Intel lopettaa Optane-sarjan ja hautaa 3D XPoint -muistit lopullisesti

[Kaotik]

Kaotik kirjoitti uutisen/artikkelin:
Intel ja Micron kehittivät yhteistyönä 3D XPoint -muistit, joiden oli tarkoitus täyttää DRAM-muistien ja SSD-asemien välinen ammottava aukko uudella musitikerroksella. 3D XPoint muistit tunnetaan parhaiten Intel Optane -nimestä, vaikka Micronkin sai ainakin yhden aseman markkinoille asti.

Intel on nyt ilmoittanut lopettavansa koko Optane-sarjansa lopullisesti, mikä tarkoittaa samalla 3D XPoint -teknologian hautajaisia. Intel ja Micron lopettivat aiemmin yhteistyönsä 3D XPointin parissa, mutta kumpikin sai oikeuden jatkokehittää muisteja omien tarpeittensa mukaan. Micron ilmoitti lopettavansa 3D XPointin kehityksen omalta osaltaan jo viime vuoden keväänä.

Tom’s Hardwaren Inteliltä saaman lausunnon mukaan IDM 2.0 -strategiaan kuuluu yhtiön portfolion järkeistäminen, eli käytännössä kannattamattomien yksiköiden eliminointi mahdollisuuksien mukaan. Yhtiö lupaa kuitenkin huolehtia nykyisten Optane-asiakkaittensa tarpeista siirtymäkaudella muihin muisteihin.

Intelin Optane-asemat eivät saavuttaneet ikinä merkittävää suosiota kuluttajapuolella ja suurin osa menekistä olikin esiasennettujen välimuistilevyjen saralla. Yrityspuolella Optanelle oli enemmänkin kysyntää, mutta Intelin tuore päätös kertoo selvää kieltä sen kannattavuudesta.

Lähde: Tom's Hardware

Linkki alkuperäiseen juttuun

 

[dataaja95]

Eikös optanen tarkoitus ollut toimia cachena rammin ja esim ssd:n tai normaalin hdd:n välillä, en koskaan ymmärtänyt mitä etua tuolla oikein saatiin verrattuna esim perus ssd cache zfs tiedostojärjestelmässä. Taas yksi proprietaryteknologia lisää.

 

[Obi-Lan]

Optane taisi olla nopeampaa ja kestää paljon enemmän kirjoituksia vs normi SSD. Eli sen voi laittaa oikeasti kovalla käytöllä olevan storagen cacheksi ja se kestää siinä oletettavasti koko laitteen elinkaaren.

Näin tuota muutamassa läppärissä ainoinaan välimuistina normi HDD kanssa, mutta siinä en nähnyt pointtia.

 

[finWeazel]

Intelin viimeyönä julkaista kvartaalitulos oli sen verran huono, että hätäisimmät alkoivat epäilemään kuluttaja gpu-puolenkin alasajoa, jos meno ei parane nopeasti. Ilmeisesti intelillä tarve kääntää laivaa ympäri, kun taloudellinen suunta on erittäin huono tällä hetkellä. En nyt vielä alkaisi puhumaan mennävuoden nokia vs. apple tilanteesta, mutta ei se välttämättä enää kaukana ole. Mielenkiinnolla odotan ensi viikolla olevaa amd:n tulosjulkistusta.

 

[Marti77]

Optane oli ideana ihan ok mutta intelin hinnoittelu tuhosi sen.

 

[zepi]

Optane oli jopa halpa suhteessa kykyihin.

Ongelma oli se, ettei ollut softaa joka osasi hyödyntää sitä ja sen takia sitä myytiin nopeana ssd:nä, joka on käyttökohde joka heittää sen parhaat ominaisuudet viemäriin ja koittaa matkia ssd:eiden paskoja puolia.

Intelin olisi pitänyt kirjoittaa pari storageengineä sille esim. MariaDB:lle ja PostgreSQL:lle + työntää massia oraclelle / Ms:lle jotta ne olisivat kirjoittaneet erikoistuen omiin tuotteisiinsa.

Mutta se on nyt myöhäistä.

 

[love_doctor]

Hyvä kysymys on, paljonko Optanesta on apua, kun esim. kuluttajapuolella PCIe 7.0 ja DDR6 ovat jo kehitteillä, SSD-nopeudet kasvavat ja NVMe 2.0:ssa on Zoned Namespaces - sitten on vielä DirectStoraget, Linuxilla io_uring ja muita kehityssuuntia.

 

[jokumuu]

Intelin olisi pitänyt kirjoittaa pari storageengineä sille esim. MariaDB:lle ja PostgreSQL:lle + työntää massia oraclelle / Ms:lle jotta ne olisivat kirjoittaneet erikoistuen omiin tuotteisiinsa.

Projektit oli varmaan kaikissa noissa, mutta ne eivät edenneet, koska ei ollut tarvetta.
Kustannustehokkaissa ratkaisuissa järjestelmät on viety pilveen, jossa NVRAMille ei ole tukea. Eikä ole tulossa, koska ei ole tarpeeksi tarvetta.
Suorituskykyisissä ei-pilviratkaisuissa eheyden pystyy hoitamaan lähes samoilla viiveillä muilla tavoin. Muistinvaraisia storage-engineitä on useita, joiden eheys voidaan varmistaa muilla keinoin (RDMA, erilaiset rinnakkaiset saman operaation ajot, yms.). Tämä sitten maksaa rahaa eikä toimi pilvessä. Lisäksi lukuoperaatioissa RAMissa toimiva storage-engine on nopeampi.

Eli loppupeleissä 3Dxpoint ratkaisi ongelmaa, jota ei enää ollut tuotteen oikeasti tullessa markkinoille (joka oli NVRAMin osalta aivan liian myöhään).
Olin itsekin väärässä tämän suhteen, minulla oli kova usko tähän(kin) teknologiaan, mutta pieleen meni tämäkin arvaus.

Suurin menetetty mahdollisuus on mobiilimaailma. Virransäästön takia olisi ollut tosi hienoa, jos vaikka puhelimessa oleva semiaktiivinen data makaisi valmiina virrattomassa muistissa, jota sitten heräteltäisiin ainoastaan tarpeen mukaan. Tai horroksesta heräämisen nopeus.

 

[love_doctor]

Suurin menetetty mahdollisuus on mobiilimaailma. Virransäästön takia olisi ollut tosi hienoa, jos vaikka puhelimessa oleva semiaktiivinen data makaisi valmiina virrattomassa muistissa, jota sitten heräteltäisiin ainoastaan tarpeen mukaan. Tai horroksesta heräämisen nopeus.

Toki ihan kylmäboottaustakin saisi vielä optimoitua. Ei kokonaan poista tarvetta tämän tyyliseltä muistilta, mutta jos vaikka boottaisi 1-2 sekunnissa, se tekisi jo muunlaisista syvistä lepotiloista paljon kyseenalaisempia.

Esim. itse olen RPi-tyylisen kehityslaudan laittanut boottaamaan noin sekunnissa, vaikka kyseessä on hidas ARMv7, hidas levy ja kuitenkin ajurituesta ei ole karsittu pois juuri mitään - idea on vaan viivästyttää raudan alustamista. Vastaavasti Intelin 10v vanha HTPC buuttaa käyttiksen UEFIn valikosta 5 sekunnissa ja UEFI tuossa koneessa noin 2-3 sekunnissa. Näissä ei ollut edes LTO-optimoitua kerneliä joka lienee osassa Androideista ihan vakio. Oma uudehko Android kuitenkin boottaa 33 sekuntia PIN-koodin kyselyruutuun. Vanhempi Android kesti lähes minuutin.

 

[jive]

Tarkoittaako tämä että NVRAM on myöskin kuopattu? Menee melkoinen määrä mission critical IP:tä hukkaan...
Omalla nurkalla teollisuutta olisi ollut käyttöä mutta Intel ei koskaan tarjonnut piirejä sulautettuihin ratkaisuihin. Luulisi että ajoneuvopuoli olisi ollut ideaali markkina, samoin koneoppimisen sovellukset tuotantolaitteissa. Ajoneuvopuoli varmaan kaatui single vendor ja hinnoittelu kysymyksiin. Sääli. MRAM tai FeRAM ei oikein ole vaihtoehto johtuen piirien pienestä kapasiteetista.

 

[jive]

Hyvä kysymys on, paljonko Optanesta on apua, kun esim. kuluttajapuolella PCIe 7.0 ja DDR6 ovat jo kehitteillä, SSD-nopeudet kasvavat ja NVMe 2.0:ssa on Zoned Namespaces - sitten on vielä DirectStoraget, Linuxilla io_uring ja muita kehityssuuntia.

PC puolella ei, mutta teollisuussovelluksissa paljonkin koska olemme edelleen FLASH teknologian armoilla eikä vaihtoehtoja ole. Perus EFS kestää muutaman täyden kirjoituksen kun Optane olisi kestänyt tuhansia. Samoin Optane ei kärsi kylmänä olemisesta samoin kuin FLASH.

 

[SShadow]

Eikös optanen tarkoitus ollut toimia cachena rammin ja esim ssd:n tai normaalin hdd:n välillä, en koskaan ymmärtänyt mitä etua tuolla oikein saatiin verrattuna esim perus ssd cache zfs tiedostojärjestelmässä. Taas yksi proprietaryteknologia lisää.

Muistaakseni Optane julkaistiin hieman ennen SSD-tekniikkaa, ei uskottu että paria kymmentä gigaa enempää ihmiset hankkisi kohtuullisen kalliita piirejä. Mutta äkkiä ne SSD:t halpeni ja myös nopeutui, ja Optane kävi lopulta täysin turhaksi.

In memory taulu tietokannassa on nopea, säästää toki rahaa jos on jokin halvempi tekniikka mihin laittaa jokin muutaman kymmenen gigan kokoinen taulu, mikä olisi kuitenkin kohtuullisen nopea. Nyt kun saan 50 teraa yhtenäistä ssd-tilaa ja 64 Gt muistia on kohtalaisen halpaa, ei kannata enää mikään kolmas teknologia tietokannan optimoinnissa. Ja onhan nuo palvelimienkin emolevyt/prosessorit kehittyneet, nyt saa teran verran rammia aika perus myllyyn.

 

[hkultala]

Hyvä kysymys on, paljonko Optanesta on apua, kun esim. kuluttajapuolella PCIe 7.0 ja DDR6 ovat jo kehitteillä, SSD-nopeudet kasvavat ja NVMe 2.0:ssa on Zoned Namespaces - sitten on vielä DirectStoraget, Linuxilla io_uring ja muita kehityssuuntia.

Mitä nopeampi on väylä, sitä enemmän nimenomaan niistä hakuajoista tulee pullonkaula, ja sitä suurempi on käytännön nopeusero NAND-flashin ja xPointin/Optanen välillä.

Mutta ongelmaksi käytännössä tuli se, että kunnollista käyttöjärjestelmä- ja softatukea NVRAMille ei vaan koskaan tullut - xPointia käytettiin kuin isompana (mutta hitaampana) DRAMina tai nopeampana (mutta kalliimpana) levynä, ja mahdollisuudet esim. sille että ohjelmia ei tarvisi ollenkaan "ladata levyltä muistille suoritusta varten" jäi hyödyntämättä.

Oltiin liikaa jumituttu siihen malliin jossa RAM ja säilömuisti on täysin eri asioita, ja molemmilla on tiukasti oma lokeronsa.

Ja lopulta sitten Intel ja Micron luovuttivat kesken.

Muistaakseni Optane julkaistiin hieman ennen SSD-tekniikkaa, ei uskottu että paria kymmentä gigaa enempää ihmiset hankkisi kohtuullisen kalliita piirejä. Mutta äkkiä ne SSD:t halpeni ja myös nopeutui, ja Optane kävi lopulta täysin turhaksi.

Muistat täysin väärin. SSD-levyjä on ollut >10 vuotta, Optane tuli markkinoille 2017.

Eikä ole olemassa edes mitään yhtä "SSD-tekniikkaa". SSD tarkoittaa massamuistia, jossa ei ole liikkuvia/pyöriviä osia, sen voi toteuttaa hyvin monella eri tekniikalla, ja on käytännössä aina yhdistelmä kahta eri asian tekevää tekniikkaa; Itse muistisolujen toteutus sekä väylärajapinta. Nykyisissä tyypillisissä SSD-levyissä käytetty NAND-flash on yli 30 vuotta vanha tekniikka, ja väylärajapinta NVME ja sen mekaaninen liitäntä M.2 ovat molemmat selvästi vanhempia kuin Optane/xPoint. Ja NVMEä ja M.2sta nimenomaan voi käyttää optanen kanssa yhdessä, ne eivät ole keskeneään millään tavalla "kilpailevia" vaan päin vastoin, Optane/xPoint tarvii jonkun väyläprotokollan ja mekaanisen liitännän ja NVME sopii sille protokollaksi ja M.2 sopii sille fyysiseksi liittimeksi.

 

[zepi]

Projektit oli varmaan kaikissa noissa, mutta ne eivät edenneet, koska ei ollut tarvetta.
Kustannustehokkaissa ratkaisuissa järjestelmät on viety pilveen, jossa NVRAMille ei ole tukea. Eikä ole tulossa, koska ei ole tarpeeksi tarvetta.
Suorituskykyisissä ei-pilviratkaisuissa eheyden pystyy hoitamaan lähes samoilla viiveillä muilla tavoin. Muistinvaraisia storage-engineitä on useita, joiden eheys voidaan varmistaa muilla keinoin (RDMA, erilaiset rinnakkaiset saman operaation ajot, yms.). Tämä sitten maksaa rahaa eikä toimi pilvessä. Lisäksi lukuoperaatioissa RAMissa toimiva storage-engine on nopeampi.

Eli loppupeleissä 3Dxpoint ratkaisi ongelmaa, jota ei enää ollut tuotteen oikeasti tullessa markkinoille (joka oli NVRAMin osalta aivan liian myöhään).
Olin itsekin väärässä tämän suhteen, minulla oli kova usko tähän(kin) teknologiaan, mutta pieleen meni tämäkin arvaus.

Suurin menetetty mahdollisuus on mobiilimaailma. Virransäästön takia olisi ollut tosi hienoa, jos vaikka puhelimessa oleva semiaktiivinen data makaisi valmiina virrattomassa muistissa, jota sitten heräteltäisiin ainoastaan tarpeen mukaan. Tai horroksesta heräämisen nopeus.

Ihan samalla tavalla se xpoint olisi toiminut pilvessä kuin omassa datacenterissä. Jos vaan olisi ollut kuormia / softaa mitä ajaa ja kysyntää, niin azuresta ja AWS:stä olisi kyllä saanut tiettyä iops-lupausta kovemmissa saas-kantojen suorituskykyluokissa xpointilla varustettuja instansseja.

Ja vastaavasti puhtaita vm-instanssejakin olisi kyllä saanut pilvestä jos vaan kysyntää olisi ollut. Mutta miksi olisi, kun ei ole softaa joka hyötyy xpointista?

Toinen merkittävä tekijä on kyllä nosql:ien yleistyminen. Jengi tajusi, että oikeasti acid:ia tarvitaan tosi vähän ja suurin osa asioista on toisistaan riippumattomia -> kun siirryttiin pois puhtaasti sql-backendeistä, niin pullonkaulat siirtyivät muualle ja byte addressable low latency non-volatile optanen ilmeisin käyttökohde muuttui marginaalisemmaksi.

 

[SShadow]

Muistat täysin väärin. SSD-levyjä on ollut >10 vuotta, Optane tuli markkinoille 2017.

Muistelin optanea paljon vanhemmaksi, noin 10 vuotta ollut uutisissa, 2012 ostettiin vielä pyöriviä kiekkoja. Lopulta 2015 julkaistu jotain valmista Inteliltä, ja silloin oli jo esim. Samsung 860 Evo markkinoilla. Kirjoitin tuosta joskus Muropaketin aikana ennen IO-Techia niin ei voi enää etsiä milloin. 4k randomeissa oli kuitenkin moninkertainen IOPS verrattuna SSD-lättyihin. Ikinä tuota ei tullut hankittua, koska kuluttajatekniikan kehitys riitti minulle.

 

[compvter]

Toinen merkittävä tekijä on kyllä nosql:ien yleistyminen. Jengi tajusi, että oikeasti acid:ia tarvitaan tosi vähän ja suurin osa asioista on toisistaan riippumattomia -> kun siirryttiin pois puhtaasti sql-backendeistä, niin pullonkaulat siirtyivät muualle ja byte addressable low latency non-volatile optanen ilmeisin käyttökohde muuttui marginaalisemmaksi.

Taidetaan edelleen kuitenkin käyttää aika paljon perus sql:ää. AWS:n puolella ongelma on sehkä se ettei alustalla ole storage tyyppiä joka vastaisi optanea. Siellähän on siis EBS joka toimii verkon yli, EFS joka vastaa Nas:ia. Lisäksi EBS:stä taisi olla ssd versio joka on suoraan kiinni instanssissa, mutta se tyhjennetään joka restartin yhteydessä (johtuen siitä että restartissa se fyysinen kone yleensä vaihtuu). AWS:n aurora relaatio tietokantaki on toteutetttu siten että se kirjoittaa verkkolevylle ja usealle eri datasentterille samalla regioonalla. Veikkaan että tuon muuttaminen sellaiseksi että optanesta sais riittävästi hyötyä hintaan nähden olis sen verran iso homma ettei Amazon katsonut sitä järkeväksi ja toisaalta perus rds:n sen implementointi saattaisi viedä asiakkaita sen omalta aurora toteutukselta. Muut pilvitarjoajat taitaa tarjota omaa custom relaatio kantaa joka toimii vähän samalla tavalla, niin niilläkään ei liene ihan hirveän suurta innostusta lähteä virittään optanelle tukea, Varsinkin kun siinä olisi yhden toimittajan loukussa.

 

[hkultala]

Muistelin optanea paljon vanhemmaksi, noin 10 vuotta ollut uutisissa, 2012 ostettiin vielä pyöriviä kiekkoja. Lopulta 2015 julkaistu jotain valmista Inteliltä, ja silloin oli jo esim. Samsung 860 Evo markkinoilla. Kirjoitin tuosta joskus Muropaketin aikana ennen IO-Techia niin ei voi enää etsiä milloin.

2015 Intel on tainnut julkaista ja tuoda markkinoille ihan normaaleita NAND-flashiin perustuvia SSD-levyjä, joilla ei ole mitään tekemistä Optanen kanssa.

2015 tuli myös esijulkistus jossa kerrottiin että tällaista uutta muistia ollaan Micronin kanssa tekemässä mutta silloin ei julkaistu mitään valmiita tuotteita, valmiit tuotteet julkaistiin ja tulivat markkinoille kaksi vuotta myöhemmin, 2017.

4k randomeissa oli kuitenkin moninkertainen IOPS verrattuna SSD-lättyihin. Ikinä tuota ei tullut hankittua, koska kuluttajatekniikan kehitys riitti minulle.

Optane-levyt on SSD-levyjä. Lauseessa jossa verrataan Optanea "SSDhen" ei ole mitään järkeä.

Tarkoittanet että verrattuna "NAND-flash-levyihin".

 

[compvter]

Ikinä tuota ei tullut hankittua, koska kuluttajatekniikan kehitys riitti minulle.

Sama juttu. Osittain tosin siksi että pullonkaula tuntuu olevan muualla kuin tallennusmediassa. Jos Ramdiskillä ei saa juurikaan parempaa suorituskykyä kuin perus SSD:llä esim pelien latausajoissa, niin paljoko optanesta voi oikeasti olla iloa? En tiedä onko kukaan tutkinut missä se pullonkaula on, mutta Intelin mukaan osa syy miksi ero Nand:n ei ole kovin suuri on pcie:n tuoma latenssi. Odotin enemmän että intel olisi tuonut oman väylän (serveri/workstation) emoilleen jossa olisi ollut pienempi latenssi kuin että lopettaisivat koko optanen valmistuksen. Vähän jäi sellanen fiilis ettei tässä nyt käännetty ihan joka kiveä että optanelle oltaisiin saatu oma markkina segmentti. Edelleen on ja uskon että aina tulee olemaan sellasta dataa jota ei voi laittaa pilveen niin tälle kapeelle segmentille olisi mielestäni kannattanut lähteä kehittämään omaa tuotetta jossa tuo kirjoituskestävyys olisi ollut kova myyntivaltti. Vaikea sanoa paljonko tuota lantessia saa sitten painettua alas, mutta sehän oli aikanaan suurin myyntivaltti SSD:lle verrattuna HDD:n. Jos optane saisi samanlaisen harppauksen niin high end markkinoilla vois hyvinkin mennä kaupaksi.

 

[zepi]

Sama juttu. Osittain tosin siksi että pullonkaula tuntuu olevan muualla kuin tallennusmediassa. Jos Ramdiskillä ei saa juurikaan parempaa suorituskykyä kuin perus SSD:llä esim pelien latausajoissa, niin paljoko optanesta voi oikeasti olla iloa? En tiedä onko kukaan tutkinut missä se pullonkaula on, mutta Intelin mukaan osa syy miksi ero Nand:n ei ole kovin suuri on pcie:n tuoma latenssi. Odotin enemmän että intel olisi tuonut oman väylän (serveri/workstation) emoilleen jossa olisi ollut pienempi latenssi kuin että lopettaisivat koko optanen valmistuksen. Vähän jäi sellanen fiilis ettei tässä nyt käännetty ihan joka kiveä että optanelle oltaisiin saatu oma markkina segmentti. Edelleen on ja uskon että aina tulee olemaan sellasta dataa jota ei voi laittaa pilveen niin tälle kapeelle segmentille olisi mielestäni kannattanut lähteä kehittämään omaa tuotetta jossa tuo kirjoituskestävyys olisi ollut kova myyntivaltti. Vaikea sanoa paljonko tuota lantessia saa sitten painettua alas, mutta sehän oli aikanaan suurin myyntivaltti SSD:lle verrattuna HDD:n. Jos optane saisi samanlaisen harppauksen niin high end markkinoilla vois hyvinkin mennä kaupaksi.

Intelin ei ehkä olisi koskaan pitänyt edes tuoda Optanea markkinoille M.2 liitäntäisenä ssd:nä. Se selkeästi pilasi tekniikan maineen kun jengi näyttää luulevan, että se oli joku uusi mullistava ssd-tyyppi.

Optanen ihan hyvä kytkentäväylä servereihin on ddr4-dimm.