Ilmajäähyt vs nestejäähyt suoritus per rahasumma.

Liittynyt
08.12.2020
Viestejä
14
Moi, oon pitkään ollut ilmajäähyn puolella vaan, laiskuuttani, ja lompakkoni takia. Monta buildia rakennellu ja muutenkin harrasteltu, mutta ikinä en oo nestejäähyihin kajonnu.
Nyt kun päivittelin taas palikoita vähän suorituskykyisempään, R7 5800x, RTX 2080 strix oc, niin mietimpähän vaan ihan nuiden käyttöiän kannalta, että oisko aika siirtyä nestejäähyjen pelottavaan maailmaan. Onko lämmöt todella niin merkittävästi alemmat? Itse tykkään myös maksaa vain siitä mistä oikeasti hyödyn, joten, kumpi, nestejäähyt vai ilmajäähyt suoritus/raha suhteessa voittajia, kun noilla nestejäähyillä niin iso hintalappukin on?
 
Jos mennään puhtaasti suorituskyky/hinta kaavalla, niin halpa ilmajäähy voittaa kirkkaasti. Mitä lähemmäs mennään huoneilman lämpötilaa, sitä vaikeammaksi jäähdyttäminen menee ja tähän usein päästään lisäämällä pinta-alaa ja lisäämällä lämmön siitymistä pois kuumalta komponentilta nopeammin. Samalla rahalla voi saada ilmajäähyissä paremman tehon vs. AIO, custom loopit on asia erikseen. Custom loopissa saa parhaat lämmöt, mutta kierto maksaa helposti 500€, jolla saadaan 5c paremmat lämmöt vs. 100€ ilmajäähy. Custom loopit onkin enempi harrastelua ja ulkonäköä kuin parhaat lämmöt pienellä rahalla juttuja
 
Lisäisin tähän raha-asiaan vielä ilmajäähyjen täydellisen huoltovapauden. Custom-looppia saa ainakin huoltaa tasaisin aikavälein ja customissa ja AIO:ssa on turhia potentiaalisia hajoavia osia, joita mielellään välttää. AIO ei edes tuota käytännön tasolla yhtään parempaa suorituskykyä laadukkaaseen ilmajäähyyn verrattuna, niin pidän niiden hankkimista hajoamisen riskin takia (vaikkakin todella pieni) erittäin turhana ja typeränä. Jos ilmajäähyn tuuletin hajoaa niin sen yleensä huomaa äänistä todella nopeasti ja uuden tuuletimen saa kympillä tilalle.
 
Taannoin kun kesällä 2017 tuon i7 7700k:n ostin niin nappasin sille mukaan samalla kertaa jäähdytykseksi Cryorigin H7:n, olikohan hintaluokassa 50-70e silloin. Kyllähän sillä prossua vakiona ajeli mutta prossu ei kestänyt pienintäkään ylikellotusta sillä. Tähän nyt voisi joku päteä että huono valinta tmv mutta tuo oli aikaa kun palailin yli 10v tauon jälkeen tietokoneen itse kokoamisen pariin. Tuo "välikausi" kun mentiin läppäreillä täysin. Muutenkin kun olen aina osavalinnoissa lähinnä ottanut mahdollisista suosituksista suunnan, en tehnyt valintaa niiden perusteella -tyyppinen persoona.

Ei siinä kauaa mennyt kun Jimmsin BF tarjouksesta samana vuonna nappasin talteen Fractal Designin S36 AIOn vähän ehkä heräteostoksena. Tuo on nyt 3v 24/7 ollut käytössä vikuroimatta mitenkään. Likimain äänetön ja pelkästään tuon asennuksella tuo i7 kestää jatkuvia 4.8GHz kelloja (vakiot 4.2) täydellä luotettavuudella. Noilla 4.8 nopeuksilla se on tuossa ollut sen saman 3 vuotta jatkuvassa käytössä.

Olisiko sama saavutettu samanarvoisella (maksoin satasen tuosta AIO:sta toimitettuna) ilmajäähyllä, ehkä?

Makuja on monia, itse tulen jatkossakin pysymään vähintään AIO jäähyissä prossujen suhteen tällä kokemuksella.
 
Olisiko sama saavutettu samanarvoisella (maksoin satasen tuosta AIO:sta toimitettuna) ilmajäähyllä, ehkä?
Esimerkiksi Noctuan D15 tai muut vastaavat ilmajäähyt on melkein tasoissa 360mm AIO kanssa. Lisäksi pumpun ääni on poissa kuvioista.

Siistin näköinen AIO kyllä on ja siitä syystä myös itsellä käytössä :thumbsup:
 
Pelkkä jäähdytysteho/euroa ei riitä, pitää myös olla äänentuotto tossa mukana että voidaan arvottaa jäähdytysratkaisua paremmin. Saahan ilmajäähystä parempaa tehoa kun laitetaan vaan 50dba delta puhallin kiinni.
 
Tässä ketjussa tärkeimmät pointit tulleet jo esiin, dataa juurikin äänen suhteen vakioituna voi katsoa Steven videolta:
 
Eikä se customlooppi niin kallis ole, 180-250€ prossulle kiinasta ja molemmille 300-400€.

Kokemuksesta barrow ja bykski yhtä laadukasta kuin EKWB ellei jopa laadukkaammat liittimet kiinalaisilla..
 
Väitän että jos katsotaan vain ja ainostaan perf/€ hyötysuhdetta (ei siis ollenkaan äänitasoa, ulkonäköä, harrastuneisuutta) niin hyvin harvoin jäähdytykseen (tai ylipäätään osien parempiin kellotusominaisuuksiin) on järkevää kauheasti panostaa, ainakin jos osat eivät ole jo jo siellä markkinoiden huipussa, eikä parempaa tehoa ole vakiona saatavilla millään rahalla.

Jos ei olla valmiiksi huipulla ja pistää 500€ custom looppiin, niin suorituskykyero on murto-osa siitä, että käyttäisi sen 500€ tehokkaampaan prossuun tai näyttikseen.
 
Viimeksi muokattu:
Suunnilleen ainoa osa mikä kannattaa ostaa suomesta uutena on pumppu, jos se levii ja rikkoo jotain niin ompahan takuuasiat kunnossa, kaiken muun voi ostaa suht halvalla io-techin myyntipalstan jäähdytys osiosta, hyvän (joskin ison) pumpun saa n.100e hintaan (aquastream xt).

Kun saat koneen vedellä hiljaiseksi niin sitten voit siirtyä isojenpoikien leikkeihin ja kiistelemään kondensaattoreiden vinkunasta/coil whinestä tai vääntää stereoita isommalle
 
Suunnilleen ainoa osa mikä kannattaa ostaa suomesta uutena on pumppu, jos se levii ja rikkoo jotain niin ompahan takuuasiat kunnossa, kaiken muun voi ostaa suht halvalla io-techin myyntipalstan jäähdytys osiosta, hyvän (joskin ison) pumpun saa n.100e hintaan (aquastream xt).

Kun saat koneen vedellä hiljaiseksi niin sitten voit siirtyä isojenpoikien leikkeihin ja kiistelemään kondensaattoreiden vinkunasta/coil whinestä tai vääntää stereoita isommalle

Eipä se pumpun takuu kata kuin pumpun, D5 pumppu kestää tyyliin ikuisesti, itellä vanhin on 7v ja pyörii vähintään 12h/päivä. (viime ajat 24/7)
 
Ketjussa on ehkä oleellisin jo sanottu. Jos on tarkoitus tehdä hiljainen kokoonpano siten että rahalle saa vastinetta, niin kannattaa laittaa iso möhkälemäinen ilmajäähy. Ratkaisu ei ole esteettisin, ja rajoittaa kotelon valintaa. Ilmajäähyn kanssa on ehkä vesijäähdytystäkin tärkeämpää että kotelon ilmankierrossa ei ole tehty virheitä (tuoretta ilmaa virtaa jäähdyttimelle ja sieltä pois). Tärkeää myös että tuulettimia on riittävästi (vähän epäintuitiivisesti yleensä useammalla tuulettimella saadaan hiljaisempi kone kuin vähentämällä niiden määrää, ainakin jos liikutaan järkevässä tuulettimien määrässä). Tavallisen käyttäjän kokoonpanoissa, joissa ei ole tavoitteeena ainakaan suuremmin ylikellottaa, eikä ole useampaan GPU:ta tms., ilmajäähy voittaa vesijäähyn.

Jos pyrkimyksenä on tehdä jotain esteettisempää, pienempää kokoonpanoa (=vähemmän tilaa isoille ilmajäähyille) tai muuten eksoottisempaa (useampi GPU, ylikellotus tavoitteena) vesijäähy voi olla parempi ratkaisu. Sillä saadaan helpommin isompi pinta-ala käyttöön lämmönvaihtoa varten - tämä onkin oikeastaan vesijäähdytyksen ainoa oleellinen ero vs. perinteiseen ilmajäähdytykseen! (*E) Lämpöputkien siirtokyky kun on rajallinen, ja varsinkin jos tila on rajoittunut niin niiden kapasiteetti tulee vastaan. Vesijäähyllä tämmöistä rajoitusta ei ole, vaan kiertoa voidaan periaatteessa kasvattaa niin isoksi kuin on tarvetta. Samasta syystä AIO:t ovat enimmäkseen turhia, mutta jos on kyseeessä pieni kotelo, johon iso ilmajäähy ei mahdu, tai halutaan vain vähän siistimmän näköinen kokoonpano, eikä ole intoa custom-loopin rakenteluun, niin niille on omat käyttökohteensa. Puhtaasti jäähdytystehon kannalta (huomioiden nimenomaan melu + hinta) niissä ei ole järkeä (EDIT: jossain määrin syön sanani >2x120mm AIO:den kohdalla, mutta jos katsotaan myös hintaa...).

Pumpuista sanon sellaisen seikan, että niissä on jonkin verran ns. "pumppulottoa". Ts. toleranssien takia jokin yksilö voi esim. olla hivenen epäkeskeisempi kuin toinen, vaikka muuten toimiikin hyvin. Esim. oma D5:nen ujeltaa ärsyttävästi tietyillä kierrosnopeuksilla (valitettavasti juuri matalemmilla). Pumppu on usein (hyvin tehdyssä) vesijäähdytyksessä äänekkäin komponentti.

Rikkoutumisasia mainittiinkin ja on myös ihan realistinen ongelma, vaikkakin hyvin tehty vesijäähdytysjärjestelmä on myös aika luotettava. Siinä on kuitenkin enemmän liikkuvia osia, ja aina myös vuotomahdollisuus. Ilmajäädytysjärjestelmässä ainoa mahdollisesti rikkoontuva osa on tuulettimet, eikä sellaisen hajoaminen voi johtaa katastrofaaliseen muiden komponenttien välittömään hajoamiseen. Ilmajäähdytys ei tarvitse minkäänlaista huoltoa, paitsi mahdollisesti rikkoutuneen tuulettimen vaihdon, ja pölyn poistoa, jos sitä pääsee kertymään (samat ongelmat myös vesijäähdyssä + tukku potentiaalisia lisäongelmia).

EDIT: kiroitusvireitä, ajatuspieroja ja pikkutarkennuksia lisätty

*E)DIT: toki vedellä on oma ominaislämpökapasiteettinsa josta voi olla hyötyä riippuen siitä, mitä tietokoneella tehdään. Lämpökäyrän tasoittumisvaiheeseen menee siis enemmän aikaa, ja esim. pelatessa sitä ei välttämättä saavuteta koskaan.
 
Viimeksi muokattu:
*E)DIT: toki vedellä on oma ominaislämpökapasiteettinsa josta voi olla hyötyä riippuen siitä, mitä tietokoneella tehdään. Lämpökäyrän tasoittumisvaiheeseen menee siis enemmän aikaa, ja esim. pelatessa sitä ei välttämättä saavuteta koskaan.

Juurikin tämä on huomattava ero meluntuotossa, tai pikemminkin sen luonteessa. Vesijäähyjen tuulettimet ei tarvi piikkimäisisssä (1-5min) prosessorikuormissa sahata ylös-alas.
 
Juurikin tämä on huomattava ero meluntuotossa, tai pikemminkin sen luonteessa. Vesijäähyjen tuulettimet ei tarvi piikkimäisisssä (1-5min) prosessorikuormissa sahata ylös-alas.
Kyllä, ja pras hyöty saadaan jos laittaa tuulettimet säätymään veden lämpötilan suhteen.

Iso ongelma piikkimäisissä tuulettimien nopeuden nousuissa on pelkkä rpm/°C -käyrä ja hystereesin puute. Tämän voi estää sopivalla softapohjaisella tuulettimien säädöllä - BIOS-pohjaisissa en ole hystereesiä vielä kertaakaan nähnyt. Eli, ilmajäähdytteiselläkään ei ole pakko kuunnella ylös-alas vaihtelevaa tuulettimen ääntä, mutta on käytännössä pakko käyttää softaa (tai erillistä kontrolleria) säätämään tuulettimien nopeutta. Vesijäädyllä säätö on helpompaa, ja pelkällä BIOS:lla pääsee helpommin siedettävään lopputulokseen.

Oikeastaan ilmajäähyllä paras ratkaisu on ylimitoittaa tuuletin siten, että pärjää hyvin ~800-1000RPM -nopeudella pyörivillä tuulettimilla. GPU on edelleen ongelma, mutta toisaalta kovassa rasituksessa (pelatessa) on muutenkin ääniä, jolloin GPU:n tuulettimien vaihtuva ääni ei pääse tajuntaan asti.
 
Lämpöputkilla varustettu ilmajäähy saturoituu hyvin nopeasti lämmöstä, alle minuutissa, eli tuuletinta on pakko komentaa nopeammin.
 
Kyllä, ja pras hyöty saadaan jos laittaa tuulettimet säätymään veden lämpötilan suhteen.

Iso ongelma piikkimäisissä tuulettimien nopeuden nousuissa on pelkkä rpm/°C -käyrä ja hystereesin puute. Tämän voi estää sopivalla softapohjaisella tuulettimien säädöllä - BIOS-pohjaisissa en ole hystereesiä vielä kertaakaan nähnyt. Eli, ilmajäähdytteiselläkään ei ole pakko kuunnella ylös-alas vaihtelevaa tuulettimen ääntä, mutta on käytännössä pakko käyttää softaa (tai erillistä kontrolleria) säätämään tuulettimien nopeutta. Vesijäädyllä säätö on helpompaa, ja pelkällä BIOS:lla pääsee helpommin siedettävään lopputulokseen.

Oikeastaan ilmajäähyllä paras ratkaisu on ylimitoittaa tuuletin siten, että pärjää hyvin ~800-1000RPM -nopeudella pyörivillä tuulettimilla. GPU on edelleen ongelma, mutta toisaalta kovassa rasituksessa (pelatessa) on muutenkin ääniä, jolloin GPU:n tuulettimien vaihtuva ääni ei pääse tajuntaan asti.

Kyllä se hystereesi suurimmilta emovalmistajilta on löytynyt ikuisuuksia. En toki osaa sanoa onko kaikissa hinnat-alkaen lankuissa, mutta ainakin kalliimmissa keskiluokan lankuissa ollut. En muista milloin viimeksi ko. asetusta ei olisi BIOSin puolelta löytynyt, ehkä nimenomaan silloin BIOS-aikaan, ennen UEFIa. Yleensä toki nimettynä ties millä nimellä, välillä harhaanjohtavastikin. Esim. Gigabyten lankuissa menee tuuletinsäätöjen puolella nimellä "temperature interval".
 
Kyllä se hystereesi suurimmilta emovalmistajilta on löytynyt ikuisuuksia. En toki osaa sanoa onko kaikissa hinnat-alkaen lankuissa, mutta ainakin kalliimmissa keskiluokan lankuissa ollut. En muista milloin viimeksi ko. asetusta ei olisi BIOSin puolelta löytynyt, ehkä nimenomaan silloin BIOS-aikaan, ennen UEFIa. Yleensä toki nimettynä ties millä nimellä, välillä harhaanjohtavastikin. Esim. Gigabyten lankuissa menee tuuletinsäätöjen puolella nimellä "temperature interval".
Ainakaan Z97-pohjaisista Asusin lankuista ei löydy (itsellä Asus Maximus VII Gene, eli high-end emolevy, ja tuohon aikaan ASUS:n säädöt oli parhaimpia markkinoilla - tilanne on sen jälkeen vähän muuttunut). Windows-puolen ASUS:n softasta saattaa löytyä tällekin emolevylle, mutta jos joutuu käyttämään emolevyn omaa softaa, on sama käyttää jotain muuta softaa.

Viimeksi kun näitä asiota perkattiin esim. silentpcreview:n puolella ja muilla forumeilla, niin BIOS:sta löytyy vain lämpötila-RPM -vastekäyrä (vaikka emolevyn kontrolleripiiri itsessään tukisikin muita säätöjä). Mutta tosiaan uudempia emolevyjä (LGA1155 jälkeen) ei ole tullut henkilökohtaisesti käytettyä, ja noista emolevyjen omista softista en osaa sanoa, vaativatko sen että ovat taustalla koko ajan ajossa vai käyttävätko kontrolleria tilassa, jota jostain syystä BIOS:ssa ei ole mahdollista laittaa päälle.
 
Viimeksi muokattu:
Lämpöputkilla varustettu ilmajäähy saturoituu hyvin nopeasti lämmöstä, alle minuutissa, eli tuuletinta on pakko komentaa nopeammin.
Alle minuutti kuulosti niin lyhyeltä, että päätin testata.

Cpu vakio 5900X, D15 (keskellä jäähyä A15@790 rpm ja edessä A12@1110 rpm).

Kotelon jäähdytys kunnollinen. Kotelo CM Silencio S400 mATX. Edessä 2 * A14@800 rpm ja takana S12a@890 rpm. Ritilät ja hunajakennot sekä etupaneelin 120 mm:n raudat modattu veks.

Rasituksena CB R23 ja lämmöt HWinfon tCtl/tDie maks:

67,1 C@1 min
70,4 C@2 min
72,0 C@4 min
72,8 C@30 min

Ehkä tämän perusteella voisi sanoa, että D15 saturoituu noin 3-5 min. kohdalla.


Kyllä se hystereesi suurimmilta emovalmistajilta on löytynyt ikuisuuksia. En toki osaa sanoa onko kaikissa hinnat-alkaen lankuissa, mutta ainakin kalliimmissa keskiluokan lankuissa ollut. En muista milloin viimeksi ko. asetusta ei olisi BIOSin puolelta löytynyt, ehkä nimenomaan silloin BIOS-aikaan, ennen UEFIa. Yleensä toki nimettynä ties millä nimellä, välillä harhaanjohtavastikin. Esim. Gigabyten lankuissa menee tuuletinsäätöjen puolella nimellä "temperature interval".
MSI B550m Mortar Wifissä saa säädettyä kuinka nopeasti tuulettimien kierrokset nousevat/laskevat, mutta ei tuota ihan oikeaksi hystereesiksi voi sanoa. Se meinaan alkaa heti muuttamaan nopeutta suuntaan tai toiseen (toki muutosnopeuden saa hyvin rauhalliseksi), eli "dead zonea" ei ole.
 
Tuossa aiemmin laittamassani videossa on tuotakin testattu:
Screenshot_20210409-184319_YouTube.jpg
 

Statistiikka

Viestiketjuista
261 804
Viestejä
4 547 755
Jäsenet
74 849
Uusin jäsen
ookooo

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom