Euroopan ensimmäinen oma HPC-järjestelmäpiiri suunnitellaan Intiassa ja valmistetaan Taiwanissa

Kaotik

Banhammer
Ylläpidon jäsen
Liittynyt
14.10.2016
Viestejä
19 593


Kaotik kirjoitti uutisen/artikkelin:
Eurooppa on pikkuhiljaa alkanut heräämään siihen todellisuuteen, että tehokkaat HPC-käyttöön (High Performance Computing) suunnatut prosessorit, kiihdyttimet ja laskentapiirit kehitetään Pohjois-Amerikassa ja Aasiassa. Tämän johdosta perustettiin European Processor Initiative eli EPI, jonka ensimmäinen askel on Rhea-perheen järjestelmäpiirit.

Rhea-järjestelmäpiirit tulevat perustumaan sekä ARM- että RISC-V-arkkitehtuureihin ja sen kehitystä johtaa SiPearl. Yhtiö on nyt ilmoittanut yhdessä OpenFiven intialaisen siiven Open-Silicon Researchin kanssa yhteistyösopimuksesta, jonka mukaan OSR tulee olemaan vastuussa järjestelmäpiirin fyysisestä toteutuksesta. Järjestelmäpiirissä tullaan hyödyntämään myös OSR:n osaamista 2,5D-paketoinneissa sekä yhtiön kehittämiä piirien välisiä yhdysväyliä ja HBM2E-ohjaimia.

Euroopan ensimmäinen oman HPC-järjestelmäpiirin tarkat tekniset yksityiskohdat ovat vielä osittain epäselviä, mutta EPI:n julkaiseman roadmapin mukaan siinä tullaan hyödyntämään Armin kehittämiä Zeus-palvelinytimiä, joita järjestelmäpiirissä tulee olemaan yhteensä peräti 72, sekä joukkoa erilaisia kiihdyttimiä. Piiristä tiedetään löytyvän tässä vaiheessa RISC-V-arkkitehtuuriin perustuva EPAC:ksi ristitty kiihdytin, suuresta määrästä pieniä ytimiä rakentuva Multi-Purpose Processor Array- eli MPPA-kiihdytin, ohjelmoitava sulautettu FPGA (eFPGA, embedded Field-Programmable Gate Array) sekä erillisiä kryptografiayksiköitä. Järjestelmäpiirin muistitarpeisiin vastataan neljällä HBM2E-muistiohjaimella ja 4-6:lla DDR5-muistiohjaimella.

Rhea-järjestelmäpiirit tullaan valmistuttamaan TSMC:n 6 nanometrin N6-valmistusprosessilla. Järjestelmäpiirin on tarkoitus valmistua vielä kuluvan vuoden aikana.

Lähde: SiPearl (PDF),

Linkki alkuperäiseen juttuun
 

UX

Liittynyt
06.12.2016
Viestejä
231
Lisää paineita TSMC:lle. Saas nähdä koska kapasiteettia alkaa olla saatavilla
 
Liittynyt
27.12.2016
Viestejä
850
Kuulostaa vähän siltä että eurooppalainen firma kuorii rahat päältä ja ulkoistaa kaiken varsinaisen toteutuksen muualle. Onko tälle sentään jotain varmistettuja käyttäjiä jo löydetty, vai julkaistaanko tämä vain jotta voidaan sanoa että on eurooppalainen piiri ja sormet ristissä toivotaan että joku ehkä joskus käyttäisikin sitä?
 

tavallinen viikari

Tukijäsen
Liittynyt
04.04.2020
Viestejä
1 187
Näitä lukiessa tuntee itsensä joskus tyhmäksi. Toki voisi laittaa googlen laulamaan, mutta meitä palikkamallin lukijoita varten juttuun voisi laittaa lyhyen selostuksen, että mihin käyttätarkoitukseen käytetään tyypillisesti (High Performance Computing) suunnatuja prosessoreja, kiihdyttimiä ja laskentapiirejä?
 

Kaotik

Banhammer
Ylläpidon jäsen
Liittynyt
14.10.2016
Viestejä
19 593
Näitä lukiessa tuntee itsensä joskus tyhmäksi. Toki voisi laittaa googlen laulamaan, mutta meitä palikkamallin lukijoita varten juttuun voisi laittaa lyhyen selostuksen, että mihin käyttätarkoitukseen käytetään tyypillisesti (High Performance Computing) suunnatuja prosessoreja, kiihdyttimiä ja laskentapiirejä?
Tieteelliseen laskentaan laidasta laitaan. Tietyntyyppiset kiihdyttimet, kuten matriisilaskimet (tensoriytimet kuuluu näihin) soveltuu erityisen hyvin tekoälytehtäviin, toiset kiihdyttimet toisiin tehtäviin, jotkut ovat "jack of all trades, master of none" tyyppisiä jokapaikanhöyliä.
Tässä tapauksessa ainakaan minulla ei ole tässä vaiheessa tietoa (lue: ei ole kiinnostanut niin paljoa että olisin tutustunut tarkemmin) onko nuo kiihdyttimet joihinkin tiettyihin tehtäviin erityisesti suunniteltuja vai yleiskäyttöisempiä. FPGA on ohjelmoitava eli sillä voi toteuttaa "mitä vaan" sen koon rajoissa, mutta FPGA on tietenkin aina hitaampi kuin tehtävään erikseen suunniteltu ASIC (application specific integrated circuit). Täältä voi ihmetellä lisää: Home - European Processor Initiative
 
Liittynyt
22.10.2016
Viestejä
7 586
Näitä lukiessa tuntee itsensä joskus tyhmäksi. Toki voisi laittaa googlen laulamaan, mutta meitä palikkamallin lukijoita varten juttuun voisi laittaa lyhyen selostuksen, että mihin käyttätarkoitukseen käytetään tyypillisesti (High Performance Computing) suunnatuja prosessoreja, kiihdyttimiä ja laskentapiirejä?
Tieteelliseen laskentaan.

Fyysinen suunnittelu taitaa uutisessa viitata fyysisen implementaation tekemiseen (transistori/solutason toteutus) ja piiri itsessään kuitenkin suunniteltaisiin jonkun toimesta Euroopassa?
 
Liittynyt
13.01.2021
Viestejä
535
Tuo ohjelmoitava sulautettu FPGA kuulostaa kyllä mielenkiintoiselta ominaisuudelta.

Fyysinen suunnittelu taitaa uutisessa viitata fyysisen implementaation tekemiseen (transistori/solutason toteutus) ja piiri itsessään kuitenkin suunniteltaisiin jonkun toimesta Euroopassa?
Jäi kyllä aika epäselväksi tuon uutisen perusteella, ehkä toimintalogiikka on sitten suunniteltu euroopassa? Tuon uutisen perusteella jää sellainen kuva, että eihän tuossa ole mitään eurooppalaista...
 
Liittynyt
29.10.2016
Viestejä
3 903
Tuo ohjelmoitava sulautettu FPGA kuulostaa kyllä mielenkiintoiselta ominaisuudelta.


Jäi kyllä aika epäselväksi tuon uutisen perusteella, ehkä toimintalogiikka on sitten suunniteltu euroopassa? Tuon uutisen perusteella jää sellainen kuva, että eihän tuossa ole mitään eurooppalaista...
Niinhän tuo on, otetaan valmiit Armin tuotteet ja pyydetään Openfive suunnittelemaan lopullinen piiri. Ja hommaa johtaa Sipearl, jotenki on pieni epäluulo ranskalaisten taitoihin johtaa hommaa. Eurooppalaisilla on oikeus piiriin, jos se joskus valmistuu ennen kuin aloitetaan suunnitella jo uudempaa.

E. kuitenki vaikuttaa että Sipearl on vain yksi välikäsi EU:n suuntaan ja oikean valmistuksen ja mahdolliset turvasuunnittelut ym tekee Atos. Vai onko prosessori projekti Sipearlin hoitama ja tietokone Atoksen.
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
13.01.2021
Viestejä
535
Ei tuossa taida olla muuta ongemaa kuin että homman hoitaa ranskalaiset.


Niinhän tuo on, otetaan valmiit Armin tuotteet ja pyydetään Openfive suunnittelemaan lopullinen piirin.
Juuh, näyttää vähän siltä että eurooppalaista on todellisuudessa lähinnä rahoitus.
 
Liittynyt
26.07.2017
Viestejä
203
Hiukan vastapainoa villimmälle mutuilulle:

European Processor Initiative liittyy läheisesti vuonna 2018 käynnistyneeseen EuroHPC-hankkeeseen. Eurooppa käyttää 30 % maailman supertietokoneresursseista, mutta tuottaa niistä laitetasolla vain 5 %. Lisäksi suhteettoman pieni osa maailman nopeimmista supertietokoneista sijaitsee Euroopassa. EuroHPC-hankkeen on tarkoitus muuttaa sitä tilannetta. Hankkeen käynnistämisen päämäärä ei ollut eikä ole, että muutamassa vuodessa alettaisiin valmistaa kaikki eurooppalaisten organisaatioiden käyttämät supertietokoneet jokaista komponenttia myöten Euroopassa. Mikään maa ei valmista supertietokoneita niin. Täydellinen eurooppalaisuus ei olisi järkevä päämäärä pidemmälläkään tähtäimellä. Tarkoitus on kuitenkin tehdä vuosien myötä yhä eurooppalaisempia supertietokoneita, ja kehittää laitetason osaaminen sille tasolle, että Eurooppa on supertietokoneiden käyttösovellusten ohella myös supertietokoneiden kehittämisen ja valmistamisen suhteen mielekkäässä määrin omavarainen. Hankkeessa on myös keskeistä kehittää koko suurteholaskennan infrastruktuuria. Kyse ei ole vain piirivalmistuksesta, vaan tieteellisestä tutkimuksesta, alan teollisuuden ekosysteemin kehittämisestä, ohjelmistoista, Euroopan maiden suurteholaskennan kapasiteetin integroinnista ja niin edelleen.

Yksi EuroHPC-hankkeen kolmesta (toistaiseksi) nopeimmasta supertietokoneesta tulee Suomeen, CSC – Tieteen tietotekniikan keskukseen Kajaaniin. Se käynnistyy tänä vuonna, ja olisi tämän hetken supertietokonetilastossa maailman nopein::
LUMI supertietokone - CSC Company Site

Yleistä tietoa EuroHPC-hankkeesta hankkeen kotisivulla (englanniksi):
 
Viimeksi muokattu:

Kaotik

Banhammer
Ylläpidon jäsen
Liittynyt
14.10.2016
Viestejä
19 593
Yksi EuroHPC-hankkeen kolmesta (toistaiseksi) nopeimmasta supertietokoneesta tulee Suomeen, CSC – Tieteen tietotekniikan keskukseen Kajaaniin. Se käynnistyy tänä vuonna, ja olisi tämän hetken supertietokonetilastossa maailman nopein::
LUMI supertietokone - CSC Company Site
Tuo LUMIhan on tosiaan ihan perinteinen supertietokone missä ei ole mitään sen eurooppalaisempaa kuin muissakaan. HPE:n Cray-supertietokonenoodeja AMD:n raudalla
 
Liittynyt
02.11.2016
Viestejä
148
Käytännössä tässä näkyvät EU:n perustason toimintaperiaatteet jotka on lainattu suoraan sellaisinaan suurten Euroopan maiden hallintomallista. Eli on olemassa aatelisto joka aina välillä älyllisesti totetaa että täältä puuttuu "strateginen resurssi x".

Sitten aateliston alapuolella istuva laaja byrokraattikoneisto alkaa luoda uutta mekanismia jolla tämä puute korjataan. Koska asiantuntemusta ei ole sillä byrokratialla on osaamista vain siitä mitä on jo olemassa mitä täytyy hallinnoida, tätä pyydetään luotettavalta taholta, eli jonkin aatelistoon kytköksissä olevan kauppiaan kautta.

Tämä pyytää markkinahintaa huomattavasti suuremman summan "koska uuden osaamisen rakentaminen EU:ssa on kallista". Tähän myönnytään koska tämähän oli juuri tavoitteena.

Sitten kauppias tekee mitä kannattaakin tehdä. Eli ostaa koko homman ulkomailta markkinahintaan. Erotus jaetaan kauppiaan ja aatelisen kauppiasta kritiikiltä suojaavan "katon" välillä.

Maita joista tämä malli on otettu suoraan on mm. Italia ja Ranska ja malli on ollut voimassa vuosisatoja. Tässäkin on ranskalainen toimittaja.
 
Liittynyt
26.07.2017
Viestejä
203
Tuo LUMIhan on tosiaan ihan perinteinen supertietokone missä ei ole mitään sen eurooppalaisempaa kuin muissakaan. HPE:n Cray-supertietokonenoodeja AMD:n raudalla
Kyllä. EuroHPC-hanke ei suinkaan ole sidottu European Processor Initiativeen. Riippumatta siitä, mistä laitteet tulevat, Eurooppaan luodaan joka tapauksessa kärkiluokan supertietokoneinfrastruktuuri. Siinä ollaan jo aika pitkällä. Laitteistot tulevat tässä vaiheessa tosiaan ennestään tutuilta toimittajilta. Isompi eurooppalainen osuus laitteistoissa on pidemmän tähtäimen päämäärä. Ei sillä saralla kolmessa vuodessa kovin paljon olisikaan voinut saada aikaiseksi. Jotain kuitenkin, kuten tämä juttu kertoo. On mielenkiintoista nähdä, mitä ehtivät ja pystyvät saamaan aikaan seuraavan 5–10 vuoden aikana.

Olen ihan vain aiheesta kiinnostunut maallikko, joten sanomisiini saa vapaasti ja mielellään tehdä korjauksia, täsmennyksiä ja lisäyksiä.
 
Liittynyt
27.02.2021
Viestejä
2
kaikki mitä intiasta tulee on paskaa
Siis onhan aika paljon Intialaisia huipputason insinöörejä kuten Raja Koduri, Vinod Dham yms. eli kyllä sillä maalla on aika paljon potentiaalia, puhumattakaan Microsoftin, Googlen, Adoben yms. Intialaisista toimitusjohtajista. Lisäksi AMD:llä ja Intelillä on aika massiiviset tutkimuskeskukset siellä. Vaikka itselläni ei ole omaa nahkaa pelissä tässä asiassa, vihaan tuollaista yleistämistä. Kiina, Taiwan, Etelä-Korea, USA ja Intia ovat maita jotka luultavasti tulevat edistämään teknologian kehitystä eniten tulevaisuudessa. Olen iloinen teknologian edistymisestä sen alkuperämaata katsomatta ja sinunkin kannattaisi olla.
 

tavallinen viikari

Tukijäsen
Liittynyt
04.04.2020
Viestejä
1 187
Minä ymmärrän tuon tomih:n lausunnon. Meille suomalaisille tavallisille työssä käyville ihmisille tuo Intian näyttäyttyy tavallisesti siten että esimerkiksi IT tukitoiminnot ulkoistetaan isossa yrityksessä Intiaan ja se palvelu mitä sieltä Suomeen saadaan on kyllä luvalla sanottuna aivan p*skaa, varsinkin aiempaan palvelutasoon nähden. En ole muutenkaan nähnyt suomalaisissa kaupoissa niitä suuria intialais-menestysinnovaatioita vaikka toimitusjohtajapotentiaalia näyttäkin olevan. DeBruijuin toki nimeeää niitä jos semmoisia on.

Itse pidän Intiaa kehitysmaana ja erittäin ongelmallisena ympäristöasioiden ja väestön lisääntymisen näkökannalta. Samaan sarjaan menevät myös Kiina ja Taiwan. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö Euroopassa voitaisi tehdä asioita paremmin.
 
Liittynyt
27.02.2021
Viestejä
2
Minä ymmärrän tuon tomih:n lausunnon. Meille suomalaisille tavallisille työssä käyville ihmisille tuo Intian näyttäyttyy tavallisesti siten että esimerkiksi IT tukitoiminnot ulkoistetaan isossa yrityksessä Intiaan ja se palvelu mitä sieltä Suomeen saadaan on kyllä luvalla sanottuna aivan p*skaa, varsinkin aiempaan palvelutasoon nähden. En ole muutenkaan nähnyt suomalaisissa kaupoissa niitä suuria intialais-menestysinnovaatioita vaikka toimitusjohtajapotentiaalia näyttäkin olevan. DeBruijuin toki nimeeää niitä jos semmoisia on.

Itse pidän Intiaa kehitysmaana ja erittäin ongelmallisena ympäristöasioiden ja väestön lisääntymisen näkökannalta. Samaan sarjaan menevät myös Kiina ja Taiwan. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö Euroopassa voitaisi tehdä asioita paremmin.
Minä myös ymmärrän sinun mielipidettäsi täysin. Intia on tosiaankin kehitysmaa monessa asiassa. Heidän teknilliset korkeakoulut kuitenkin näyttävät olevan aika korkeatasoisia, varsinkin IIT koulut. Intian suuri ongelma tällä hetkellä on ns. aivokato eli korkeasti koulutetut todella taitavat ihmiset lähtevät usein ulkomaihin työskentelemään. Olen työni puolesta mennyt Intiaan noin 4-5 kertaa ja sanoisin että olen usein kohdannut sekä ällistyttävän älykkäitä ihmisiä jotka kykenisivät mihin tahansa ja myöskin niitä "IT-tuki" tason ihmisiä. Jos luet tieteellisiä julkaisuja, tulet usein kohtaamaan intialaistaustaisia tutkijoita.
Suurin ongelmani tomih;n lausunnossa oli vain että se oli liian yksinkertaisesti sanottu. En epäile sitä ollenkaan etteikö Intialaiset kykenisi suunnittelemaan kohtalaisia tietokonesiruja, siihen heillä on jonkin verran kokemusta. Valmistukseen he eivät kuitenkaan tule kykenemään ainakaan vuosikymmeneen
Yksi massiivinen vientituote Intialle varsinkin korona-aikana näyttää olevan rokotteet, suuri osa maailman rokotteista taitaa olla valmistettu siellä.



 
Viimeksi muokattu:

valurauta

BANNATTU
BANNED
Liittynyt
29.12.2016
Viestejä
3 528
Riippumatta siitä, mistä laitteet tulevat, Eurooppaan luodaan joka tapauksessa kärkiluokan supertietokoneinfrastruktuuri. Siinä ollaan jo aika pitkällä. Laitteistot tulevat tässä vaiheessa tosiaan ennestään tutuilta toimittajilta. Isompi eurooppalainen osuus laitteistoissa on pidemmän tähtäimen päämäärä.
Superlaskenta on kuitenkin melko pieni niche koko puolijohdealalla. Minusta suurempi strateginen ongelma Euroopassa on, että täällä käytettävistä puolijohteista vain pieni osa tuotetaan täällä ja vielä pienemmässä osuudessa koko prosessi on eurooppalaisissa käsissä.

Puolijohteet ja puolijohdeosaaminen on kuitenkin melko tavalla keskeisessä asemassa millä tahansa modernin tekniikan alalla. Suurin eurooppalainen menestys nykypäivinä on varmaan Arm, joka sekin on brittiläinen ja päätymässä NVIDIAn haltuun.
 

Kaotik

Banhammer
Ylläpidon jäsen
Liittynyt
14.10.2016
Viestejä
19 593
Superlaskenta on kuitenkin melko pieni niche koko puolijohdealalla. Minusta suurempi strateginen ongelma Euroopassa on, että täällä käytettävistä puolijohteista vain pieni osa tuotetaan täällä ja vielä pienemmässä osuudessa koko prosessi on eurooppalaisissa käsissä.

Puolijohteet ja puolijohdeosaaminen on kuitenkin melko tavalla keskeisessä asemassa millä tahansa modernin tekniikan alalla. Suurin eurooppalainen menestys nykypäivinä on varmaan Arm, joka sekin on brittiläinen ja päätymässä NVIDIAn haltuun.
Tosin ASML, jonka valotuslaitteita käyttää ns kaikki, on Eurooppalainen. Ja Arm, vaikka brittiläinen edelleen onkin, on ollut jo pitkään japanialaisten omistama.
 
Liittynyt
26.07.2017
Viestejä
203
Superlaskenta on kuitenkin melko pieni niche koko puolijohdealalla.
Se on pieni osa puolijohdealaa, mutta merkittävä sitä kautta, että se joka kykenee toteuttamaan suurteholaskennan komponentteja itse, omaa enemmän liikkumavaraa alan innovoinnissa. Onnistunut innovointi johtaa kehittyneempään suurteholaskentaan, ja parantaa sitä hyödyntävän tutkimuksen ja teollisuuden kilpailukykyä.
 
Toggle Sidebar

Statistiikka

Viestiketjut
193 531
Viestejä
3 496 297
Jäsenet
62 377
Uusin jäsen
Sirkka-Liisa

Hinta.fi

Ylös Bottom