Intelin huhutaan nimeävän prosessinsa uudelleen kilpailutilanteen vuoksi

[Kaotik]

Yhdysvaltalainen Oregon Liven mukaan Intel tulee uudistamaan valmistusprosessiensa nimeämistä kilpailutilantene vuoksi.
Uutissivuston mukaan Intelin työntekijät ovat kertoneet yhtiön tuotantosiiven johtajiin lukeutuvan Ann Kelleherin ilmoittaneen viime viikolla nimeämissuunnitelmista.

Sivusto kysyi asiasta myös suoraan Inteliltä, joka kieltäytyi kommentoimasta asiaa. Yhtön edustaja kuitenkin totesi samalla, että alalla on hyväksytty laajalti se tosiasia, että nykyinen nanometrinimeäminen on paitsi epäjohdonmukaista, myös harhaanjohtavaa, eikä se kerro mitään esimerkiksi transistoritason parannuksista valmistusprosessissa.

Esimerkiksi TSMC on luopunut prosessiensa virallisissa nimissä nanometreistä, ja esimerkiksi yhtiön "7 nanometrin prosessin" nimi on todellisuudessa N7.

Lähteet: Intel Could Rename its Semiconductor Nodes to Catch Up with the Industry, What’s in a nanometer? Intel may renumber its chips

 

[identitettivaras]

Kuulostaa todella aprillipilalta. Mitä ihmeen väliä miksi jotain prosessia kutsutaan, ei sillä voi olla millinkään verran vaikutusta yhtään mihinkään.

 

[eternality]

Noni, saadaan vauhtia prosessikehitykseen kun jokanen plussa pudottaa nanometrin pois prosessin nimestä, ollaan n.5 vuodessa no negatiivisissa luvuissa.

 

[E.T]

Tuo uusiksi nimetty prosessi lienee sitten se millä Alder Lakekin tehdään...

 

[Kaotik]

Tuo uusiksi nimetty prosessi lienee sitten se millä Alder Lakekin tehdään...

Alder Laket tehdään 10 nanometrin parannetulla SuperFin prosessilla tämänhetkisellä nimeämiskäytännöllä.

 

[mRkukov]

Kuulostaa todella aprillipilalta. Mitä ihmeen väliä miksi jotain prosessia kutsutaan, ei sillä voi olla millinkään verran vaikutusta yhtään mihinkään.

Kyllä on. Moni ajattelee että 7 nm = 7 nm = 7 nm. Näin ei todellakaan ole.

 

[love_doctor]

Eikö kätevämpi olisi ilmoittaa teholukemana? Esim. 11900k olisi 433W. Jos vaikka käyttäjällä on 80+-virtalähde, jenkkilässä kulutus sähköverkosta olisi 541W. Säästyisi paljon sähköä näin ekologisina aikoina, jos vaihtaisi ison saunan sähkökiukaan inteliin.

 

[Raivo]

Eikö kätevämpi olisi ilmoittaa teholukemana? Esim. 11900k olisi 433W. Jos vaikka käyttäjällä on 80+-virtalähde, jenkkilässä kulutus sähköverkosta olisi 541W. Säästyisi paljon sähköä näin ekologisina aikoina, jos vaihtaisi ison saunan sähkökiukaan inteliin.

Varmaan muuten kiva idea mutta uutinen koskee valmistusprosessia, ei valmiita prosessoreita.

 

[Kizmo]

Ihan hyvä vain jos päästään lopulta eroon noista harhaanjohtavista nimistä, elektronimikroskoopilla jos vertaa vaikka TSMC 7 ja Intelin 14+++++++++ niin ei se ero niin valtava ole kuin numeroista kuvittelisi.

Vaikka nanometrit on mitä on niin kyllä se ero elektronimikroskoopin alla on erittäin merkittävä mutta ihmisiltä unohtuu ettei piirin rakenteet ole yksiulotteisia ja laskennallisti vertailu menee täysin väärin.

 

[hsalonen]

Tässähän voi olla monia ongelmia.

Esim. Jos prosessiluvut menee alaspäin ja seuraava prosessi on vaikka nimeltään Intel7P. Se on sitten kuitenkin sisäisesti 10nm ja huonompi kuin TSMC:n AMD:n 7nm prosessi. Se on vähän kuluttajien harhaanjohtamista, kun numerolla annetaan ymmärtää, että se olisi samalla tasolla. Tosin tätä tapahtuu jo nyt pienemmässä mittakaavassa.

Toinen esim. Jos prosessiluvut menee ylöspäin ja tulee Intel14Gen, joka on sitten sisäisesti 10nm ja siitä vaikka toinen parannus. Sitten tulee seitsemäs parannus Intelin 14nm prosessiin ja siitä käytetään nimeä Intel15Gen, joka sitten taas on huonompi kuin Intel14Gen, niin kuluttajia taas viedään kuin pässiä narussa.

En näe, että tästä tulee olemaan mitään hyötyä ja sillä nyt pyritään peittämään se fakta, että AMD on tässä edellä vielä ainakin tämän vuoden. Markkinointiosaston kehitelmä.

--

Kuten tässäkin ketjussa näkee, niin osalle ei ole edes selvä, mikä on valmistusprosessi ja varmaan omista kavereistani 50% ei osaisi sanoa prosessorinsa valmistusprosessia. Se ei ole tavalliselle kuluttajalle relevantti, mutta sillä voi arvuutella ytimien määrää ja energiankulutusta - tai niiden suhdetta.

 

[demu]

Tässähän voi olla monia ongelmia.

Esim. Jos prosessiluvut menee alaspäin ja seuraava prosessi on vaikka nimeltään Intel7P. Se on sitten kuitenkin sisäisesti 10nm ja huonompi kuin TSMC:n AMD:n 7nm prosessi. Se on vähän kuluttajien harhaanjohtamista, kun numerolla annetaan ymmärtää, että se olisi samalla tasolla. Tosin tätä tapahtuu jo nyt pienemmässä mittakaavassa.

Toinen esim. Jos prosessiluvut menee ylöspäin ja tulee Intel14Gen, joka on sitten sisäisesti 10nm ja siitä vaikka toinen parannus. Sitten tulee seitsemäs parannus Intelin 14nm prosessiin ja siitä käytetään nimeä Intel15Gen, joka sitten taas on huonompi kuin Intel14Gen, niin kuluttajia taas viedään kuin pässiä narussa.

En näe, että tästä tulee olemaan mitään hyötyä ja sillä nyt pyritään peittämään se fakta, että AMD on tässä edellä vielä ainakin tämän vuoden. Markkinointiosaston kehitelmä.

--

Kuten tässäkin ketjussa näkee, niin osalle ei ole edes selvä, mikä on valmistusprosessi ja varmaan omista kavereistani 50% ei osaisi sanoa prosessorinsa valmistusprosessia. Se ei ole tavalliselle kuluttajalle relevantti, mutta sillä voi arvuutella ytimien määrää ja energiankulutusta - tai niiden suhdetta.

Valmistuskapasiteetin ostajat /sirujen suunnittelijat kyllä tasan tarkkaan tietävät, minkä prosessin mukaista kapasiteettia ovat ostamassa. Piirit kuin pitää suunnitella tasan tarkkaan ostetun kapaisteetin mukaiselle prosessille.
Kuluttajat taas tekevät ostopääätöksen valmistusprosessilta valmistuvein tuotteiden mukaisesti - ei sen perusteella, millä prosessilla tuote on valmistettu.
No, asiaan vihkiytyneet voivat tehdä ostopäätöksiä prosessinkin mukaisesti, mutta ei se yhtään konkreettista lisäarvoa ostajalle tuo (virtuaalinen lisäarvo on jokaisen henkilökohtainen asia).

Tätä prosessien nimien feikkaamista tarvitaan lähinnä sijoittajille suunnattuja lehditötiedotteita varten. Sijoittajat (varsinkaan piensijoittajat) eivät yleensä hirveänä ymmärrä valmistusprosessien todellisesta tilasta tai niiden vertautumisesta kilpailijoiden valmistuprosesseihin.
Mutta kun (kuka tahansa) valmistaja kertoo (aivan riippumatta, missä vaiheessa viivanleveydessä kukin priosesi todellisuudessa tuotetaan):
- Olemme viime vuonna siirtyneet prosessista P14 kehittyneempään prosessiin P10, jossa tuotanto massatoimitusvaiheessa
- Tänä vuonna siirrymme prosessiin P7 (esituotanto jo käynnissä, samppelit toimitettu lukuisille asiakkaille)
- Kahden vuoden päästä prosessiin P5 (riskituotento jo käynnissä valikoiduilla asiakkailla)
- Kolmen vuoden päästä siirrymme prosessiin P3
- Viiden vuoden päästä valmistuvan Prosessin P2 tehtaan rakentamien on käynnissä
- Erittäin edistynyt prosessi P1 on suunnitteluvaiheessa, ja tuotanto käynnistyy arviolta 7 vuoden päästä

Niin onhan tällaista viestiä mukavampi kertoa sijoittajille kuin sitä, että viivanlevelyksissä on junnattu vuosia paikallaan (kun kilpailija koko ajan kertoo uusien prosessien käyttönotosta).

 

[mRkukov]

Vaikka nanometrit on mitä on niin kyllä se ero elektronimikroskoopin alla on erittäin merkittävä mutta ihmisiltä unohtuu ettei piirin rakenteet ole yksiulotteisia ja laskennallisti vertailu menee täysin väärin.

En näe, että tästä tulee olemaan mitään hyötyä ja sillä nyt pyritään peittämään se fakta, että AMD on tässä edellä vielä ainakin tämän vuoden. Markkinointiosaston kehitelmä.

Kumpa valmistajat alkaisivat kertoa prosesseistaan aina laskennallisen MTr/mm² arvon. Markkinointi voisi pitää omat pilipalinumeroinnit, mutta kunhan ilmoitettaisiin myös tuo todellinen toteutuva transistoritiheys.

Aikaisempi postaukseni samasta aiheesta:

Tekniikkasivujen pitäisi alkaa käyttämään jotain tällaista estimaattia artikkeleissaan, jotta todelliset erot näkyisi lukijoille:

5 nm lithography process - WikiChip

The 5 nanometer (5 nm) lithography process is a technology node semiconductor manufacturing process following the 7 nm process node. Commercial integrated circuit manufacturing using 5 nm process is set to begin sometime around 2020.

en.wikichip.org

MTr/mm² - WikiChip

MTr/mm² (mega-transistor per squared millimeter) is a transistor density unit that serves as a figure of merit in quantifying a process node. The metric makes use of a weighted system consisting of two typical standard cells found in most libraries - a very small NAND2 cell and a very large...

en.wikichip.org

MTr/mm²
37.22 - Intel 14nm++
51.82 - Samsung 10nm
52.51 - TSMC 10nm
91.20 - TSMC 7nm
95.08 - Samsung 7nm
100.76 - Intel 10nm
108.19 - TSMC 6nm
112.79 - Samsung 6nm
126.89 - Samsung 5nm
171.30 - TSMC 5nm (estimate)
237.18 - Intel 7nm (estimate)

E:

7nm vs 10nm vs 14nm: Fabrication Process - Tech Centurion

Everything about 7nm, 10nm and 14nm Fabrication Process of TSMC, Intel, and Samsung. Transistor Density & Ranking of different technology nodes.

www.techcenturion.com

@Sampsa voisi hyvinkin tehdä jonkun videon näistä prosesseista ja niiden "nm" nimistä.

 

[Kizmo]

Tuolla yksiulotteisuudella tarkoitin siis tätä asiaa:

Jos meillä on

valmistustekniikalla A valmistettu transistori, jonka mitat elektronimikroskoopin alla on 10 mittayksikköä x 10 mittayksikköä

valmistustekniikalla B valmistettu transistori, jonka mitat elektronimikroskoopin alla on 7 mittayksikköä x 7 mittayksikköä


Äkikseltään joku voisi sanoa että eihän tuossa ole suuri ero kysymyksessä, vain 30%. Mutta pinta-alana ero onkin sitten 49 pinta-alayksikköä vs 100 pinta-ala yksikköä jolloin tuo vain 30% pienempi onkin yli 50% tiheämpi

 

[demu]

Kumpa valmistajat alkaisivat kertoa prosesseistaan aina laskennallisen MTr/mm² arvon. Markkinointi voisi pitää omat pilipalinumeroinnit, mutta kunhan ilmoitettaisiin myös tuo todellinen toteutuva transistoritiheys.

Aikaisempi postaukseni samasta aiheesta:

@Sampsa voisi hyvinkin tehdä jonkun videon näistä prosesseista ja niiden "nm" nimistä.

Ei tuokaan MTr/mm² -arvo ole niin yksiselitteinen.
Se johtaisi siihen, että uudella prosessilla tehtäisiin ensin joku optimoitu DRAM tai SRAM -testierä, jolla saataisiin paljon suurempi transistoritiheys kuin monimutkaisemmalla logiikalla.
Ja sitten tästä tulisi uusi markkinointitotuus.

 

[Kaotik]

Tässähän voi olla monia ongelmia.

Esim. Jos prosessiluvut menee alaspäin ja seuraava prosessi on vaikka nimeltään Intel7P. Se on sitten kuitenkin sisäisesti 10nm ja huonompi kuin TSMC:n AMD:n 7nm prosessi. Se on vähän kuluttajien harhaanjohtamista, kun numerolla annetaan ymmärtää, että se olisi samalla tasolla. Tosin tätä tapahtuu jo nyt pienemmässä mittakaavassa.

Toinen esim. Jos prosessiluvut menee ylöspäin ja tulee Intel14Gen, joka on sitten sisäisesti 10nm ja siitä vaikka toinen parannus. Sitten tulee seitsemäs parannus Intelin 14nm prosessiin ja siitä käytetään nimeä Intel15Gen, joka sitten taas on huonompi kuin Intel14Gen, niin kuluttajia taas viedään kuin pässiä narussa.

En näe, että tästä tulee olemaan mitään hyötyä ja sillä nyt pyritään peittämään se fakta, että AMD on tässä edellä vielä ainakin tämän vuoden. Markkinointiosaston kehitelmä.

--

Kuten tässäkin ketjussa näkee, niin osalle ei ole edes selvä, mikä on valmistusprosessi ja varmaan omista kavereistani 50% ei osaisi sanoa prosessorinsa valmistusprosessia. Se ei ole tavalliselle kuluttajalle relevantti, mutta sillä voi arvuutella ytimien määrää ja energiankulutusta - tai niiden suhdetta.

TSMC:n "7 nanometrin" prosessi ja Intelin "10 nanometrin" prosessi ovat itseasiassa hyvin lähellä toisiaan ja se mitä Intel on ainakin aiemmin suunnitellut "7nm:ksi" on suurin piirtein TSMC:n "5 nanometrin" tasolla kooltaan.
Mihin siis perustat että vaikka Intel7P "10nm" olisi huonompi kuin TSMC:n "7nm" N7? Ja ihan samalla tavalla voidaan sanoa että TSMC:n tai Samsungin käyttämät "nanometrit" ovat kuluttajien harhaanjohtamista.

Ei tuokaan MTr/mm² -arvo ole niin yksiselitteinen.
Se johtaisi siihen, että uudella prosessilla tehtäisiin ensin joku optimoitu DRAM tai SRAM -testierä, jolla saataisiin paljon suurempi transistoritiheys kuin monimutkaisemmalla logiikalla.
Ja sitten tästä tulisi uusi markkinointitotuus.

SRAM taitaa olla ihan poikkeuksetta tälläkin hetkellä se mitä uusilla prosesseilla ekana valmistetaan

 

[mRkukov]

Ei tuokaan MTr/mm² -arvo ole niin yksiselitteinen.
Se johtaisi siihen, että uudella prosessilla tehtäisiin ensin joku optimoitu DRAM tai SRAM -testierä, jolla saataisiin paljon suurempi transistoritiheys kuin monimutkaisemmalla logiikalla.
Ja sitten tästä tulisi uusi markkinointitotuus.

The metric makes use of a weighted system consisting of two typical standard cells found in most libraries - a very small NAND2 cell and a very large SFF cell.

Tuo ottaa huomioon sekä pienimmät, että isoimmat osat ja luku määräytyy molempien avulla. Ei vain pienimmän komponentin.

Tuohan siis kehittyy prosessin kehittyessä. Alkuperäinen Intelin 14nm vs Intelin uusin 14nm## on eri tiheysarvoilla. Siksihän tuo olisi paras esittää jokaisen tuotegeneraation yhteydessä erikseen.

 

[demu]

TSMC:n "7 nanometrin" prosessi ja Intelin "10 nanometrin" prosessi ovat itseasiassa hyvin lähellä toisiaan ja se mitä Intel on ainakin aiemmin suunnitellut "7nm:ksi" on suurin piirtein TSMC:n "5 nanometrin" tasolla kooltaan.
Mihin siis perustat että vaikka Intel7P "10nm" olisi huonompi kuin TSMC:n "7nm" N7? Ja ihan samalla tavalla voidaan sanoa että TSMC:n tai Samsungin käyttämät "nanometrit" ovat kuluttajien harhaanjohtamista.

Ei kuluttajia johdeta harhaan feikkinanometreillä (tai ei ainakaan rationaalisesti ajattelevia kuluttajia).
Eivät kuluttajat osta transistoreja vaan valmiita tuotteita kuten prosessoreita, näytönohjaimia, muisteja, pelikonsoleita jne.
Näiden suoritusarvot (nopeus, kapasiteetti, tehonkulutus, lämpötila, äänekkyys jne.) ovat asioita, joilla lähes kaikki kuluttajat omat tuotteensa ostavat.
Tosin on toki olemassa suuri joukko PC:n päivittäjiä, pelikonsoleiden päivittäjiä jne, joille valmistajan tai komponenttisukupolven vaihtaminen ei ole aina kovin yksinkertaista muun raudan (tai konsolipelien) yhteensopivuuden säilyttämiseksi.
Sitten on myös suuri joukko leiriytyneitä faneja, jotka määrittävät tuotteiden parhaat ja heikot puolet ja tekevät ostopäätökset aivan omien kriteeriensä perusteella.

Kuluttajien valtavalle enemmistölle kuitenkin edullinen loppuasiakashinta on se ratkaisevin ostokriteeri (hinta/laatusuhteenkin jäävän tälle merkittävästi).

 

[vaappu79]

Ei kuluttajia johdeta harhaan feikkinanometreillä (tai ei ainakaan rationaalisesti ajattelevia kuluttajia).
Eivät kuluttajat osta transistoreja vaan valmiita tuotteita kuten prosessoreita, näytönohjaimia, muisteja, pelikonsoleita jne.
Näiden suoritusarvot (nopeus, kapasiteetti, tehonkulutus, lämpötila, äänekkyys jne.) ovat asioita, joilla lähes kaikki kuluttajat omat tuotteensa ostavat.
Tosin on toki olemassa suuri joukko PC:n päivittäjiä, pelikonsoleiden päivittäjiä jne, joille valmistajan tai komponenttisukupolven vaihtaminen ei ole aina kovin yksinkertaista muun raudan (tai konsolipelien) yhteensopivuuden säilyttämiseksi.
Sitten on myös suuri joukko leiriytyneitä faneja, jotka määrittävät tuotteiden parhaat ja heikot puolet ja tekevät ostopäätökset aivan omien kriteeriensä perusteella.

Kuluttajien valtavalle enemmistölle kuitenkin edullinen loppuasiakashinta on se ratkaisevin ostokriteeri (hinta/laatusuhteenkin jäävän tälle merkittävästi).

Tässähän on kyse enemmän mielikuva markkinoinnista. Se vaikuttaa jollain tasolla näki sitä tai ei.

 

[tom_gore]

Kyllä tälläkin foorumilla sekä kaveripiirissäni on porukkaa, jotka ei hoe mitään muuta kuin että AMDilla on 7nm prossut ja ne on siksi parempia. Ikään kuin se olisi ainoa syy siihen, että Intel on tällä hetkellä takaa-ajoasemassa.

Noh kattellaan taas tuossa syssymällä kun seuraava mittelö käydään Zen4 vs. Alder Lake. Veikkaan, että tasaista tulee olemaan. En osaa veikata voittajaa.

 

[FlyingAntero]

Eikö valmistusprosessit voisi nimetä jotenkin käytettävän tekniikan mukaan? Esim. TSMC:n N7 on käsittääkseni ensimmäinen FinFET EUV prosessi. N5 voisi olla sitten FinFET EUV v2 kuten Anandtech sitä tituleeraa.

• TSMC Details 3nm Process Technology: Full Node Scaling for 2H22 Volume Production

Starting off with TSMC’s upcoming N5 process node which represents its 2nd generation deep-ultraviolet (DUV) and extreme-ultraviolet (EUV) process node after the rarely used N7+ node

N3 taitaa olla edelleen FinFET mutta N2:n kohdalla voisi siirtyä jo GAAFET nimeämisen. Silloin ainakin olisi helpompi pysyä kärryillä eri valmistajien prosesseissa. Esim. Samsung siirtyy omassa "3nm" prosessissa GAAFET-tekniikkaan.

• Samsung kertoi lisätietoja ensi vuonna käyttöön tulevasta 3 nanometrin GAAFET-prosessista

 

[mRkukov]

Eikö valmistusprosessit voisi nimetä jotenkin käytettävän tekniikan mukaan? Esim. TSMC:n N7 on käsittääkseni ensimmäinen FinFET EUV prosessi. N5 voisi olla sitten FinFET EUV v2 kuten Anandtech sitä tituleeraa.

• TSMC Details 3nm Process Technology: Full Node Scaling for 2H22 Volume Production

N3 taitaa olla edelleen FinFET mutta N2:n kohdalla voisi siirtyä jo GAAFET nimeämisen. Silloin ainakin olisi helpompi pysyä kärryillä eri valmistajien prosesseissa. Esim. Samsung siirtyy omassa "3nm" prosessissa GAAFET-tekniikkaan.

• Samsung kertoi lisätietoja ensi vuonna käyttöön tulevasta 3 nanometrin GAAFET-prosessista

Muuten hyvä, mutta eri valmistajien EUV gen 1 ei vastaisi toisiaan. Moni kuluttaja kuitenkin näin ajattelisi pelkän nimen osalta. Ei sillä että tuo olisi mitenkään huono idea tai että olisi mitään parempaakaan keinoa.

 

[Kaotik]

Eikö valmistusprosessit voisi nimetä jotenkin käytettävän tekniikan mukaan? Esim. TSMC:n N7 on käsittääkseni ensimmäinen FinFET EUV prosessi. N5 voisi olla sitten FinFET EUV v2 kuten Anandtech sitä tituleeraa.

• TSMC Details 3nm Process Technology: Full Node Scaling for 2H22 Volume Production

N3 taitaa olla edelleen FinFET mutta N2:n kohdalla voisi siirtyä jo GAAFET nimeämisen. Silloin ainakin olisi helpompi pysyä kärryillä eri valmistajien prosesseissa. Esim. Samsung siirtyy omassa "3nm" prosessissa GAAFET-tekniikkaan.

• Samsung kertoi lisätietoja ensi vuonna käyttöön tulevasta 3 nanometrin GAAFET-prosessista

Samsungin ja TSMC:n 7nm:n EUV-prosessit taidettiin saada käyntiin aika samoihin aikoihin. Ja tuo ehdotelmasi jättää huomioitta kaiken muun kuin transistorien muodon (FinFET jne) ja valotustyypin (EUV), jättäen esimerkiksi prosessin koon täysin huomioitta.

 

[eternality]

Vertailumetriikoita on vaan liian monta että niitä mitenkään järkevästi voisi supistaa prosessinimiksi, ihan samalla tavalla kuin useimmissa muissakin tuotteissa. Järkevintä on vaan siirtyä brandinimiin, koska mikään järkevän pituinen prosessin nimi ei pysty ilmaisemaan kaikkia merkittäviä eroja eri prosessien välillä.

 

[Kautium]

Niistä tulee Ryzeneitä kaikista -->

Intel ostaa AMD:n - kauppahinta 85 miljardia euroa (aprillipila)

Sampsa kirjoitti uutisen/artikkelin: io-techin aprillipila 2021 / April's fool joke 2021 Intel on menettänyt viime vuosina rajusti markkinaosuuttaan kuluttajien keskuudessa työpöytäprosessoreissa sekä yrityskäytössä palvelinprosessoreissa. Perimmäisenä syynä Intelin vaikeuksiin ovat pitkään...

bbs.io-tech.fi

 

[mRkukov]

Niistä tulee Ryzeneitä kaikista -->

Intel ostaa AMD:n - kauppahinta 85 miljardia euroa (aprillipila)

Sampsa kirjoitti uutisen/artikkelin: io-techin aprillipila 2021 / April's fool joke 2021 Intel on menettänyt viime vuosina rajusti markkinaosuuttaan kuluttajien keskuudessa työpöytäprosessoreissa sekä yrityskäytössä palvelinprosessoreissa. Perimmäisenä syynä Intelin vaikeuksiin ovat pitkään...

bbs.io-tech.fi

Problem solved. RIP AMD.

 

[demu]

edit. siirretty aprillipilaketjuun

 

[Weega666]

Ihan hyvä vain jos päästään lopulta eroon noista harhaanjohtavista nimistä, elektronimikroskoopilla jos vertaa vaikka TSMC 7 ja Intelin 14+++++++++ niin ei se ero niin valtava ole kuin numeroista kuvittelisi.

Eihän se tosiaan ole jos katsoo noita virrankulutuksia Eli on se iso ero mutta tuo Intelin 10 nm on kyllä lähellä tuota 7nm prosessia kyllä. Hyvä esimerkki siitä miten sillä on väliä kun katsoo noita uusia Intelin prossuja ja niiden virrankulutusta joka korreloi lämpöön.

 

[hkultala]

Valmistuskapasiteetin ostajat /sirujen suunnittelijat kyllä tasan tarkkaan tietävät, minkä prosessin mukaista kapasiteettia ovat ostamassa. Piirit kuin pitää suunnitella tasan tarkkaan ostetun kapaisteetin mukaiselle prosessille.

Piirejä suunnittelevat insinöörit kyllä.

Mutta näiden pomojen pomot, jotka tekevät strategisia päätöksiä yhteistyökumppanien valinnasta eivät välttämättä tiedä, erityisesti silloin, kun kyseessä on firmat joiden varsinainen ydinbisnes ei ole niiden piirien tekeminen ja myyminen ulos, vaan firma tekee pääasialliesti jotain muuta mutta on "pystysuuntaan integroitunut" ja tekee myös omia piirejään osaksi isompia tuotteitaan.

Lisäksi rauta-aiheisissa tieteellisissä papereissa on ollut tapana ottaa mukaan korjauskertoimia prosessien välille, kun on verrattu eri valmistustekiikoille syntetisoituja piirejä, että voidaan verrata mikä olisi pinta-alojen tai energiankulutusten suhde samalla valmistusprosessilla. Yliopistopuolelta löytyy kuitenkin aika paljon tutkijoita, jotka eivät ole perillä valmistusprosessien todellisista mitosta vaan laskevat "korjauskertoimia" noiden mainosnanometrien mukaan, ja edes paperien arvostelijat eivät aina ole näistä perillä, ja tällöin tieteellisiin papereihin tulee helposti pahasti virheellisiä tuloksia.

Lisäksi ongelmana on vielä NDAt. Esim. Intel vaatii henkilökohtaisesti allekirjoitettua NDAta että pääsee ajamaan synteesejä heidän "10nm" prosessilleen(se, että firmoilla on keskenään geneerinen NDA ei riitä), ja lisäksi nuo NDAt saattaa vielä sisältää pykäliä, että samalla henkilöllä ei saa olla NDAta kilpailijan kanssa kilpailijan uusimmasta valmistusprosessista, jotta vertailuita ei päästä tekemään. TSMC ei ole tosin yhtä niuho kuin Intel näissä.

 

[love_doctor]

Lisäksi rauta-aiheisissa tieteellisissä papereissa on ollut tapana ottaa mukaan korjauskertoimia prosessien välille, kun on verrattu eri valmistustekiikoille syntetisoituja piirejä, että voidaan verrata mikä olisi pinta-alojen tai energiankulutusten suhde samalla valmistusprosessilla. Yliopistopuolelta löytyy kuitenkin aika paljon tutkijoita, jotka eivät ole perillä valmistusprosessien todellisista mitosta vaan laskevat "korjauskertoimia" noiden mainosnanometrien mukaan, ja edes paperien arvostelijat eivät aina ole näistä perillä, ja tällöin tieteellisiin papereihin tulee helposti pahasti virheellisiä tuloksia.

Ihan kohtuuden nimissä nuo tarkat tai millään tavalla oikean suuntaiset tiedot lienevät yrityssalaisuuksia tai NDA:n piirissä, joten varsinkin jossain Suomessa olisi tutkijan ilman yhteyksiä Intelin ja ARM:in ja vastaavien suuntaan muuta kuin arvailla jonkun designin skaalautuvuutta nykyaikaisilla prosesseilla. Tuo tilanne on tainnut huonontua tiedon avoimuuden osalta vielä viimeisen 10 vuoden aikana verrattuna vanhoihin aikoihin?

 

[Hellsinki]

eikö sen voisi uudelleen nimetä vaikka 14+++++++++++++

 

[E.T]

eikö sen voisi uudelleen nimetä vaikka 14+++++++++++++

Ehkä jollain Intelin markkinointipomolla kului +-näppäin loppuun sen jatkuvasta rämpyttämisestä ja sen takia pitää laittaa nimeäminen uusiksi...

 

[Weega666]

Ehkä jollain Intelin markkinointipomolla kului +-näppäin loppuun sen jatkuvasta rämpyttämisestä ja sen takia pitää laittaa nimeäminen uusiksi...

Ehkä jollain Intelin markkinointipomolla kului +-näppäin loppuun sen jatkuvasta rämpyttämisestä ja sen takia pitää laittaa nimeäminen uusiksi...

Vois olla vaikka 14 (*10) prosessi niin ei tarvitse näpytellä noita plussia perään eli seuraava olis sitten 14(*11) jne...

 

[mRkukov]

Vois olla vaikka 14 (*10) prosessi niin ei tarvitse näpytellä noita plussia perään eli seuraava olis sitten 14(*11) jne...

14nm###

 

[KoneenKokoaja]

Ei kai kukaan prosessoria hanki pelkästään sillä perusteella millä viivanleveydellä se on valmistettu vaan enemmänkin käytännön suorituskyky testien ja virrankulutuksen perusteella. Riippuen siitä haluaako egoilla sähkölaskun pienuudella vai päteä suorituskyvyllä.

Viivanleveys ja valmistusprosessien seuraamiset ovat enemmän relevantteja jos haluaa seurata puolijohdeteollisuuden kilpailua yleisemminkin. Jos tietää vähän eri valmistusprosesseista spekulointi kilpailunsuhteen on helpompaa, mutta käytännön ostopäätöksissä viivanleveydet ovat aika turhaa nippelitietoa. Samoin eri firmojen valmistusprosessien ominaisuudet ihan sama se on autokaupoillakin harvempaa kiinnostaa miten se auto on valmistettu vaan auton ominaisuudet.

 

[?..]

Ei kai kukaan prosessoria hanki pelkästään sillä perusteella millä viivanleveydellä se on valmistettu vaan enemmänkin käytännön suorituskyky testien ja virrankulutuksen perusteella. Riippuen siitä haluaako egoilla sähkölaskun pienuudella vai päteä suorituskyvyllä.

Viivanleveys ja valmistusprosessien seuraamiset ovat enemmän relevantteja jos haluaa seurata puolijohdeteollisuuden kilpailua yleisemminkin. Jos tietää vähän eri valmistusprosesseista spekulointi kilpailunsuhteen on helpompaa, mutta käytännön ostopäätöksissä viivanleveydet ovat aika turhaa nippelitietoa. Samoin eri firmojen valmistusprosessien ominaisuudet ihan sama se on autokaupoillakin harvempaa kiinnostaa miten se auto on valmistettu vaan auton ominaisuudet.

Niinpä. Ei voisi vähempää kiinnostaa prossun tekniikka tai sen fyysinen rakenne, kunhan teho-hinta-suhde on oikea.

Parasta olisi jos nimeäisivät vain Intel 1, Intel 2 jne.

 

[hkultala]

Ei kai kukaan prosessoria hanki pelkästään sillä perusteella millä viivanleveydellä se on valmistettu vaan enemmänkin käytännön suorituskyky testien ja virrankulutuksen perusteella. Riippuen siitä haluaako egoilla sähkölaskun pienuudella vai päteä suorituskyvyllä.

Viivanleveys ja valmistusprosessien seuraamiset ovat enemmän relevantteja jos haluaa seurata puolijohdeteollisuuden kilpailua yleisemminkin. Jos tietää vähän eri valmistusprosesseista spekulointi kilpailunsuhteen on helpompaa, mutta käytännön ostopäätöksissä viivanleveydet ovat aika turhaa nippelitietoa. Samoin eri firmojen valmistusprosessien ominaisuudet ihan sama se on autokaupoillakin harvempaa kiinnostaa miten se auto on valmistettu vaan auton ominaisuudet.

Ei ole olemassa mitään viivanleveyttä. Koko viivanleveydestä puhuminen on humpuukia.

 

[BlackWolf]

Ei ole olemassa mitään viivanleveyttä. Koko viivanleveydestä puhuminen on humpuukia.

Onhan viivalla leveys, isolla tussilla tulee paksumpaa kuin terävällä lyijykynällä

Mutta hupailut sikseen, eniten tässä huolettaa se, että onko tarkoituksellisesti aikomus alkaa puhumaan markkinointijargonia. Eli jatkossa kuluttajille ei aiota enää kertoa millä tekniikalla tuotteita tehdään ja varsinkin mitä se tekniikka pitää sisällään. Jos näin, niin ei hyvä. Jos taas nimeäminen vaihtuu vaihtumisen ilosta ja edelleen markkinointi ja informaatio tulee kuitenkin kuten ennen niin kai ne saa kutsua niitä tekniikoitaan miksi tahansa huopatossuiksi tai tumpuiksi.

PS. Luin otsikon ensin väärin ja ehdin innostua, että jumankekka nyt Intel vaihtaa prosessoriensa nimeämisen joksikin järkeväksi, no hemmetti oliki prosessi.

 

[micko]

Jonnet ei muista kun Intel luopui megahertzeistä prosessorien mallimerkinnöissä ja korvasi ne jollakin geneerisellä vertailuluvulla. Oli melkoinen älämölö muropaketissakin siitä, miten nyt harhautetaan kuluttajaa tällä uudelleennimeämisellä.

 

[Walla]

Jonnet ei muista kun Intel luopui megahertzeistä prosessorien mallimerkinnöissä ja korvasi ne jollakin geneerisellä vertailuluvulla. Oli melkoinen älämölö muropaketissakin siitä, miten nyt harhautetaan kuluttajaa tällä uudelleennimeämisellä.

Eikös se ollut AMD joka tuon ensin teki, kun P4 :ssa oli paljon hertsejä, mutta suhteesa vähän suorituskykyä.

Muuten toki yhtenäväisyyksiä on, ja se pohjatotuus pitää sinänsä paikkansa, prosessorien suorituskykyä ei voi suoraan päätellä kellotaajuudesta tai nanometrimäärästä.

Sinänsä en kyllä näe, että tässä juuri kuluttajia harjaan johdettaisiin. Kuinka moni kuluttaja edes tietää prossorinsa valmistusprosessin tai sen onko pienempi vai isompi luku parempi?

 

[E.T]

Mutta hupailut sikseen, eniten tässä huolettaa se, että onko tarkoituksellisesti aikomus alkaa puhumaan markkinointijargonia. Eli jatkossa kuluttajille ei aiota enää kertoa millä tekniikalla tuotteita tehdään ja varsinkin mitä se tekniikka pitää sisällään.

Kyllä tässä on vähän sellainen ikävä lemu ilmassa, että Intel ei olisi pääsemässä 14nm:stä eroon (/tietävät että 7nm nodekin tulee viivästymään) vielä vähään aikaan ja sen takia halutaan lakaista vanhat valmistusprosessitermit maton alle.

Eihän kuluttajan noista valmistusprosessesita tarvitsisi tietää ja välittää, mutta voi olla että tässä pyritään juuri peittämään ongelmia markkinoinnilla.

 

[KVahlman]

Mutta hupailut sikseen, eniten tässä huolettaa se, että onko tarkoituksellisesti aikomus alkaa puhumaan markkinointijargonia. Eli jatkossa kuluttajille ei aiota enää kertoa millä tekniikalla tuotteita tehdään ja varsinkin mitä se tekniikka pitää sisällään.

En kyllä näe että kuluttajille kerrottaisi paljoa prosessien yksityiskohtia nytkään. Saati että yksityiskohtia voisi nimenomaan kuluttajana jotenkin hyödyntää.

Edes megahertsit ei käytännössä kerro mitään tietyn tuoteperheen suhteesta sen ulkopuolelle, ainoastaan sen sisällä. Siinä mielessä standardisoitu tehokkuuslukema olisi paljon hyödyllisempi, mutta kun prosessoreiden valintaan liittyyy paljon muutakin niin eipä sekään sekavaa markiinaa pelastaisi.

 

[hkultala]

Onhan viivalla leveys, isolla tussilla tulee paksumpaa kuin terävällä lyijykynällä

Mutta hupailut sikseen, eniten tässä huolettaa se, että onko tarkoituksellisesti aikomus alkaa puhumaan markkinointijargonia. Eli jatkossa kuluttajille ei aiota enää kertoa millä tekniikalla tuotteita tehdään ja varsinkin mitä se tekniikka pitää sisällään. Jos näin, niin ei hyvä. Jos taas nimeäminen vaihtuu vaihtumisen ilosta ja edelleen markkinointi ja informaatio tulee kuitenkin kuten ennen niin kai ne saa kutsua niitä tekniikoitaan miksi tahansa huopatossuiksi tai tumpuiksi.

PS. Luin otsikon ensin väärin ja ehdin innostua, että jumankekka nyt Intel vaihtaa prosessoriensa nimeämisen joksikin järkeväksi, no hemmetti oliki prosessi.

Kuinka vaikeaa on ymmärtää: Ei siellä nykyisessä valmistusprosessissa ole mitään 10-nanometristä.

Ei valmistusprosesseissa ole olemassa mitään viivanleveyttä jota voidaan yhdellä numerolla mitata.

On vaan markkinoinnin hatustaan vetämä numero, jolla ei vuosiin ollut MITÄÄN tekemistä minkään valmistusprosessin fyysisen ominaisuuden kanssa.

Se, paljonko intel prosessistaan kertoo ei ole muuttumassa yhtään mihinkään. Ainoa asia, mikä muuttuu on, että millä algoritmilla markkinointi niitä numeroita hatustaan vetää.

 

[hkultala]

Jonnet ei muista kun Intel luopui megahertzeistä prosessorien mallimerkinnöissä ja korvasi ne jollakin geneerisellä vertailuluvulla. Oli melkoinen älämölö muropaketissakin siitä, miten nyt harhautetaan kuluttajaa tällä uudelleennimeämisellä.

Intel ei ole koskaan tehnyt tuota. AMD sen sijaan on tehnyt sitä moneen otteeseen, ensin 586ksi nimetyillä 486llaan (5x86-pr75 joka oli tosiasiassa 133 MHz 486 isommalla välimuistilla), sitten K5n kanssa (mm. k5-pr133 oli 100 MHz), sitten Athlon XPn ja K8n kanssa.

 

[459]

Intel ei ole koskaan tehnyt tuota. AMD sen sijaan on tehnyt sitä moneen otteeseen, ensin 586ksi nimetyillä 486llaan (5x86-pr75 joka oli tosiasiassa 133 MHz 486 isommalla välimuistilla), sitten K5n kanssa (mm. k5-pr133 oli 100 MHz), sitten Athlon XPn ja K8n kanssa.

Muistui mieleen, että myös Cyrix harrasti näkyvästi tuota PR-touhua 90-luvun jälkipuoliskolla silloisten Pentiumien kanssa kilpailleissa 6x86:sissa ja MII:sissa. Niillä oli tosin matalammat kellot kuin mitä PR:nä oli ilmoitettu, kun kokonaislukupuolella suorituskyky clock-to-clock oli Pentiumia parempi. Ko. prossusarjan FPU-fiasko onkin sitten asia erikseen mutta tämäkin menee jo riittävän OT:ksi.

 

[Emeron]

Jonnet ei muista kun Intel luopui megahertzeistä prosessorien mallimerkinnöissä ja korvasi ne jollakin geneerisellä vertailuluvulla. Oli melkoinen älämölö muropaketissakin siitä, miten nyt harhautetaan kuluttajaa tällä uudelleennimeämisellä.

Joo Jonne ei näköjään muista. Taisi olla joku muu kuin Intel joka tuota harrasti

 

[E.T]

Joo Jonne ei näköjään muista. Taisi olla joku muu kuin Intel joka tuota harrasti

Käyhän vilkaisemassa peilistä miltä yksi jonne näyttää...

List of Intel Pentium 4 processors - Wikipedia

en.wikipedia.org

List of Intel Pentium D processors - Wikipedia

en.wikipedia.org

 

[Kaotik]

Käyhän vilkaisemassa peilistä miltä yksi jonne näyttää...

List of Intel Pentium 4 processors - Wikipedia

en.wikipedia.org

List of Intel Pentium D processors - Wikipedia

en.wikipedia.org

Tässä taitaa nyt mennä puurot ja vellit sekaisin.
Intel rupesi kyllä antamaan prosessoreille mallinumeroita, mutta se on täysin eri asia kuin nämä "performance rating" tyyppiset numeroinnit mistä tuossa oli puhe.
Intel aloitti tuolloin siis tämän nykyisenkaltaisen nimeämisen, missä mallinumero merkitsee vain sijoitusta sen perheen sisällä, eikä minkähertsistä Inteliä suurinpiirtein väitetään oman prossun vastaavan, mitä Cyrix ja AMD (ja olikos jotain muitakin?) tekivät

edit: kävin katsomassa mistä homma lähti, näemmä siitä että ensimmäinen "jonnet ei muista" oli kirjoitettu tavalla, jonka voi ymmärtää kahdella tapaa: joko nykyisellä mallinumerointimallilla (kuten sinä ilmeisesti sen käsitit) tai noihin performance ratingeihin viittaavana

 

[Kaotik]

Performance Rating - Wikipedia

en.wikipedia.org

Piti käydä ihan lunttaamassa. Eli AMD:n, Cyrixin, IBM:n ja SGS-Thompsonin kehittämä systeemi. Kellotaajuuteen ja IPC:hen perustuva, mutta ilmeisen vahvasti K5:n ja 6x86:n vahvuuksia painottava systeemi.

 

[Walla]

AMD:hän virallisesti tuota sanoi juurikin "performance ratingiksi" mutta kyllähän monet tuota sanoivat "Pentium ratingiksi" ja en ihmettelisi vaikka olisi ollutkin taka-ajatus myös AMD:ltä.

Virallisesti tuo oli ainakin alkuun verrattuna Athloniin, mutta kyllähän se aika julkinen salaisuus oli, että P4 ja sen heikompi IPC oli syy koko systeemiin ja sitä vastaan se vertailu oli käytännössä tarkoitettu. Ja kun tuon ajan mediajuttuja Googlettelee, niin aika avoimesti sitä Intel-verkkina pidettiin.

AMD:n sivuilta 2002:
"Desktop processors based on the "Palomino" core will be marketed as the AMD Athlon™ XP processor. As a way of communicating the performance improvements of the new AMD Athlon™ XP processor relative to the performance of the currently available AMD Athlon™ processor, AMD has developed a model numbering convention. "

AMD Processor: AMD Athlon XP Benchmarking / Model Numbering

AMDÕs benchmarking and model number methodology - communicating the performance improvements of the new AMD Athlonª XP processor.

web.archive.org

Edit: Ja en nyt sanoisi, että tuo luokitus nyt niin harhaanjohtava oli, lähempänä totuutta se oli kuin Mhz vs. Mhz vertailu P4:n kanssa. Pohjaongelma ei sinänsä ole muuttunut miksikään, tuotteita nyt ei vaan voi verrata pelkän nimen perusteella, ja pelkkien speksien perusteellakin ilman testidataa äärimmäisen varoen.

 

[FlyingAntero]

Ei valmistusprosesseissa ole olemassa mitään viivanleveyttä jota voidaan yhdellä numerolla mitata.

On vaan markkinoinnin hatustaan vetämä numero, jolla ei vuosiin ollut MITÄÄN tekemistä minkään valmistusprosessin fyysisen ominaisuuden kanssa.

Eikö ne valmistusprosessit kuitenkin ennen nimetty mitattavissa olevien asioiden mukaan? Ei siis suoraan viivanleveyden mukaan vaan myös muiden mittojen?

• Technology Node - WikiChip

Historically, the process node name referred to a number of different features of a transistor including the gate length as well as M1 half-pitch. Most recently, due to various marketing and discrepancies among foundries, the number itself has lost the exact meaning it once held