Emolevyn SATA-liittimen kulta kestää vain 50 insertiä, joten kannattaisiko laittaa kiinteät jatkojohdot emolevylle?

Liittynyt
26.07.2019
Viestejä
967
Emolevyn SATA-liittimen kulta kestää vain 50 insertiä, joten kannattaisiko laittaa kiinteät jatkojohdot emolevylle?

Mistä sellaiset saisi?
 
Viimeksi muokattu:
Lisäksi ainakin omassa setupissa virta ja data ovat eri kaapelit ja tulevat eri lähteistä.

Kaapeleiksi riittäisi myös esim. sellaiset max 10 cm, mutta ehkä myös pelkän liittimen pituiset.

Lisäksi ideaalisti näihin liittimiin valitsisi kontaktit, jotka kestävät kauemmin.

Mites:



?

Kova, jos saisi jonkun Wago:n niihin johtimiin eikä johtoihin.
 
Viimeksi muokattu:
Pyydä jotain kaapeleita rakentavaa firmaa tekemään custom-kaapelit, problem solved.
 
SATA-liittimen kulta kestää vain 50 insertiä, joten kannattaisiko laittaa kiinteät jatkojohdot emolevylle?

Mistä sellaiset saisi?
Missä käytössä tämä speksattu, todellisuudessa todennäköisesti reilusti alakanttiin arvioitu, 50 kiinnitys-irroitus sykliä tulee täyteen?
 
s. 116-117

SerialATA_Revision_3_1_Gold.pdf (sata-io.org)

Tuo vähintään 50 on tosiaan "internal cable":lle. "Removable bay":lle eli esim. hotswap-kelkalle se on vähintään 500.

Toi 50 on paljon, jos ne on arvioneet, että keskiarvokäyttäjä vaihtaa kovoja ehkä korkeintaan pari kertaa vuodessa, jolloin minimilläkin kestäisi 25 vuotta.
 
s. 116-117

SerialATA_Revision_3_1_Gold.pdf (sata-io.org)

Tuo vähintään 50 on tosiaan "internal cable":lle. "Removable bay":lle eli esim. hotswap-kelkalle se on vähintään 500.

Toi 50 on paljon, jos ne on arvioneet, että keskiarvokäyttäjä vaihtaa kovoja ehkä korkeintaan pari kertaa vuodessa, jolloin minimilläkin kestäisi 25 vuotta.

Keskivertokäyttäjä vaihtaa koneensa kovalevyn tasan 0 kertaa ikinä, ja laittaa koko koneen kiertoon ennen kuin alkaa sitä vaihdella. Harvalle tehokäyttäjällekään tuo 50 tulee millään koneella edes lähelle, ikinä.
 
Voi olla, että kuluttajakoneiden speksit voisivat erota palvelinspekseistä, emt.

Koska ajattelin, että palvelimissa voi olla tyypillistä, että koko hot-swap kehikko vaan lähtee SER:iin tietyn käytön jälkeen.

Jolloin liittimiltä ei oikeasti vaadita kovin montaa käyttökertaa.
 
Kun puhut kovalevyn vasteajasta, mitä tarkalleen ottaen sillä tarkoitat?

Ja riippumatta siitä mitä sillä tarkoitat, millä tavoin se on mitenkään oleellista backup-levyillä?

USB:ssa on kiinteä bufferi, joka pitää mennä läpi. Se lisää kaikkiin polleihin jotain millisekunteja odotusaikaa.

PCI(e) menee suoraan CPU:n väylään.

Voi tosin olla, että USB 3 on tosiaan korjannut tätä: hardware - What is the minimum latency of USB 3.0 - Stack Overflow
 
Viimeksi muokattu:
mitä hiivattia, jos tarvitsee päivittäin kytkeä niin kotelon 5,25" paikat täyteen hotswappikelkkoi
 
Jos vaihtelis vain levyn päästä sitä kaapelia ja vaihtaa kaapelin kun ongelmia alkaa ilmaantumaan vaihtokertoja emolevyn liittimellä tulisi 2500+

Siinä on silloin vikaantunut jo useampi kiintolevy kun niiden liittimet ovat kuluneet puhki.
 
Mikset sä pidä niitä piuhoja siellä emolevyssä kiinni ja vaihda kiintolevyn päätä? Jos nopeus ja vasteajat huolettaa ulkoisissa ratkaisuissa niin suosittelen USB3.2- tai TB4-liitäntäistä ulkoista NVME-levyä. Jos käytössä perinteiset pyörivät levyt, minkään liitäntätavan vasteajoilla ei oo merkitystä, poislukien legacytt USB2-tms. liitännät.
Kiinnostaisi kyllä minkälainen (hämärä?) toiminta edellyttää yli 50 levynvaihtoa per liitin yhdellä emolevyllä kenenkään eliniän aikana :D
 
No kauanko pidempään kestää johdon liitin?

Tapanani on ollut irroitella johdot, kun siivoan kotelon.
 
Johto on vaihdettavaa tavaraa, emolevyn liitin ei.
50 irrotuksen jälkeen voit vaihtaa johdon. 50x50 on jo 2500 vaihtokertaa per emon liitin. Johtoja saa varmasti vaikka ilmaiseksi täältä palstalta kun niitä on kertynyt emolevyjen mukana vuosien varrella.

Kuinka monta kertaa vuodessa siivota koneen ja monta kissaa teidän taloudessa oikein on? Koteloihin saa suodattimia alan kaupoista esim jimms
 
Koneessa on filtterit imupuolella, ja ne + sisäosat putsataan 2x vuodessa. Ei ole tarvetta alkaa ylisuorittamaan.

No oma koteloni ei ainakaan ole ilmatiivis, joten kyllä sinne pitäisi tulla saman verran pölyä about kuin mitä tulee kodin pinnoille, jos ei siivoa lainkaan.

Kaikilla muillakin pitäisi mennä pöly sisään PCIe-paikoista yms.

Filteri vain vähentää sisään menevän pölyn määrää, ei estä sitä.
 
Pöly ei imeydy sisään PCI-paikoista eikä muistakaan ylimääräisistä rei'istä pl. muuntajan tuuletin, kun kotelo on ylipaineistettu tuuletinsuunnittelun kautta.
 
  • Tykkää
Reactions: pig
Olin ajatellut, että koneen voisi puhdistaa yhtä usein kuin kodinkin.

Oletan, että siivoat kämpän viikon välein? Mutta, että koko kone auki, levyt irti ja puhdistus viikon välein. Oletko miettinyt, että tossa hommassa kasvaa myös riski sille, että saat koneesta jotain muutakin kun SATA-liittimet fyysisesti hajalle kun olet joka viikko sitä ropaamassa?
Itse taidan tehdä tuon koneen puhdistuksen paineilmalla noin 8 - 12 kk välein ja hirveämmin tuolla ei pölyä silloinkaan ole. Eikä tartte mitään irroitellakaan.
 
No siis, kaikkia paikkoja ei voi puhdistaa ilman, että irroittelee levyt.

Mutta pohdin tässä, että tosiaan jos pölyjä puhaltelee rittävän usein, niin ehkä pöly irtoaa, ilman, että tarvitsee availla asioita.

Joo olen itsekin tehnyt kerran vuodessa yleensä, mutta viimeksi kun puhalsin, niin ajattelin, että onko pölymäärällä kuitenkin teoriassa paloriski jo paljon aiemmin.

Olen myös analysoinut, että koteloni on keskivertoa avoimempi, koska siinä on osia, jotka on tarkoitettu modulaarisiksi. Toisin kuin kotelot, joissa yksi sivupaneeli on ainoa liikkuva osa, jolloin kotelo on tosiaan helpompi pitääkin tiiviinä.
 
Jos puhutaan normaalissa asuintilassa olevasta koneesta, niin pois päältä ollessaan sinne koteloon ei tule merkittävää määrää pölyä vuodessa, saati sitten viikossa.

Mutta miksi kodin muille pinnoille tulee? Mulla on esim. hyllyt jo kuukaudessa selvästi pölyiset.

Mutta tosiaan, tämä on jo off-topicia.
 
Mutta miksi kodin muille pinnoille tulee? Mulla on esim. hyllyt jo kuukaudessa selvästi pölyiset.
Koska se hylly on avoimessa tilassa, missä se pöly syntyy ja ilma liikkuu? Tietokonekotelo on suljettu laatikko, vaikka ei ilmatiivis olekkaan, jossa ilma ei liiku käytännössä ollenkaan.
 
Koska se hylly on avoimessa tilassa, missä se pöly syntyy ja ilma liikkuu? Tietokonekotelo on suljettu laatikko, vaikka ei ilmatiivis olekkaan, jossa ilma ei liiku käytännössä ollenkaan.
Kyllähän siellä tietokonekotelossa ilma liikkuu ja vilkkaan. Itselläni on toistakymmentä tuuletinta ilmaa liikuttamassa.
Onhan niitä täysin passiivinen kokoonpanoja, mutta kyllä se ilma niissäkin lämpenee ja vähintään passiivisesti (ilman tuulettimia) kiertää.
 
Kyllähän siellä tietokonekotelossa ilma liikkuu ja vilkkaan. Itselläni on toistakymmentä tuuletinta ilmaa liikuttamassa.
Onhan niitä täysin passiivinen kokoonpanoja, mutta kyllä se ilma niissäkin lämpenee ja vähintään passiivisesti (ilman tuulettimia) kiertää.
Jos luet pari viestiä ylöspäin niin huomaat että puhe oli sammutetusta koneesta.
 
SATA-liittimen kulta kestää vain 50 insertiä, joten kannattaisiko laittaa kiinteät jatkojohdot emolevylle?

Mistä sellaiset saisi?

Perustuu mihin tämä tieto?

Montako kertaa vaihdat SATA kiintolevyjä tai SSD:tä emolevyn käyttöiän aikana per liitin?

Jos tehtaalla tehty emolevyn liitin ei kestä niin miksi jatkojohdon liitin kestäisi sitten yhtään sen paremmin?
 
SATA-liittimen kulta kestää vain 50 insertiä, joten kannattaisiko laittaa kiinteät jatkojohdot emolevylle?

Mistä sellaiset saisi?
Keskimääräisen käyttäjän koneessa niistä 50:stä tulee käytettyä koneen eliniän aikana ehkä 5, joten aika marginaalinen ongelma
 
No miten ne hotswapit sitten kestää?

Kauankohan muuten PCI(e):t kestää?
 
Viimeksi muokattu:
Ketjun kontekstissa voisi kanssa miettiä, että mitä voi tehdä, jos joutuisi juottamaan uudet portit.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
256 208
Viestejä
4 452 911
Jäsenet
73 674
Uusin jäsen
Eemeli77

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom