Hyvät tarjoukset -keskustelu

Tila
Keskustelu on suljettu.
Tilasin tämän ja saivatkin jo paketin postiin.
Onko näin isoa kovalevyä syytä osioida asennettaessa, tai onko siitä mitään hötyöä?

Ei todellakaan kannata osioida. Revin arvot hatusta, mutta idea on sama:

Jokaiseen soluun voi kirjoittaa 50 kertaa. SSD-levyn sisäinen kontrolleri toimii niin, että aina kirjoitetaan tyhjään soluun. Jos laitat hirveästi tavaraa yhdelle levylle pieneen tilaan, niin se täyttyy ja tyhjiä soluja ei ole käytettävissä. Solut siinä siis kuluvat nopeammin.

Best case on, kun kirjoitetaan kerran koko SSD täyteen ja se vaatii yhden ison aseman.

(Todellisuudessa tuo kirjoituskertojen määrä on 300-500)
 
Jokaiseen soluun voi kirjoittaa 50 kertaa. SSD-levyn sisäinen kontrolleri toimii niin, että aina kirjoitetaan tyhjään soluun. Jos laitat hirveästi tavaraa yhdelle levylle pieneen tilaan, niin se täyttyy ja tyhjiä soluja ei ole käytettävissä. Solut siinä siis kuluvat nopeammin.
Minulla taas on (oli tähän saakka?) käsitys että SSD:n ohjain huolehtii että kuormitus on mahdollisimman tasaista riippumatta siitä miten levy on osioitu. Eli ohjain toimii tavallaan ylimääräisenä tasona loogisen ja fyysisen levyn välissä erottaen ne toisin kuin mekaanisilla levyillä. Mutta mitä suurempi osuus levystä on yhteensä käytössä sen pienemmälle alalle uudet kirjoitukset kohdistuvat.

Totuus löytyy kenties Tallennus
 
Minulla taas on (oli tähän saakka?) käsitys että SSD:n ohjain huolehtii että kuormitus on mahdollisimman tasaista riippumatta siitä miten levy on osioitu. Eli ohjain toimii tavallaan ylimääräisenä tasona loogisen ja fyysisen levyn välissä erottaen ne toisin kuin mekaanisilla levyillä. Mutta mitä suurempi osuus levystä on yhteensä käytössä sen pienemmälle alalle uudet kirjoitukset kohdistuvat.

Totuus löytyy kenties Tallennus

Käyttöjärjestelmäkerros varaa levyltä tilaa. Ei levy voi kirjoittaa tilalle, joka on varattu toiselle levylle. Jos allokoit 50% C-asemalle ja 50% D-asemalle, ei kontrolleri kirjoita yhtään mitään D-aseman blokeille, kun kirjoiat C-asemalle.

Tätä on alusta asti kierretty siten, että osa tilasta on aina pois käytöstä ja se on "vapaata riistaa" kontrollerille. Esim. 480GB asema on oikeasti 512GB ja se 32GB on varattu kontrollerin mellestämiseen.

--

Kirjoittelin tästä pidemmälti muron puolella, mutta jonkun 20 viestin jälkeen en saanut porukkaa ymmärtämään, mitä on "write amplification", niin luovutin. Nyt käytän noita rajusti yksinkertaistettuja esimerkkejä, koska .. no joo..
 
Maksoin ssd:n visalla kun halusin lätyn tuli keskiviikkona. Tajusin et toi tarjous saatto olla vahinko, siks en paypalilla;)
 
Käyttöjärjestelmäkerros varaa levyltä tilaa. Ei levy voi kirjoittaa tilalle, joka on varattu toiselle levylle. Jos allokoit 50% C-asemalle ja 50% D-asemalle, ei kontrolleri kirjoita yhtään mitään D-aseman blokeille, kun kirjoiat C-asemalle.
Minun käsitys on että tuossa tilanteessa ei tapahdu niin että 2000 blokin asemasta varattaisiin C:lle blokit 1-1000 ja D:lle 1001-2000 vaan kaikki ovat vapaita käyttöön ja aseman ohjain hoitaa homman piilossa tiedostojärjestelmältä. Tällöin jos C:n täyttöaste olisi 50 % mutta D:n nolla, niin kirjoittaminen C:lle kohdistuisi johonkin vapaista 1500 blokista, ei suinkaan vain 500 blokin alueelle.
 
Minun käsitys on että tuossa tilanteessa ei tapahdu niin että 2000 blokin asemasta varattaisiin C:lle blokit 1-1000 ja D:lle 1001-2000 vaan kaikki ovat vapaita käyttöön ja aseman ohjain hoitaa homman piilossa tiedostojärjestelmältä. Tällöin jos C:n täyttöaste olisi 50 % mutta D:n nolla, niin kirjoittaminen C:lle kohdistuisi johonkin vapaista 1500 blokista, ei suinkaan vain 500 blokin alueelle.

Minä käsitän taas, että sinne D:lle allokoitujen alueelle ei saa koskea. Näin sanoi käyttöjärjestelmäkurssilla Tanenbaumin kirja ja uskoin. Mutta minulla tosiaan on näitä selitysvaikeuksia, kun muut ei jaa minun näkemystäni.

Lähdettä sinulla ei tietenkään ole. Itse käytin tuota, tosin 2. tai 3. versio:
Modern Operating Systems (4th Edition): Andrew S. Tanenbaum, Herbert Bos: 9780133591620: Amazon.com: Books
 
Viimeksi muokattu:
Minä käsitän taas, että sinne D:lle allokoitujen alueelle ei saa koskea. Näin sanoi käyttöjärjestelmäkurssilla Tanenbaumin kirja ja uskoin. Mutta minulla tosiaan on näitä selitysvaikeuksia, kun muut ei jaa minun näkemystäni.

Lähdettä sinulla ei tietenkään ole. Itse käytin tuota, tosin 2. tai 3. versio:
Modern Operating Systems (4th Edition): Andrew S. Tanenbaum, Herbert Bos: 9780133591620: Amazon.com: Books
Se miten tiedostojärjestelmä näkee levyn ei ole sama miten sen kontrolleri näkee. Siinä on välissä Flash Translation Layer, mikä pitää kirjaa datan sijainnista tiedostojärjestelmän ja fyysisen sijainnin välillä. Eli sillä ei ole mitään väliä miten sen levyn osioi kun lätty itse hoitaa datan kirjoittamisen eri kohtiin. Siksi sinne sitä tyhjää tilaa jätetään usein jo valmistajan toimesta, että tuo toiminto toimii oikein.
https://www.flashmemorysummit.com/English/Collaterals/Proceedings/2012/20120821_TB11_Sykes.pdf
 
Minä käsitän taas, että sinne D:lle allokoitujen alueelle ei saa koskea. Näin sanoi käyttöjärjestelmäkurssilla Tanenbaumin kirja ja uskoin. Mutta minulla tosiaan on näitä selitysvaikeuksia, kun muut ei jaa minun näkemystäni.

Lähdettä sinulla ei tietenkään ole. Itse käytin tuota, tosin 2. tai 3. versio:
Modern Operating Systems (4th Edition): Andrew S. Tanenbaum, Herbert Bos: 9780133591620: Amazon.com: Books
Koska muistipiireillä on rajallinen kirjoitusmäärä, varsinkin SSD:n alkuaikoina, niin noissa on lähes alusta saakka ollut jonkinlainen ”wear leveling”-toiminto.

Esim static wear leveling siirtelee dataa vähän käytetyistä sektoreista pois joten ne saataisiin ”kiertoon”.

Kaikki tuo on käyttöjärjestelmästä riippumatonta ja se sektori mitä joku vanhalle HDD-aikakaudella suunnitellulle tietostojärjestelmälle tarjotaan voi olla yhtenä hetkenä täysin eri kuin seuraavana, partitiosta, LBA:sta, ym riippumatta.

Se että joku osio näkyy kokonaisena järjestelmälle tai käyttäjälle ei ole ollut ”totuus” kuin noissa HDD järjestelmissä, lähinnä PC:ssä. Jos ajatusta on muuten vaikea hahmottaa, niin miettii vaikka verkkolevyjä; ”yksi asema” käyttäjälle voi olla dynaamisesti skaalattua tilaa johon voidaan lisäillä kokonaisia asemia (tai palvelimia) miten lystää. Ns. WYSIWYG ei päde levyjärjestelmissä. :D
 
Minä käsitän taas, että sinne D:lle allokoitujen alueelle ei saa koskea. Näin sanoi käyttöjärjestelmäkurssilla Tanenbaumin kirja ja uskoin.

Toinen versio ko. opuksesta on vuodelta 2001, kolmas 2007. Melko varmasti niissä on käsitelty vain mekaanisia levyjä. Kuten muut kertoivat, ssd-levyillä on ylimääräinen taso joka piilottaa levyn pinnan hallinnan käyttikseltä. Tästä syystä myöskään levyneheytysohjelmia ei pidä ssd:llä käyttää kun ei niillä ole tietoa levyn pinnan todellisesta tilanteesta. Päinvastoin, ne tekevät tuhoa tietämättömyytensä vuoksi ja siksi ne eivät yleensä ssd-levyillä suostu edes operoimaan.

Tanenbaumia kannattaa uskoa, mutta pitää muistaa että maailma muuttuu ja joskus tieto vanhenee. Sain minäkin erinomaista tietoa aikanaan teknillisen tiedekunnan käyttöjärjestelmäkurssilla, mutta se tieto joiltain vanheni hyvinkin nopeasti vaikka oli pitänyt siihen asti pitkään paikkansa.
 
Vuoden 2001 versio oli.

Kalvojen perusteella tuo OCZ:n FTL ehkä vaan mappasi fyysisiä sektoreita blokeiksi ja hallitsi DDR-välimuistia. Ei siitä voi varmuudella sanoa, että jos allokoin C:lle sektorit 0-10000 ja D:lle 10001-20000, niin se osaa älykkäästi käyttää D:n sektoreita, jos C:lle kirjoitetaan. On se kyllä mahdollista.

Miksi ei minimoisi näitä liikkuvia osia ja allokoisi yhtä suurta levyä?
 
Viimeksi muokattu:
Vuoden 2001 versio oli.

Kalvojen perusteella tuo OCZ:n FTL ehkä vaan mappasi fyysisiä sektoreita blokeiksi ja hallitsi DDR-välimuistia. Ei siitä voi varmuudella sanoa, että jos allokoin C:lle sektorit 0-10000 ja D:lle 10001-20000, niin se osaa älykkäästi käyttää D:n sektoreita, jos C:lle kirjoitetaan. On se kyllä mahdollista.

Miksi ei minimoisi näitä liikkuvia osia ja allokoisi yhtä suurta levyä?
Koska sillä ei ole yhtään mitään väliä. Ne liikkuvat osat liikkuu vaikka sulla olisi vain yksi iso osio. Ja jotkut voi haluta esim. yhden ext4 osion ja toisen ntfs.
 
Vuoden 2001 versio oli.

Kalvojen perusteella tuo OCZ:n FTL ehkä vaan mappasi fyysisiä sektoreita blokeiksi ja hallitsi DDR-välimuistia. Ei siitä voi varmuudella sanoa, että jos allokoin C:lle sektorit 0-10000 ja D:lle 10001-20000, niin se osaa älykkäästi käyttää D:n sektoreita, jos C:lle kirjoitetaan. On se kyllä mahdollista.

Miksi ei minimoisi näitä liikkuvia osia ja allokoisi yhtä suurta levyä?

Vaikka se kuulostaa älykkäältä että levy osaisi käyttää järkevästi blokkeja yli asemarajojen, selitys on raadollisempi. Kontrolleri pitää kirjaa mistä käyttiksen haluama tieto oikeasti löytyy, ja levyllä sijainti määräytyy muiden tekijöiden perusteella, mm. muistipiirien kulumisen.

Historiallisesti noita blokkeja ja sektoreita tarvittiin jotta saatiin ohjattua levyn lukupää oikeaan kohtaan levyn pinnalla. Ja käyttis huolehti levyn fyysisestä sisällöstä. SSD-levyillä ei mitään lukupäitä ole, mutta yhteensopivuussyistä tietoa "osoitetaan" levyllä edelleen samalla tavalla.
 
Juu, nyt ei kiinnosta yhtään enää väitellä uutta 20 viestiä aiheesta, vaikka täällä kyllä kaivattaisiin lisäsivistystä taas ;)

Nyt tyydyn edelleen väittämään, että yksi iso asema on paras tapa hoitaa asia. Liikkuvilla osilla en tarkoittanut liikkuvia sektoreita tai mekaanisia osia, vaan tuntemattomia muuttujia (eli käytin kielikuvaa). Esim. ext4 ja ntfs on tyhmä idea, jos ntfs-ajuri ei tue trimiä, joka tuli ntfs-ajuriin vasta 1404 LTS:n jälkeen. Pääsee vaan helpommalla, kun ei tarvitse miettiä kaikki sidonnaisuuksia.
 
Juu, nyt ei kiinnosta yhtään enää väitellä uutta 20 viestiä aiheesta, vaikka täällä kyllä kaivattaisiin lisäsivistystä taas ;)

Nyt tyydyn edelleen väittämään, että yksi iso asema on paras tapa hoitaa asia. Liikkuvilla osilla en tarkoittanut liikkuvia sektoreita tai mekaanisia osia, vaan tuntemattomia muuttujia (eli käytin kielikuvaa). Esim. ext4 ja ntfs on tyhmä idea, jos ntfs-ajuri ei tue trimiä, joka tuli ntfs-ajuriin vasta 1404 LTS:n jälkeen. Pääsee vaan helpommalla, kun ei tarvitse miettiä kaikki sidonnaisuuksia.
NTFS windowssille...
 
Juu, nyt ei kiinnosta yhtään enää väitellä uutta 20 viestiä aiheesta, vaikka täällä kyllä kaivattaisiin lisäsivistystä taas ;)

Joo, ei ole minullakaan tarvetta ruveta tästä vänkäämään. Kerroin asian niinkuin se minun parhaan tietämykseni mukaan on. Kannattaa kuitenkin muistaa tarkistaa tilanne myös peilistä, jos huomaa kahdella eri foorumilla päätyvänsä vänkäämään 20 viestin verran asiasta josta vain itse olettaa tietävänsä totuuden.

Itse osiointiin olen samaa mieltä ettei sitä kannata pilkkoa ellei jokin perusteltu tarve sitä edellytä. Mutta levyn kuluminen ei ole peruste jättää osioimatta.
 
Juu, sori. Voidaan palata takaisin keskustelemaan ketä sai liittymätarjouksen peruutettuaan ja mistä. Tai kenen paketti tuli torstaina ja kenen perjantaina. :D
(/sarkasmi)

Omasta mielestäni nuo kaikki on täysin sopivia aiheita käsitellä tässä ketjussa, eikä minusta kenenkään pitäisi keskustelua täällä koettaa suitsia. Käytännössähän tämä on tarjousketjua komppaava chattiketju, ja sellaisena hyvinkin vapaamuotoinen.

Ja näin ohimennen tuo SSD-väittely oli/on minusta varsin kiinnostava deraili.
 
Tuote:
Sennheiser GAME ZERO SE ‐pelikuuloke

Hinta: 139.90e
Kauppa: Verkkokauppa.com
Voimassa: 19.11.2017 klo 23.30
Linkki: Sennheiser GAME ZERO SE ‐pelikuuloke 139,90 €
Promokoodi:

Omat kokemukset kyseisistä luureista:
Jos vähänkään hikoilet niin korvatyynyt hajoaa parissa kuukaudessa (saa vaihdettua)
Mikrofonin mykistys ei kovin luotettava ja äänenvoimakkuuden säätörullaa paljon käyttäessä saa nopeasti hajotettua kyseisen kupin äänet jostain syystä. Tätä samaa ongelmaa ollut koko näissä "senkun" game sarjassa (4 erilaista omistanut). No silti nämä ovat yksi parhaista peliluureista vaikka aina vuodessa ns. lahoavatkin ;).

Todennäköisesti tulevat black friday tarjouksiin Amazonissa satasen pintaan (ainakin edeltävinä vuosina).
 
Mistähän liikkeistä kannattaisi väijyä kuulokkeista tarjouksia Black Fridayna? Ihan siis hifi-kuulokkeita.
 
Mistähän liikkeistä kannattaisi väijyä kuulokkeista tarjouksia Black Fridayna? Ihan siis hifi-kuulokkeita.

Saksan Amazonissa on ainakin aikaisempina vuosina ollut Sennheiserilta sekä Philipsiltä laaja läjä kaikkea sitä-sun-tätä BF-tarjouksena, mm HD598 ja Fidelio X2
 
Olipas köyhät tarjoukset powerissa ainakin ekanapäivänä

Tämä itseä ärsyttääkin, nimittäin suomalaisten kauppojen rahanahneus. Viime vuonna Black Friday-tarjoukset oli vain perjantaina, mutta ilmeisesti nyt tänä vuonna ainakin muutama kauppa on aloittanut Black Friday -viikon, eli se koko alkuperäinen ajatus menee hukkaan.
Ja kaikenlisäksi nuo koko viikon kestävissä tarjouksissa se itse tarjous ei ole mitään päätähuimaavaa, niinkuin Wemps tuossa mainitsikin :(


Edit: Onneksi on vielä kuitenkin nuo koko viikon kestävät tarjoukset aika vähässä, sen sijaan Jimms, Verkkokauppa.com, Rajala jne pitävät oikean Black Fridayn :tup:
 
Tämä itseä ärsyttääkin, nimittäin suomalaisten kauppojen rahanahneus. Viime vuonna Black Friday-tarjoukset oli vain perjantaina, mutta ilmeisesti nyt tänä vuonna ainakin muutama kauppa on aloittanut Black Friday -viikon, eli se koko alkuperäinen ajatus menee hukkaan.
Ja kaikenlisäksi nuo koko viikon kestävissä tarjouksissa se itse tarjous ei ole mitään päätähuimaavaa, niinkuin Wemps tuossa mainitsikin :(


Edit: Onneksi on vielä kuitenkin nuo koko viikon kestävät tarjoukset aika vähässä, sen sijaan Jimms, Verkkokauppa.com, Rajala jne pitävät oikean Black Fridayn :tup:
IMO tuntuu suorastaan vittuilulta että Poweri listaa noihin "tarjouksiin" kymmenen erilaista fidget spinneriä ja viiden euron paskanappikuulokkeita :(
 
Jos joku bongaa käyttökelpoisen noin 50" 4k telkkarin ~500e hintoihin niin saa laittaa tänne. Procaster on yksi vaihtoehto mutta mielellään jos löytyisi vähän parempi vaikkapa 100hz paneelilla.... verkkokaupan BF tarjouksissa ei ollut sopivaa.
 
Jos joku bongaa käyttökelpoisen noin 50" 4k telkkarin ~500e hintoihin niin saa laittaa tänne. Procaster on yksi vaihtoehto mutta mielellään jos löytyisi vähän parempi vaikkapa 100hz paneelilla.... verkkokaupan BF tarjouksissa ei ollut sopivaa.

Eikö noita 49" 4K -telkkareita (esim. Samsung) ole joka viikolla tarjouksessa noin 499e hintaan, esim. Gigantissa?
 
Jos joku bongaa käyttökelpoisen noin 50" 4k telkkarin ~500e hintoihin niin saa laittaa tänne. Procaster on yksi vaihtoehto mutta mielellään jos löytyisi vähän parempi vaikkapa 100hz paneelilla.... verkkokaupan BF tarjouksissa ei ollut sopivaa.

Tämä on ollut 499€ tässä kuussa:
Philips 49&quote; 4K UHD Smart TV 49PUS7272 - Televisiot

Sen 55" isoveli on erittäin loistava. Ainoastaan pimeiden kohtausten tummien sävyjen toistossa jään kaipaamaan plasmaa, muuten se on ylittänyt odotukset. Erityisesti älyominaisuudet ovat huippuluokkaa.
 
Eikö noita 49" 4K -telkkareita (esim. Samsung) ole joka viikolla tarjouksessa noin 499e hintaan, esim. Gigantissa?

Onhan noita ollut ja yksi vaihtoehto tuolla Procasterille. Tuo 55" 4k Procaster 399e on jo aika houkutteleva vaikka ei olisikaan ominaisuuksilta mikään huippulaite...
 
Tämä on ollut 499€ tässä kuussa:
Philips 49&quote; 4K UHD Smart TV 49PUS7272 - Televisiot

Sen 55" isoveli on erittäin loistava. Ainoastaan pimeiden kohtausten tummien sävyjen toistossa jään kaipaamaan plasmaa, muuten se on ylittänyt odotukset. Erityisesti älyominaisuudet ovat huippuluokkaa.

Muutama vuosi sitten oli yksi Philips fhd-telkku ja siinä oli niin kankea käyttöliittymä että piti laittaa eteenpäin muutaman kk päästä. Pitäisi käydä melkein jossain liikkeessä testaamassa onko tässä tullut kehitystä.
 
Onhan noita ollut ja yksi vaihtoehto tuolla Procasterille. Tuo 55" 4k Procaster 399e on jo aika houkutteleva vaikka ei olisikaan ominaisuuksilta mikään huippulaite...
Ei kyllä tuohon hintaan mitään huippua voi odottaakaan. Jostain pakko karsia varsinkin jos 4k vaatimuksena kun kuitenkin vielä suht tuore tuttavuus kuluttujahinnoissa
 
Muutama vuosi sitten oli yksi Philips fhd-telkku ja siinä oli niin kankea käyttöliittymä että piti laittaa eteenpäin muutaman kk päästä. Pitäisi käydä melkein jossain liikkeessä testaamassa onko tässä tullut kehitystä.

Jokainen philipsi mitä olen testannut on ollut aivan sairaan hitaita, jopa 2ke laitteet. En ikinä ostaisi philipsiä vaikka kuinka halvalla saisi, sillä siihen hitauteen palaa käpy.
Ja liikkeessä, ainakin gigantissa, niillä pyörii joku demo-ohjelma joten hitautta ei todellisessa käyttöympäristössä pääse testaamaan.
 
Jokainen philipsi mitä olen testannut on ollut aivan sairaan hitaita, jopa 2ke laitteet. En ikinä ostaisi philipsiä vaikka kuinka halvalla saisi, sillä siihen hitauteen palaa käpy.
Ja liikkeessä, ainakin gigantissa, niillä pyörii joku demo-ohjelma joten hitautta ei todellisessa käyttöympäristössä pääse testaamaan.
2015 vuoden android mallin omistajana allekirjoitan tämän. Telkkarin päivitysten mukana on tullut tosi paljon ongelmia, kun on yritetty korjata vanhoja vikoja. Philipsin asiakaspalvelu on myös lähinnä vitsi. Kiertäkää kaukaa.
 
2015 vuoden android mallin omistajana allekirjoitan tämän. Telkkarin päivitysten mukana on tullut tosi paljon ongelmia, kun on yritetty korjata vanhoja vikoja. Philipsin asiakaspalvelu on myös lähinnä vitsi. Kiertäkää kaukaa.

En ole huomannut ongelmia 2017 mallissa. Ei se ehkä nopein ole, mutta ei mitenkään ärsyttävän hidaskaan. Voi toki olla että ärsyttäisi enemmän jos en käyttäisi pääasiassa elisa viihdettä. Lähinnä netflixiä käytän tuon töllön kautta koska 4k ja siinä ei ole ollut kyllä mitään hidastelua.
 
Tuota Samppaa jo kattelinkin, Sony menee yli budjetin. Täytyy tarkkaan punnita onko tuo Samppa 200e parempi kuin Procasteri. Ei tarvetta Smart-ominaisuuksille (ulkoinen digiboxi)
 
Tila
Keskustelu on suljettu.

Statistiikka

Viestiketjuista
259 456
Viestejä
4 512 760
Jäsenet
74 372
Uusin jäsen
Akeboy78

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom