohtaisesti, joskin itse suosin autentikointia myös lähiverkossa. Myös yhteyden toiseen laitteeseen voi ottaa tokenisoidulla ULAlla, samoin kuin jos käytössä olisi staattinen lähiverkon IPv4-osoite.
Dynaamisin globaalein osoittein palomuuritus olisi toki haastavaa. Oli se sitten IPv4 tai IPv6.