Intelin uusi Xeon Platinum 8284: $15 000, 3,0 / 4,0 GHz ja 240 W TDP

[Kaotik]

Intel on päivittänyt sen suuremmitta fanfaareitta Xeon Platinum -sarjaansa uudella Cascade Lake-SP -arkkitehtuuriin perustuvalla 8284-prosessorilla.
8284 vastaa muutoin vanhempaa 8280-mallia, mutta prosessorin peruskellotaajuus on nostettu 2,7 GHz:istä 3,0 GHz:iin ja samalla TDP-arvoa on nostettu 205 watista 240 wattiin.
8284 on hinnoiteltu 15 460 dollariin, kun vanhemman 8280:n hinta on 10 009 dollaria.
8200-sarjan yläpuolelle sijoittuu vielä 9200-sarja, jossa käytetään kahta prosessorisirua suurempien ydinmäärien saavuttamiseksi.

Lähde: Intel Cascade Lake-SP: Xeons erhalten mehr Leistung durch höhere TDP

 

[Nerkoon]

Se on otettava rahat pois vielä kun voi ennen uusien EPYC mallien saapumista. Niiden tulon jälkeen noiden myynti voi olla heikohkoa.

 

[mRkukov]

peruskellotaajuus on nostettu 2,7 GHz:istä 3,0 GHz:iin ja samalla TDP-arvoa nostettu 205 watista 240 wattiin.

Eli ylikellotetaan jo serveripiirejäkin, jotta ei näytettäisi niin heikolta. Totuus: näytetään silti heikolta.

 

[S@ber]

10% kellotuksella 50% lisää hintaa

 

[kurkimies]

Kai tei meinaatte testata tätä?

 

[Kaotik]

Kai tei meinaatte testata tätä?

Kyllä me luotetaan että Sampsan kellottama Celeron piisaa jatkossakin io-techin pyöritykseen

 

[zepi]

Noita kaikista kalleimpia Inteleitä ei ole varsinaisesti tarkoitettukaan ”normaaleille” kuormille, vaan tolkuton hinnoittelu perustuu käsittääkseni siihen, että niillä ajetaan softia joiden lisensseissä on corekohtaisia hinnoiteltukomponentteja ja jotka maksavat jopa miljoonia vuodessa.

SAP:t, IBM:n, Oraclen ja vastaavien enterprise softat yms. tavaraa.

Intel tutkii varmaankin tarkasti tiettyjen softavendoreiden hinnoittelumalleja ja säätää näiden erikoisempien SKU:iden hinnoittelua niin, että se maksimoi omat tulonsa.

Jos joku Lufthansa (täysin hypoteettinen asiakas) ostaa esim. 3 kappaletta eri datacentereihin sijoitettavia 3-serverin quadprosessorisia klustereita pyörittääkseen jotain sap:n kylkeen pultattua lippukauppansa backendiä, se maksaa useita miljoonia vuodessa sap-lisenssejä, joissa hinnoittelussa on jonkinlainen per-core komponentti ja skaalautuminen servereitä lisäämällä on huonoa, niin 60 000€/datacenter lisähintaa esim. 5% suorituskykylisästä voi olla todella halpa hinta suhteessa koko platformin kustannuksiin

Ja jos kyseinen softa on vendorin toimesta tuettu ja testattu ainostaan Intelillä, niin se Epyciin vaihto ja uuden custom support sopimuksen neuvottelu tulee varmasti kalliimmaksi.

Sitten jos ajetaan jotain maailman standardeinta webbi-servereiden / containereiden virtualisointia / hostausta, niin Intelillä on paaaaaljon fiksummin hinnoiteltuja Xeon gold ja Silver tuotteita, joiden price/perf ratio on paljon kilpailukykyisempi Epycin kanssa.

Epyc2 tulee varmasti ajan kanssa muuttamaan tilannetta, mutta näiden softien tukisyklit ovat niin pitkiä, että kestää vuosia, ennenkuin AMD on oikeasti kaikissa tapauksissa mahdollinen valinta. Mutta eipä se AMD:lle ole edes tärkeää. Heille tärkeintä on olla kilpailukykyinen 80%:ssa tapauksissa. Nämä niche-erikoiskohteet kannattaa ottaa tähtäimeen sitten kun on enemmän resursseja.


Ja vastaavasti ne softat missä Epyc2:sen luontaiset edut ovat vahvoilla varmasti alkavat ensimmäisenä tukea sitä virallisesti.

 

[Baldrick]

Noita kaikista kalleimpia Inteleitä ei ole varsinaisesti tarkoitettukaan ”normaaleille” kuormille, vaan tolkuton hinnoittelu perustuu käsittääkseni siihen, että niillä ajetaan softia joiden lisensseissä on corekohtaisia hinnoiteltukomponentteja ja jotka maksavat jopa miljoonia vuodessa.

SAP:t, IBM:n, Oraclen ja vastaavien enterprise softat yms. tavaraa.

Intel tutkii varmaankin tarkasti tiettyjen softavendoreiden hinnoittelumalleja ja säätää näiden erikoisempien SKU:iden hinnoittelua niin, että se maksimoi omat tulonsa.

Jos joku Lufthansa (täysin hypoteettinen asiakas) ostaa esim. 3 kappaletta eri datacentereihin sijoitettavia 3-serverin quadprosessorisia klustereita pyörittääkseen jotain sap:n kylkeen pultattua lippukauppansa backendiä, se maksaa useita miljoonia vuodessa sap-lisenssejä, joissa hinnoittelussa on jonkinlainen per-core komponentti ja skaalautuminen servereitä lisäämällä on huonoa, niin 60 000€/datacenter lisähintaa esim. 5% suorituskykylisästä voi olla todella halpa hinta suhteessa koko platformin kustannuksiin

Ja jos kyseinen softa on vendorin toimesta tuettu ja testattu ainostaan Intelillä, niin se Epyciin vaihto ja uuden custom support sopimuksen neuvottelu tulee varmasti kalliimmaksi.

Sitten jos ajetaan jotain maailman standardeinta webbi-servereiden / containereiden virtualisointia / hostausta, niin Intelillä on paaaaaljon fiksummin hinnoiteltuja Xeon gold ja Silver tuotteita, joiden price/perf ratio on paljon kilpailukykyisempi Epycin kanssa.

Epyc2 tulee varmasti ajan kanssa muuttamaan tilannetta, mutta näiden softien tukisyklit ovat niin pitkiä, että kestää vuosia, ennenkuin AMD on oikeasti kaikissa tapauksissa mahdollinen valinta. Mutta eipä se AMD:lle ole edes tärkeää. Heille tärkeintä on olla kilpailukykyinen 80%:ssa tapauksissa. Nämä niche-erikoiskohteet kannattaa ottaa tähtäimeen sitten kun on enemmän resursseja.


Ja vastaavasti ne softat missä Epyc2:sen luontaiset edut ovat vahvoilla varmasti alkavat ensimmäisenä tukea sitä virallisesti.

Halpaa joo. Varsinkin, kun suorituskykyparannukset katoaa pelkkiin tietoturvapäivityksiin...

 

[Nerkoon]

Kyllä me luotetaan että Sampsan kellottama Celeron piisaa jatkossakin io-techin pyöritykseen

Väkimääräkin on kasvanut, niin eikö Sampsan kohta pitäisi laittaa vähintään 1000 sarjan rusina alle kun se Celeroni on kuvien perusteella jo ihan liekeissä?

 

[Dimmu]

Minkähänlaisella jäähyllä näitä jäähytetään, jos näitä laitetaan palvelin räkkeihin?

 

[mRkukov]

Väkimääräkin on kasvanut, niin eikö Sampsan kohta pitäisi laittaa vähintään 1000 sarjan rusina alle kun se Celeroni on kuvien perusteella jo ihan liekeissä?

Mitä suotta. Sampsa vain asentaa turbo-napin ja painaa sen pohjaan.

 

[Nerkoon]

Minkähänlaisella jäähyllä näitä jäähytetään, jos näitä laitetaan palvelin räkkeihin?

Suurempi ongelma on se, että sähkö muodostaa valtavan osan palvelimen elinkaarikustannuksista. Tuollainen hyppäys kulutuksessa näkyy melkoisena lisäyksenä sähkölaskuun elinkaaren aikana ja se taas vähentää prosessorin houkuttelevuutta.

 

[FlyingAntero]

On siinä ytimillä hintaa, kun noin 550$ jää per core hinnaksi . Eikö tämä ollut 28/56 prosessori?

 

[Kaotik]

Minkähänlaisella jäähyllä näitä jäähytetään, jos näitä laitetaan palvelin räkkeihin?

Yleensä passiivisilla siilillä ja koko palvelinräkin läpi puhalletaan ilmaa niin paljon että piisaa. Äänentuotto ei ole tuossa maailmassa ongelma.

On siinä ytimillä hintaa, kun noin 550$ jää per core hinnaksi . Eikö tämä ollut 28/56 prosessori?

On juu.

 

[svk]

Intel® Xeon® Platinum 8284 Processor (38.5M Cache, 3.00 GHz) Product Specifications

Intel® Xeon® Platinum 8280 Processor (38.5M Cache, 2.70 GHz) Product Specifications


Kattelin Intelin sivuilta mahdollisia eroja kellotaajuuden lisäksi, niin huomasin tässä uudessa olevan Korkeimman sallitun lämmön olevan(?) selkeästi matalampi

Case Temperature is the maximum temperature allowed at the processor Integrated Heat Spreader (IHS).

Voiko joku hieman paremmin perillä oleva selittää mistä tämä voisi johtua?

 

[zepi]

Intel® Xeon® Platinum 8284 Processor (38.5M Cache, 3.00 GHz) Product Specifications

Intel® Xeon® Platinum 8280 Processor (38.5M Cache, 2.70 GHz) Product Specifications


Kattelin Intelin sivuilta mahdollisia eroja kellotaajuuden lisäksi, niin huomasin tässä uudessa olevan Korkeimman sallitun lämmön olevan(?) selkeästi matalampi
Voiko joku hieman paremmin perillä oleva selittää mistä tämä voisi johtua?

Mitä suurempi lämpöteho, sitä korkeammalla lämmöllä itse ydin ja sen hotspotit käyvät, vaikka heatspreaderin lämpö pidettäisiin vakiona.

Todennäköisesti Tcasea on laskettu, jotta itse ytimet pysyvät about samoissa lämmöissä tai jopa viileämpänä kuin aikaisemminkin.

 

[TommiZeliard]

Suurempi ongelma on se, että sähkö muodostaa valtavan osan palvelimen elinkaarikustannuksista. Tuollainen hyppäys kulutuksessa näkyy melkoisena lisäyksenä sähkölaskuun elinkaaren aikana ja se taas vähentää prosessorin houkuttelevuutta.

Kulutus on kasvanut edeltäjään nähden noin 35 W. Tuulettimien kulutus huomioiden sähköä mennee noin 50 W edeltäjää enemmän per prossu. Se maksaa pyöreästi 50 € per vuosi lisää 24/7 -käytössä. Ei kuulosta minun korvaan kovin merkittävältä, kun yhden prossun hinta on yli 15000 dollaria. Pelkkä hinnankorotuskin oli 5000 dollaria. Ei kai näitä sentään sataa vuotta käytetä.

 

[Nerkoon]

Kulutus on kasvanut edeltäjään nähden noin 35 W. Tuulettimien kulutus huomioiden sähköä mennee noin 50 W edeltäjää enemmän per prossu. Se maksaa pyöreästi 50 € per vuosi lisää 24/7 -käytössä. Ei kuulosta minun korvaan kovin merkittävältä, kun yhden prossun hinta on yli 15000 dollaria. Pelkkä hinnankorotuskin oli 5000 dollaria. Ei kai näitä sentään sataa vuotta käytetä.

Noita isocoreisia palvelimia vaan menee datakeskuksiin melkoisia määriä ja vaikka se yksi palvelin vetäisi vain sen 50 taalaa enemmän sähköä, niin sen kertominen vaikka tuhannella onkin jo aika lailla eri homma. Ja unohdat, että se lisää myös jäähdytyskuluja eli summa on paljon enemmän kuin tuo 50 taalaa

 

[TommiZeliard]

Noita isocoreisia palvelimia vaan menee datakeskuksiin melkoisia määriä ja vaikka se yksi palvelin vetäisi vain sen 50 taalaa enemmän sähköä, niin sen kertominen vaikka tuhannella onkin jo aika lailla eri homma. Ja unohdat, että se lisää myös jäähdytyskuluja eli summa on paljon enemmän kuin tuo 50 taalaa

Silloin kerrotaan myös se $15000 tuhannella. Hankintahinta 15M vs. lisäsähkö 0,15M kolmessa vuodessa. Näkyy olevan 3v elinkaaren aikana yksi prosentti hankintahinnasta. Niin ja 5M hinnankorotusko maksettaisiin silmää räpäyttämättä, mutta joku 0,15M/3v lisäsähköstä on suurempi ongelma?

Laskin jäähdytykseen 15 W per 35 W, josta tuli se 50 W. Jos noita laitetaan se 1000 kpl, niin ylimääräistä lämpökuormaa pelkistä prossuista tulee 35 kW. Mun budjetilla jäähdytys saisi ottaa verkosta 15 W * 1000 kpl = 15 kW. Eikös 15 kW:a sähköä nappaava lämpöpumppu jäähdytä noin 35 kW:n teholla? Vielä vähemmän menee sähköä jäähdytykseen, jos puhalletaan vaan tuulettimilla lämpö pihalle.

Eli pysyn edelleen väitteessäni, että 35 watin sähkökustannus jäähdytyksineen on luokkaa 50 €/a, mikä on murusia vs. hinnankorotus $5000. Suhteet eivät muutu vaikka kerrottaisiin tuhannella prossulla.

 

[Nerkoon]

Silloin kerrotaan myös se $15000 tuhannella. Hankintahinta 15M vs. lisäsähkö 0,15M kolmessa vuodessa. Näkyy olevan 3v elinkaaren aikana yksi prosentti hankintahinnasta. Niin ja 5M hinnankorotusko maksettaisiin silmää räpäyttämättä, mutta joku 0,15M/3v lisäsähköstä on suurempi ongelma?

Laskin jäähdytykseen 15 W per 35 W, josta tuli se 50 W. Jos noita laitetaan se 1000 kpl, niin ylimääräistä lämpökuormaa pelkistä prossuista tulee 35 kW. Mun budjetilla jäähdytys saisi ottaa verkosta 15 W * 1000 kpl = 15 kW. Eikös 15 kW:a sähköä nappaava lämpöpumppu jäähdytä noin 35 kW:n teholla? Vielä vähemmän menee sähköä jäähdytykseen, jos puhalletaan vaan tuulettimilla lämpö pihalle.

Eli pysyn edelleen väitteessäni, että 35 watin sähkökustannus jäähdytyksineen on luokkaa 50 €/a, mikä on murusia vs. hinnankorotus $5000. Suhteet eivät muutu vaikka kerrottaisiin tuhannella prossulla.

Niinkuin joku viisas aikoinaan sanoi: Jos kuvittelet, että sentti ei ole rahassa mitattuna mitään, niin käy kysymässä asiaa Dellin sisäänostajalta...

 

[Griffin]

Halpaa joo. Varsinkin, kun suorituskykyparannukset katoaa pelkkiin tietoturvapäivityksiin...

Päivityksien tarpeellisuus riippuu täysin siitä, mitä siellä suoritetaan. Jos on joku suljettu (laskenta) systeemi / systeemi, joka ei aja ulkoisia scriptejä yms, niin eipä noilla sivukanavaongelmilla ole mitään merkitystä. Sitten taas jos on joku serveri, jossa on useita asiakkaita, jotka käyttävät siellä omia sovellutuksiaan, niin sitten on merkitystä.

 

[Griffin]

Minkähänlaisella jäähyllä näitä jäähytetään, jos näitä laitetaan palvelin räkkeihin?

Tiheä ripa (esim n40 mm korkea (tai 80 mm, jos 2 unitin laite)), jonka läpi painetaan rankasti ilman läjällä valvottuja tuulettimia, JOTKA PITÄVÄT ÄÄNTÄ! Ja jotka on senverta laadukkaita, että siitä huolimatta laakerit eivät yleensä hajoa. Tuularit on siis yleensä 40-80 millisiä kanssa.

 

[Latvus]

Tiheä ripa (esim n40 mm korkea (tai 80 mm, jos 2 unitin laite)), jonka läpi painetaan rankasti ilman läjällä valvottuja tuulettimia, JOTKA PITÄVÄT ÄÄNTÄ! Ja jotka on senverta laadukkaita, että siitä huolimatta laakerit eivät yleensä hajoa. Tuularit on siis yleensä 40-80 millisiä kanssa.

Ainakin 5 vuotta sitten kun olin mukana rakentamassa päivityksiä, niin siirtymä oli jo voimakkaasti vesijäähdytettyihin räkkeihin. Tiedä sitten oliko sillä tulevaisuutta. Itse en niihin serveri laitteisiin koskenut, vaan olin enemmän jäähdytyskoneiden ja rakennustekniikan kanssa tekemisissä.

Mitä tulee tuohon virinneeseen keskuteluun kustannuksista. Niitä datacentereitähän ei millään ilmalämpöpumpuilla jäähdytetä. Niissä ei riitä teho siirtää kylmää pitkiä matkoja, eikä kymmenien/satojen erillisten linjojen mahduttaminen keskuksen tiloihin ole monesti mahdollista. Pienemmissä serverikopeissa ne voi toimia, mutta tehot enemmänkin luokkaa 5-20kW. Isommissa keskuksissa vesi jäähdytetään keskitetysti vedenjäähdytyskoneella tai vaikka kaukokylmällä ja jaetaan keskuksessa yhdestä tai useammasta runkolinjasta. Suurin ongelma on mahduttaa entistä enemmän rautaa ja jäähdytystehoa samoihin tiloihin toiminnan tehostuessa. Veikkaisin ettei suurin kustannus ollut itsessään sähkö, vaan rauta ja sen vaatiman infra rakentaminen. Jos keskukseen pitää rakentaa vaikka 50kW lisä jäähdytys, tarkoittaa se parhaimmillaan satoja metrejä jäähdytyslinjoja läpi kerrosten ja seinien ja lisäksi johonkin tulee sovittaa suuremmat koneet/laihduttimet. Sitten pitää huolehtia vielä lisä sähkön jakelusta ja parhaassa tapauksessa varavoimasta/UPS-järjestelmistä. Toki jatkuvat käyttö/huoltokustannukset ovat hyvin merkittävä osa toimintaa, eikä niitä pidä väheksyä.

 

[Focus0]

Minkähänlaisella jäähyllä näitä jäähytetään, jos näitä laitetaan palvelin räkkeihin?

Tässä kuvaa esimerkkinä HP:n DL360 Gen10 räkkipalvelimen jäähdytyksestä.
Näissä mitä työstän parhaillaan on 2 x Xeon Platinum 8160:aa kiinni.
Ilmeisesti jäädytyksessä piisaa tehokkaampaankin malliin(prosessoriin) kun on sen verran järeää tekoa.

 

[Griffin]

Tässä kuvaa esimerkkinä HP:n DL360 Gen10 räkkipalvelimen jäähdytyksestä.
Näissä mitä työstän parhaillaan on 2 x Xeon Platinum 8160:aa kiinni.
Ilmeisesti jäädytyksessä piisaa tehokkaampaankin malliin kun on sen verran järeää tekoa.

Juuri tuota tarkoitin. Ilmavirta on noissa kova, tuularit pieniä, kun eivät 1 unitin laitteeseen isot mahdu ja ääni on melko huima (noita ei hullukaan kotona kävisi kuuntelemaan).

Varmasti osittain vesijäähdytettyjäkin löytyy, mutta sitten on todennäköisesti joku iso keskus, jonne tilataan rautaa, tyyliin satoja unitteja..