Elisa 5G 300M -liittymän virittely

Liittynyt
22.01.2018
Viestejä
7
Elisa 5G 300M -liittymällä erittäin hyvä Download-nopeus, mutta Upload-nopeus enintään tyydyttävä. Miten virittää lähetysnopeudeltaan nopeammaksi?


Pitkän puoleinen alkustoori, mutta lopuksi kysyn neuvoa viisailta.


Tulin hankkineeksi Elisan 5G 300M -liittymän, silloin kun se oli edullisin vaihtoehto mobiilireitittimen liittymän ja tabletin mobiilinetin yhteishankinnaksi. Käytin sitä mobiilireitittimessä Elisan 4G LTE -verkossa.

Elisa onneksi rakensi käyttämäni Kirkkonummen Lindalin tukiasemaan 5G-yhteyden. Olin jo ehtinyt kokeilla Telian 5G-nettiä samaisessa tuliasemassa, kun Telia ehti tuoda sen vähän ennen Elisaa Lindalin tukiasemaan. Telian kokeilu epäonnistui. Yhteys oli liian epävakaa. Osoittautui, että Telian linkkipeilit olivat kannaltani suunnatut mahdollisimman epäedullisesti.

Niinpä jäin odottamaan Elisan 5G-tuloa samaan mastoon. Olin etukäteen selvittänyt Elisan tuesta, että maston 5G-antennit suunnataan samoihin suuntiin kuin 4G LTE -yhteyden käyttämät linkkipeilit. Ja kokemuksieni mukaan jo Elisan 4G LTE -yhteys pelitti hyvin. Parhaimmillaan latausnopeudet olivat 270 ja 280 Mbps -suuruusluokkaa. Lähetysnopeudet olivat yleensä suuruusluokkaa 43 – 48 Mbps. Yhden ainoan kerran latausnopeus oli tasan 300 Mbps, muutamia kertoja suuruusluokkaa 290 Mbps. 4G LTE -verkon käyttäjämäärien aiheuttama kuorma vaikutti vuorokauden eri aikoina välillä merkittävästikin 4G LTE verkon suorituskykyyn. 5G-verkon mainostettu suurempi epäherkkyys vaihteleviin kokonaiskäyttäjämääriin alkoi kiinnostaa, varsinkin kun Elisan 5G 300M -liittymä oli jo hankittuna.

Tilasin Saksasta (Amazon.de) Huawei H112-370 5G CPE Pro -reitittimet sen takia, että se sisälsi tuen ja liitinportit ulkoisille antenneille. Asun linnuntietä noin 1250 metrin päässä Lindalin tukiasemasta, ja tarvitsen siksi ulkoiset voimakkaasti suuntaavat ja voimakkaasti vahvistavat antennit (Poynting A-LPDA-0092 MIMO 5G/4G/3G/LTE/GSM/WLAN-antenni, 698-3800 Mhz, 2 x 3-11 dBi). Antennien ja reitittimen välillä on erittäin matalahävikkiset sormen paksuiset kaapelit (10 m). Antenni tuli hankittua jo ennen 5G-aikaa, mutta antenni oli edellä kerrotun antennin edeltäjänä niin sanotusti ”5G Ready”. Antennit ovat olleet toistaiseksi asennettuna päällekkäin; toinen pystysuoraan (vertikaalisesti) ja toinen vaakasuoraan (horisontaalisesti). Olen jälkikäteen hankkinut Poynting XPOL-asennussarjan 2 x LPDA-A0092 antennille, jotta antennit saadaan asennettua +-45-asteen ristipolarisaatioon. Harkitsen muutoksen toteuttamista, mutta toistaiseksi se saa jäädä hankkeen työläyden takia. Lienee myös niin, että polarisaatiosuunnan muutos ei välttämättä toisi parannusta antennin vastaanottoon ja lähetykseen. (Tällä hetkellä SINR-5G -arvo vaihtelee välillä +13 … +17 dB. RSRQ-G5: -10,0, RSRP-5G: -87,0/88,0 dBm ja RSSI-5G: näyttää jostakin syystä jatkuvasti 0,0 dBm. LTE-H-Monitor näyttää täydet palkit 5G-yhteydelle, 4G+ -yhteydelle vain 3 palkkia.)

Kiitos niille, jotka ovat jaksaneet lukea tilannekuvausta tähän asti. Nyt tulee se varsinainen kysymys.

Osaatteko suositella, millä saisi parannettua lähetysnopeutta, jonka osalta on toivomisen varaa, kun se on vain suuruusluokkaa vajaa 1/3-osa 4G LTE -yhteyden vastaavasta, eli siis suuruusluokkaa 13 - 17, parhaimmillaan 20 Mbps? Latausnopeus on 5G 300M -liittymäksi erittäin tyydyttävä. Se on suuruusluokkaa 280 – jopa runsaat 360 Mbps.

Käytössäni on maksullinen versio LTE H-Monitor -ohjelmasta.


Kun vaihdoin LTE H-Monitor ohjelmalla 4G-yhteyden päätaajuudeksi 2100 MHz (aikaisemman 1800 MHz sijaan), niin keskimääräiset Upload-nopeudet kasvoivat runsaat 55 % lähtötilanteeseen verrattuna. Nyt olen vaihtanut taajuuteen B20 – 800 MHz sen voimakkaamman signaalin takia, vaikka kaistanleveydestä katoaakin puolet.

Kiitos etukäteen kaikista mahdollisista vihjeistä ja neuvoista yhteyden parantamiseksi edelleen Upload-nopeuden osalta! Download-nopeus on jo enemmän kuin hyvä, suorastaan erinomainen.

26.6.2021 (2).jpg


23.6.2021 (10).jpg


23.6.2021 (11).jpg
 
Nyt on ilo raportoida, että olen saanut parannetuksi Upload-nopeuden tekemilläni toimenpiteillä.

Tärkein yksittäinen muutos on ollut uuden reitittimen hankinta. Osittain tyytymättömyyteni takia Huawei H112-370 5G CPE Pro -reittimen epävakauteen, ja ZYXEL-reitittimen kiinnostavien speksien takia tilasin uuden reitittimen. Päädyin valinnassani ZYXEL NR5101 -sisäreittimeen. Uusi reititin on hintava (601 €), mutta mielestäni investointi kannatti tehdä.

Vielä on toki säädettävää, jotta voisin olla vieläkin tyytyväisempi uuteen reitittimeen.

Upload-nopeudet, jotka olivat Huawein haasteena ovat nyt parantuneet suuruusluokkaa 100 %.

Edelleenkin Upload-nopeuksissa on havaittavissa seuraava mielenkiintoinen ilmiö. Kun testaan nopeuksia iPadillä (iPad Air 2) WiFi-yhteyttä hyödyntäen samaan ZYXEL-reitittimeen toimistossani, niin nopeuslukemat ovat kuin nakutettuina seuraavat; Download 290+ Mbps ja Upload 50 Mbps.

Kun siirryn testaamaan nopeuksia työasemaltani Ethernet-liitännän kautta ZYXEL-reitittimeen, niin lukemat ovatkin yllättäen seuraavat. Download 290+ Mbps ja Upload noin 24 Mbps. Upload-nopeuksissa on siis huima ero. Työasemaltakin nopeutta mitattaessa Upload-nopeus on aluksi 50 Mbps, mutta se tippuu mittauksen aikana nopeuteen noin kaksikymmentä Mbps (20 – 24+ Mbps).

Osaatteko sanoa, mistä ilmiö johtuu?

Työasemani kellotaajuus on yli 4.000 MHz. Työaseman muistit ovat SSD-tyyppiset. Eroa ei synny sillä onko virustorjunta ja tunkeutumisenestotoiminta päällä mittauksen aikana vai ei.

Tarkoitus on vielä kokeilla yhteyttä Elisan 5G -linkkimastoon voimakkaasti suuntaavilla ja vahvistavilla antenneilla. Tämä uusi tukiasema sijaitsee vähän lähempänä (noin 1 km – 1,1 km versus 1250 m) kuin Elisan nykyinen tukiasema, mutta välissä on jonkin verran puustoa, kun nykyiseen tukiasemaan on näköyhteys koko matkalta. Uuden tukiaseman puolesta puhuisi kuitenkin etäisyyden lisäksi erityisesti se seikka, että linkkipeilien suuntaus on uudella tukiasemalla optimaalinen omaan sijaintiini nähden. Nykyisen linkkiaseman linkkipeilien osalta olen aivan reunalla linkkipeilien keilaa, mikä ei ole hyväksi yhteyden laadun kannalta.

Täytyy odotella, että saan kaverini auttamaan antennien suuntauksessa. Suuntausprojektin edettyä pääsen raportoimaan sen tuloksista.

Osaako joku viisas kertoa, mistä ero nopeuksia mitattaessa iPadillä ja työasemalla johtuu. Onko jotakin tehtävissä työaseman osalta, jotta Upload-nopeudet saisi lähemmäs 50 Mbps? Reitittimestähän ja nettiyhteydestähän tuo ei tunnu olevan kiinni, kun iPadillä testatessa saa loistavat tulokset.

Kiitos etukäteen kaikista kommenteista.

Lopuksi pari kuvaa tavanomaisesta nopeustuloksesta ja parhaasta nopeustuloksesta (kummatkin työasemalta).

Tavanomainen.jpg
Tyoasemalta.jpg
 
Nyt on ilo raportoida, että olen saanut parannetuksi Upload-nopeuden tekemilläni toimenpiteillä.

Tärkein yksittäinen muutos on ollut uuden reitittimen hankinta. Osittain tyytymättömyyteni takia Huawei H112-370 5G CPE Pro -reittimen epävakauteen, ja ZYXEL-reitittimen kiinnostavien speksien takia tilasin uuden reitittimen. Päädyin valinnassani ZYXEL NR5101 -sisäreittimeen. Uusi reititin on hintava (601 €), mutta mielestäni investointi kannatti tehdä.

Vielä on toki säädettävää, jotta voisin olla vieläkin tyytyväisempi uuteen reitittimeen.

Upload-nopeudet, jotka olivat Huawein haasteena ovat nyt parantuneet suuruusluokkaa 100 %.

Edelleenkin Upload-nopeuksissa on havaittavissa seuraava mielenkiintoinen ilmiö. Kun testaan nopeuksia iPadillä (iPad Air 2) WiFi-yhteyttä hyödyntäen samaan ZYXEL-reitittimeen toimistossani, niin nopeuslukemat ovat kuin nakutettuina seuraavat; Download 290+ Mbps ja Upload 50 Mbps.

Kun siirryn testaamaan nopeuksia työasemaltani Ethernet-liitännän kautta ZYXEL-reitittimeen, niin lukemat ovatkin yllättäen seuraavat. Download 290+ Mbps ja Upload noin 24 Mbps. Upload-nopeuksissa on siis huima ero. Työasemaltakin nopeutta mitattaessa Upload-nopeus on aluksi 50 Mbps, mutta se tippuu mittauksen aikana nopeuteen noin kaksikymmentä Mbps (20 – 24+ Mbps).

Osaatteko sanoa, mistä ilmiö johtuu?

Työasemani kellotaajuus on yli 4.000 MHz. Työaseman muistit ovat SSD-tyyppiset. Eroa ei synny sillä onko virustorjunta ja tunkeutumisenestotoiminta päällä mittauksen aikana vai ei.

Tarkoitus on vielä kokeilla yhteyttä Elisan 5G -linkkimastoon voimakkaasti suuntaavilla ja vahvistavilla antenneilla. Tämä uusi tukiasema sijaitsee vähän lähempänä (noin 1 km – 1,1 km versus 1250 m) kuin Elisan nykyinen tukiasema, mutta välissä on jonkin verran puustoa, kun nykyiseen tukiasemaan on näköyhteys koko matkalta. Uuden tukiaseman puolesta puhuisi kuitenkin etäisyyden lisäksi erityisesti se seikka, että linkkipeilien suuntaus on uudella tukiasemalla optimaalinen omaan sijaintiini nähden. Nykyisen linkkiaseman linkkipeilien osalta olen aivan reunalla linkkipeilien keilaa, mikä ei ole hyväksi yhteyden laadun kannalta.

Täytyy odotella, että saan kaverini auttamaan antennien suuntauksessa. Suuntausprojektin edettyä pääsen raportoimaan sen tuloksista.

Osaako joku viisas kertoa, mistä ero nopeuksia mitattaessa iPadillä ja työasemalla johtuu. Onko jotakin tehtävissä työaseman osalta, jotta Upload-nopeudet saisi lähemmäs 50 Mbps? Reitittimestähän ja nettiyhteydestähän tuo ei tunnu olevan kiinni, kun iPadillä testatessa saa loistavat tulokset.

Kiitos etukäteen kaikista kommenteista.

Lopuksi pari kuvaa tavanomaisesta nopeustuloksesta ja parhaasta nopeustuloksesta (kummatkin työasemalta).

Tavanomainen.jpg
Tyoasemalta.jpg
Kyllä tähän PC:n upload-haasteeseen on törmätty. Joskus ratkaisu voi olla transmit-bufferin säätäminen isommaksi, joskus BIOS:issa voi olla jotain NIC-säädettävää tms.
 
Kyllä tähän PC:n upload-haasteeseen on törmätty. Joskus ratkaisu voi olla transmit-bufferin säätäminen isommaksi, joskus BIOS:issa voi olla jotain NIC-säädettävää tms.
Heh, millään kombinaatiolla Ubuntu/Windows/FreeBSD en ole onnistunut jäämään alle GbE:n rajoituksen TX- tai RX -suuntaan
EDIT: Samsung-luuria S21 ei voi laskea GbE-kerhoon, koska se jää siitä jotain 20 Mbps keskimäärin
 
Viimeksi muokattu:
Kyllä tähän PC:n upload-haasteeseen on törmätty. Joskus ratkaisu voi olla transmit-bufferin säätäminen isommaksi, joskus BIOS:issa voi olla jotain NIC-säädettävää tms.

@TJ74 Kiitos vinkistä ja johdattamisesta oikealle tielle!

Säätelin Intel Ethernet Connection -adapterin arvoja. Otin käyttöön Jumbo Packet 9014 Bytes. Säädin Transmit Bufferin 1024:ksi (oli 512). Samalla tuplasin myös Receive Bufferin 512:ksi (oli 256). Olen ymmärtänyt, että Transmit Bufferin tulisi olla tupla verrattuna Receive Bufferiin.

Nyt Download-nopeudet ovat samat kuin ennenkin eli 290 Mbps tietämillä, Upload-nopeudet ovat välillä noin 35 ... noin 45 Mbps.

Eli parannusta on tapahtunut. Yritän vielä jatkaa säätämistä. Kaikki kommentit ja neuvot ovat tervetulleita!

Nopeusmittaustilanteessa Speedtest-mittari käy Uploadin osalta jopa 70:n nopeammalla puolella, mutta hiipuu siitä edellä kertomaani arvoon.

Kiitos vielä kerran neuvoistasi.

Täytyy säätää vielä Realtecin adapterin arvot samalla tavalla, kun välillä tulee käytettyä sitäkin adapteria.
 
Juu, kannattaa experimentoida noiden parametrien kanssa, win-puolella joidenkin verkkoadapterien kohdalla oletukset eivät vaan toimi nopeilla yhteyksillä vaan tulee kummallisia pullonkauloja.

Aikanaan joskus yli 10v sitten tuli vielä mystisempi ongelma vastaan, en usko että nykyisillä laitteilla sitä esiintyy mutta mainitsen nyt kuitenkin. Eli oli tietty Realtekin verkkokortti (RTL80xx?) ja tietty äänikortti jotka samassa koneessa ollessaan saivat verkon toimimaan todella hitaasti, tyyliin 1Mbps luokkaa. Ihan sama mitä asetuksia, IRQ:ta tai osoitteita vaihteli niin ongelma pysyi. Mutta jos jomman kumman kortin vaihtoi toiseen niin kaikki toimi loistavasti, windowsikaan ei mitään ongelmaa tuosta mihinkään ilmoittanut tms. Jotenkin olisi sellainen mielikuva että tuo äänikortti olisi ollut joku tosi halpis AC97-yhteensopiva malli mutta merkkiä en enää vuosien jälkeen muista.
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
258 431
Viestejä
4 490 821
Jäsenet
74 157
Uusin jäsen
mursu-90

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom