Aikaisemmin tässä ketjussa sinulle ei kelvannut päätelmät, eikä havainnot jotka poikkeavat omasta maailmankatsomuksesta. Käytännön esimerkit ja mahdolliset tutkimukset sivuutettiin tai leimattiin yksittäistapauksiksi.
Yhden havainnon tai kokemuksen perusteella ei voida yleistää tai tehdä luotettavia johtopäätöksiä.
Täällä porukka jaksaa syöttää työkseen yhtä trollia
Joo, kun parempaan ei pystytä, niin nimitellään.
Olen viime aikoina pohtinut miksi miehet reagoivat niin voimakkaasti kritiikkiin, ja hermostuvat, kun heidän vahingollisia tekoja tuodaan esiin. Mietin, että muutakin syytä voi olla kuin miesten yleinen narsistisuus.
Yksi selitys on "hauras miesego".
Miehen itsetunto on hauras ja vaatii jatkuvaa vahvistusta, ja se särkyy helposti arvostelusta tai uhkasta. Tämä voi ilmetä suuttumuksena, defenssiivisyytenä tai tarpeena todistella omaa miehisyyttään.
Hauras ego voi johtaa siihen, että mies loukkaantuu helposti ja reagoi vihaisesti, jos hänen oletettu asemaansa tai osaamisensa kyseenalaistetaan.
Miehillä on keskimäärin vähemmän kokemusta sukupuoleen kohdistuvasta systemaattisesta vihasta, mikä voi vaikuttaa reaktioihin.
Yhteiskunnallisesti miehet ovat perinteisesti olleet valta-asemassa.
Miesten kritisoiminen voi tuntua monille uhkaavalta, myös persoonaan kohdistuvana hyökkäyksenä, vaikka se olisi vain rakenteellista.
Miehet eivät ole tottuneet "vihaan". Monet miehet eivät ole kasvaneet ympäristössä, jossa he joutuvat kohtaamaan sukupuoleen perustuvaa vihaa. Siksi he voivat reagoida voimakkaammin, kun sanotaan "miesviha", koska se tuntuu heille epätavalliselta ja vieraalta.
Naisvihalla taas on historiaa ja kontekstiakin yhteiskunnassa, joten sen "normaalius" ei ole yhtä hämmästyttävää.
Yhteiskunnassa, jossa miehen rooli on pitkään ollut vahvasti määritelty ja valta-asemassa, miehet voivat tuntea olevansa hyökkäyksen kohteena, vaikka kyseessä olisi vain kritiikki.
Is male privilege part of our human heritage or not?
www.psychologytoday.com