Energian kulutus ja säästö

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja juu-zo
  • Aloitettu Aloitettu
Liittynyt
13.02.2017
Viestejä
1 693
Toisessa ketjussa käytiin vääntöä kotitalouksien kulutuksista ja itse isojen kiinteistöjen energian käytön kanssa töitä tekevänä halusin tarttua tuohonkin keskusteluun. Lisäksi tietysti kiinnostaa myös muiden energiankulutukset kotona. Miksi ei siis jakaisi näinkin yleistä tietoa, jotta joku muukin siitä voisi hyötyä.

Itse asun siis puolison kanssa omakotitalossa 110 asumisneliötä sekä 100 neliötä puolilämmintä autotallia. Asumisneliöt lämpiää suoralla sähköllä + takalla päivittäin talvisin. Tallissa ilmalämpöpumppu ja sauna lämpiää puilla. Emme ole mitenkään pihejä vaan käytämme ihan normaalisti sähköä kotosalla. Tietysti kun itse sen maksamme niin vältämme ylimääräistä kulutusta, mutta mielestäni tämä ei vaadi niin sanotusti mitään toimenpiteitä vaan se tulee ihan normaalissa toiminnassa.
Tässä vertailuksi kulutuksia:
Koodi:
      Sähkönkulutus [kWh]     Ulkolämpötila [°C]
2017 
joulukuu          1552,97    -0,07
2018 
tammikuu          1625,91    -2,94
helmikuu          1848,46    -9,37
maaliskuu         1979,63    -5,76
huhtikuu          1046,54     4,34
toukokuu          520,50     14,02
kesäkuu           346,46     14,69

Syksyllä todennäköisesti hommaamme vielä ilmalämpöpumpun myös talon puolelle, jota emme perustele säästöillä vaan lähinnä mukavuussyistä. Tuolla jos saisimme takan lämmön levittymään paremmin koko taloon sekä kesäisin viilennystä.
 
Kopioidaanpa tuo oma kulutus tuolta sähkön hinta -ketjusta tänne

Itse asun yksin 32-neliöisessä kerrostaloyksiössä. Kylppärissä ei lattialämmitystä. Katselin tuossa historiadataa parin viime vuoden ajalta ja sähköä menee talviajan ulkopuolella sellaiset 150-170kWh kuukaudessa. Talvisin kulutusta nostaa lähinnä ilmankostuttimen käyttö. Esim. viime talvena (kun oli pitkä kova pakkasjakso) tammikuusta maaliskuuhun kului 250-300kWh, kun Ufoxin ilmankostutin (~150 wattia) oli melkein jatkuvasti päällä.

Jatkuvan pohjakuorman tekee jääkaappipakastin ja HP:n Microserver. Vaihtelevaa kuormaa tulee pöytäkoneesta, stereoista ja pyykinpesukoneesta. Astianpesukonetta ei ole.

*********************

On kyllä mielenkiintoisia nuo Vantaan Energian profiloinnit. Profiili muodostetaan liitteen mukaisilla tiedoilla.

Itselle profilointi antaa seuraavaa:

Viime vuoden ajalta sähkön käyttösi on ollut vertailuryhmääsi nähden suurempaa.
Vertailutiedot:
  • Sähkön käyttösi on vuosi tästä taaksepäin ollut 2377 kWh
  • Säästäväinen sähkön käyttö on alle 1223kWh vuodessa.
  • Paljon kuluttavan sähkön käyttö on yli 1826 kWh vuodessa.
Itsellä pelkkä pohjakulutus (eli jääkaappi ja Microserver), vaikken olisi kotonakaan, on jo ~60-80kWh/kk. Tuosta jos raapaisisi Microserverin pois, käyttäisi taloyhtiön pesulaa (jos sellainen olisi), vaihtaisi pöytäkoneen tablettiin ja kävisi kotona lähinnä nukkumassa, voisi päästä tuohon säästäväinen-kategoriaan.

Olen kauhea energiantuhlaaja siis. Onneksi Olkiluoto 3 käynnistyy ja jokusen vuoden myöhemmin venäläisten ydinvoimala, niin saa tämän huikean sähkönkulutuksen tuotettua
sahkulut.jpg
vantaan_energia_profi.jpg
 
Meillä kahdelta hengeltä ollut kulutukset viimeisen vuoden ajalta 490 kWh - 580 kWh / 3 kk, ja keskimäärin kuukaudessa 90 kWh/hlö. Kerrostalo, vajaa 50 neliötä, ei saunaa, elektroniikkaa enemmän kuin riittävästi, kuivaava pesukone ja ruokaa tehdään kotona paljon. Sähkönkäyttöä ei erityisemmin oo mietitty tai edes pyritä sitä säästämään. Pöytäkonetta olis kyllä oikeesti fiksua sammutella välillä kun ei oo käytössä mutta eipä tuota jaksa.
 
Tässä vähän esimerkkiä kesäajan kulutuksesta.
Pelkkä ilmanvaihtokone kuluttaa 180W/h, joka tekee päivässä 4,3Kwh. Kun katselen yöaikaisia tyhjäkäyntikulutuksia kesällä, huitelee koko talon minimikulutus jossain 280-320 watin tuntumassa. Käytännössä tuo erotus syntyy kylmälaitteista (jääkaappi, pakastin) sekä laitteiden standby-virroista.

Yhteensä siis jo 7,2kWh/vrk. Vesi lämpiää yösähköllä, ja vaikka vettä ei käyttäisi päivässä lainkaan, kuluttaa sen ylläpitolämmitys sen 2-3kwh.

Noista yhteensä tulee jo se 300kWh kuukaudessa, eikä talossa ole vielä asuttu eikä käytetty yhtään litraa vettä. Jos nyt sitä vettä sitten käytetään, ja ajatellaan että sen lämmittämiseen menee 5-7kWh/päivä, voidaan heti laskea kulutuslisää 90-150kWh kuukaudessa. Yksi koneellinen pyykkiä tai astioita päivässä (á 2kWh), lisää kulutukseen 60kWh. Nyt kuukausikulutus on jo 500kWh, eikä vielä olla laitettu lainkaan ruokaa, käyty saunassa, käytetty mitään elektroniikka tai valoja, eikä kylpyhuoneen lattialämmitys ole päällä.

Talo on 13 vuotta vanha. Toki myönnetään, että tässä tapauksessa tuo AC puhaltimilla varustettu ilmanvaihtokone vie enemmän energiaa kuin uudemmat DC-puhaltimilla varustetut, mutta tämä nyt kuitenkin on aika tyyppillinen koneellisella ilmanvaihdolla varustettu talo.

Vaikka talossa olisi energiantehokkaampi ilmanvaihtokone, niin kyllä se vain on niin, että alle 500kWh:n kulutukseen olisi mahdoton päästä, jos talossa oikeasti asutaan. Itselläni kulutus on ollut kesäisin 650-750 välillä. Tässä kuussa menee varmaan 800 rikki jäähdytyksen vuoksi.

Vuosikulutus noin 17500kWh sähkölämmityksellä, puun poltto vähäistä. (ILP x 2, lattialämmitykset). Neliöitä about 180m2.

Koodi:
1.1.2017    2426,53
1.2.2017    2119,29
1.3.2017    1683,6
1.4.2017    1299,96
1.5.2017    890,28
1.6.2017    746,23
1.7.2017    728,22
1.8.2017    792,01
1.9.2017    955,13
1.10.2017    1251,94
1.11.2017    1655,83
1.12.2017    1848,88
1.1.2018    2056,99
1.2.2018    2325,71
1.3.2018    2253,68
1.4.2018    1114,14
1.5.2018    748,4
1.6.2018    686,97
1.7.2018    630,53  heinäkuu eiliseen asti...
 
Viimeksi muokattu:
77 neliöinen kaukolämpö kerrostaloasunto.

Koodi:
              Kulutus (kWh)   Ulkolämpötila (°C)
2017
Huhtikuu      167,44           2,13
Toukokuu      182,72           9,14
Kesäkuu       148,21          13,78
Heinäkuu      133,74          16,06
Elokuu        140,49          15,58
Syyskuu       157,35          11,03
Lokakuu       148,9            4,92
Marraskuu     163,28           2,56
Joulukuu      133,94           0,11
2018 
Tammikuu      135,74          -3,2
Helmikuu      114,52          -9,33
Maaliskuu     140,49          -5,56
Huhtikuu      119,04           4,68
Toukokuu      162,64          15,35
Kesäkuu       137,13          15,31

Josta keskiarvo 145,71 kWh. Aika isolta tuntuu nuo Grazerin lukemat tähän verrattuna. Ja suht samoissa Zyrpan kanssa.
 
Meillä 120m2 (-92) omakotitalo ILPillä, kylppärin lattialämmityksellä (joka pienimmällä asetuksella 24/7), takka (ei varaava), sähkölämminvesivaraaja, sähkösauna ja suora sähkölämmitys (älypatterit).

Kulutus ollut kovimmalla talvikuukautena n.2500kw/kk ja nyt kesällä pyörii siinä 5-600kw/kk paikkeilla. Sauna lämmitetään kaksi kertaa viikossa.
Täytyy vielä harjoitella ton ILPin tehokasta käyttöä ja ikkunat on tiivistetty ja pitäis vielä lasit kitata ni näkee sitten ens talvena vaikuttaako noi sähkönkulutukseen.
 
Muutin vastikään uuteen asuntoon ja tuli mielenkiinnosta tarkistettua, paljonko eroa on sähkönkulutuksessa 80-luvun lopun ja vuoden 2018 jääkaappipakastimella. Näköjään hiukan tuo aiempi muistelma jääkaappipakastimen energiankulutuksesta meni yläkanttiin. Tarkastin vuoden 2014 kesältä lukemia, kun olin muutaman viikon poissa kotoa ja tuolloin kuormana oli vain jääkaappipakastin. Vanhassa kämpässä Helkaman jääkaappipakastin kuluttaa vuorokaudessa ~1,5kWh sähköä.

Nyt viime päiviltä tarkastelin uuden asunnon sähkönkulutusta. Olin poissa kotoa ja toistaiseksi ei ole muuta kuormaa kämpässä. Gramin uusi jääkaappipakastin KF 4376-90 FN kuluttaa ~1kWh/vrk. Eli noin 33% vähemmän syö uusi kylmälaite sähköä 30 vuotta vanhaan laitteeseen verrattuna.

Näin lähinnä infona, jos joku miettii jääkaapin tai pakastimen uusintaa ja yrittää perustella sitä energiankulutussyillä. Ei kannata. Ei maksa itseään takaisin uuden laitteen käyttöiän aikana.
 
Keväällä muutin 110 neliön rivariin jossa suora sähkölämmitys. Lisäksi sähköllä lämpeää käyttövesi sekä saunan kiuas, että lattialämmitys saunassa & wc:ssä. Ruokaa tulee laitettua melkolailla päivittäin ja pyykkikone sekä kuivausrumpu pyörivät tarpeen mukaan.

5/2018 805 kWh
6/2018 1005 kWh
7/2018 744 kWh

Käppyröitä kun katsoo niin noin 0.4-0.7kWh menee ihan taustalla huippuimurin, jääkaapin yms laiteiden sekä stand by virtojen toimesta.
Lämminvesivaarajan päälläoloa voisi vähän optimoida tuosta nykyisestä 18:00-06:00 ajasta.

Lämminvesivaraajassa taitaa tällä hetkellä olla säädettynä 80 astetta niin mahtaisiko saada minkä verran säästöä jos tiputtaisi vaikka 70-75 asteeseen?
 
Viimeksi muokattu:
Viekö tuuletin (sellainen joka veivaa ilmaa edestakaisin muttei laske lämpötilaa) erityisemmin sähköä? Kun ollut tässä päällä aika paljon tänä kesänä.

i18038216w800h465.jpg
 
Meillä tuo peruskuorma on 0,15KW/h luokkaa kesällä. Tuossa täysikokoinen jääkaappi, puolikas pakastin, huippari, märkätilojen lattialämmitykset sekä laitteiden standby virrat. Aamun puuron keittelyt ja iltapäivän ruoan laitto näkyy aina selkeästi arkisin. Viikonloppuisin kulutusta on enemmän muutenkin kun kotona hääritään. Yöllä lämmitetään vettä.

Capture.JPG
 
2001 rakennettu 2-kerrospuutalo. Noin 170 neliötä. Puukiuas, koneellinen lto iv, leivinuuni. Alakerrassa lattialämmitykset yösähköllä, yläkerrassa kattolämmitys.

Kulutus ollut edellisillä asukkailla 12 000 kwh vuodessa, oma kulutus jäänee jonkin verran tuon alle koska asukkaita vähemmän. Uuni lämpiää lämmityskaudella noin joka toinen päivä, yli 15 asteen pakkasilla joka päivä. Puun kulutusta en osaa sen tarkemmin arvioida.

Lämpöpumppua olen pohtinut tuomaan asuinmukavuutta lämmön tasaisemman leviämisen myötä ja helteillä viilentämiseksi. Pitänee selvitellä miten paljon tuo vaikuttaisi energian säästöön tällaisessa tapauksessa.
 
Meillä odottelee tuossa ilmalämpöpumppu asennusta ja 20.8 on sovittu päivä kun asentaja tulee sen kytkemään kuntoon. Saa heti lämmityskauden alettua tuon toimintaan.
 
Keväällä muutin 110 neliön rivariin jossa suora sähkölämmitys. Lisäksi sähköllä lämpeää käyttövesi sekä saunan kiuas, että lattialämmitys saunassa & wc:ssä. Ruokaa tulee laitettua melkolailla päivittäin ja pyykkikone sekä kuivausrumpu pyörivät tarpeen mukaan.

5/2018 805 kWh
6/2018 1005 kWh
7/2018 744 kWh

Käppyröitä kun katsoo niin noin 0.4-0.7kWh menee ihan taustalla huippuimurin, jääkaapin yms laiteiden sekä stand by virtojen toimesta.
Lämminvesivaarajan päälläoloa voisi vähän optimoida tuosta nykyisestä 18:00-06:00 ajasta.

Lämminvesivaraajassa taitaa tällä hetkellä olla säädettynä 80 astetta niin mahtaisiko saada minkä verran säästöä jos tiputtaisi vaikka 70-75 asteeseen?
Kokeile mitä säästää? 60c riittää lämpötilaksi.
 
Kerrostalo, asuinneliöitä 30. Ei astianpesukonetta eikä lattialämmitystä. Jääkaappi, liesi, pyykinpesukone, läppäri ja normaali viihde-elektroniikka. Valaistus 100% ledein. Kulutus pyörii 70 kWh:n molemmin puolin per kuukausi. Ja sähköähän tulee hintaan 3,86 snt / kWh +0€/kk + Vantaan energia sähköverkkojen siirtokustannukset. Eli ei kauheasti tarvitse lompakon pohjaa kaivaa sähkölaskuja maksellessa.

Kulutukset.jpg
 
Lämminvesivaarajan päälläoloa voisi vähän optimoida tuosta nykyisestä 18:00-06:00 ajasta.

Lämminvesivaraajassa taitaa tällä hetkellä olla säädettynä 80 astetta niin mahtaisiko saada minkä verran säästöä jos tiputtaisi vaikka 70-75 asteeseen?

Onko yösähkö käytössä, vai mikä on ajatus pitää varaaja päällä tuohon aikaan? Meillä 300l varaaja päällä 22-07, säädetty 80 asteeseen ja siis yösähköllä lämpiää. Normaalikäytössä 2+3 hlö taloudessa riittää aivan mainiosti lämmin vesi pitkin päivää mutta pari kertaa päässyt nauttimaan kylmästä suihkusta illalla kun aamulla seiskan jälkeen rouva käynyt suihkussa ja illalla viisi penskaa lotraa. Näitä vklp varten tullut laitettua sitten varaaja jatkuvalle käytölle. Pitäis varmaan testailla kanssa mikä on alin lämpötila että riittää normaalikäytössä.

Toisaalta haitanneeko tuo korkeamman lämpötilan pitäminen mitään, varaaja on kodinhoitohuoneessa joka lämpiää sähkölattialämmityksellä. Luulisi varaajasta tulevan hukkalämmön säästävän vastaavan määrän lattialämmityksessä...
 
Mulla on noin 110m asuinneliöitä 79 valmistuneessa omakotitalossa. Asukkaita kaksi, sekä kolme koiraa.

Lämmitysmuotona on ilma-vesilämpöpumppu, sekä kylpyhuoneessa suoralla sähköllä toimiva lattialämmitys. Sauna lämpeää puilla. Astianpesukone käy keskimäärin joka toinen tai kolmas päivä, pyykinpesukone 1-2 kertaa viikossa, kuivausrumpu ehkä kerran viikossa.

Vuoden 2017 kulutus oli n. 9000kwh.
 
Onko yösähkö käytössä, vai mikä on ajatus pitää varaaja päällä tuohon aikaan? Meillä 300l varaaja päällä 22-07, säädetty 80 asteeseen ja siis yösähköllä lämpiää. Normaalikäytössä 2+3 hlö taloudessa riittää aivan mainiosti lämmin vesi pitkin päivää mutta pari kertaa päässyt nauttimaan kylmästä suihkusta illalla kun aamulla seiskan jälkeen rouva käynyt suihkussa ja illalla viisi penskaa lotraa. Näitä vklp varten tullut laitettua sitten varaaja jatkuvalle käytölle. Pitäis varmaan testailla kanssa mikä on alin lämpötila että riittää normaalikäytössä.

Toisaalta haitanneeko tuo korkeamman lämpötilan pitäminen mitään, varaaja on kodinhoitohuoneessa joka lämpiää sähkölattialämmityksellä. Luulisi varaajasta tulevan hukkalämmön säästävän vastaavan määrän lattialämmityksessä...

No nyt on varaaja päällä 22-07 sekä 18:00-18:30. Hyvin on vesi riittänyt.
 
No nyt on varaaja päällä 22-07 sekä 18:00-18:30. Hyvin on vesi riittänyt.
Onko tuo puolen tunnin lämmityspurske tuossa illalla oikeasti tarpeellinen, vai onko se varmuuden vuoksi? Oma varaaja lämpeää vain öisin, eikä vesi yleensä lopu, vaikka koko perhe käy iltaisin suihkussa. Ehkä 45 min tulee pesulämmintä vettä normipaineella. En ole kyllä koskaan mitannut ja riippuuhan tuo vaikka mistä. Muksut tosin saattaisivat viettää aikaa suihkussa vaikka tunnin jokainen, jollei niitä hoksaa hoputtaa pois. Päivällä olen vettä lämmittänyt vain silloin, jos tulee saunavieraita tai muuten on ollut poikkeuksellista käyttöä päivällä.
 
Oma sähkösopimus tuli taas kilpailutettua ja samalla tarkasteltua viime vuosien sähkönkulutusta. Tämän vuoden keskiarvo näyttäis olevan 60kwh/kk koholla kiitos suurimmaksi osaksi lämpimän kesän.. Parhaimmillaan meni reilu 400 kWh heinäkuussa kiitos kesähelteiden. Kyseessä kuitenkin ihan perus n. 50 neliön kerrostalokämppä, joten pidän aika saavutuksena :D

tMlc73U.png
ke5Vqug.png


Minimikulutus tässä asunnossa näköjään hieman alle 70 kWh
 
84 m2 paritalo/rivitalo jossa suora sähkölämmitys + ilmalämpöpumppu + sähkölämmitteinen sauna (noin kerta viikkoon lämmitetään).

Pahimmillaan sähköä kulunut 479 kWh (elokuu 2017) ja pahimmillaan tammikuu 2019 1792 kWh. Mitä mieltä olette sähkön kulutuksesta?
sähkön kulutus.PNG
 
Ei tuo yhtään pahalta näytä. Omassa noin 100 neliön rivarissa missä on kaukolämpö ja sähkösauna, mitä ei juuri kyllä käytetä, on oletettu vuosikulutus noin 4-5000kwh.
 
Tässä meiltä päivitettyjä lukemia, kuten aloituspostauksessa kerrottu niin 110 asuinneliön omakotitalo ja 100 neliötä tallia. Talli lämpiää ilpillä ja asennettiin syyskuussa myös asuntoon ilppi. Eli asunnossa siis suorasähkö+varaava takka+ilp, sauna puilla lämpiävä. Tallissa ilp ja yksi patteri takaosassa. Keskilämpötiloja tähän en nyt laittanut. 2019 tammikuu oli esimerkiksi huomattavasti kylmempi kuin 2018 ja taasen 2019 helmikuu huomattavasti lämpöisempi kuin 2018. Suurimmat erot siis selittyy ihan niillä. Helpompi verrata kokonaisuutena vuosikulutuksia ehkä toisiinsa.
upload_2019-3-18_15-44-58.png
 
Sähkölämmitteisissä asunnoissa kannattaa seurata juurikin sitä lämmitykseen kuluvaa energiaa eikä kokonaiskulutusta vastaaviin asuntoihin. Toisilla kuluu kesä-elokuussa se 300kwh/kk kun toisilla taas menee se 1000kwh kesälläkin.
Omaan silmään tuo juu-zo:n nimenomaan lämmitysenergia näyttää kovalta 100m2 asuntoon jossa kuitenkin takka + puukiuas MUTTA jos on 100m2 talli joka on läpi talven sen 17c, asunnossa lämmitys suora sähkö eikä ilpiä aiemmin ja jos sijainti vielä jossain pohjoisessa niin tuohan on jo varsin kohtuullinen ellei jopa pieni :)

Meillä kesäkuukaudetkin sähkönkulutus sen 900kwh/kk mutta toisaalta pahimmat talvikuukaudet jää sinne 2000kwh paikkeille. Yksi suuri syy tähän on LTO-kone joka vie sähköä ympäri vuoden mutta kesällä viilentää ja talvella säästää lämmityskuluissa huomattavasti.
 
Tässä oman asuntoni sähkönkulutusta muutamalta viime vuodelta. Eli kyseessä siis vuonna 1969 rakennettu omakotitalo Oulussa, jossa 125 neliötä asuinpinta-ala. Vesikiertoiset patterit ja varaajan kyljessä puukattila. Varaajassa toki myös sähkövastukset. Sauna lämpiää sähköllä, kuten myös pesuhuoneen lattia ja erillinen käyttövesivaraaja.

Ilmalämpöpumpun asentamisen myötä varsinainen puulla lämmittäminen tapahtuu enää marraskuun alun ja maaliskuun lopun välisellä ajalla, painottuen ehkä vielä muutenkin enimmäkseen koviin pakkasiin. Tarkoituksena vähentää puunpolttoa tulevaisuudessa vielä entisestään asentamalla vesi-ilmalämpöpumppu, mutta saa nyt nähdä. Näillä lukemilla puita on mennyt ehkä kahdeksan kuutiota vuodessa ja ne ovat omia eikä ostettuja. Tietoinen asia siis että ilmalämpöpumppu nostaa vuotuista kulutusta, mutta toisaalta vähentää omaa vaivaa lämmittämisen osalta ja luo mukavuutta kesähelteille.

Kymmenvuotisen asumisen aikana vuosikulutus on vaihdellut 4600-10300kWh välillä, viime vuosien ollessa kulutukseltaan korkeimpia erinäisistä syistä johtuen. Alimpia lukemia selittää osaltaan se, kun asuin silloin yksin ja nykyisin kaksin. Ehkä ns. normaali vuosi on sellaisen 8000-8500 kWh luokkaa sähkönkulutukseltaan.

sähkönkulutus17-18.PNG
 
Laitetaan nyt omakin käppyrä.

Uudehko okt 1,5 krs 155 m2. Vesikiertoinen lattialämmitys sähköllä. 2+2 hlöä. Huonelämpö n. 21-23 astetta. Takka päällä kovimpina pakkasiltoina.

Q0Tr0rQ.jpg
 
Viimeksi muokattu:
Laitetaan nyt omakin käppyrä.

Uudehko okt 1,5 krs 155 m2. Vesikiertoinen lattialämmitys sähköllä. 2+2 hlöä. Huonelämpö n. 21-23 astetta. Takka päällä kovimpina pakkasiltoina.

Q0Tr0rQ.jpg

[/img]

Kuva ei näy enää mulla?!

Nyt tuli näkyviin kun lisäsin tuon päättyvän image tagin?+1!?

Muuta https linkki http linkiksi niin tuo kuvakin toimii.
 
Tässä oman asuntoni sähkönkulutusta muutamalta viime vuodelta. Eli kyseessä siis vuonna 1969 rakennettu omakotitalo Oulussa, jossa 125 neliötä asuinpinta-ala. Vesikiertoiset patterit ja varaajan kyljessä puukattila. Varaajassa toki myös sähkövastukset. Sauna lämpiää sähköllä, kuten myös pesuhuoneen lattia ja erillinen käyttövesivaraaja.

Ilmalämpöpumpun asentamisen myötä varsinainen puulla lämmittäminen tapahtuu enää marraskuun alun ja maaliskuun lopun välisellä ajalla, painottuen ehkä vielä muutenkin enimmäkseen koviin pakkasiin. Tarkoituksena vähentää puunpolttoa tulevaisuudessa vielä entisestään asentamalla vesi-ilmalämpöpumppu, mutta saa nyt nähdä. Näillä lukemilla puita on mennyt ehkä kahdeksan kuutiota vuodessa ja ne ovat omia eikä ostettuja. Tietoinen asia siis että ilmalämpöpumppu nostaa vuotuista kulutusta, mutta toisaalta vähentää omaa vaivaa lämmittämisen osalta ja luo mukavuutta kesähelteille.

Kymmenvuotisen asumisen aikana vuosikulutus on vaihdellut 4600-10300kWh välillä, viime vuosien ollessa kulutukseltaan korkeimpia erinäisistä syistä johtuen. Alimpia lukemia selittää osaltaan se, kun asuin silloin yksin ja nykyisin kaksin. Ehkä ns. normaali vuosi on sellaisen 8000-8500 kWh luokkaa sähkönkulutukseltaan.

sähkönkulutus17-18.PNG

Sähkönkulutus on todentotta hyvinkin maltillista mutta selittyy aika helposti jos puita menee se 8 kuutiota vuodessa eli jos nuo ovat heittokuutioita niin saat niistä energiaa kuitenkin sellaiset ~7000kWh riippuen tietysti onko tuo koivua, havua vai sekapuuta.
 
Sähkönkulutus on todentotta hyvinkin maltillista mutta selittyy aika helposti jos puita menee se 8 kuutiota vuodessa eli jos nuo ovat heittokuutioita niin saat niistä energiaa kuitenkin sellaiset ~7000kWh riippuen tietysti onko tuo koivua, havua vai sekapuuta.

Pinokuutioita kyseessä. Tämä todellinen puumäärä vain vähän hankala arvioida, koska samalla puukattilalla lämmitän myös naapuritaloa ja kokonaismäärä näille lämmityspuille on jotain 17 kuutiota arviolta vuodessa. Kyseessä siis kaksi itsenäistä omakotitaloa, jossa samalla kattilalla on mahdollista molempien varaajia ladata kyseisellä puukattilalla. Talojen etäisyys toisistaan on noin kolme metriä. :)
 
Pinokuutioina tarkoittanee siis noin 11000kWh luokkaa. Joka tapauksessa onhan tuo melko suuri määrä puita ja varmasti ilpillä saa ainakin helppoutta lämmitykseen.
 
Nostetaanpas vanhaa lankaa, tein tuossa sähkönhintavertailua ja päädyinkin vaihtamaan sähköyhtiötä halvempaan, mutta jäin miettimään noita yleisiä kulutuslukemia mitä monet laskurit antoivat omakotitaloille. Asutaan 160 neliöisessä (kahdessa kerroksessa) maalämmöllä ja puulla lämmitetyssä omakotitalossa, todennettu vuosikulutus on noin 13000-14000kWh. Laskureiden mukaan käytetään silti kuitenkin perus omakotitaloasujaan verrattuna paljon sähköä. Mites vähällä ihmiset omakotitaloissa selviää vai onko tuossa vaan joku virhe? Sähkölämmitteisissä taloissa lukemat on tietysti aivan eri, mutta nyt kun ei lämmitystäkään kesällä tarvitse ja maalämpöpumppu ei hyrräile tavalliseen tapaansa niin hankala enää itse ainakaan keksiä mistä lähteä säästämäänkään, jos haluaisi oikein sähkönsäästönatsiksi ryhtyä ja mikseipä tietysti mikä tahansa säästö olisi kotiinpäin.

Tietokoneet, televisiot yms olen laittanut kotiautomaation taakse, nappaan kaikista virrat pois kun ei käytetä. Astianpesukoneet, jääkaappipakastin ja pyykinpesukone taitaa siten olla seuraava isoin virtasyöppö, mutta kun pelkästään täysiä koneellisia pesee niin eipä noista paljoa pysty nipistämäänkään.
 
Ei kuulosta isolta minusta teidän lukemat. Aika normaalin kuuloiset tuon kokoiseen taloon. Maalämmön kanssa todennäköisesti puulla lämmittäminen ei rahan käytön kannalta kovin tehokasta ole jos niistä joutuu vähääkään maksamaan. Tietysti talon ikä vaikuttaa aika paljon millaiset eristeet siitä löytyy ja paljonko on lämpövuotoja. Sekä käyttöveden määrään ja sitä myötä sen lämmitysenergiaan vaikuttaa kuinka monta henkilöä taloudessa asuu.
 
Ei kuulosta isolta minusta teidän lukemat. Aika normaalin kuuloiset tuon kokoiseen taloon. Maalämmön kanssa todennäköisesti puulla lämmittäminen ei rahan käytön kannalta kovin tehokasta ole jos niistä joutuu vähääkään maksamaan. Tietysti talon ikä vaikuttaa aika paljon millaiset eristeet siitä löytyy ja paljonko on lämpövuotoja. Sekä käyttöveden määrään ja sitä myötä sen lämmitysenergiaan vaikuttaa kuinka monta henkilöä taloudessa asuu.

Noniin, tiedä sitten mitä nuo laskurit on laskeskelleet... Puuta saadaan ilmaiseksi omasta metsästä sen mitä jaksetaan tehdä, joten sille ei oikeastaan tarvitse laskea muuta kuin oman metsään menetetyn ajan tuntihinta. Talolla ikää 8 vuotta joten eristeet pitäisi olla kunnossa. Oikeastaan isot ikkunapinta-alat on ainoat mitkä tuntuu talvella vähän viileältä, puuta on käytetty just kovilla pakkasilla maalämmön tukena mutta ei tosiaan muuten tule puullakaan lämmitettyä muuta kuin saunaa. Talo on hirsitalo joten hengittää tietysti luontaisestikin jonkin verran, mutta ihme kyllä ei nurkista fuskaa sen enempää.
 
Meillä menee sähkölämmitteisessä (ilp+takka) -86 110m2 talossa sama 14tkw vuodessa viiden hengen taloudessa ilman mitään erikoisempia säästötoimenpiteitä joten kuulostaa kyllä kulutus omaan korvaan korkeahkolta uudehkolle maalampötalolle. Lämmin vesi varmaan suurin vaihteleva tekijä, teinejä pitää välillä käydä komentamassa suihkussa lotraamisesta...
 
1990 valmistunut okt 130m2 + 60m2 talli, jossa asuu 2 aikuista ja 3 tontun mittaista. Vuosikulutus johonkin 18000kWh pintaan. Pesutiloissa varaava sähkölämmitys, muuten ilppi ja sähköpatterit varalla, jossei ilppi jaksa. Koneellinen ilmanvaihto lämmön talteenotolla, joka on alkuperäinen ja sauna lämpiää 0-5 kertaa viikossa aika randomisti. Kesällä 2018 vaihdettiin mitsun LN35 ilppi vanhan lg:n ilpin tilalle, joka taas meni tallin seinään. Tästä lähtien myös talli on ollut lämmin talvisin. Tallissa lisälämpöä tuottaa kaksi palvelinta.

Kodinkoneet vuosimallia 2018 tai uudempia. Varaava takka löytyy, joka lämpeää talvisin kerran viikkoon, ettei ihan hohda kylmää. Talvella 19/20 meni 1 pinokuutio puita lämmitykseen. Puut olisi lähes ilmaisia, mutta mieluummin myyn ne ja lämmitän sähköllä.

2020-06-17 11_27_01-Työkirja1 - Excel.png
 
Meillä menee sähkölämmitteisessä (ilp+takka) -86 110m2 talossa sama 14tkw vuodessa viiden hengen taloudessa ilman mitään erikoisempia säästötoimenpiteitä joten kuulostaa kyllä kulutus omaan korvaan korkeahkolta uudehkolle maalampötalolle. Lämmin vesi varmaan suurin vaihteleva tekijä, teinejä pitää välillä käydä komentamassa suihkussa lotraamisesta...

Meillä tosiaan vaan kahden hengen talous (+ koirat). Ruoanlaitto + vaimon leipomukset varmaan kuluttaa reippaan osan, sitten maalämpöpumppu, koneellinen ilmanvaihto ja porakaivon pumppu. Vedenlämmitystä mietin itekin, voisi kokeilla vääntää lämpöjä vedestä ainakin vähän pienemmälle ja katsoa vaikutusta. Ei kyllä tule itsekään oltua mikään nopein suihkussakävijä ja sauna lämpeää talvisin 4-5krt viikossa joten kulutustahan siinä tulee.
 
Meillä tosiaan vaan kahden hengen talous (+ koirat). Ruoanlaitto + vaimon leipomukset varmaan kuluttaa reippaan osan, sitten maalämpöpumppu, koneellinen ilmanvaihto ja porakaivon pumppu. Vedenlämmitystä mietin itekin, voisi kokeilla vääntää lämpöjä vedestä ainakin vähän pienemmälle ja katsoa vaikutusta. Ei kyllä tule itsekään oltua mikään nopein suihkussakävijä ja sauna lämpeää talvisin 4-5krt viikossa joten kulutustahan siinä tulee.
Paljonko teillä on sisälämpö ja paljonko on talossa lattialämmityksiä?
 
Paljonko teillä on sisälämpö ja paljonko on talossa lattialämmityksiä?

Sisälämpö talvisin pyritty pitämään 20 asteessa, lattialämmöt löytyy joka huoneesta ylä- ja alakerrasta, pinta-alaa varmaan n. 120 neliötä. Kesäisin nousee lämpö näillä keleillä pakostikin 24 mutta lattialämmöt on kokonaan kesällä pois.
 
Kaksio, 40 nm, 1100 kWh vuodessa.

Ei sähkölämmitystä, kannettava, talotuuletin hyrrää 24/7. Liesi tai hella päällä ajoittain.
 
Vuosi / Kulutus
2018 11469 kWh
2019 11899 kWh
2020 10371 kWh

84m2 kolmio, suora sähkölämmitys, lattialämmitys suihkutiloissa, sähkökiuas ja saunotaan n. kerran viikossa, pöytäkone päällä päivisin, ilmalämpöpumppu 24/7 päällä, viilentää kesäisin.
 
Nostetaanpas vanhaa lankaa, tein tuossa sähkönhintavertailua ja päädyinkin vaihtamaan sähköyhtiötä halvempaan, mutta jäin miettimään noita yleisiä kulutuslukemia mitä monet laskurit antoivat omakotitaloille. Asutaan 160 neliöisessä (kahdessa kerroksessa) maalämmöllä ja puulla lämmitetyssä omakotitalossa, todennettu vuosikulutus on noin 13000-14000kWh. Laskureiden mukaan käytetään silti kuitenkin perus omakotitaloasujaan verrattuna paljon sähköä. Mites vähällä ihmiset omakotitaloissa selviää vai onko tuossa vaan joku virhe? Sähkölämmitteisissä taloissa lukemat on tietysti aivan eri, mutta nyt kun ei lämmitystäkään kesällä tarvitse ja maalämpöpumppu ei hyrräile tavalliseen tapaansa niin hankala enää itse ainakaan keksiä mistä lähteä säästämäänkään, jos haluaisi oikein sähkönsäästönatsiksi ryhtyä ja mikseipä tietysti mikä tahansa säästö olisi kotiinpäin.

Tietokoneet, televisiot yms olen laittanut kotiautomaation taakse, nappaan kaikista virrat pois kun ei käytetä. Astianpesukoneet, jääkaappipakastin ja pyykinpesukone taitaa siten olla seuraava isoin virtasyöppö, mutta kun pelkästään täysiä koneellisia pesee niin eipä noista paljoa pysty nipistämäänkään.
Vanha viesti mutta meillä on 145 neliötä 2 tasossa + 30 neliön autotalli/varasto. Kaikki maalämmöllä ja sähköä menee reilu 8000kWh/vuosi. Teillä voisi olla jonkin verran viilattavaa maalämmön ja ilmanvaihdon asetuksissa.
 
110 neliöinen rivari suoralla sähköllä ja ILP päälämmittäjä niin sähköä menee joku 16 000kWh/vuosi. Märkätilojen lattialämmitys sekä käyttöveden lämmitys vienee kolmasosan käytetystä sähköstä.
 
Vanha viesti mutta meillä on 145 neliötä 2 tasossa + 30 neliön autotalli/varasto. Kaikki maalämmöllä ja sähköä menee reilu 8000kWh/vuosi. Teillä voisi olla jonkin verran viilattavaa maalämmön ja ilmanvaihdon asetuksissa.

Nyt on tarkemmin seurailtua sähkönkulutusta Helenin appilla ja on saatu nipistettyä tuosta aiemmasta jonkin verran pois. Mielenkiinnolla odotan, miten asennettu ilmalämpöpumppu ja lisääntynyt puun käyttö lämmityksessä vaikuttaa nyt talven sähkönkulutukseen, mutta viime vuoteen vertailtuna toteutuneessa kulutuksessa on selkeää laskua. Lämmityksen suhteen olisi varmaan vielä kehitettävää niin, että vaihtaisi ikkunoiden tiivisteet - olohuoneen isot ikkunapinta-alat ja huonohkot tiivisteet aiheuttaa lämpöhukkaa kylmällä.

Maalämmön ja ilmanvaihdon asetukset kävin läpi tuossa keväällä, huoneenlämpö on nyt vähän matalampi, mutta toisaalta eipähän maalämpö posota jatkuvasti päällä tai varsinkaan lämmitä jatkuvasti huoneita, joita käytetään vähemmän.
 
Nyt on tarkemmin seurailtua sähkönkulutusta Helenin appilla ja on saatu nipistettyä tuosta aiemmasta jonkin verran pois. Mielenkiinnolla odotan, miten asennettu ilmalämpöpumppu ja lisääntynyt puun käyttö lämmityksessä vaikuttaa nyt talven sähkönkulutukseen, mutta viime vuoteen vertailtuna toteutuneessa kulutuksessa on selkeää laskua. Lämmityksen suhteen olisi varmaan vielä kehitettävää niin, että vaihtaisi ikkunoiden tiivisteet - olohuoneen isot ikkunapinta-alat ja huonohkot tiivisteet aiheuttaa lämpöhukkaa kylmällä.

Maalämmön ja ilmanvaihdon asetukset kävin läpi tuossa keväällä, huoneenlämpö on nyt vähän matalampi, mutta toisaalta eipähän maalämpö posota jatkuvasti päällä tai varsinkaan lämmitä jatkuvasti huoneita, joita käytetään vähemmän.
Oman käsityksen mukaan jos puulla haluaa säästää lämmityksessä maalämmön kanssa lämmitys kannattaa säätää reilusti alemmaksi ja tuottaa puulla loppu lämpö. Muutoin tulee vain ylilämmitettyä sen maalämmön päälle.
 
Oman käsityksen mukaan jos puulla haluaa säästää lämmityksessä maalämmön kanssa lämmitys kannattaa säätää reilusti alemmaksi ja tuottaa puulla loppu lämpö. Muutoin tulee vain ylilämmitettyä sen maalämmön päälle.

Tätä koitin hakea maalämmön asetuksissa, mutta koitan mennä vähän vaiheittain nyt sitä mukaa asetuksissa mitä viileämmäksi kelit käy - pelkällä maalämmöllä tällä hetkellä lämpötila on n. 19 asteessa, puulla on lämmitetty n. 21-22 asteeseen.
 
Tätä koitin hakea maalämmön asetuksissa, mutta koitan mennä vähän vaiheittain nyt sitä mukaa asetuksissa mitä viileämmäksi kelit käy - pelkällä maalämmöllä tällä hetkellä lämpötila on n. 19 asteessa, puulla on lämmitetty n. 21-22 asteeseen.
Olikos teillä LTO-laitetta? Sisään tulevan ilman lämpötilaa kannattaa laskea niin alas kuin vain pystyy (vedon tunne määrää) niin lämpö tuotetaan maalämmöllä eikä IV-koneen vastuksilla.
 
Olikos teillä LTO-laitetta? Sisään tulevan ilman lämpötilaa kannattaa laskea niin alas kuin vain pystyy (vedon tunne määrää) niin lämpö tuotetaan maalämmöllä eikä IV-koneen vastuksilla.
On, vastukset olen pitänyt koneesta kiinni kokonaan (pl. kovimmat talvipakkaset). Edellinen omistaja oli ilmeisesti pitänyt maltillista lämpöä vastuksissakin mutta tuntui itestä aika turhalta varsinkin kevät- ja syyskeleillä. Heillä tosin olikin sitten sähkönkulutus aika eri luokkaa, mutta ei suoraan ehkä vertailtavissa meihin kun oli lapsia sun muuta taloudessa mitkä nostaa kulutusta muutenkin.
 
okt 1965 140m^2
Akka lähti 2019 vuoden alussa.
10/2019 vaihtui öljylämmitys kaukolämpöön.


2016: 4670 kWh
2017: 4477 kWh
2018: 3968 kWh
2019: 3523 kWh
2020: 3235 kWh
2021: (30.9.)1968 kWh
 
Vanha viesti mutta meillä on 145 neliötä 2 tasossa + 30 neliön autotalli/varasto. Kaikki maalämmöllä ja sähköä menee reilu 8000kWh/vuosi. Teillä voisi olla jonkin verran viilattavaa maalämmön ja ilmanvaihdon asetuksissa.

Palaanpa vielä tähän kun tuli nyt mielenkiinnosta tsekattua keskimääräistä sähkönkulutusta viimeiseltä kuluneelta vuodelta. Keskimääräinen päivittäinen kulutus on 24,5kW päivässä, joka tekee n. 8900kWh vuoteen, joten onhan tuossa selkeää kehitystä tapahtunut tuosta aiemmasta viestistä.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 101
Viestejä
4 484 152
Jäsenet
74 172
Uusin jäsen
Käppänä

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom