Kävin keskustelua nuorison kanssa ja tuli eräänlainen ahaa-elämys. Ei mitään maagista ja tästä saa olla eri mieltä, mutta pistetään nyt joitakin pointteja tämän asian ympäriltä:
Meillä on suhde kehoomme, tietty ajatus siitä missä kehomme on hyvä ja missä ei. Mitä toiveita meillä on sille, mistä olemme tyytyväisiä jne. Fyysinen minä.
Meillä on samanlainen suhde sosiaaliseen minäämme, siihen millaiset henkilökohtaiset suhteet meillä on ihmisiin ja toisaalta millaisia suhteita toivomme. Sosiaalinen minä.
Digitaalinen minä liittyy siihen ei sosiaaliseen ja ei fyysiseen osaamiseen, ja samalla kentällä oleviin tarpeisiin. Se mitä osataan erilaisiin digitaalisiin ympäristöihin liittyen ja mitä niiltä toivotaan. Toisaalta myös kirjat yms. on tätä. Joku metafyysinen minä olisi tästä sadan vuoden takainen versio, mutta mielestäni digitaalinen minä ajaa asiaa. Se on se minä fyysisen ja sosiaalisen ulkopuolella, ei välttämättä digitaalinen mutta usein digitaalinen. Digitaalinen minä.
En tiedä onko tälle edes tarvetta, voi vain olla kokonaisuus, mutta itse koen tämän toimivaksi tavaksi järjestää omaa kokonaisuutta. On erilaisia toiminta-alueita jotka toki limittyvät. Se jos digitaalisella reseptillä tekee aterian ystäville limittyy näihin kaikkiin. Mutta jotenkin itse koen että tämä jaottelu toimii omille aivoille hyvin.
Meillä on suhde kehoomme, tietty ajatus siitä missä kehomme on hyvä ja missä ei. Mitä toiveita meillä on sille, mistä olemme tyytyväisiä jne. Fyysinen minä.
Meillä on samanlainen suhde sosiaaliseen minäämme, siihen millaiset henkilökohtaiset suhteet meillä on ihmisiin ja toisaalta millaisia suhteita toivomme. Sosiaalinen minä.
Digitaalinen minä liittyy siihen ei sosiaaliseen ja ei fyysiseen osaamiseen, ja samalla kentällä oleviin tarpeisiin. Se mitä osataan erilaisiin digitaalisiin ympäristöihin liittyen ja mitä niiltä toivotaan. Toisaalta myös kirjat yms. on tätä. Joku metafyysinen minä olisi tästä sadan vuoden takainen versio, mutta mielestäni digitaalinen minä ajaa asiaa. Se on se minä fyysisen ja sosiaalisen ulkopuolella, ei välttämättä digitaalinen mutta usein digitaalinen. Digitaalinen minä.
En tiedä onko tälle edes tarvetta, voi vain olla kokonaisuus, mutta itse koen tämän toimivaksi tavaksi järjestää omaa kokonaisuutta. On erilaisia toiminta-alueita jotka toki limittyvät. Se jos digitaalisella reseptillä tekee aterian ystäville limittyy näihin kaikkiin. Mutta jotenkin itse koen että tämä jaottelu toimii omille aivoille hyvin.
