Fraunhofer HHI julkaisi H.266 / VVC -videokoodekin

[Kaotik]

Kaotik kirjoitti uutisen/artikkelin:
Videot vievät arvioiden mukaan noin 80 % kaikesta nettikaistasta maailmanlaajuisesti. Onkin luonnollista, että alalla on kovat paineet saada entistä tehokkaampia koodekkeja, joilla kaistavaatimuksia saataisiin pienennettyä.

Tämän hetkisillä markkinoilla yleisimmin käytössä olevat koodekit ovat standardoidut H.264 eli Advanced Video Coding (AVC) ja H.265 eli High Efficiency Video Coding (HEVC). Nyt Fraunhofer-instituutti (Fraunhofer Heinrich Hertz Institute) on ilmoittanut saaneensa valmiiksi seuraavan sukupolven H.266-standardin yhdessä lukuisten alan kumppaneidensa kanssa. Tiedotteen mukaan standardia ovat olleet kehittämässä sen lisäksi muiden muassa Apple, Ericsson, Intel, Huawei, Microsoft, Qualcomm ja Sony.

H.266 eli Versatile Video Coding (VVC) -koodekki lupaa leikata videoiden bittivirran tarpeen puoleen nykyisestä, ilman että se vaikuttaa kuvanlaatuun verrattuna H.265-koodekkiin. Valitettavasti uuden koodekin lopullisesta laadusta ei ole vielä saatavilla minkäänlaisia vertailuja, mutta Fraunhoferin mukaan se tulee julkaisemaan ensimmäisen H.266-standardia tukevan pakkaus- ja purkuohjelmiston tulevan syksyn aikana.

Standardoitujen koodekkien lisensointihintojen kritisoinnin vuoksi markkinoille on pyritty saamaan muun muassa Googlen ja sittemmin Alliance for Open Median toimesta myös täysin ilmaisia vaihtoehtoja, joista viimeisin on AV1. H.266:n kohdalla pyritään varmistamaan reilu hinnasto läpinäkyvällä FRAND-periaatteella (Fair, reasonable and non-discriminatory), jota valvoo yli 30 yrityksestä koostuva Media Coding Industry Forum.

Lähde: Fraunhofer HHI

Linkki alkuperäiseen juttuun

 

[Ormu]

...
Standardoitujen koodekkien lisensointihintojen kritisoinnin vuoksi markkinoille on pyritty saamaan muun muassa Googlen ja sittemmin Alliance for Open Median toimesta myös täysin ilmaisia vaihtoehtoja, joista viimeisin on AV1. H.266:n kohdalla pyritään varmistamaan reilu hinnasto läpinäkyvällä FRAND-periaatteella (Fair, reasonable and non-discriminatory), jota valvoo yli 30 yrityksestä koostuva Media Coding Industry Forum.

Lähde: Fraunhofer HHI

Linkki alkuperäiseen juttuun

Toivottavasti AV1 menestyy ja tämä ei. Päästäisiin vihdoin eroon lisensoinnin epämääräisyyksistä.

 

[Kaotik]

Toivottavasti AV1 menestyy ja tämä ei. Päästäisiin vihdoin eroon lisensoinnin epämääräisyyksistä.

Mistä epämääräisyyksistä, jos tämän lisensointi tulee tapahtumaan läpinäkyvästi FRAND-periaatteella? Muutoin toki hyvä jos avoin ja ilmainen menestyisi, mutta valitettavan harvoin se tuntuu niin menevän.

 

[Junnu]

Pakkausaika sitten 2-4x vrt H.265?

 

[keppele]

Jokohan x266-projekti on käynnistetty.

 

[Kaotik]

Pakkausaika sitten 2-4x vrt H.265?

Se nähtäneen syksyllä kun pakkaus- ja purkusofta tulee (ja siinä kohtaa vertaus pitää tehdä luonnollisesti alkuperäiseen H.265 pakkaus- ja purkusoftaan)

 

[Loisteho]

Jokohan x266-projekti on käynnistetty.

Ei, eikä huhujen mukaan myös edes käynnistetä. x265 ei saanut kovin merkittävää jalansijaa ja x266:n toteuttaminen olisi huomattavasti sitä hankalampaa, käytön jäädessä AV1:n myötä vielä x265:ttäkin vähemmäksi.

Mitenhän aikoo menestyä, kun about kaikki netin välityksellä videoita tarjoavat mestat (youtube, netflix, twitch, facebook, jne.) ovat parhaillaan siirtymässä AV1:n käyttöön. Erikoisest puolet noista tätä kehittämässä olleista puljuista on myös kehittämässä AV1:tä, ja toisin kuin AV1:n suhteen, tämän kehityksessä ei ole mukana yhtäkään videoita itse tarjoavaa palvelua. Kenties tätä käytetään siis lähinnä puhelimien kameroissa?

 

[EOS]

Ei, eikä huhujen mukaan myös edes käynnistetä. x265 ei saanut kovin merkittävää jalansijaa ja x266:n toteuttaminen olisi huomattavasti sitä hankalampaa, käytön jäädessä AV1:n myötä vielä x265:ttäkin vähemmäksi.

Mitenhän aikoo menestyä, kun about kaikki netin välityksellä videoita tarjoavat mestat (youtube, netflix, twitch, facebook, jne.) ovat parhaillaan siirtymässä AV1:n käyttöön. Erikoisest puolet noista tätä kehittämässä olleista puljuista on myös kehittämässä AV1:tä, ja toisin kuin AV1:n suhteen, tämän kehityksessä ei ole mukana yhtäkään videoita itse tarjoavaa palvelua. Kenties tätä käytetään siis lähinnä puhelimien kameroissa?

AV1 on kuluttajille täysin epärelevantti, ennenkuin sen suorituskyky kasvaa nykyisestä tasosta 50 - 100x, tai rautaenkoodaus on GPU-puolella yleisesti tuettu.
Siinä missä 32-ytiminen kolmannen sukupolven Threadripper enkoodaa 1080P materiaalia reaaliajassa (~ 24fps) käyttäen slow-presettiä, niin AV1 uusin version pääsee nopeimmalla (huonolaatuisimmalla) presetilla n. 0,3fps nopeuteen.
Toisinsanoen 2 tunnin 1080P 23,976fps videon enkoodaaminen kestäisi kyseisellä kokoonpanolla 6 päivää 15 tuntia ja 50 minuuttia

 

[zepi]

AV1 on kuluttajille täysin epärelevantti, ennenkuin sen suorituskyky kasvaa nykyisestä tasosta 50 - 100x, tai rautaenkoodaus on GPU-puolella yleisesti tuettu.
Siinä missä 32-ytiminen kolmannen sukupolven Threadripper enkoodaa 1080P materiaalia reaaliajassa (~ 24fps) käyttäen slow-presettiä, niin AV1 uusin version pääsee nopeimmalla (huonolaatuisimmalla) presetilla n. 0,3fps nopeuteen.
Toisinsanoen 2 tunnin 1080P 23,976fps videon enkoodaaminen kestäisi kyseisellä kokoonpanolla 6 päivää 15 tuntia ja 50 minuuttia

Kuluttajille paljon kiinnostavampaa on dekoodaaminen. Ihmiset keskimäärin katsovat ainakin 100-1000x enemmän videota kuin kuvaavat / tuottavat.

 

[Loisteho]

AV1 on kuluttajille täysin epärelevantti, ennenkuin sen suorituskyky kasvaa nykyisestä tasosta 50 - 100x, tai rautaenkoodaus on GPU-puolella yleisesti tuettu.
Siinä missä 32-ytiminen kolmannen sukupolven Threadripper enkoodaa 1080P materiaalia reaaliajassa (~ 24fps) käyttäen slow-presettiä, niin AV1 uusin version pääsee nopeimmalla (huonolaatuisimmalla) presetilla n. 0,3fps nopeuteen.
Toisinsanoen 2 tunnin 1080P 23,976fps videon enkoodaaminen kestäisi kyseisellä kokoonpanolla 6 päivää 15 tuntia ja 50 minuuttia

Kyllä, se on kuluttajille epärelevantti enkoodaamiseen nykyisellään. 0,3fps tulee referenssikooderilla, muilla pääsee ~15fps vauhtiin 1080p videon kanssa oletuslaadulla ja jopa yli 100fps huonoimmalla laadulla. Kuluttajien käyttö on muutenkin 99% dekoodausta, joka hoituu ilman kiihdytyksiäkin pienellä CPU kuormalla.

EDIT. En kyllä löytänyt juuri mitään lähteitä Threadrippereiden AV1 enkoodaussuorituskyvystä,. Lukemat tuli muistista r/av1:stä lukeman perusteella ja saattavat heittää villistikin.

 

[love_doctor]

Kyllä, se on kuluttajille epärelevantti enkoodaamiseen nykyisellään. 0,3fps tulee referenssikooderilla, muilla pääsee ~15fps vauhtiin 1080p videon kanssa oletuslaadulla ja jopa yli 100fps huonoimmalla laadulla. Kuluttajien käyttö on muutenkin 99% dekoodausta, joka hoituu ilman kiihdytyksiäkin pienellä CPU kuormalla.

Riippuu käyttiksestä, mutta ihan tiedoksi, esim. Skylake Core i5 testiläppärissä purkaa Linuxissa 720p-kokoista h.264-videota youtubesta GPU-kiihdytyksien (webrender, va-api, dma-buf, wayland) avulla niin että CPU-kuorma on noin 70%. Kyllähän tuo kone ehkä kolmea striimiä voisi jaksaa purkaa samaan aikaan, mutta ei voi puhua pienestä kuormasta. Koneen tuuletin puhisee jo aika tavalla.

 

[love_doctor]

Ei, eikä huhujen mukaan myös edes käynnistetä. x265 ei saanut kovin merkittävää jalansijaa ja x266:n toteuttaminen olisi huomattavasti sitä hankalampaa, käytön jäädessä AV1:n myötä vielä x265:ttäkin vähemmäksi.

Mitenhän aikoo menestyä, kun about kaikki netin välityksellä videoita tarjoavat mestat (youtube, netflix, twitch, facebook, jne.) ovat parhaillaan siirtymässä AV1:n käyttöön. Erikoisest puolet noista tätä kehittämässä olleista puljuista on myös kehittämässä AV1:tä, ja toisin kuin AV1:n suhteen, tämän kehityksessä ei ole mukana yhtäkään videoita itse tarjoavaa palvelua. Kenties tätä käytetään siis lähinnä puhelimien kameroissa?

H.265:n käyttöä lienee rajoittanut parikin seikkaa. Se hyödyttää 4k-resoluutiolla ja isommilla lähinnä. Laitekanta on vanhaa. Bluray-puolella myös fyysisen median kiinnostus vähentynyt. Luvatusta 50% kaistasäästöstä realisoituu käytännössä vain puolet 1080p-matskulla. Muistetaan että DVB-puolella ollaan vasta nyt puhumassa siirtymästä MPEG2:sta 1080i H.264:ään, ei edes 1080p:hen. Lisäksi Suomessakin on hyvin hitaasti edennyt nopeiden kuituyhteyksien tarjonta. Jos Traficom julkaisisi realistisia tilastoja, huomaisi karun todellisuuden kun listattaisiin stabiilia dedikoitua kaistaa tarjoavien yhteyksien määrä maksukykyisillä pientaloalueilla. Nopeat netit on vedetty joko persaukisille kerrostaloyhtiöihin tai sitten Suomen köyhimpiin kuntiin (esim. Rautavaara) ihmisille, joilla ei ole modernia tv-laitteistoa. Moni suomalaisten kuluttama videosisältö on myös lähdemateriaaliltaan alle 4k, joten 4k:n ja sitä kautta H.265:n hyöty jää pieneksi. Sama juttu henkilökohtaisissa kameralaitteissa - harva optiikka piirtää 4k-tasolla tarkasti ja toisaalta web-kameroissa nyt koronan aikaankin vasta 1080p/30fps alkaa yleistyä eikä kaikilla ole niinkään hyvää kameraa. En sano etteikö kehitys etenisi, mutta moni asia hankaa vastaan.

 

[love_doctor]

Mistä epämääräisyyksistä, jos tämän lisensointi tulee tapahtumaan läpinäkyvästi FRAND-periaatteella? Muutoin toki hyvä jos avoin ja ilmainen menestyisi, mutta valitettavan harvoin se tuntuu niin menevän.

Patenttien lisensointi on jarruttanut varsinkin budjettilaitteissa tekniikoiden sisällyttämistä. Asia olisikin helppo, jos vaan rahalla saisi, mutta kuluttajat koittavat myös minimoida kustannuksia.

MP3:nkin tapauksessa lisensointi oli aika sekava, kun tekniikka esiteltiin pääosin ennen vuotta 1995, patentit kestävät 20 vuotta ja silti vasta 1-2 vuotta sitten MP3 saatiin ilman pelkoa oikeusjutuista viimeisiinkin käyttökohteisiin. Samaan aikaan alkoi dissauskampanjat siitä, että MP3 on "kuollut". Vaikka totuus on, että MP3 oli elossa enemmän kuin koskaan, kun sitä sai alkaa käyttää joka paikassa vapaasti ilman seuraamuksia.

Vastaavia ongelmia on ollut esim. FAT-järjestelmän pitkien tiedostonimien kanssa - nämä vanhenivat 4/2018. AC3/DD vanheni 2015, AAC vanheni 1/2016, Video CD 9/2016, Cleartype 7/2019, MPEG2 2/2018 (tosin RPi foundation väittää että vanhenisi Malesiassa vasta 5/2025, joten Raspberryllä ei voi katsoa MPEG2-videota ilman lisenssiä vieläkään), kun taas esim. exFAT on suojattu/estetty 5/2027 asti ja H264 pitkälle 12/2027 asti.

 

[Loisteho]

Riippuu käyttiksestä, mutta ihan tiedoksi, esim. Skylake Core i5 testiläppärissä purkaa Linuxissa 720p-kokoista h.264-videota youtubesta GPU-kiihdytyksien (webrender, va-api, dma-buf, wayland) avulla niin että CPU-kuorma on noin 70%. Kyllähän tuo kone ehkä kolmea striimiä voisi jaksaa purkaa samaan aikaan, mutta ei voi puhua pienestä kuormasta. Koneen tuuletin puhisee jo aika tavalla.

Oma Skylake Core i7 läppäri purkaa Linuxilla 1080p videota youtubesta jollain 5% CPU:n käytöllä, eikä tuuletin siten edes käynnisty. 1080p AV1 puolestaan purkaantuu ~15% CPU:n käytöllä. Väittäisin kyllä kyseisiä kuormia melkoisen pieniksi.

 

[vemkki]

Mietin muuten, että koskahan tukea tälle alkaa tulla telkkareihin. Samsungin tämän vuoden 8k-malleissa on AV1-tuki. Viime vuoden malleissa ei. Toisaalta eipä 8k-striimaus nyt muutenkaan ole ihan lähitulevaisuuden juttu, paitsi ehkä jossain Youtubessa.

 

[love_doctor]

Oma Skylake Core i7 läppäri purkaa Linuxilla 1080p videota youtubesta jollain 5% CPU:n käytöllä, eikä tuuletin siten edes käynnisty. 1080p AV1 puolestaan purkaantuu ~15% CPU:n käytöllä. Väittäisin kyllä kyseisiä kuormia melkoisen pieniksi.

Tässä on varmaan laitekohtaisia eroja tai käytät jotain natiivia ohjelmaa toistamiseen. Kokeilin Gnome 3:lla ja Swaylla ajella Youtubea, sekä X11:lla että Waylandilla. Kaikkein pienin kuorma tuli ajamalla Swayssä Wayland-forcetukset päällä. Kuorma näkyy kuvakaappauksessa eli HT päällä näkyy kahden prosessin kuorma vaihtelevan välillä 25-40%. Tämä on Skylake Core i5 ja video on 640x480@30fps H.264. Koneella ei ole muuta ohjelmaa aktiivisesti päällä kuin Firefox yhdellä tabilla ja htop. H.264 on pakotettu enhanced-h264ifyllä. MPV:llä kuorma laski 20%:iin samalla videolla ja ytimiä kuormittuu kahden sijaan yksi. 1080p-videolla kuorma kasvaa jopa sinne 70% maastoon.

Spoileri: screenshot

 

[Loisteho]

Tässä on varmaan laitekohtaisia eroja tai käytät jotain natiivia ohjelmaa toistamiseen. Kokeilin Gnome 3:lla ja Swaylla ajella Youtubea, sekä X11:lla että Waylandilla. Kaikkein pienin kuorma tuli ajamalla Swayssä Wayland-forcetukset päällä. Kuorma näkyy kuvakaappauksessa eli HT päällä näkyy kahden prosessin kuorma vaihtelevan välillä 25-40%. Tämä on Skylake Core i5 ja video on 640x480@30fps H.264. Koneella ei ole muuta ohjelmaa aktiivisesti päällä kuin Firefox yhdellä tabilla ja htop. H.264 on pakotettu enhanced-h264ifyllä. MPV:llä kuorma laski 20%:iin samalla videolla ja ytimiä kuormittuu kahden sijaan yksi. 1080p-videolla kuorma kasvaa jopa sinne 70% maastoon.

Spoileri: screenshot

Tavan Ubuntu (budgie) + Firefox yhdistelmä. Mihinkään videoasetukseen en ole puuttunut käyttiksestä tai selaimesta. Noihin ~5% lukemiin pääsee vaikka live-CD:llä muuttamatta mitään asetusta mistään, joten jotain häröä on oltava asetuksissasi.

Näyttiksenä integroitu, erillisnäyttis on biossista saakka poistettu käytöstä.

 

[love_doctor]

Tavan Ubuntu (budgie) + Firefox yhdistelmä. Mihinkään videoasetukseen en ole puuttunut käyttiksestä tai selaimesta. Noihin ~5% lukemiin pääsee vaikka live-CD:llä muuttamatta mitään asetusta mistään, joten jotain häröä on oltava asetuksissasi.

Näyttiksenä integroitu, erillisnäyttis on biossista saakka poistettu käytöstä.

Ihan vakioasetukset tässäkin. Testikoneessa nyt Arch Linux, koska siinä tuohon tehokkaampaan videotoistoon kykenevä FF78 ja muutenkin Mesa-ajurit paremmin ajan tasalla, kernel 5.7.x jne. Kone siis kevyt läppäri, joten voi olla että tehobudjetti on hiukan erilainen Core i5:ssä kuin pöytäkoneissa.

 

[Loisteho]

Ihan vakioasetukset tässäkin. Testikoneessa nyt Arch Linux, koska siinä tuohon tehokkaampaan videotoistoon kykenevä FF78 ja muutenkin Mesa-ajurit paremmin ajan tasalla, kernel 5.7.x jne. Kone siis kevyt läppäri, joten voi olla että tehobudjetti on hiukan erilainen Core i5:ssä kuin pöytäkoneissa.

6700HQ kyseessä, keskimittaisessa läppärissä. 70% käyttöaste vaatisi jonkun 0,5 Ghz taajuudella käyvän tuplaydinruoskan, jos suoraan interpoloisi.

 

[love_doctor]

6700HQ kyseessä, keskimittaisessa läppärissä. 70% käyttöaste vaatisi jonkun 0,5 Ghz taajuudella käyvän tuplaydinruoskan, jos suoraan interpoloisi.

En tiedä mitä koitat vihjata, mutta tällainen se kone on. Piti kernelin infoista katsoa, että Core i5 7200U eli ei ollutkaan Skylake vaan uudempi Kaby Lake. Reilut 3 GHz näytti nopeudeksi kuormituksessa.