Intel aikoo julkaista jatkossa uuden valmistusprosessin joka toinen vuosi

[Kaotik]

Intelin ongelmat 10 nanometrin prosessin parissa eivät ole lannistaneet yritystä. Yhtiö aikoo nimittäin kiriä jatkossa uuden prosessin joka toinen vuosi.

Puolijohdevalmistuksessa käytettäviä laitteita valmistava ASML on esitellyt IEEE:n International Electron Devices Meeting -tapahtumassa Intelin valmistusprosessien roadmappia. Kyseinen roadmap on alun perin esitelty kuluneen vuoden toukokuussa, mutta ASML on muokannut siihen prosessien nimelliset nanometrilukemat Intelin alkuperäisdian prosessien koodinimien sijasta.

Intelin roadmapin mukaan yhtiö aikoo siirtyä 7 nanometriin vuonna 2021, 5 nanometriin 2023 ja niin edelleen vuoteen 2029 asti, jolloin vuorossa olisi 1,4 nanometrin prosessi. Tämän lisäksi Intel aikoo kehittää jokaisesta prosessista kaksi paranneltua versiota, jotka julkaistaan vuoden välein. Yhtiö on kertonut jo aiemmin suunnittelevansa ytimensä jatkossa siten, että ne voidaan helposti toteuttaa myös muulla, kuin aiotulla prosessilla. Tämä estää tulevaisuudessa teknologian jumiutumisen samaan tapaan kuin nyt on käynyt 10 nanometrin ongelmien vuoksi Skylake-pohjaisten arkkitehtuurien kanssa. Diassa on huomioitu myös uudelleen suunniteltu 7 nanometrin prosessi, jonka kehitystyö on aloitettu parannetun 10 nm+:n pohjalta 10 nm:n sijasta.

Intelin väliaikainen toimitusjohtaja Bob Swan kertoi hiljattain Credit Suissen teknologiakonferenssissa yhtiön 7 nanometrin prosessin vastaavan TSMC:n 5 nanometrin prosessia ja 5 nanometrin prosessin TSMC:n 3 nanometrin prosessia. Lausuntoa voidaan pitää sikäli mielenkiintoisena, että yhtiön toimitusjohtajan harvemmin odotetaan kertovan oman tuotteen olevan vain yhtä hyvä kuin kilpailijan.

Lähde: WikiChip, SemiWiki

Linkki alkuperäiseen uutiseen (io-tech.fi)

 

[Kepe]

En oikein ymmärrä mitä järkeä on tehdä esim. 7nm++ -prosessoreita, jos samana vuonna tulee myös 5nm prosessorit. Itse tulkitsisin tuota diaa niin, että se 7nm++ on mahdollisuus (backport opportunity), johon tartutaan vain jos 5nm prosessi ei olekaan aikataulussa. Silloin voidaan siirtää 5nm prosessille suunnitellut arkkitehtuurilliset parannukset 7nm prosessille, jolloin syntyy 7nm++ -prosessorit. Ja näin siis jokaisen uuden pykälää pienemmän viivanleveyden kohdalla mahdollista, jos tarpeen (dian mukaan).

 

[BitByte]

Parannettu 7nm++ (kuten myöhemmin muut parannetut tekniikat) mahdollistaa tuotantokapasiteetin rajaamisen esim. niin, että vain yksinkertaisimpia piirejä tuodaan 5mn tekniikalla ja taasen vaativammat piirit tehdään jo kehittyneemmillä tekniikoilla (Xnm+ / ++).
Tuoreella tekniikalla voidaan tehdä NAND-piirejä aluksi uusiin SSD-asemiin ja optimoida uutta valmistusprosessia sitä kautta.
Aika vikkelää tahtia meinaavat kyllä alkaa etenemään jos 2v välein vaihtuu.

 

[zepi]

En oikein ymmärrä mitä järkeä on tehdä esim. 7nm++ -prosessoreita, jos samana vuonna tulee myös 5nm prosessorit. Itse tulkitsisin tuota diaa niin, että se 7nm++ on mahdollisuus (backport opportunity), johon tartutaan vain jos 5nm prosessi ei olekaan aikataulussa. Silloin voidaan siirtää 5nm prosessille suunnitellut arkkitehtuurilliset parannukset 7nm prosessille, jolloin syntyy 7nm++ -prosessorit. Ja näin siis jokaisen uuden pykälää pienemmän viivanleveyden kohdalla mahdollista, jos tarpeen (dian mukaan).

Osa prosesseista tullaan todennäköisesti optimoimaan low-power ja osa high-power käyttöön, jolloin edellisen viivaleveyden prosessi voi olla parempi siihen toiseen käyttöön.

Parannettu 7nm++ (kuten myöhemmin muut parannetut tekniikat) mahdollistaa tuotantokapasiteetin rajaamisen esim. niin, että vain yksinkertaisimpia piirejä tuodaan 5mn tekniikalla ja taasen vaativammat piirit tehdään jo kehittyneemmillä tekniikoilla (Xnm+ / ++).
Tuoreella tekniikalla voidaan tehdä NAND-piirejä aluksi uusiin SSD-asemiin ja optimoida uutta valmistusprosessia sitä kautta.
Aika vikkelää tahtia meinaavat kyllä alkaa etenemään jos 2v välein vaihtuu.

Jos pitäisi veikata, niin Intel on oikeasti tekemässä pienempiä hyppyjä jatkossa, kuin aikaisemmin, jolloin se veti kunnon 1.4x pienennyskerrointa joka askeleella.

 

[Lepakomäyrä]

Intel alkaa heräileen hyvä hyvä

 

[hsalonen]

Tätä vauhtia ollaan 1nm vuonna 2031.

 

[antero]

Intel alkaa heräileen hyvä hyvä

Ja sitten huomasikin että 14 nm yhä käytössä. Saahan noita käppyröitä tehdä, tuon on tehty vain myynti tarkoituksessa.
ASML:le on tärkeää saada laitteita myytyä ja luulen että Intel ei halua maksaa extraa että on ensimmäinen koekäyttäjä joka maksaa siitä ylimääräistä.

 

[Merkava]

You

 

[edup]

Eikö alle 5 nm ala tulla kvanttifysiikka pikkuhiljaa vastaan?

Sitä pystyi jollain prosessilla vähän viivyttämään? vähän, mutta kun viivanleveys niin pieni että signaali voi olla tässä johdinpinnassa TAI tuossa viereisessä...rupeaa tulemaan erroria.

Päästäänkö 1 nm koskaan konventioonaalisella piitekniikalla?

Noilla markkinointinimillähän nyt ei sitten ole mitään tekemistä todellisten viivanleveyksien kanssa. Joku asioita tarkemmin seurannut osannee kertoa mitä toi 5nm markkinointikoko on oikeasti.

 

[akse]

Niin aivan. Toisessa ketjussa tästä oli jo puhe.

Parempi olisi Transistorimäärä / mm^2

 

[love_doctor]

Intel alkaa heräileen hyvä hyvä

Prosessiteknologia käy jatkuvasti vaikeammaksi ja kalliimmaksi. Voi hiukan suhtautua varauksella jos firmalla ollut pitkään ongelmia asian kanssa, että yhtäkkiä taikaiskusta ollaankin iskukunnossa ja taotaan tasaista tahtia parempaa tekniikkaa.

 

[Jarnis]

Niin nopeasti ja kivuttomasti Intel siirtynyt 14nm -> 10nm että jotenkin tämä suunnitelma vaikuttaa... optimistiselta

 

[Lepakomäyrä]

Prosessiteknologia käy jatkuvasti vaikeammaksi ja kalliimmaksi. Voi hiukan suhtautua varauksella jos firmalla ollut pitkään ongelmia asian kanssa, että yhtäkkiä taikaiskusta ollaankin iskukunnossa ja taotaan tasaista tahtia parempaa tekniikkaa.

Silti mahdollista ettei ole enään sellaisia ongelmia 7nm5nm3nm jne kanssa tai sitten on,kuka niistä varmaksi mitään tietää, helppo sitä täällä on kirjoitella ajatuksia kun ei tarvitse olla puoleen eikä toiseen missään vastuussa mistään tulevasta tai toteenkäyvästäkään asiasta.
Aikaksemminkin on näkynyt niin monesti miten foorumien väki ollut väärässä ja pitänyt joitakin asioita täysin typerinä/väärinä/mahdottomina ja sitten onkin käynyt toisin.

Perus ihmisen järki on sellainen että jos aikaisemmin on ollut ongelmaa niin eihän mikään voi myöhemmin onnistua sen paremmin.

 

[Kaotik]

Niin nopeasti ja kivuttomasti Intel siirtynyt 14nm -> 10nm että jotenkin tämä suunnitelma vaikuttaa... optimistiselta

Ei se yksi epäonnistunut node (isoilta osin liian kunnianhimoisten tavoitteiden vuoksi) tarkoita mitään pidemmällä tähtäimellä. Siitä otettiin kuitenkin oppia ja 7nm:n suunnitelmat päivitettiin ajoissa maltillisemmiksi

 

[Merkava]

You

 

[Griffin]

Silti mahdollista ettei ole enään sellaisia ongelmia 7nm5nm3nm jne kanssa tai sitten on,kuka niistä varmaksi mitään tietää, helppo sitä täällä on kirjoitella ajatuksia kun ei tarvitse olla puoleen eikä toiseen missään vastuussa mistään tulevasta tai toteenkäyvästäkään asiasta.
Aikaksemminkin on näkynyt niin monesti miten foorumien väki ollut väärässä ja pitänyt joitakin asioita täysin typerinä/väärinä/mahdottomina ja sitten onkin käynyt toisin.

Perus ihmisen järki on sellainen että jos aikaisemmin on ollut ongelmaa niin eihän mikään voi myöhemmin onnistua sen paremmin.

Se, että homma vaikeutuu kokoajan oli jo silloin tiedossa, kun 22 nanon prosessia hierottiin ja asiasta puhuttiin yleisesti.
Tuon nimikikkailun (kokoajan pahenevan valehtelun) takia vaikuttaa siltä, että ongelmia ei tule niin nopeasti viivanleveyden pienetessä, mutta ei ne yhtäkkiä häviä mihinkään. Laitteiden hinta kasvaa kokoajan ja itse valmistukseen tulee uusia rajotteita sekä saatava hyöty pienenee jatkuvasti. Luonnollisesti esim valotusaallonpituuden vaihto poistaa joitain ongelmia, mutta ainoastaan valmistukseen liittyviä.

Aikoinaanhan oli aina selvää, että mm. kellot kasvoivat viivanleveyden pienetessä. Juuri nyt Intelin 14 nanon "ikivanhalla" prosessilla on saavutettu suurimmat kellot ja siinäpä se. Jos kelloja saadaan ylös, niin nykyään se on sitten enenevässä määrin piirin rakenteen optimointia.

 

[KVahlman]

Ja sitten huomasikin että 14 nm yhä käytössä.

Kyllä niitä 10nm vehkeitäkin jo kaupasta saa, ne vaan on siellä kevytkannettavien luokassa eikä zen2:ta haastamassa työpöydällä.

Noissa kaavioissa lienee kuitenkin kyse Intelin tuotannosta kokonaisuutena eikä nimenomaan desktoppi-CPU tuotannosta jossa on muodikasta hokea "14nm lol", vaikka clock-for-clock, core-for-core performanssi vaikuttaisi olevan about samalla tasolla kuin AMD:n 7nm. Erot suuntaan ja toiseen joihin aina viitataan tulee pääosin maksimikelloista, ydinten määristä ja monen ytimen suorituskyvystä.

 

[love_doctor]

Silti mahdollista ettei ole enään sellaisia ongelmia 7nm5nm3nm jne kanssa tai sitten on,kuka niistä varmaksi mitään tietää, helppo sitä täällä on kirjoitella ajatuksia kun ei tarvitse olla puoleen eikä toiseen missään vastuussa mistään tulevasta tai toteenkäyvästäkään asiasta.
Aikaksemminkin on näkynyt niin monesti miten foorumien väki ollut väärässä ja pitänyt joitakin asioita täysin typerinä/väärinä/mahdottomina ja sitten onkin käynyt toisin.

Perus ihmisen järki on sellainen että jos aikaisemmin on ollut ongelmaa niin eihän mikään voi myöhemmin onnistua sen paremmin.

Totta, voi hyvinkin olla, että seuraava vaihe onnistuu nopeammin kuin 14 -> 10nm. Pidemmän aikavälin trendi vaan on, että tämä laji tulee vaikeammaksi ja kalliimmaksi ja siitä on historiallista näyttöä. Tästähän syystä piirivalmistajiakin on tippunut pois pelistä jo monta, kun mennään uusimpiin prosesseihin. Periaatteessa kalliimman valmistuksen voi siirtää kuluttajahintoihin, mutta paljonkohan ihmisillä on varaa maksaa CPU:sta. Jossain kohtaa tulee raja vastaan. Esim. pystyisin itse hyödyntämään 32-64 coreakin nyt omissa hommissa, mutta pitää rajoittua 8-12:een, sillä samoista rahoista kilpailee asuntolaina, kesälomamatkat, auto, hifi, valokuvalaitteet, puhelimet jne. Olettaisin, että täälläkin moni haluaa keskustella tekniikoista, joihin itsellä on potentiaalisesti varaa.

 

[love_doctor]

Noissa kaavioissa lienee kuitenkin kyse Intelin tuotannosta kokonaisuutena eikä nimenomaan desktoppi-CPU tuotannosta jossa on muodikasta hokea "14nm lol", vaikka clock-for-clock, core-for-core performanssi vaikuttaisi olevan about samalla tasolla kuin AMD:n 7nm. Erot suuntaan ja toiseen joihin aina viitataan tulee pääosin maksimikelloista, ydinten määristä ja monen ytimen suorituskyvystä.

Ihan ilman värillisiä lasejakin silmillä lienee selvä, että Intelillä on etumatkaa toimivan arkkitehtuurin hiomisessa. AMD:n käyttämä "7nm" kyllä antaa etuja Intelin 14nm:ään nähden, mutta toisaalta Intelillä on ollut suorituskyvyn kannalta suht. samantasoinen nokkela arkkitehtuuri ehkä jostain Sandy Bridgestä asti, jota on pienin askelin inkrementaalisesti hiottu jo monta generaatiota (luokkaa 10 vuotta), kun taas AMD aloitti enemmän puhtaalta pöydältä pari vuotta sitten. Veikkaisin, että parin vuoden päästä Intelillä on nykyistä pienempi prosessi ja siihen aika tykit CPU:t ja AMD:n on hiottava arkkitehtuuria suorituskykyisemmäksi, jotta pystyy kisaamaan. Ei se silti tarkoita etteikö ne nanometrit merkitsisi jotain.

 

[demu]

Ihan ilman värillisiä lasejakin silmillä lienee selvä, että Intelillä on etumatkaa toimivan arkkitehtuurin hiomisessa. AMD:n käyttämä "7nm" kyllä antaa etuja Intelin 14nm:ään nähden, mutta toisaalta Intelillä on ollut suorituskyvyn kannalta suht. samantasoinen nokkela arkkitehtuuri ehkä jostain Sandy Bridgestä asti, jota on pienin askelin inkrementaalisesti hiottu jo monta generaatiota (luokkaa 10 vuotta), kun taas AMD aloitti enemmän puhtaalta pöydältä pari vuotta sitten. Veikkaisin, että parin vuoden päästä Intelillä on nykyistä pienempi prosessi ja siihen aika tykit CPU:t ja AMD:n on hiottava arkkitehtuuria suorituskykyisemmäksi, jotta pystyy kisaamaan. Ei se silti tarkoita etteikö ne nanometrit merkitsisi jotain.

Jos 'nokkela' tarkoitta samaa kuin 'täynnä tietoturvareikiä oleva' niin olen samaa mieltä. Ja joka generaatiossa on nokkelasti lisätty uusia madonreikiä.
Kovemmilla kelloilla se Intel on pärjännyt - ei sillä arkkitehtuurilla.
Ja ei se suorituskyky kaikille tarkoita samaa kuin pelisuorituskyky.
Monen ytimen suorituskyvyssä Intel on aika rankasti AMD Zen2 -arkkitehtuuriä jäljessä niin IPC kuin kokonaissuorituskyvyssä. Ainoastaan AVX-512 on tuonut Intelille jonkin verran etumatkaa erityissovelluksissa.
Ja jos AMD tuo Zen3/4:ssa AVX-512:n, niin kyllä Intelillä menee nokkelat arkkitetuurit kokonaan uusiksi. Ja meneväthän ne uusiksi joka tapauksessa.

 

[vemkki]

Ihan ilman värillisiä lasejakin silmillä lienee selvä, että Intelillä on etumatkaa toimivan arkkitehtuurin hiomisessa. AMD:n käyttämä "7nm" kyllä antaa etuja Intelin 14nm:ään nähden, mutta toisaalta Intelillä on ollut suorituskyvyn kannalta suht. samantasoinen nokkela arkkitehtuuri ehkä jostain Sandy Bridgestä asti, jota on pienin askelin inkrementaalisesti hiottu jo monta generaatiota (luokkaa 10 vuotta), kun taas AMD aloitti enemmän puhtaalta pöydältä pari vuotta sitten. Veikkaisin, että parin vuoden päästä Intelillä on nykyistä pienempi prosessi ja siihen aika tykit CPU:t ja AMD:n on hiottava arkkitehtuuria suorituskykyisemmäksi, jotta pystyy kisaamaan. Ei se silti tarkoita etteikö ne nanometrit merkitsisi jotain.

Ongelmahan on, että samalla kun vakiintunutta valmistusprosessia on hiottu vähitellen paremmaksi, prosessoriarkkitehtuuri on jämähtänyt Skylaken kohdalle ja siitä lähtien on tullut lähinnä bugifiksauksia. Kyse ei ole siitä, ettäkö se olisi niin täydellinen, ettei parempaa voi tehdä, vaan siitä, että Intel on aiemmin katsonut, että 14 nm prosessille ole tarvetta tehdä enää uutta arkkitehtuuria. Harmi että ennustus oli väärä. Parin prosentin vuosittaiset parannukset suorituskyvyssä eivät hirveästi lämmitä. Mutta joo, parin vuoden päästä tilanne on toivottavasti parempi, tai viimeistään kolmen.

 

[E.T]

Silti mahdollista ettei ole enään sellaisia ongelmia 7nm5nm3nm jne kanssa tai sitten on,kuka niistä varmaksi mitään tietää, helppo sitä täällä on kirjoitella ajatuksia kun ei tarvitse olla puoleen eikä toiseen missään vastuussa mistään tulevasta tai toteenkäyvästäkään asiasta.

Niin, helppohan se on markkinoinnin lätkiä MIASSista tempaistuja lukuja esitteisiin osakekurssin nostamiseksi.
Se vain on ollut pitkän aikaa tiedossa, että fysiikan rajat ovat tulossa vastaan sekä valmistusteknologian puolesta että ihan perusfysiikan takia.

Teknologista puolta voidaan viruttaa rajaa lähemmäs kippaamalla valmistukseen jatkuvasti ja rajusti nousevin määrin rahaa, mikä on pudottanut useimmat tehtaat pois kärkikamppailusta.
Ja siltikin piirien suorituskyvyn edistyminen on käytännössä hidastunut ja vähentynyt jo pitkän aikaa.

Mutta siihen rahakaan ei auta, että elektronit alkavat kasvavissa määrin pohtia syvällisiä "Ollako vai eikö olla?" kysymyksiä.
Eli eiköhän tämä tarkoita lähinnä sitä, että Intel on siirtymässä plussien lisäämisestä markkinointinumeron muuttamiseen parin plussan välein.

 

[zepi]

Ja sitten huomasikin että 14 nm yhä käytössä. Saahan noita käppyröitä tehdä, tuon on tehty vain myynti tarkoituksessa.
ASML:le on tärkeää saada laitteita myytyä ja luulen että Intel ei halua maksaa extraa että on ensimmäinen koekäyttäjä joka maksaa siitä ylimääräistä.

Myös TSMC junnasi vuosia 28nm prosessin kanssa failaten kerta toisensa jälkeen 14nm tuomisen ja se sai välissä aikaiseksi vain 20nm miniparannuksen. Tuota jumistusta kesti useita vuosia ja jonkin aikaa vaikutti jo siltä, että koko firma on rikki.

Sitten se korjasi jotain ja vetää nyt hyvin. Intelin resurssit ovat selvästi isommat kuin TSMC:llä tuon oman ongelmansa aikaan.

 

[Kaotik]

Myös TSMC junnasi vuosia 28nm prosessin kanssa failaten kerta toisensa jälkeen 14nm tuomisen ja se sai välissä aikaiseksi vain 20nm miniparannuksen. Tuota jumistusta kesti useita vuosia ja jonkin aikaa vaikutti jo siltä, että koko firma on rikki.

Sitten se korjasi jotain ja vetää nyt hyvin. Intelin resurssit ovat selvästi isommat kuin TSMC:llä tuon oman ongelmansa aikaan.

Ei se TSMC:n 28nm:kään ehtinyt nyt ihan mahdottomia olemaan käytössä, 3 vuotta. Se tuntui vaan selvästi pidemmältä kun se 20nm oli lähinnä mobiilipiireille soveltuva, vähän niin kuin saman firman 10nm

 

[Kaotik]

Intel Hires Fab Veteran, Former GlobalFoundries CTO Dr. Gary Patton

Intel on rekrynnyt Gary Pattonin (ex-GloFo ja ex-IBM)

 

[love_doctor]

Tämän voi joku lievänä trollaamisenakin ottaa,mutta aina markkinoinnin ennusteet eivät ole menneet nappiin: The future of Intel's manufacturing processes

 

[hkultala]

Ei se TSMC:n 28nm:kään ehtinyt nyt ihan mahdottomia olemaan käytössä, 3 vuotta. Se tuntui vaan selvästi pidemmältä kun se 20nm oli lähinnä mobiilipiireille soveltuva, vähän niin kuin saman firman 10nm

Sen TSMCn "20nm" prosessin ei alunperin pitänyt olla vain mobiilipiireille soveltuva, vaan se piti ottaa käyttöön kaikkialla. Mutta kun sen suorituskyky sukkasi, se päädyttiin ottaman käyttöön vain mobiilipiireissä, ja moni sitä käyttämään alunperin suunniteltu piiri joko 1) peruttiin 2) siirrettiin vanhemmalle "28nm" prosssille tai 3) siirrettiin myöhemmälle "16nm" prosessille.

Sen sijaan TSMCn "10nm" prosessi oli käsittääkseni alunperinkin suunniteltu oikeastaan vain mobiilipiireihin.

 

[mRkukov]

Tämän voi joku lievänä trollaamisenakin ottaa,mutta aina markkinoinnin ennusteet eivät ole menneet nappiin: The future of Intel's manufacturing processes

"Pyöriikö crysis?" Ei pyöri, koska ei ole noita 6+GHz prossuja, joille se peli suunniteltiin.

Eikö tuo uusi julkistus ole aika suoraan vanha tick-tock malli uudelleen heräteltynä? Lisätty vain viimeisimmät "pakon sanelemat" vanhemmalle prosessille porttaukset slideihin?

Kuka muistaa montako tick-tock sykliä mentiin? Ei kovin montaa, ennen kuin vaihtui tick, tock, tock, tock, tock....

 

[KVahlman]

Tämän voi joku lievänä trollaamisenakin ottaa,mutta aina markkinoinnin ennusteet eivät ole menneet nappiin: The future of Intel's manufacturing processes

Huvittavinta tuossa on nuo kuvitellut käyttökohteet; puheen- ja kasvojentunnisus. Nykyäänhän nämä ominaisuudet löytyy lähes joka puhelimesta

 

[hkultala]

Huvittavinta tuossa on nuo kuvitellut käyttökohteet; puheen- ja kasvojentunnisus. Nykyäänhän nämä ominaisuudet löytyy lähes joka puhelimesta

Mikä tästä tekee huvittavaa? Se, että nuo ominaisuudet löytyy nykyään lähes joka puhelimesta vaan kertoo sen, että Intel oli niiden suhteen oikeassa.

Mutta se, missä Intel meni pahasti metsään oli oletus, että noiden vaatima (helposti rinnakkaistuva, mutta määrällisesti runsas) laskenta tehtäisiin CPUlla, ja P4ssa CPUn suorituskykyä alettiin optimoida näiden vaatimaan suuntaan, yleisen "hankalan koodin" vaatiman suorituskyvyn sijasta.

Kun se mikä oli fiksua ja mitä todellisuudessa kävi oli, että CPUn lisäksi tietokoneisiin tuli muita, rinnakkaiseen laskentaan paremmin soveltuvia prosessoreita (ensin GPUt, nykyään kännyköiden SoCeissa on myös neuroverkkoytimiä ja suuri määrä pieniä DSPitä), ja CPUn tehtävä on nykyään oikeastaan entistä enemmän suorittaa vaan sitä epäsäännöllistä ja hankalasti rinnakkaistuvaa ohjelmien toimintalogiikkakoodia, mitä niillä ennenkin ajettiin, ennen kuin mitään multimediaa tietokoneilla edes yritettiin tehdä.

 

[hkultala]

Toisaalta joskus 2000 ei ollut kyllä varmaan kenelläkään mitään hajua mihin suuntaan puhelimet tulevat kehittymään

Olihan sitä joillain, tässä aiheesta pätkä jo vuodelta 1997

 

[vemkki]

Kun se mikä oli fiksua ja mitä todellisuudessa kävi oli, että CPUn lisäksi tietokoneisiin tuli muita, rinnakkaiseen laskentaan paremmin soveltuvia prosessoreita (ensin GPUt, nykyään kännyköiden SoCeissa on myös neuroverkkoytimiä ja suuri määrä pieniä DSPitä), ja CPUn tehtävä on nykyään oikeastaan entistä enemmän suorittaa vaan sitä epäsäännöllistä ja hankalasti rinnakkaistuvaa ohjelmien toimintalogiikkakoodia, mitä niillä ennenkin ajettiin, ennen kuin mitään multimediaa tietokoneilla edes yritettiin tehdä.

Sinänsä hupaisaa, että tuntuu, että kännyköissä tällaisille on myös paljon enemmän käyttökohteita kuin tavallisen tallaajan tietokoneessa.

 

[mRkukov]

Pentium D Smithfield (90nm) -> Pentium D Presler (65nm) -> Core 2 Kentsfield (65nm) -> Core 2 Yorkfield (45nm) ->

Paitsi että tick tock esiteltiin vasta 2007

Core i7 Bloomfield/Lynnfield (45nm) -> Core i7 Gulftown (32nm) -> Sandy Bridge (32nm) -> Ivy Bridge (22nm) -> Haswell (22nm) -> Broadwell (14nm) -> Skylake (14nm) ja tähän ollaan jääty.

14nm vähän venähti.

 

[KVahlman]

Mikä tästä tekee huvittavaa? Se, että nuo ominaisuudet löytyy nykyään lähes joka puhelimesta vaan kertoo sen, että Intel oli niiden suhteen oikeassa.

Se että artikkeli antaa ymmärtää tämän vaativan 10GHz desktop prosessorin mutta nyt sama tehdään energiapiheillä, tuon aikaisilla kelloilla pyörivillä taskussa kulkevilla laitteilla on mielestäni huvittavaa.

Ja tämä siis nimenomaan merkityksessä "hauska, hupia eli huvia tuottava" eikä suinkaan "naurettava" missä on mukana negatiivinen sävy.

 

[eternality]

Aikominen on helppoa, ovathan he aikoneet julkaista 10nm viimeiset ~5 vuotta. Toivotaan että saavat prosessikehityksen takaisin vanhalle mallille, mutta näille mainospuheille en paljoa painoa anna.

 

[Griffin]

Huvittavinta tuossa on nuo kuvitellut käyttökohteet; puheen- ja kasvojentunnisus. Nykyäänhän nämä ominaisuudet löytyy lähes joka puhelimesta

Mikäs osa ko toiminnoista tehdään puhelimissa ja mikä taas suorituskykyisissä palvelimissa?
Eli toimiiko esim puheentunnistus, jos puhelin ei ole netissä?

 

[Kaotik]

Mikäs osa ko toiminnoista tehdään puhelimissa ja mikä taas suorituskykyisissä palvelimissa?
Eli toimiiko esim puheentunnistus, jos puhelin ei ole netissä?

Toimii ihan paikallisesti (ainakin osassa luureista, en tiedä toimiiko kaikissa)

 

[edup]

Mikäs osa ko toiminnoista tehdään puhelimissa ja mikä taas suorituskykyisissä palvelimissa?
Eli toimiiko esim puheentunnistus, jos puhelin ei ole netissä?

Olennaistahan siinä nyt on se, että sitä mallin opetusta EI tehdä puhelimessa. Pelkästään se inferenssi/scoraus tapahtuu siellä, eikä tosiaan vaadi kummoistakaan prosessointitehoa. Tuolloin 2000 kun artikkeli oli kirjoitettu, GPU-laskenta (millä tuollaiset mallit käytännössä nykyisin tehdään) oli ihan alkutekijöissään, eikä ole ihmekään että silloin visioitiin että tuollaisten mallien opettamista tultaisiin tekemään CPU:lla. Onneksi insinööri on kekseliäs otus ja keksi keinot rinnakkaistaa tuota laskentaa ensin GPU:lle ja myöhemmin mitä moninaisemmille spesialisoiduille piireille.

 

[love_doctor]

Olennaistahan siinä nyt on se, että sitä mallin opetusta EI tehdä puhelimessa. Pelkästään se inferenssi/scoraus tapahtuu siellä, eikä tosiaan vaadi kummoistakaan prosessointitehoa. Tuolloin 2000 kun artikkeli oli kirjoitettu, GPU-laskenta (millä tuollaiset mallit käytännössä nykyisin tehdään) oli ihan alkutekijöissään, eikä ole ihmekään että silloin visioitiin että tuollaisten mallien opettamista tultaisiin tekemään CPU:lla. Onneksi insinööri on kekseliäs otus ja keksi keinot rinnakkaistaa tuota laskentaa ensin GPU:lle ja myöhemmin mitä moninaisemmille spesialisoiduille piireille.

Arduino-käyttöönhän saa jotain parin markan moduuleita, jotka pystyy tunnistamaan puhetta alkeellisesti (jokin toinen brändi kuin BitVoicer). Ideana että niillä voi ohjata sitten releitä jne. Eli melko heikkotehoisestikin ja halvastikin noita on toteutettu.

 

[muppelo]

Kunhan vain ei tule jokaisen uudella prosessilla valmistetun prossun mukana uutta prossukantaa.

 

[mRkukov]

Kunhan vain ei tule jokaisen uudella prosessilla valmistetun prossun mukana uutta prossukantaa.

Kanta on toki sama, mutta softalla estetty ettei vanha ja uusi toimi keskenään.

 

[Niceman]

Kunhan vain ei tule jokaisen uudella prosessilla valmistetun prossun mukana uutta prossukantaa.

Tästä voi unelmoida mutta taitaa kanta muuttua joka välissä... Nyt on Intel koneessa mutta seuraavassa taidan palata Amd leiriin kun aika vaihtaa, vuoden kahden sisään....