No nyt on taas sen luokan väite, että vaatii vähän faktaa tueksi. Kerroppas meille kaikille paljonko on eroa siinä tehohäviössä PSUn 30 cm kaapeleissa 12V vs. 5V tai 3V ja siihen päälle se tehoero kun ne pitää ne johdot upottaa sinne emolevyyn ja reitittää jotenkin fiksusti. Siellä kun ei paukkulangat kulje vaan pitää tehdä ne liitokset ja viennit piirilevyn sisällä. Jään innolla odottamaan laskelmia. Voidaan nyt vaikka huvin vuoksi jättää sun laskuista pois ne 4 liitintä vs 2 liitintä (PSU->emo->emo->laite vs. PSU-laite) häviöt ja sopia ne nollaksi. Emojenkin sisällä on resistanssi niin paljon pienempi kuin paukkulangassa, koska emon sisään nyt saa millin (tai osien) paksuudella ja senttien leveydellä vaan niin paljon enemmän pinta-alaa sille sähkölle kulkea kuin paukkulangassa.
Edit. Perhana minähän oikein unohdin sen 230v -> 5v/3v muunnoksen. Odotan siis myös laskelmia siitä kannattaako ja millä hyötysuhteella muuntaa 230v -> 5v + paukkulanka tai 3v + paukkulanka vs. 12v ja uusi muunnos 5v ja 3v. Ihan mutulla heitän, että vähempi on enempi, mutta kukapas minä olisin fysiikkaa uusiksi kirjoittamaan.
How motherboards are made: a miracle of modern electronics | TechRadar
Tuossa hieman tietoa emolevyn rakenteesta. Mainittu levyn paksuudeksi 1,6mm, kerroksia 6 kpl. Kuparin paksuudeksi 0,035mm.
Minun mielestä noissa voi olla päällimmäinen ja pohjimmainen kuparikerros hieman paksumpi kuin välissä olevat kerrokset, tyypillisesti kun tilaan 4 kerroksisen piirilevyn johonkin käyttöön, niin 2 välissä olevaa kuparikerrosta on paksuudeltaan puolet pintakerroksista. Pintakerrokset myös jäähtyvät paremmin, joten siellä kannattaa teho siirtää.
Emolevyllä kannattaa kuljettaa jännite 12V tasossa mahdollisimman lähelle liitintä, tarvitaan selvästi kapeampi veto kuparia, sitten pieni regulaattori ihan liittimen vieressä. Toki kiintolevyille ja muille kotelon sisälle asennettaville laitteille tuo virtaliitin kannattaa olla lähellä paikkaa johon virtalähde syöttää virtaa, mutta riittävän lähelle emon reunaa, jotta virtajohto SSD-levylle on mahdollisimman lyhyt.
6xSATA-liittimet tyypillisessä emossa voi mitoittaa 15W mukaan. Eli vaikkapa 0,3mm levyinen veto regulle, josta sitten 1-6kpl virtaliittimiä, riippuen virtapiuhoista ovatko haarautuvia.
Ei se nyt vie ihan tolkuttomasti tilaa. 5V regu riittää.
Kuten jo mainitsin, USB-liittimet (ainakin pari) taitaa jo nykyisin ottaa virran 12V linjasta. Esim. Gigabyten TurboCharger antaa ladattavasta laitteesta riippuen 5V/2A tai 12V/1,5A QC 3.0 standardin mukaan. Jatkossa varmaan lataustekniikka kehittyy vielä, voi olla että nykyisin halutaan 12V/3A QC 4.0 standardin mukaan. Kaikki mikä on pois 5V linjasta, vähentää todellista tarvetta, että ATX-virtalähteessä olisi 5V rail. Tuosta nyt lähtee jo muutama amppeeri.
Ja on virrat vähentyneet jo aikaisemmin, vaikka ei näy virtalähteen spekseissä:
PCI ja PCI-X käyttivät 3,3V ja 5V jännitteitä, kun PCIe käyttää 3.3V/12V jännitteitä niin tarve 5V jännitteelle väheni huomattavasti. ATX12V-standardi kun on vuodelta 2003, niin tämä mahdollisuus pitää sisällyttää virtalähteeseen. Näytönohjain otti 5A per kipale + varaus tietysti väylien määrän mukaan. Standardin mukaan poweri siis toimii myös tuossa vanhassa koneessa, varataan paljon ampeereita myös noille pienemmille jännitteille.
mATX-emolevyissä voi tulla säästöä 3.3V reguissa. Normaalisti 25A lähtö virtalähteeltä. Isommassa emolevyssä 6kpl pcie, eli 6x3A = 18A. Vastaavasti mATX 3x3A = 9A ja miniITX 1x3A = 3A.
Eli regulointia vain tarpeen mukaan, ei sen mukaan mitä vanha ATX12V-speksi sanoo. Joutaa tuo 17-vuotias standardi jo romukoppaan, vaikkakin sillä uhalla että joku joutuu ostamaan uuden powerin, vaikka vanha vielä toimii.
