Intelin 5-ytiminen Lakefield 3DMark-vuodossa

Viestiketju alueella 'io-tech.fi uutiset' , aloittaja Kaotik, 03.09.2019.

  1. Kaotik

    Kaotik Banhammer Ylläpidon jäsen

    Viestejä:
    10 050
    Rekisteröitynyt:
    14.10.2016
    [​IMG]


    Intel esitteli Foveros-paketointiteknologian ja ensimmäisen siihen perustuvan prototyyppisirun jo viime vuoden joulukuussa. Vuoden alussa yhtiö paljasti ensimmäisen Foveros-piirin koodinimeksi Lakefield.

    Lakefield on Intelin kuvailun mukaan hybridiprosessori, sillä se hyödyntää yhtä tehokasta Sunny Cove- ja neljää vähävirtaista Tremont-ydintä. Sunny Cove on tuttu Core-sarjan prosessoreista ja Tremont uuden sukupolven Atom-ydin. Lisäksi Lakefieldistä löytyy muun muassa Gen11-grafiikkaohjain.

    Twitteristä tuttu vuotaja Tum Apisak on julkaissut nyt ensimmäiset tiedot Lakefield-prototyypistä testikäytössä. UL Benchmarksin 3DMark-testin tulostiedoista leikatussa kuvassa prosessori tunnistuu Genuine Intel(R) CPU 0000 @ 2.50 GHz -nimellä, mikä on tuttu nimi Intelin aiemmista julkaisemattomista Engineering Sample -prosessoreista.

    Vaikka nimessä mainitaan 2,5 GHz, tunnistaa 3DMarkin SystemInfo prosessorin peruskellotaajuudeksi 3,1 GHz ja maksimi Turbo-kellotaajuudeksi 3166 MHz. Ei olisi kuitenkaan ensimmäinen kerta, kun 3DMark tulkitsee julkaisemattoman prosessorin kellotaajuuksia väärin.

    Lakefieldiksi prosessori paljastuu viimeistään prosessoriydinten kohdalla, sillä prosessorissa on varsin erikoisesti viisi ydintä. Tulkinnan vahvistaa käytetty emolevy, Intel Corporation Lakefield LPDDR4x T4 RVP.

    Valitettavasti Tum Apisak ei julkaissut kuvaa varsinaisesta tuloksesta Gen11-grafiikkaohjaimella. Hän kuitenkin mainitsee twiitissään GPU Scoren olevan 11xx ja Physics Scoren 52xx pistettä Fire Strike -testissä.

    Lähde: Tum Apisak @ Twitter

    Linkki alkuperäiseen uutiseen (io-tech.fi)
     
  2. TheMeII

    TheMeII Übertaktungspotenzial Tukijäsen

    Viestejä:
    4 177
    Rekisteröitynyt:
    13.11.2016
    Onko tämä sitten tablettiprossu vai läppäreihin tarkoitettu?
     
  3. eternality

    eternality

    Viestejä:
    446
    Rekisteröitynyt:
    27.12.2016
    ARM puolellahan nämä asymmetriset coret ovat olleet arkipävää jo pitkään. Jännä nähdä miten windows näistä suoriutuu, veikkaan että ongelmia tulee olemaan alussa.
     
  4. svk

    svk Apua, avatarini on sormi! Premium-jäsen Köyhä

    Viestejä:
    2 434
    Rekisteröitynyt:
    14.12.2016
    Tiedän kyllä, että 10nm-prosessin kanssa on ongelmia, mutta en silti kuvitellut näkeväni 0nm prosessin kiviä ennen desktopin 10nm kiviä :smoke:
     
  5. Kepe

    Kepe

    Viestejä:
    642
    Rekisteröitynyt:
    23.10.2016
    Kun ei muuten pärjätä vanhalla valmistusprosessilla kilpailijoille, niin aletaan tunkea jotain halpoja ja tehottomia kevytytimiä prossuihin, että saadaan ydinlukua kasvatettua nostamatta virrankulutusta liian suureksi? Ja sitten mainostetaan isoon ääneen että nyt mahtavia 5-ytimisiä prossuja läppäreille. Toivottavasti tuossa yhdessä kunnon ytimessä on edes hyperthreading. Intelin tuntien ei ole.
    Mihin nämä on oikeasti edes tarkoitettu? Halpisläppäreihin korvaamaan Celeronit? Vai korvaamaan Y-sarjan vähävirtaiset prosessorit? Yhdellä kunnon ytimellä ei pitkälle pötkitä jos koneella aikoo tehdä mitään netinselaamista raskaampaa. Sekin voi oikeastaan olla suht tuskaista yhdellä ytimellä ja Windows 10:llä.
    Eikö olisi järkevämpää ympätä yksi (tai pari) tuollaista Atom-ydintä jonkin neliytimisen läppäriprosessorin kylkeen, jolloin prosessorin idlatessa voisi sammuttaa isot ytimet? Vai toimiiko tuo edes kuten nykyiset ARM-pohjaiset SoC:it, joilla prosesseja voi siirrellä ydinten kesken ja sammutella idlaavia prosessoriytimiä ja SoC:in osia?

    Intel ilkkui vielä vuosi sitten, että AMD:n chipletit ja prosessoriryppäät infinity fabricin päällä on typeriä purkkaviritelmiä, ja nyt sitten itse julkaistaan tällainen tekele... Yksi 14nm+++++ ydin ja kylkeen pikkuytimiä, jotka ei kelvanneet edes ilmaiseksi puhelimiin liian tehottomina/virtasyöppöinä.

    Mielenkiintoista tässä on tosiaan se, että miten Windows osaa tuollaista viritelmää käyttää ja tekeekö tuolla oikeasti mitään. Ja miten Intel sen hinnoittelee ja kuinka se asemoidaan markkinoille.
     
  6. Kaotik

    Kaotik Banhammer Ylläpidon jäsen

    Viestejä:
    10 050
    Rekisteröitynyt:
    14.10.2016
    Tämä prosessori lähti yhden nimeämättömän OEM:n tarpeesta.
    Tehdään 10nm, ei 14nm prosessilla
     
    JOHTAJ4 tykkää tästä.
  7. hkultala

    hkultala

    Viestejä:
    5 198
    Rekisteröitynyt:
    22.10.2016
    :facepalm:

    Ei. Ensinnäkin, Lakefield on tehty intelin uudella "10nm" prosessilla. (ja tämä Intelin uusi "10nm" prosessi on siis kaikilta oleellisilta mitoiltaan hyvin samaa luokkaa kuin TSMCn "7nm" prosessi)

    Toisekseen, ei tässä ole kyse "ydinluvun nostamisesta" vaan siitä, että saadaan asioita laskettua mahdollisimman energiatehokkaasti, mutta silti mahdollistaen hyvä yhden säikeen suorituskyky.

    Kolmannekseen: Oli valmistustekniikka hyvä tai huono, aina kannattaa käyttää kaikki keinot siihen että saadaan mahdollisimman hyvä tuote aikaiseksi. Ajattelutapa "koska ollaan huonoja asiassa A niin sen takia oli pakko tehdä asia B että saadaan hyvä lopputulos" on usein todella typerä.

    Eikä mainosteta.

    Oletko nähnyt yhtäkään intelin mainosta näistä?

    Miksi ihmeessä siihen sitä hyperthreadingia oikein haluaisit? Jos halutaan monen säikeen suorituskykyä, sitten käytetään niitä pienempiä ytimiä, joissa on parempi energiatehokkuus -> niistä saa samalla sähkönkulutuksella enemmän suorituskykyä irti.

    Tämä piiri on tehty käyttötarkoituksiin, joissa ollaan hyvin teho- ja energiarajoitteisia.

    Siinä on 5 kunnollista ydintä. Neljä niistä on vaan jonkin verran pienempiä ja vähävirtaisempia, mutta ne on kaikki kunnollisia.

    Ja ei tätä ole tarkoitettu mihinkään 3d-rendaamiseen tai uusimpien gigapelien pelaamiseen.

    :facepalm:

    Ensinnäkin, niitä ytimiä on viisi, eikä yksi.

    Toisekseen, javascript, mitä käytännössä kaikki webbitauhka on, multithreadautuu erittäin huonosti. Käytännössä kaikki ajetaan yhdessä säikeessä.

    Ensinnäkin, ytimet ajavat SÄIKEITÄ eikä PROSESSEJA.

    Toisekseen, käyttikset ovat siirrelleet säikeitä prosessoreilta(nykyään ytimiltä) toisille niin kauan kun meillä on ollut symmetrisiä moniprosessoritietokoneita. Eli jo kymmeniä vuosia sitten.

    Ja monessa tehokkaassa ytimessä ei vaan olisi tämän sähkönkulutusluokan laitteissa mitään järkeä, kun ne kuluttaisivat liikaa sähköä, ettei niitä voisi kuitenkaan käyttää yhtä aikaa millään järkevällä kellolla.

    Ja sen sijasta että käytettäisiin niitä tehoytimiä todella pienellä kellolla, saadaan samalla virrankulutuksella hyvin säikeistyvillä softilla parempi suorituskyky käyttämällä noita pikkuytimiä normaalilla kellolla.

    Se, että sinne niiden neljän pikkuytimen lisäksi on laitettu se yksi tehoydin nimenomaan antaa mukavasti yhden säikeen suorituskykyä lisää, järkevä verrokki on tässä se, että meillä olisi pelkkiä pikkuytimiä.

    Voisitko nyt ottaa yhtään selvää asioista, joista vauhkoat?

    * Lakefield tehdään "10nm" tekniikalla

    * Nuo tuossa olevat pikkuytimet on täysin eri ytimiä kuin mitä Intel 10 vuotta sitten yritti tunkea puhelimiin. Ytimen toimintaperiaatekin on täysin erilainen . Arkkitehtuuriltaan näissä käytettävät pikkuytimet on melkein kuin "inasen riisuttuja ivy bridgejä, mutta valmistettuna modernilla valmistustekniikalla" siinä missä ne (reilut) 10 vuotta vanhat ekan sukupolven atomit oli arkkitehtuuriltaan lähinnä "inasen viritettyjä 1993-vuoden pentiumeita, valmistettuna (reilut) 10 vuotta vanhalla valmistustekniikalla"
     
    Viimeksi muokattu: 04.09.2019
    Niko, njake, solidton ja 11 muuta tykkäävät tästä.
  8. hkultala

    hkultala

    Viestejä:
    5 198
    Rekisteröitynyt:
    22.10.2016
    Ehkä sekä-että. Eniten veikkaisin jotain todella pieniä läppäreitä. Osa niistä taitaa muuntua tabletiksi näppiksen irroittamalla?
     
    TheMeII tykkää tästä.
  9. hsalonen

    hsalonen

    Viestejä:
    9 126
    Rekisteröitynyt:
    17.10.2016
    Saisi tulla AMD:ltäkin tällaisia. Itse näen kyseessä olevan CPU:n, joka on pieniin kannettaviin, joiden akku kestää koko päivän.
     
  10. Hannibal

    Hannibal

    Viestejä:
    1 737
    Rekisteröitynyt:
    14.12.2016
    Winkan sheduleri osaa varsin hyvin kohdistaa toimintoja halutulle ytimelle. Mielenkiintoinen härväke siis.
     
  11. FlyingAntero

    FlyingAntero ɑ n d r o i d Tukijäsen Team Android

    Viestejä:
    4 486
    Rekisteröitynyt:
    17.10.2016
    Yritin vähän hahmottaa tämän "Lakefield" prosessorin suorituskykyä vertaamalla ilmoitettuja tuloksia Intelin i5-8250U ja Qualcommin Snapdragon 8cx prosessoreihin. Snapdragon 8cx on siis Windows-läppäreihin suunnattu variantti Snapdragon 855 prosessorista. Alla olevassa vertailussa kaikki tulokset on ajettu Windows-alustalla. Suoraa vertailua ei pysty tekemään mutta luultavasti kyseisen "Lakefieldin" suorituskyky on samaa suuruusluokkaa kuin 8cx:llä.

    Benchmark_"Lakefield"i5-8250USnapdragon 8cx
    Fire StrikeGraphics Score11xx1011-
    _Physics Score52xx8049-
    Night RaidGraphics Score-51745841
    _CPU Score-44834261
    Geekbench 4Single-41373327
    _Multi-1268511154
     
  12. Griffin

    Griffin

    Viestejä:
    4 296
    Rekisteröitynyt:
    16.10.2016
    Olikos MS:llä puhelimia / tabletteja, joissa oli monenlaisia ytimiä?
    Jos ei, niin sanoisin, että melkoisen todennäköisesti windows kaipaa enemmänkin viilausta, jotta osaa kohdistaa säikeet fiksusti ja suorituskykyä vaativat ajautuvat suorituskykyiselle ytimelle.

    Suorituskyvyn testaajille nuo prossut, (kun yleistyvät) tulevat jokatapauksessa aiheuttamaan harmaita hiuksia ja foorumeilla kiistoja, kun noiden suorituskyky heittelehtii taatusti ohjelmittain huomattavasti ja jos ohjelmasta tulee uusi versio, niin suorituskyky saattaa muuttua huomattavasti, kun prossun rakenne on otettu huomioon.

    Eli saadaan virrankulutukseltaan parempaa, mutta ohjelmistot ja käyttis vaativat enemmän viilausta.
    Vielä kun noita julkistetaan muutaman valmistajan toimesta esim 6 erilaista mallia, niin johan saadaankin viilailla ja höyläillä rankasti, jos halutaan optimoida tarkasti.. Sitten malleja tulee vuosien varrella lisää...

    Tietysti mitä paremmin homma hoidetaan käyttiksen päässä, niin sitä vähemmän itse softien tarvitsee tuosta tajuta..
     
  13. KVahlman

    KVahlman

    Viestejä:
    171
    Rekisteröitynyt:
    11.02.2019
    Tämän tyylisille prossukonfiguraatioille on tukea tehty ARM-puolen yhteydessä, eli ei tarvinne suuria tunkkauksia tehdä.

    One Windows Kernel - Microsoft Tech Community - 267142
     
  14. Griffin

    Griffin

    Viestejä:
    4 296
    Rekisteröitynyt:
    16.10.2016
    Eli siis on, no, se on hyvä juttu!

    Toivottavasti toteutus ei kuse jollain radikaalilla tavalla.. Työpöytäkäytössä kun ongelmat ovat paljon monitahoisempia, kun puhelimessa on paljon pienempi märä sovellutuksia yhtäaikaa auki (pyörimässä). On paljon vaikeampaa jakaa siitä rajatusta määrästä useammalle.. Ikävää, jos ohjelma esim välillä tökkii ja välillä toimii hyvin.
     
  15. vemkki

    vemkki

    Viestejä:
    3 492
    Rekisteröitynyt:
    05.02.2017
    Mä en kyllä usko, että yhdellä nopealla ja neljällä hitaammalla ytimellä varustettua härveliä tehtäisiin työpöytäkäyttöön. On kyllä mielenkiintoista nähdä (toivottavasti selviää, eikä pysy liikesalaisuutena), että mihin käyttöön tämä prosessori tulee. Applella olisi riittävän suuret tilausmäärät tällaiselle, mutta pikemminkin on huhuttu jo vuosia, että Apple haluaisi vaihtaa ARM-prosessoreihin.
     
  16. Griffin

    Griffin

    Viestejä:
    4 296
    Rekisteröitynyt:
    16.10.2016
    Jotenkin softan pitäisi mielestäni ilmoittaa käyttikselle, onko jollekin säikeelle ihan sama, ajetaanko sitä little tai big prossulla mieluummin. Tällöin esim jotkut win updaten taustasäikeet voisi ihan hyvin ajaa hitaalla corella ja jonkun muita säiketä ohjaavan ohjelman ytimen jollain nopealla corella.
     
  17. hkultala

    hkultala

    Viestejä:
    5 198
    Rekisteröitynyt:
    22.10.2016
    Käyttiksissä on ollut säikeiden prioriteettimekanismi kymmeniä vuosia. Ei siihen tarvita mitään uutta rajapintaa joka olisi rajoitettu vain tähän erinopeuksisten ytimien tilanteeseen.
     
  18. prc

    prc

    Viestejä:
    563
    Rekisteröitynyt:
    18.10.2016
    Niinpä niin.. ei tarttis kun devin käyttää niitä rajapintoja, mutta mitä sitä suotta moiseen vaivautumaan.. ;)
     
  19. sushukka

    sushukka

    Viestejä:
    797
    Rekisteröitynyt:
    16.04.2017
    Näitä hybridiprossuja olen odotellut jo jonkun aikaa näkeväni myös työpöytäpuolella. Silti konsepti tuntuu edelleen hieman ristiriitaiselta. Virrankulutuksen näkökulmasta nykyiset läppäriprosessorit osaavat laskea ne kellonsa vaikka muutamaan sataan megahertsiin? Ja kun jokainen ydin voi kaasutella ja jarrutella miten huvittaa, niin mikä tällaisen hybridiprossun segmentti oikein on. Onko se sitten se että noiden Atom-ytimien idle-kulutus on sen verran paljon pienempi että kannattaa tehdä tällainen ratkaisu? Mitä nyt Wikistä lunttasin niin yksiytimisen Atomin TDP pyörii parhaimmillaan 2,5W tienoilla. Sitten taas 4c/8t-läppärikivet on usein speksattu TDP 15W. Meinaan ei tuossa kamalasti virtasäästötilaa jää. Täytyy olla todella viimeisestä mikrowatista kiinni että kannattaa tällaista lähteä tekemään...varsinkin kun ARMiakin olisi tarjolla.
     
  20. hkultala

    hkultala

    Viestejä:
    5 198
    Rekisteröitynyt:
    22.10.2016
    Ensinnäkin: Et nyt erota virrankulutusta ja energiatehokkuutta toisistaan. Pienempi ydin pystyy samalla energiamäärällä tekemään selvästi enemmän hyödyllisiä laskutoimituksia; Kun ollaan energia- tai virrankulutusrajoitteisia, niin pienemmillä ytimillä saadaan parempi suorituskyky sillä virrankulutusrajoituksella, tai suurempi määrä työtä tehtyä käytettävissä olevalla energialla.

    Toisekseen: Kyllä se idle-virrankulutus selvästi pienemmillä ytimillä on selvästi pienempi. Kun isot ytimen voi kokonaan power-gatettaa pois päältä ja ajella niitä satunnaisia keskeytyskäsittelijöitä vain pikkuytimillä, järjestelmän idle-virrankulutus on selvästi pienempi.

    Eli verrattuna pariin isoon ytimen, tällä saavutetaan sekä parempi suorituskyky hyvin monisäikeistyvillä softilla, että parempi idle-akunkesto. ja yhden säikeen suorituskyky on silti sama. Ja verrattuna siihen, että olisi pelkkiä pikkuytimiä, tällä saavutetaan selvästi parempi yhden säikeen suorituskyky.
     
  21. sushukka

    sushukka

    Viestejä:
    797
    Rekisteröitynyt:
    16.04.2017
    No kyllä minä nuo nyt erotan, mutta ainoa verrattavissa oleva suure jonka tähän hätään sain kaivettua esiin oli tuo TDP-arvo. Ja koska nuo TDP:t ovat niin pieniä niin näppituntumalla isoja eroja voi olla vaikea saavuttaa. Näyttäisi Intelillä olevan näitä CULV-prosessoreitakin esim kahden ytimen: Intel® Core™ i7-7Y75 Processor (4M Cache, up to 3.60 GHz) Product Specifications TDP 4,5W. No joku derivaatio näistä tuo uusi Atomikin tietty on. Mielenkiintoista kuitenkin nähdä mitä tästä seuraa nyt tämän ensiaskeleen jälkeen. ARM on sitten tietty vastassa.
     
  22. Tup3x

    Tup3x

    Viestejä:
    1 270
    Rekisteröitynyt:
    18.10.2016
    Oiskohan vastine Snapdragon 8cx prossulle.
     
  23. jive

    jive

    Viestejä:
    870
    Rekisteröitynyt:
    27.12.2016
    Eiköhän ajatus ole ajaa edustaprosesseja isolla ytimellä ja tausta-ajoa pienemmillä. Linuxin kohdalla ja se tieto mitä minulla on virrankulutusoptimoinnista sanoo että on aina parempi tehdä nopeasti mitä tehdään ja sitten äkkiä nukkumaan. Yhdessä puhelinfirmassa optimoitiin skeduleria nopeammaksi juuri tästä syystä. Jos ei minua halua uskoa niin voi miettiä millainen rauta Applella on ja miten historiassa se on pärjännyt. Nämä toki ovat ARM alustoja ja x86 saattaa olla eri juttu. Lähestymistapa oli kyllä sama aikanaan MS puhelinraudassakin.
     
  24. zepi

    zepi

    Viestejä:
    4 967
    Rekisteröitynyt:
    17.10.2016
    Tuollaisille voisi olla käyttöä myös jossain akkukäyttöisissä iot-platoissa / semireaaliaikaisissa hommissa.

    Jos esim. pääosan ajasta vehje jotain idlailee se voi pitää powergatetettuna ison ytimen ja ajella jotain mittaustehtäviä pitkiä aikoja vähällä virrankulutuksella tarjoten silti nopeat vasteajat / vähän kuin real-time OS vasteajat kaikkeen. Ja toisaalta jos pitää tehdä jotain raskaampaa, voi käynnistää virtasyöpön tehocoren runksuttamaan hetkeksi.
     
  25. Loisteho

    Loisteho

    Viestejä:
    260
    Rekisteröitynyt:
    07.07.2017
    Nopeampi laskenta ei ole energiatehokkaampaa, ellei se mahdollista nopeampaa uneen menemistä. Tavan tietokoneet ovat yleisesti ottaen päällä sen saman ajan riippumatta laskennan nopeudesta, jolloin parhaimpaan energiatehokkuuteen päästään mahdollisimman hitaalla ytimellä ja pienellä kellotaajuudella.
     
  26. sushukka

    sushukka

    Viestejä:
    797
    Rekisteröitynyt:
    16.04.2017
    No näitä varten on pilvin pimein ARM- ja ATmega-pohjaisia laitteita. Yksinkertaiseen, ei-paljon tehoa vaativaan realtimeen Arduino/ATmegat ovat erittäin näppäriä. Jos tarvitaan Wifiä, niin sitten ESP8266-pohjaiset mikrokontrollerit. Jos taas tarvitaan lisää tehoa niin ESP32 väliportaasta löytyy useita erilaisia kortteja ennen kuin siirrytään ARM-pohjaisiin Raspberryihin, Beagleboardeihin yms. Esim zeroraspi vie alta watin (140mA) normikäytössä. Ei tuo tietty patterilla pitkälle kestä, mutta sitten on tietty noi ATmega-johdannaiset. Joskus tuli tehtyä joku sensorinoodi (lämpötila/kosteus) langattomalla yhteydellä, joka kestää pidempään kuin patteri säilyttää varauksensa. Ja sitten jos tarvitaan lisätehoa tai laajennettavuutta johonkin tiettyyn tarkoitukseen, niin tuohon Raspiin on tarjolla pilvin pimein kaiken maailman lisämoduuleja (HAT) tai sitten Raspin USBiin tuikkaa esim. Coralin Tensorflow-kiihdyttimen. Ja yllämainittujen laitteiden hinnathan pyörii jossain muutaman euron ja muutaman kympin välimaastossa.

    Intelhän yritti jonkun aikaa tuoda noita Galileoita ja Edisoneita IoT-puolelle, mutta lopetti sen puuhan joku vuosi takaperin kun yllä mainitut olivat jo sen verran vahvasti syöneet markkinat. Toki jos tällä hybridillä haetaan jotain välisegmenttiä, niin ehkä sellainen löytyy. Nyt vain tuntuu että aika ahdasta on.
     
  27. jive

    jive

    Viestejä:
    870
    Rekisteröitynyt:
    27.12.2016
    Puhutaan CPU, muistien ja muiden komponenttien virransäästötiloista ei käyttöjärjestelmän. Kun tämä on tehty oikein ei käyttäjä edes huomaa niiden toimintaa.
     
  28. Loisteho

    Loisteho

    Viestejä:
    260
    Rekisteröitynyt:
    07.07.2017
    Puhuin koko käyttöjärjestelmäriippumattoman laitteiston energiatehokkuudesta. Aina ei ole parempaa tehdä asioita nopeasti virrankulutuksen optimoinnin takia. Jos modeemin tjms. virtaa kuluttavan palikan päälläolo on riippuvainen laskennan nopeudesta (puhelimet), nopeammalla laskennalla saadaan laite nopeammin uneen ja säästettyä energiaa. Jos palikoiden päälläolo ei ole merkittävästi riippuvainen laskennasta (tietokoneet), säästetään energiaa tekemällä laskenta hitailla ytimillä. Jos jännite ei riipu kellotaajuudesta eikä oheislaitteet kuluta tehoa (monet sulautetut järjestelmät), on se ja sama millä kellotaajuudella laskenta hoidetaan.

    Vaikka tietokoneillakin laitteiston päälläolo olisi riippuvainen laskennan nopeudesta, ei siltikään aina kannata laskea mahdollisimman nopeasti. Tietyn kellotaajuuden jälkeen laitteiston tehonkulutus kasvaa nopeammin mitä sen suorituskyky.
     
  29. jive

    jive

    Viestejä:
    870
    Rekisteröitynyt:
    27.12.2016
    Dynamic voltage/frequency scaling on avainsana.
     
  30. Loisteho

    Loisteho

    Viestejä:
    260
    Rekisteröitynyt:
    07.07.2017
    Silloin jännite riippuu kellotaajuudesta. Energiatehokkuus puolestaan riippuu suoraan jännitteestä, korkeammalla jännitteellä laskennan energiatehokkuus laskee poikkeuksetta ja virtaa säästävintä on käyttää pelkästään alinta mahdollista jännitettä, ellei laitteiden nopeammalla sammutuksella saada kompensoitua vähemmän energiatehokasta laskentaa.
     
  31. jive

    jive

    Viestejä:
    870
    Rekisteröitynyt:
    27.12.2016
    Piti vähän kaivaa mutta tämä ehkä havainnollistaa mitä haen takaa https://patentimages.storage.googleapis.com/e2/f6/06/5a083853e9105f/US8010822.pdf
     
  32. Loisteho

    Loisteho

    Viestejä:
    260
    Rekisteröitynyt:
    07.07.2017
    Niin siis yhdellä 100% käyttöasteen ytimellä laskenta saattaa viedä vähemmän energiaa kuin neljällä 25% käyttöasteella olevalla? Toki joillain pieniruokaisilla prosessoreilla. Vielä energiatehokkaampaa (kun huomioidaan vain laskentaan mennyt teho) on laskea yhdellä ytimellä pienimmällä jännitteellä millä prosessori toimii edes jollain kellotaajuudella, tai ytimen staattisesta kulutuksesta johtuen hieman nopeammin kuin mahdollisimman hitaasti, eli esim. 10% käyttöasteella/kellotaajuudella 10x kauemmin. Hitaan laskennan vaikutukset koko laitteiston kulutukseen riippuu siitä mitä vaikutuksia sillä on muiden osien kulutukseen.

    Kuten sanottua, aina ei ole parempi tehdä nopeasti se mitä tehdään. Joskus on, joskus ei ja joskus sillä ei ole merkitystä.
     
  33. jive

    jive

    Viestejä:
    870
    Rekisteröitynyt:
    27.12.2016
    Alkuperäinen tarkoitus oli spekuloida miksi prosessori olisi tuollainen kuin on ja tuoda lisävaloa tekniikoihin joita käytetään energiatehokkaaseen laskentaan. Jos haluat keskittyä kaikki - kvanttorin käyttöön keskustelussa niin voimme vaihtaa aihetta.