Ja lisää tarvitaan.
Muutenkin tuollainen iso yksikkö on siinämielessä järjetön, että jos siellä tapahtuu tuotantohäiriö ja se tipahtaa verkosta (sitä on sattunut) niin noin isolla muutoksella tulee helposti totaalinen häiriö. Suomeen pitäisi nyt ensialkuun pystyttää joku 5 kpl "paikallis ydinvoimaloita" isoimpien kaupunkien viereen. Ihan, jotta saataisiin parempi suoja runkoverkkohäiriöitä vastaan. Nykyisellään Suomen sähkönjakelu on erittäin haavoittuva, jos joku haluaa tehdä pahaa..
On näitä mietitty ja niihin varauduttu.
Jättiydinvoimala tulee: Jos Olkiluoto 3 vikaantuu, kahdeksan tehdasta leikkaa sähkönkulutustaan alle sekunnissa
Kantaverkkoyhtiö Fingrid rakentaa sähköverkkoihin uudenlaista suojausta Olkiluoto 3:n häiriöiden varalta.
Sähkö
20.4.2018 klo 06.10
Valmistuessaan Olkiluoto 3 lukeutuu maailman suurimpiin ydinreaktoreihin.TVO
Antti Koistinen
@AJKoistinen
Jaa artikkeli:
Jaa artikkeli Whatsapissa
Jaa artikkeli Facebookissa227
Jaa artikkeli Twitterissä
Valmistuessaan Olkiluoto 3 on niin iso ydinvoimala, että sen tuotannon yllättävä katkeaminen voisi johtaa pahimmillaan sähköjen häviämiseen koko maasta.
Tällaisen tapauksen todennäköisyys on hyvin pieni, mutta mahdollisuuteen varaudutaan hyvissä ajoin ennen laitoksen käynnistymistä.
Suomen sähköjärjestelmän selkärangasta vastaava kantaverkkoyhtiö Fingrid rakentaa paraikaa niin kutsuttua järjestelmäsuojaa Olkiluoto 3:n tuotantohäiriöiden varalta.
Mikäli Olkiluoto 3 vikaantuu, Suomen sähkönkulutusta pitää leikata silmänräpäyksessä yhtä paljon kuin koko Tampere kuluttaa kylmimpänä pakkaspäivänä.
Sähkön käyttöä täytyy leikata näin rajusti siksi, että verkoissa tuotantoa ja kulutusta on oltava joka hetki saman verran. Aikaa reagoida Olkiluoto 3 -kokoluokan sähkötehon muutokseen on vain sekunnin murto-osa.
– Järjestelmäsuoja toimii siten, että kun Olkiluoto 3 irtoaa vian seurauksena verkosta, niin samalla lähtee tietoliikenneyhteyksiä pitkin signaali kahdeksalle eri teollisuuskohteelle, joissa kulutusta irtoaa verkosta alle sekunnissa, kertoo johtaja Reima Päivinen Fingridistä.
Mikäli järjestelmäsuoja toimii, kuten on suunniteltu, tavalliset suomalaiset eivät huomaisi Olkiluoto 3:n vikaantumista arjessaan. Homman hoitavat suuret tehtaat eri puolilla maata.
Olkiluoto 3:n järjestelmäsuojaa on tarkoitus testata ensi talvena laitoksen koekäytön yhteydessä, kertoo Fingridin johtaja Reima Päivinen.Juha Kivioja / Yle
Sähköt poikki paperitehtaalla
Valmistuessaan Olkiluoto 3 tuottaa yksin noin 15 prosenttia Suomessa käytetystä sähköstä. Reaktorin sähköteho on peräti 1 650 megawattia.
Suomen sähköjärjestelmä sietää isojen voimalaitosten äkillisiä häiriöitä aina 1 300 megawatin tehoon saakka. Tällainen vaje pystytään paikkaamaan 30 sekunnissa lähinnä vesivoiman avulla.
Jäljelle jää vielä 350 megawatin tuotantovaje, mikä vastaa noin puolta Helsingin sähkönkulutuksesta tähän aikaan vuodesta.
Koska Helsingin puolikasta ei voida panna pimeäksi, sähkönkulutustaan varautuvat leikkaamaan suuret paperi-, sellu- ja kemiantehtaat.
Fingrid valitsi viime syksynä järjestelmäsuojaan osallistuvat tehtaat kilpailutuksen perusteella. Kilpailutuksella selvisi, ketkä ovat valmiit pudottamaan sähkönkäyttöään pienintä korvausta vastaan.
Fingridille suojasta aiheutuu hieman yli miljoonan euron kustannus vuodessa. Loput mahdollisista kuluista maksaa Olkiluoto 3:n omistaja Teollisuuden Voima.
Helena Roselblad / Yle
Suojaan valikoitui kahdeksan tehdasta eri puolilta Suomea; muun muassa metsäyhtiö UPM:n Jämsänkosken, Kaipolan ja Rauman tehtaat sekä Stora Enson Anjalankosken ja Imatran tehtaat.
Järjestelmäsuojaan osallistuvat yhtiöt ovat vaitonaisia siitä, miten sähkön kulutusta tehtailla käytännössä leikattaisiin. Asiaa suostuu kommentoimaan ainoastaan UPM.
Yhtiön mukaan Olkiluoto 3:n vikaantuessa sähköt katkaistaisiin ensisijaisesti paperintuotantoon liittyvässä mekaanisen massan valmistuksessa. Sähkökatkot koskisivat esimerkiksi massan jauhatusta, pumppausta ja lajittelua.
– Irtikytkentä näyttäytyisi toteutuessaan osittaisena sähkökatkona; prosesseja keskeytyy ja niiden uudelleenkäynnistäminen ottaa aikansa. Todennäköisyys irtikytkennälle on pieni, mutta otamme sen huomioon toiminnassamme, samoin kuin minkä tahansa muun mahdollisen häiriötilanteen, UPM vastaa sähköpostitse.
Suojaa testataan ensi talvena?
UPM:n mukaan järjestelmäsuojaan osallistuminen vaatii vielä kaapelointi- ja mittarointitöitä tehtailla. Töiden arvioidaan valmistuvan kesän aikana.
Myös Fingridin mukaan suojan rakentaminen on jo pitkällä.
– Tietoliikenneyhteydet ja tarvittavat asennukset sekä Olkiluodon päässä että teollisuuskohteissa saadaan tehtyä siten, että suoja on käytettävissä kesän jälkeen ensi syksynä, kertoo Reima Päivinen.
Liki kymmenen vuotta aikataulustaan myöhässä oleva ydinvoimala on määrä kytkeä verkkoon joulukuussa koekäyttöä varten. Säännöllisen sähköntuotannon pitäisi tämänhetkisen tiedon mukaan alkaa toukokuussa 2019.
Olkiluoto 3 on tosin opettanut, että aikataulut venyvät ja paukkuvat pahemman kerran. Alkuviikosta
selvisi, että meneillään olevat kuumakokeet ovat viivästyneet, minkä vuoksi käyttöönoton aikataulu voi vielä elää.
Laitoksen tilanne on joka tapauksessa valoisampi kuin vuosikausiin, sillä Teollisuuden Voima pääsi hiljattain laitostoimittajien Arevan ja Siemensin kanssa
sopuun (siirryt toiseen palveluun)myöhästymistä koskeneessa miljardiriidassa.
Stuk: Tuotantohäiriöt mahdollisia
Suomalaiset ydinvoimalat ovat olleet hyvin toimintavarmoja, eikä häiriöitä tapahdu usein.
Säteilyturvakeskuksen (Stuk) mukaan sähköntuotanto katkeaa tyypillisesti voimalaitoksen turbiinialueella ilmenevien vikojen vuoksi, siis varsinaisen ydinreaktorin ulkopuolella.
– Siellä voi olla esimerkiksi generaattorin jäähdytykseen liittyvä vika. Jos lämpötila on koholla, automaatio pysäyttää tuotannon laiterikkojen välttämiseksi, kertoo projektipäällikkö Minna Tuomainen.
Tuomainen arvioi, että sähköntuotanto katkeaa häiriön vuoksi Suomen neljässä ydinreaktorissa yhteenlaskettuna keskimäärin noin kerran vuodessa.
Liittyykö sähköntuotannon häiriöihin säteilyvaaraa?
– Vikoihin on varauduttu ja ne on otettu suunnittelussa huomioon. Niistä ei aiheudu minkäänlaista lisäsäteilyä ihmisille, ympäristölle tai laitokselle, Tuomainen sanoo.
Petteri Sopanen / Yle
Tuomainen tuntee tarkasti myös Olkiluoto 3:n, jonka valvontaa hän johtaa Stukissa.
Maailmassa ei ole vielä yhtään Olkiluoto 3 -tyyppistä EPR-reaktoria käytössä. Millaisia lastentauteja on odotettavissa?
– Alkuvaiheessa voivat tulla vastaan esimerkiksi juuri laitesuojausten rajat, jotka voivat aiheuttaa tuotannon keskeytyksiä tai ihan pikasulkuja. Mutta turvallisuuden kannalta merkittäviä lastentauteja ei pitäisi olla, koska turvallisuusjärjestelmät ovat suoraviivaisia ja ne on testattu perusteellisesti ennen käytön aloittamista.
Maailman ensimmäisen käynnistyvän EPR-reaktorin titteli on näillä näkymin menossa Kiinaan. World Nuclear News -sivuston mukaan
Taishan 1:ssä(siirryt toiseen palveluun) on aloitettu jo polttoaineen lataaminen reaktoriin.
Laitoksen on määrä käynnistyä myöhemmin tänä vuonna.
tuntuuko paremmalta?
