Digitaalinen radio Suomessa (DAB, DAB+, jne...)

Miksi digitaalisessa radiossa on muuten päädytty DABiin esim. DRM:n sijaan? Ilmeisesti sitäkin voisi käyttää nykyisillä FM-taajuuksilla.
 
Ehkö niitä on monia paljon todennäköisempiä kriisejä kuin tuo sähkömagneettinen pulssi jossa toimiva, laajasti käytössä oleva joukkotiedotuskanava on tärkeä.
Aiemmin ajatellut että kriisitilanteita varten ULA radio, siirtymäaikana ehdottomasti ULA puolella myös hätätiedotteet.

Tuossa kommentoin tilannetta missä pitkä siirtymäaikana jota pariin kertaan pidennetty, niin alkoi se ULA tuki mielikuvissa lähentyä EMP tukea.
 
Ei se kai teknisesti ottaen ole modulaatio kuten DAB:kaan ei taida olla, mutta joo:
Tuntuu siinä olevan jonkun sortin QAM:
The modulation used for DRM is coded orthogonal frequency division multiplexing (COFDM), where every carrier is modulated with quadrature amplitude modulation (QAM) with a selectable error coding.
No nämä digitekniikat ovat sidottuja omaan aikaan, liian aikaisin / liian myöhään.

Tänä päivänä ehkä kiinnostais lähetysteho eli saavutetaanko DAB tekniikalla sama peitto pienemmällä teholla ja mitä tapahtuu raja-alueella, meneekö sinkku korvia raastavaksi pikselimössöksi.
 
Ainakin radiolähetyslupia voitaisiin myöntää paljon suruttomammin. Nykyisellään esm pk seudulla alkaa olemaan taajuusalue melko täynnä ja päällekkäiset radioasemat jonkintasoinen ongelma.
Tämä on nimenomaan Dabin etu, että saadaan yhdelle taajuudelle useita kanavia ja äänen pakkaustiheydestä riippuen jopa kymmenkunta. Periaatteessa saman teki televisiopuolella Dvb.

Yle aloitti Digitan kanssa vuosien Dab-kokeilunsa ensimmäisinä Euroopassa, kun vastaanottimia ei ollut vielä saatavana kunnolla ja ainakaan järkihintaan. Nyt kun joka marketista saa Dab+ vastaanottimen muutamalla kympillä ja lähes koko muu Eurooppa on Dabin piirissä, Dabin ulkopuolelle jättäytyminen on tyhmää. Useimmissa maissa se toimii perinteisen Fm:n rinnalla, paitsi Norjassa, jossa siitä luovuttiin laajemmin.

Ostin Lidlistä eilen pienen Dab+:aa tulevan keittiöradion kolmella kympillä ihan vain mielenkiinnosta ja saadakseni keittiöön muistipaikoilla varustetun tyylikkään pikkuradion aamuohjelmien kuuntelemiseen fm:llä. Äänenlaatu on mitä on ja Dabin tulo Suomeen yhtä epävarmaa kuin ennenkin. Kaikkea on kokeiltu. Digitalla ja Ylellä oli liikuteltavaan matkakäyttöön tarkoitettu Dvb-h-kokeilu yli kymmenen vuotta sitten, johon ostin sopivan Nokia-kännykän euron kuukausimaksulla loppuhinnan ollessa 36€. Verkko toimi pääkaupunkiseudulla ja nelostien varrella Helsingistä Heinolaan. Toimi missä toimi, mutta pian tuokin jäi 4G-verkon ja nopeampien mobiilinettiyhteyksien alle ja verkko purettiin muutaman vuoden päästä.

Kannatan periaatteessa Dabin uutta tuloa, siis Dab+:n, nehän eivät ole ihan sama asia eivätkä yhteensopivia, enkä pelkästään uudemman tekniikan vuoksi. Työkaverini Nokialla 80-luvun lopulla teki diplomityötään Dabista, joten vanha tekniikkahan se on, mutta uudempi kuitenkin kuin Suomessa 50-luvulla yleistynyt Fm-radioverkko, joka oli suuri parannus aiempaan Am-tekniikkaan. Hyvällä Fm-vastaanottimella päästään kyllä erittäin korkealaatuiseen vastaanottoon kunnon antennisignaalilla, mutta Dab+ tuo saman luultavasti edullisemmin ja kätevämmin ja on äänen koodauksen kannalta paljon parempi kuin vanha Dab. Tosin silloiset hyvät Dab-vastaanottimet maksoivat ainakin Ylen kokeilun aikoina runsaasti estäen sen leviämistä tehokkaasti vain pienten hifi-piirien parissa. Nyt kun kaikenlaisia laitteita on jo vuosia saanut kaupasta matkaradioista lähtien pitäisi Ylen, muiden radiotoimijoiden, verkko-operaattoreiden ja Viestintäviraston miettiä asiaa uudelleen. Lupia varmasti myönnetään, jos vain kiinnostusta löytyisi radiotoimijoiden kanssa, Yle ehkä tärkeimpänä tekijänä.

Tämä oli vielä viime viikolla Suomen Lidilin tarjouksessa ja löytynee vieläkin hyllyistä ainakin Helsingissä, josta eilen sen ostin Alppikylän Lidlistä.

 
Dabista aika ajoi ohi. Nykyään automatkoilla yhä useampi kuuntelee bluetoothin välityksellä soittolistoja eri suoratoistopalveluista koska nettiyhteydet alkavat olla riittävän kattavia koko Suomessa (paitsi Lapin erää-alueilla). FM radion äänenlaatu taas riittää mainiosti autokäyttöön ja muutenkin ääntä käsitellään niin paljon (ylikompressointi masteroinnissa ja lähetyspöydällä jne) ennenkuin se lähetetään taivaalle että mistään laadukkasta äänestä ei voida puhua lähetettiin se digitaalisesti tai analogisesti.
 
Tämä on nimenomaan Dabin etu, että saadaan yhdelle taajuudelle useita kanavia ja äänen pakkaustiheydestä riippuen jopa kymmenkunta. Periaatteessa saman teki televisiopuolella Dvb.
Ja tulokseksi televisiopuolelle maanpäälliseen verkkoon saatiin kusista pikselikuraa. Noinhan siinä tulisi käymään radion suhteenkin.
 
Ja tulokseksi televisiopuolelle maanpäälliseen verkkoon saatiin kusista pikselikuraa. Noinhan siinä tulisi käymään radion suhteenkin.
SD-laatu on sitä. Ja jos laatu on teknisesti huonoa, on sisältö monine kanavineen vielä huonompaa. HD-kanavien laadussa en ole havainnut vastaavaa vikaa teknisesti. Sisällön puolesta kyllä. Radio kuten TV:kin tarjoavat sitä, mitä enemmistö haluaa. Ikävä kyllä usein roskaa.

Riittävällä bittinopeudella Dab+ on erinomainen äänenlaadun kannalta, joka sopisi hyvin ensimmäisenä Dab-kanavana aikoinaan aloittaneen Ylen klassisen välitykseen.
 
Ja tuohan johtui siitä että ahnedttiin liikaa ja hyväksyttiin Digitan bittipohjainen hinnoittelu.

Tämän huomasin kun tallensin ohjelmia tietokoneelle usb virittimellä. Fox HD kanavan bittinopeus huiteli 20-25 mbit/s paikkeilla mutta Ylen kanavien siinä 9-15 mbit/s paikkeilla. Heti huomasi laadussa eron.
 
No ylipäätään se että monopolissa oleva lähetysverkko myydään yksityiselle kaupalliselle toimijalle oli helvetin "hieno" idea. Se kuva on paskaa siksi että lähetys on kallista, eikä nuo tv kanavat kuitenkaan mikään kovin hyvä bisnes ole.

Tälläkin hetkellä tuossa on radio päällä, tosin aina kun siitä kävelee ohi vähän rahisee, kun rockilla ei ole kovin kummoiset lähettimet.

Mä en tiedä miten tuon saisi sitten 4g verkolla toteutettua.. Pelkästään tuota varten hommattu puhelin, 4g liittymä ja bt kaiutin? Kuulostaa hemmetin kätevältä.

Mitä tulee dabin äänenlaatuun, niin tuo 30eurolla tarjoustalosta 10 vuotta sitten hommattu fm radion äänenlaatu ei varmasti ole yhtään sen huonompi kuin se dab radion "pilalle pakattu" ääni.
 
Eikö tuossa DABissa nyt kuitenkin ole se samainen monopolin vaara. Teoriassa jossain PKS:seudulla + pari isoa kaupunkia voisi olla edes jotain kilpailua lähetysverkoissa. Mutta joka tapauksessa tuo DAB nippu on jollain kaupallisella vekkotoimijalla hoidossa jolloin se hinnoitellaan silleen että hilloa tulee. Lisäksi tuo DAB tappaa pienet toimijat pois koska yksittäinen kanava ei käytännössä voi omaa lähetysverkkoa pitää.
 
Ja tulokseksi televisiopuolelle maanpäälliseen verkkoon saatiin kusista pikselikuraa. Noinhan siinä tulisi käymään radion suhteenkin.
Saatiin neljän viiden kanavan sijaan kymmeniä, joista osa toki laadultaan täyttä kuraa.
Mutta ne parhaat, jotka nekin nuukaillee kaistalla, ovat kyllä harppaus eteen päin analogi pal lähetyksistä.

Dabista aika ajoi ohi. Nykyään automatkoilla yhä useampi kuuntelee bluetoothin välityksellä soittolistoja eri suoratoistopalveluista koska nettiyhteydet alkavat olla riittävän kattavia koko Suomessa (paitsi Lapin erää-alueilla). FM radion äänenlaatu taas riittää mainiosti autokäyttöön ja muutenkin ääntä käsitellään niin paljon (ylikompressointi masteroinnissa ja lähetyspöydällä jne) ennenkuin se lähetetään taivaalle että mistään laadukkasta äänestä ei voida puhua lähetettiin se digitaalisesti tai analogisesti.
Ilmeisen totta että netti sisällöntarjonta on vienyt asiakkaita, muistettava että ennen mobiilinettiä kuunneltiin ahkerasti tallenteita autossa.

Mutta silti DABin edut FM ULA radiotouhuun olisivat olleet harppaus, varsinkin jos kuvitellaan että se olisi toteutettu laadukkaasti.

Eikö tuossa DABissa nyt kuitenkin ole se samainen monopolin vaara. Teoriassa jossain PKS:seudulla + pari isoa kaupunkia voisi olla edes jotain kilpailua lähetysverkoissa. Mutta joka tapauksessa tuo DAB nippu on jollain kaupallisella vekkotoimijalla hoidossa jolloin se hinnoitellaan silleen että hilloa tulee. Lisäksi tuo DAB tappaa pienet toimijat pois koska yksittäinen kanava ei käytännössä voi omaa lähetysverkkoa pitää.
Jos monopoli, niin se olisi säädelty. ja jos sääntely/luvitus olisi myös pienille tarjonnut mahdollisuuden, niin eikö se olisi nimenomaan pienille ollut mahdollisuus. Siis kustannuksiltaan, että lupien kannalta. Voisivat keskittyä siihen sisältöön , se kuitenkin se mikä maksaa. Ja myyntiä helpottaisi se kun olisi tarjolla haluttua kuuluvuusaluetta.
 
No ylipäätään se että monopolissa oleva lähetysverkko myydään yksityiselle kaupalliselle toimijalle oli helvetin "hieno" idea. Se kuva on paskaa siksi että lähetys on kallista, eikä nuo tv kanavat kuitenkaan mikään kovin hyvä bisnes ole.

Tälläkin hetkellä tuossa on radio päällä, tosin aina kun siitä kävelee ohi vähän rahisee, kun rockilla ei ole kovin kummoiset lähettimet.

Mä en tiedä miten tuon saisi sitten 4g verkolla toteutettua.. Pelkästään tuota varten hommattu puhelin, 4g liittymä ja bt kaiutin? Kuulostaa hemmetin kätevältä.

Mitä tulee dabin äänenlaatuun, niin tuo 30eurolla tarjoustalosta 10 vuotta sitten hommattu fm radion äänenlaatu ei varmasti ole yhtään sen huonompi kuin se dab radion "pilalle pakattu" ääni.
Digitalla ei radiopuolella ole monopolia. On toinenkin toimija. Olin aikoinaan Digitan edeltäjän, Ylen jakelutekniikan palveluksessa ja myöhemmin sillä Digitan kilpailijalla.

Analogiaradiokin voi olla hyvin kuraista, kun pienillä lähetystehoillla luukutetaan koko ajan täydellä modulaatiolla erittäin kompressoitua dynamiikaltaan, mutta myös digitaalisesti surkeasti pakattuja mp3:ia. Kura on valmis, eikä Dab siinä kalpene yhtään. Kummallakin tekniikalla voidaan lähettää myös erittäin Hi-Fi-tasoista ääntä, esim. suoraa konserttitaltiointia.

Analogiaradiokin käyttää siirtoyhteyksissä eritasoisia siirtonopeuksia. Aika hyvä alkaa olla jo 192 tai 256 kbit/s, mutta isommalla saadaan tietenkin laadukkaampaa, riippuen toki algoritmista.
Lähetysteho on toinen asia. Ylen kanavien 60 kW Erp-tehoiset lähettimet takaavat hyvän signaalin kaukanakin asemasta hyvällä dipolilla. Kaupalliset kanavat toimivat yleensä sadasta watista muutamiin kilowatteihin. Noita on tullut takavuosina viriteltyä asemilla.
 
Kummallakin tekniikalla voidaan lähettää myös erittäin Hi-Fi-tasoista ääntä, esim. suoraa konserttitaltiointia.
FM Ula stereo radiossa taitaa olla rajoitteensa. En tarkoita että kuuntelukokemuksen osalta merkittävää, mutta näihin joidenkin bittistream kuraa juttuihin verrattuna (siis siihen mitä jotkin vaativat pitävät miniminä kelvollisena.
 
Mutta silti DABin edut FM ULA radiotouhuun olisivat olleet harppaus, varsinkin jos kuvitellaan että se olisi toteutettu laadukkaasti.
Nimenomaan. Dabin etuna oli jo sitä speksatessa, että nimenomaan liikkuvassa autokuuntelussa sillä voidaan saada häiriötön toisto toisin kuin monitiesäröisessä FM:ssä, jossa signaali voi heijastua useasta paikasta aiheuttaen signaalivoimakkuuden voimakasta vaihtelua ja aikatasossa eri pinnoilta heijastuessaan viivettä suoraan signaaliin verrattuna. Dabissa se otetaan huomioon jo sen virheenkorjauksessa sen kehysrakenteessa.
 
Digitalla ei radiopuolella ole monopolia. On toinenkin toimija. Olin aikoinaan Digitan edeltäjän, Ylen jakelutekniikan palveluksessa ja myöhemmin sillä Digitan kilpailijalla.

Analogiaradiokin voi olla hyvin kuraista, kun pienillä lähetystehoillla luukutetaan koko ajan täydellä modulaatiolla erittäin kompressoitua dynamiikaltaan, mutta myös digitaalisesti surkeasti pakattuja mp3:ia. Kura on valmis, eikä Dab siinä kalpene yhtään. Kummallakin tekniikalla voidaan lähettää myös erittäin Hi-Fi-tasoista ääntä, esim. suoraa konserttitaltiointia.

Analogiaradiokin käyttää siirtoyhteyksissä eritasoisia siirtonopeuksia. Aika hyvä alkaa olla jo 192 tai 256 kbit/s, mutta isommalla saadaan tietenkin laadukkaampaa, riippuen toki algoritmista.
Lähetysteho on toinen asia. Ylen kanavien 60 kW Erp-tehoiset lähettimet takaavat hyvän signaalin kaukanakin asemasta hyvällä dipolilla. Kaupalliset kanavat toimivat yleensä sadasta watista muutamiin kilowatteihin. Noita on tullut takavuosina viriteltyä asemilla.
Kilpailija taitaa olla Telemast Nordic. Noiden laitteisto, ainakin siltä osin kun sitä olen nähnyt niin on aika riepaleista ja keskittyy pikku asemien hajanaiseen verkostoon. Tosin osa lähettimistä taitaa olla vain ylläpidossa (Tosin niin on myös Digitalla).

Tossahan perineisellä FM:llä periaatteessa se ohjelmansiirtotien voi kilpailuttaa, ja monesti näkyy kaikenmaailman 4G toteutuksia jotka toki toimii ja on edullisia. Mutta jos tuo toteutettaisiin DABilla niin varmasti tuo ohjelmansiirto pitäisi jotenkin keskittää ja sen jälkeen firma voisi myös siirrosta veloittaa lähettämisen lisäksi.


Lisäksi, kun kilpailusta puhutaan niin mites kävi sille DNA:n HD verkolle? Ei tainnut kilpailu toimia.
 
Tosin osa lähettimistä taitaa olla vain ylläpidossa (Tosin niin on myös Digitalla).

Mitä tarkalleen tarkoitat tässä ylläpidolla? Lähettimet ja laitteet ovat firman, osa mastopaikoista myös omassa omistuksessa, osa vuokralla tukiasemakopeissa ja päinvastoin.

Tossahan perineisellä FM:llä periaatteessa se ohjelmansiirtotien voi kilpailuttaa, ja monesti näkyy kaikenmaailman 4G toteutuksia jotka toki toimii ja on edullisia. Mutta jos tuo toteutettaisiin DABilla niin varmasti tuo ohjelmansiirto pitäisi jotenkin keskittää ja sen jälkeen firma voisi myös siirrosta veloittaa lähettämisen lisäksi.

Siirtoyhteydet kymmenen vuotta sitten, kun viimeksi noissa toimin olivat eri nettipperaattoreilta hankittuja kiinteitä yhteyksiä, kuitua tai vielä useammin kuparia. Kupariyhteydet taitavat olla jo häviämässä nykyään.

Lisäksi, kun kilpailusta puhutaan niin mites kävi sille DNA:n HD verkolle? Ei tainnut kilpailu toimia.

DNA antoi verkkonsa maksutta muutamiksi vuosiksi Ylen käyttöön. Niiden lähettimiä oli myös Digitan kilpailijan mastopaikoilla mm. Lappeenrannassa. En tiedä mihin tuo lopulta kaatui. Ehkä epäkäytännöllisiin taajuuksiin, jotka edellyttivät isoa Vhf-antennia, ehkä YLE vain vedätti kilpailulla Digitalta monopolia pois saadakseen hintakilpailua. Minun aikanani Digita hinnoitteli itsensä ulos usein radiopuolella kilpailijaltaan, jonka laitteiston laatu ei häviä mitenkään Digitalle ollen usein samoja kilpailijan itse maahantuomia ja edustamia laitteita, kuin Digitalla.
 
Eikö tuossa DABissa nyt kuitenkin ole se samainen monopolin vaara. Teoriassa jossain PKS:seudulla + pari isoa kaupunkia voisi olla edes jotain kilpailua lähetysverkoissa. Mutta joka tapauksessa tuo DAB nippu on jollain kaupallisella vekkotoimijalla hoidossa jolloin se hinnoitellaan silleen että hilloa tulee. Lisäksi tuo DAB tappaa pienet toimijat pois koska yksittäinen kanava ei käytännössä voi omaa lähetysverkkoa pitää.
Lisäksi, kun kilpailusta puhutaan niin mites kävi sille DNA:n HD verkolle? Ei tainnut kilpailu toimia.
Noissa on se merkittävä ero että dab vastaanotetaan ympärisäteilevällä antennilla.. Tai vastaanottavalla, jokatapauksessa antennia ei suunnata.

DNAn vhf lähettimet ja digitan uhf oli yleensä eri suunnissa, mutta mutta onneksi vastaanotto oli teknisesti helppo toteuttaa kun antennit oli eri taajuusalueella. Jos uhf lähettimet on eri suunnissa vastaanotto menee hankalaksi (kalliiksi).

Dna:n homma tosin kaatui käytännössä siihen että siellä ei ollut mitään uniikkeja kanavia, ja hyvin harvat ovat valmiita maksamaan ylimääräistä pelkästään paremmasta kuvan laadusta, ja osin tietysti siksi että tuo tv bisnes nyt ei vaan mikään kultakaivos ole.
 
Mutta joka tapauksessa tuo DAB nippu on jollain kaupallisella vekkotoimijalla hoidossa jolloin se hinnoitellaan silleen että hilloa tulee. Lisäksi tuo DAB tappaa pienet toimijat pois koska yksittäinen kanava ei käytännössä voi omaa lähetysverkkoa pitää.
Yksittäinen toimija tuskin voi, kykenee tai haluaa omaa nippua pitää, ellei sitten ole iso toimija, jolla on useita eri paikallisradiokanavia. Tällaisia toimijoita Suomessa tiedän ainakin yhden, Iskelmän, Radio Classicin ja joidenkin muiden kanavien omistaja. Yksittäinen radiotoimija voi edelleen hakea lupaa omalle FM-lähettimelle, muutamia tällaisia Suomessa on.

Mitä tulee hinnoitteluun, kun joka tapauksessa Dab tulee halvemmaksi jo pelkästään lähettimien sähkönkulutuksen, joka ei ole ihan pieni asia sekään edes halvan sähkön aikoina, pienentymisen kautta, kun tarvitaan pienempiä lähetystehoja ja saadaan samalla useita kanavia. Digita veloittaa muutamien satojen wattien tai kilowattien lähetystaajuuksista tonneja per asema kuussa, koko maan verkon kattaessa kymmeniä tuhansia euroja kuussa, joihin Dab voi tuoda ehkä kulujen alentumisen kautta hintojen laskua, etenkin kun toinenkin toimija on kilpailemassa.
 
Viimeksi muokattu:
Digitalla ei radiopuolella ole monopolia. On toinenkin toimija. Olin aikoinaan Digitan edeltäjän, Ylen jakelutekniikan palveluksessa ja myöhemmin sillä Digitan kilpailijalla.

Analogiaradiokin voi olla hyvin kuraista, kun pienillä lähetystehoillla luukutetaan koko ajan täydellä modulaatiolla erittäin kompressoitua dynamiikaltaan, mutta myös digitaalisesti surkeasti pakattuja mp3:ia. Kura on valmis, eikä Dab siinä kalpene yhtään. Kummallakin tekniikalla voidaan lähettää myös erittäin Hi-Fi-tasoista ääntä, esim. suoraa konserttitaltiointia.

Niin mikä takaa sen etteikö radiokanava lähetä sitä musiikkia edelleen rankasti pakattuna ja kompressoinnilla myös Dabin kautta. Käsittääkseni kanavien biisit eivät ole häviöttömästi ja dynaamisesti tallennettuja heidän koneillensa. Muissa Dab+ käyttävissä maissa tämä on yleistä etenkin ei klassisilla kanavilla. Vähän vastaavaa hommaa kuin MP3 nettiradioversiot. Nekin pauhaa kovalla vaikka mahdollisuuksia olisi dynaamiseen toistoon.
 
Niin mikä takaa sen etteikö radiokanava lähetä sitä musiikkia edelleen rankasti pakattuna ja kompressoinnilla myös Dabin kautta.
Ei sitä mikään takaa. Näin voi helposti ja todennäköisesti käydä. Laatu voi olla samaa tasoa tai vaikka huonompi kuin FM:llä. Molemmat radiolähetystavat mahdollistavat myös hyvin laadukkaan toiston. Halutaanko sitä riippuu kanavan intresseistä. Dab lähinnä helottaa taajuuspulaa ja lisää tehokkuutta, tulee myös luultavasti edullisemmaksi ja takaa liikkuvassa autossa paremman toiston, kunnes signaali on niin heikko, ettei kuulu mitään. FM hiipuu vähitellen.
 
Mitä tarkalleen tarkoitat tässä ylläpidolla? Lähettimet ja laitteet ovat firman, osa mastopaikoista myös omassa omistuksessa, osa vuokralla tukiasemakopeissa ja päinvastoin.
Ylläpidolla tarkoitin sitä että laitteiston omistaa kanava ja sopparista riippuen huolto, viankorjaus tai/ja valvonta on sitten ostettu palveluna esim Digitalta.
 
Ylläpidolla tarkoitin sitä että laitteiston omistaa kanava ja sopparista riippuen huolto, viankorjaus tai/ja valvonta on sitten ostettu palveluna esim Digitalta.
En ole tällaista nähnyt meillä Suomessa, että kanava omistaisi jakeluverkon. Tosin Telemast on ranskalaisen kaupallisen radiotoimijan NRJ:n omistuksessa suomalaisena tytäryhtiönä. Sillä on myös Nostalgia-kanava.

Sekä Digita että T omistavat lähetyslaitteistot, useimmat mastopaikat ja tilat itse. Joissakin toimitaan vuokratiloissa tai -mastopaikoilla joko toistensa, tai kännykkäoperaattorien tiloissa. Verkot huolletaan ja ylläpidetään etupäässä itse. Molemmat myös itse rakentavat ja kalustavat laitteistot asemille. Olen näitä ollut tekemässä, kuten huoltoja ja verkonvalvontaakin. Myös alihankkijoita käytetään joissain tapauksissa.
 
Niin mikä takaa sen etteikö radiokanava lähetä sitä musiikkia edelleen rankasti pakattuna ja kompressoinnilla myös Dabin kautta. Käsittääkseni kanavien biisit eivät ole häviöttömästi ja dynaamisesti tallennettuja heidän koneillensa. Muissa Dab+ käyttävissä maissa tämä on yleistä etenkin ei klassisilla kanavilla. Vähän vastaavaa hommaa kuin MP3 nettiradioversiot. Nekin pauhaa kovalla vaikka mahdollisuuksia olisi dynaamiseen toistoon.
Kompressoininosalta poistuu yksi syy käyttää, eli sitä ei tarvi käyttää sen takia että se sisältö erottuisi paremmin kohinasta/kilpalijoista

Siihen on toki muitakin syitä ja jos musiikki radio, niin jo ne itse teokset voivat olla valmiiksi kompressoittuja, joten jos joku juontaja höpisee väliin, niin sitä ehkä halutaan kompressoida, ja tietenkin mainostajat, tai siis niiden tekijät sama.

Rankkapakkaaminen jos musiikki kanava haluaa profiloitua laadukkaalla äänellä, niin olisi hämmentävää jos sen pilaisia pakkaamalla.

Lupienmyöntäjät voivat myös vaikuttaa toimillaan, yksi jos nippuja on tarpeeksi suhteessa kanavalupiin eli siitä ei tule painetta muiden konstien lisäksi.

Mutta kannattaa muistaa että kaikki kanavat ei tarvi laatustreemiä, pienen budjetin toiminta tarpii edullista ja matallankynneyksen palvelua.
 
Virossa on näköjään Dab+ pilottiprojekti alkanut tänä vuonna. Sain nyt tänään Helsingissä ensimmäisessä kerroksessa paritalohuoneistossa Silvercrestin omalla n. metrin mittaisella lanka-antennilla Tallinnan 850w aseman taajuuden ja kanavat haettua ja ajoittain kuuvuviin. Vastaanottimen signaalivoimakkuuden näyttö näyttää 0-9 pykälää 15-portaisesta asteikosta, katkottomaan vastaanottoon tarvitaan 4-5. Tällä hetkellä kuuluvat kaikki 209 Mhz taajuuden 15 radiokanavaa häiriöttömästi.

Hyvillä radiokeleillä lienee vaikutusta. Vhf-signaalihan kanavoituu helposti hyvillä keleillä ja erityisesti meren päällä sopivilla säillä. Kunnon tropokeleillä olen saanut kaukaa Italiasta ja Saksasta fm:llä kuunneltua radiota jopa stereona ja suht kohinattomasti aina Keski-Suomea myöten. Virolaiset fm-kanavat ovat kuuluneet vuosia eripuolilla Helsinkiä esim autoradiolla hyvin ja kotonakin ulkoantennilla. Nyt on sitten Dab-ajan vuoro.

 
Viimeksi muokattu:
Tulipa mieleen että jos pistäisi oman dab lähettimen pystyyn, samassa hengessä kun on näitä minitehoisia fm lähettimiäkin.

No oman minikokoised dvb-t lähettimen pystyttäminen maksaa näköjään n. kymmenyksen siitä mitä dab lähettimen.
 
Dna:n homma tosin kaatui käytännössä siihen että siellä ei ollut mitään uniikkeja kanavia, ja hyvin harvat ovat valmiita maksamaan ylimääräistä pelkästään paremmasta kuvan laadusta, ja osin tietysti siksi että tuo tv bisnes nyt ei vaan mikään kultakaivos ole.

DNA:n VHF verkko kaatui siihen, että Yleisradio ei suostunut hyväksymään VHF taajuuden jakelua kun kilpailutti Ylen HD-kanavien maksullista jakelusopimusta.

Ilman Ylen kanavia aika vaikea sitä VHF verkkoa markkinoida muillekkaan kanaville.

Aika on ajamassa vauhdilla antennitelevision ohi ja katselu siirtyy kiihtyvää tahtia kuituverkkoihin iptv-pohjaisiin ratkaisuihin.

Toki se harava-antenniverkko on korvaamaton, kun pitää johonkin liikkuvaan asuntoautoon saada tv-kuva tai jonnekkin saaristoon tai Itä- tai käsivarren Lappiin, jossa ei GSM verkko kuulu.
 
DNA:n VHF verkko kaatui siihen, että Yleisradio ei suostunut hyväksymään VHF taajuuden jakelua kun kilpailutti Ylen HD-kanavien maksullista jakelusopimusta.

Ilman Ylen kanavia aika vaikea sitä VHF verkkoa markkinoida muillekkaan kanaville.

Aika on ajamassa vauhdilla antennitelevision ohi ja katselu siirtyy kiihtyvää tahtia kuituverkkoihin iptv-pohjaisiin ratkaisuihin.

Toki se harava-antenniverkko on korvaamaton, kun pitää johonkin liikkuvaan asuntoautoon saada tv-kuva tai jonnekkin saaristoon tai Itä- tai käsivarren Lappiin, jossa ei GSM verkko kuulu.
Kyllähän ylen kanavat näkyivät siellä dna:n VHF verkossa. Eihän siellä vapaasti mitään muuta näkynytkään kuin ylen kanavat.
 
DNA:n VHF verkko kaatui siihen, että Yleisradio ei suostunut hyväksymään VHF taajuuden jakelua kun kilpailutti Ylen HD-kanavien maksullista jakelusopimusta.
Tämä hämmentävää tietoa, siis oliko tosiaan nimenomaan se että VHF ei kelvannut ? ja miksi.

Ylella toki vaatimuksia joihin DNA silloin verkko ei olisi riittänyt, mutta ne nyt ei liity VHFään.

Ilman Ylen kanavia aika vaikea sitä VHF verkkoa markkinoida muillekkaan kanaville.
YLEn houkutteli nippuihinsa markkinointi mielessä, sen jälkeen kun katselijoilla on vastaanotto valmius, niin markkinoinnin kannalta niin väliä onko siellä YLE vai ei. YLEn kanavat perinteisesti ylleet yhdessä nipussa, muiden nippujen heikkous on ollut lähinnä sitä että niiden kattavuus ollut pienempi, mutta se on ollut hintakysymys, eli asiakkaat eivät ole olleet valmiita maksamaan siitä isommasta peitosta.

DNAlla taasen oli se vahvuus että peittoauelieella oli parempaa liikkuvaa vastaanottoa.

Aika on ajamassa vauhdilla antennitelevision ohi ja katselu siirtyy kiihtyvää tahtia kuituverkkoihin iptv-pohjaisiin ratkaisuihin.

Toki se harava-antenniverkko on korvaamaton, kun pitää johonkin liikkuvaan asuntoautoon saada tv-kuva tai jonnekkin saaristoon tai Itä- tai käsivarren Lappiin, jossa ei GSM verkko kuulu.
Suorastoistopalvelut on paha kilpailia. ja monet toimii netinyli, jos palvelu kuosissa niin toimivat liikkuvassa ja kiinteissä pisteissä, ja siellä palveluntarjoajina isoja kansaivälisiä toimijoita jotka vahvoja sisällön hankinnassa.
Lisäksi nettipalveluissa hintaharhaa tekee se että vastaanottaja maksaa ne viimeiset kilometrit erikseen, vs nämä yleislähetykset, joissa lähettäjä maksaa jakelun vastaanottimeen asti.

Mobiiliverkoissa teknisesti (standartit) olisi mahdollisuus yleislähetyksiin, radio, tv, mutta ne ei ole ottaneet tulta alleen. DVB, DAB pärjää siinä kun ei tarvi telemobiili operaattorien kanssa vääntää.
 
DNA:n VHF verkko kaatui siihen, että Yleisradio ei suostunut hyväksymään VHF taajuuden jakelua kun kilpailutti Ylen HD-kanavien maksullista jakelusopimusta.
Mulla muisti pätkii, mutta DNA tais valittaa päätöksestä oikeuteen ja kun norjalaiset tulivat valitus vedettiin pois.

Ehkä hyvä näin ilmeisesti verkon kattavuus oli huono, tosin mulla oli n.2km etäisyyttä lähettimeen sinkku tuli hyvin antennin sivukeilalla.

Nooh ei taida olla DAB keskustelua.
 
Kyllähän ylen kanavat näkyivät siellä dna:n VHF verkossa. Eihän siellä vapaasti mitään muuta näkynytkään kuin ylen kanavat.

Ylen kanavat näkyivät, mutta DNA ei saanut niiden lähettämisestä mitään korvausta Yleltä. Ei kovin hyvää pisnestä pidemmän päälle lähettää maksuttomasti jonkun kanavia.

Tämä hämmentävää tietoa, siis oliko tosiaan nimenomaan se että VHF ei kelvannut ? ja miksi.

Ylella toki vaatimuksia joihin DNA silloin verkko ei olisi riittänyt, mutta ne nyt ei liity VHFään.

VHF ei kelvannut Ylelle kun se laski tarjouspyynnössä niin, että kanavien jakelusopimuksen päälle pitää lisätä esimerkiksi 200 euroa per kotitalous antennin hankintakuluja VHF-antennille.

Sitä en tiedä miksi UHF antenneille ei laskettu vastaavia kuluja.

Ennen Digisiirtymää esimerkiksi Oulussa VHF taajuuksilla näkyi Yle TV1 ja Yle TV2 analogisena ja sitten Kolmoskanava ja Nelonen digitaalisena UHF taajuudella. Itse ne piti ne antennit hankkia omalla kustannuksellaan. Porukka hankki onnesta soikeina joskus 1987 tms. vuodesta eteenpäin niitä UHF antenneja omalla kustannuksellaan kun Kolmoskanava vaati UHF antennin ja kokivat ihmiset saavansa siitä lisäarvoa televisionkatseluun.

Sitä en tiedä miten se ois poikennut kun VHF taajuuksilla olisi jaeltu vain niitä Ylen HD kanaviakin. Eiköhän ne ihmiset jotka HD-kuvaa olisi kaivanneet olisi hankkineet itse niitä VHF antenneja. Ja niin monet tekivätkin. Hinta antennille taisi olla joku 50 euroa mastovahvistimineen. Ja asennuskulut sitten päälle jos ei itse osaa antennia asentaa olemassa olevan UHF-antennin rinnalle.
 
VHF ei kelvannut Ylelle kun se laski tarjouspyynnössä niin, että kanavien jakelusopimuksen päälle pitää lisätä esimerkiksi 200 euroa per kotitalous antennin hankintakuluja VHF-antennille.
Ok, tälläinen mennyt ohi, tai en ainakaan muista. Kiitos tiedosta.
Tuo kuullostaa vähän erikoiselta.

Ennen Digisiirtymää esimerkiksi Oulussa VHF taajuuksilla näkyi Yle TV1 ja Yle TV2 analogisena ja sitten Kolmoskanava ja Nelonen digitaalisena UHF taajuudella. Itse ne piti ne antennit hankkia omalla kustannuksellaan. Porukka hankki onnesta soikeina joskus 1987 tms. vuodesta eteenpäin niitä UHF antenneja omalla kustannuksellaan kun Kolmoskanava vaati UHF antennin ja kokivat ihmiset saavansa siitä lisäarvoa televisionkatseluun.

Sitä en tiedä miten se ois poikennut kun VHF taajuuksilla olisi jaeltu vain niitä Ylen HD kanaviakin. Eiköhän ne ihmiset jotka HD-kuvaa olisi kaivanneet olisi hankkineet itse niitä VHF antenneja. Ja niin monet tekivätkin. Hinta antennille taisi olla joku 50 euroa mastovahvistimineen. Ja asennuskulut sitten päälle jos ei itse osaa antennia asentaa olemassa olevan UHF-antennin rinnalle.

DVB siirtymän yhteydessä tuotiin viestiä että sitä VHF antenni ei kannata purkaa, sille voi tulla myöhemmin käyttöä.
Analogi alasajon ja DVB VHF verkon avaamisen väliin mahtuu vuosia, jona aikana monta uudiskohdetta ja suuri joukko vanhojen saneerauksia, joissa ei tietenkään VHF antennia laitettu, osalle ehkä valmis.

Mutta en ihan muista miten tämä liittyy otsikkoon, mutta ilmeisesti juuri se kilpailu kuvio.

Mutta jos kilpailijat ovat samalla taajuusalueella, ja kyse ei suunnatusta vastaanotosta, niin kuulian kannalta ei mitään suuntaamista, saati antenni jumppaa. Ei asemapaikoilla voi jopa kilpailla, DVB puolella oli myös siitä suuntaamisesta kyse.
 
DVB siirtymän yhteydessä tuotiin viestiä että sitä VHF antenni ei kannata purkaa,
No jatketaan tässä TV ketjussa ;)
Meillä on erilainen muisti, mun mielestä jopa kehotettiin purkamaan VHF (III) alueen antennit.

Ja johan me jo pari vuotta sitten siirryttiin HD aikaan ja SD lopetettiin..... eiku.

Vieläkö DVB signaalin mukana tulee DAB korvike, hyvälle musalle oiva paikka.
 
Vieläkö DVB signaalin mukana tulee DAB korvike, hyvälle musalle oiva paikka.
Kyllä, mutta Yle lopetti sen käytön vuosia sitten, eikä muitakaan käyttäjiä tullut. Eihän tuo Dabia korvannut, paitsi kotioloissa. Liikkuvaan käyttöön siitä ei ole ja muutenkin kömpelöä, vaikka otinkin digiboksista radiokanavien audiosignaalin vuosia.
 
Suomessahan tuota dabin huonoutta perustellaan vieläkin ikivanhan testin perusteella samalla kun muualla Euroopassa on DAB+ yleisessä käytösssä.

Lobbarit estämässä kehityksen vai tietääkö kotimainen virkamies paremmin kuin kaikki muut?
 
Suomessahan tuota dabin huonoutta perustellaan vieläkin ikivanhan testin perusteella samalla kun muualla Euroopassa on DAB+ yleisessä käytösssä.

Lobbarit estämässä kehityksen vai tietääkö kotimainen virkamies paremmin kuin kaikki muut?
Tässä ketjussa sitä on haukuttu. Mutta en ihan tiedä miten varsinaisissa valinnan tekevissä vaikuttavissa elimissä. Radio kanavat tuskin laatu pitivät ongelmana.

Joskus aiemmin ehkä vähän kärkkäästi tulkkasin sen hiipumisen, tai siis ettei lähtenyt lentoon, kysynnän puutu. Olemassaolevat eivät sitä halunneet, koska heillä oli luvat, ja DAB tuki olisi ollut kustannus (* ja uhka liisäntyvälle kilpailulle.

Virkamies taasen olisi tarvinnut poliittista ohjausta, ja ei löytynyt poliitikkoa joka olisi uhrannut itsensä sen puolesta. (siis olisi päätetty että tämä on siirtymäkausi, ja sen jälkeen FM kiinni, pois lukien joku YLE kriisikanava.) Se on poliitikolle vain helpompaa olla puuttumatta asiaan.

Joten ainoa toive olisi ollut että päätös olisi ulkoistettu EUlle.

(*
Koska Suomessa oli ja on vieläkin niukasti DAB radiota, niin radio yhtiöiden olisi pitänyt vielä pitkään jatkaa FM jakelua.
 
Miten noi AVR yms vahvarit joista esim Denonilla DAB-malleja, toimiiko niissä normaaliradio sitten enää lainkaan?
 
Koska Suomessa oli ja on vieläkin niukasti DAB radiota, niin radio yhtiöiden olisi pitänyt vielä pitkään jatkaa FM jakelua.
Nykyään DAB (taitaa olla DAB+ tarkemmin) -vastaanottimia on vaikka kuinka, melkein kaikissa pöytäradioissa ja autoradioissa on DAB vastaanotin. Itsellä ainakin löytyy nämä kaksi, ja olisi kyllä kiva kuunnella paremmalla äänenlaadulla lineaarista radiota varsinkin kun FM-signaali omassa osoitteessa varsin heikko ja kuuluvuus huono ja signaali kohiseva. Oma DAB+ lähetinkin olisi tehtävissä varsin yksinkertaisesti, mutta eipä se tässä tilanteessa auta... Mahtaisikohan jostain ylemmältä taholta löytyä lupa omaan DAB -lähetystoimintaan? Voisi olla jollekin harrastajaporukalle hyvä projekti.
 
Mahtaisikohan jostain ylemmältä taholta löytyä lupa omaan DAB -lähetystoimintaan? Voisi olla jollekin harrastajaporukalle hyvä projekti.
Viestintävirasto Traficom myöntää radiotoimilupia ja taajuuksia. Sieltä vain hakemaan. Dabin käyttämä vhf-alue ei ole tietääkseni tällä hetkellä muussa käytössä Dnan lopetettua tv:n hd-lähetykset muutama vuosi sitten.

 
On kait noita joitain harrasteradioita suomessakin ollut. Näissä piireissä kuuluisin lienee Pasiradio. Ei tosin ole enää vuosiin tullut kuunneltua joten en tiedä onko heillä kuinka FM lähetystoimintaa enää.
 
Nykyään DAB (taitaa olla DAB+ tarkemmin) -vastaanottimia on vaikka kuinka, melkein kaikissa pöytäradioissa ja autoradioissa on DAB vastaanotin.
...
En ole tutkimuksia nähnyt, mutta ns kentällä missä radioihin törmännyt niin DAB tuki aika niukkaa, toki osan kohdalla vedän mutuna, mutta osasta olen ihan varman ettei ole.
DAB tuellisiakin pn tullut nähtyä, mutta ovat enemmänkin 10v sisään hankittuja, tosin tiedän varmaksi ettei kaikissa niissäkään ole DAB tukea.

Sitä en tiedä missä vaiheessa Suomeen tuotuihin autoihin DAB tuki on tullut ns vakioksi.
 
Aihetta liippaava kysymys. Nykyään kun monessa kalliimmassa virittimessä on erilaisia IP pohjaisia nettiradioita niin onko kellään kokemusta pystyykö näiden kautta kuuntelemaan Ylen kanavia? Noista monethan taitavat olla linkitetty johonkin (ulkomaalaiseen) palveluun. Pitäisi siis löytää ratkaisu Ylen radiokanavien kuunteluun paikassa missä ei oikein tahdo kuulua maanpäälliset radiolähetykset. Internet yhteys on siis tarjolla. Yle Areenan kautta kuuntelu ei oikein ole vaihtoehto sillä tuossa on mielestä joku ajastin että sitä ei saa siis soimaan jatkuvasti päivästä toiseen vaikka kone päällä olisikin.
 
Aihetta liippaava kysymys. Nykyään kun monessa kalliimmassa virittimessä on erilaisia IP pohjaisia nettiradioita niin onko kellään kokemusta pystyykö näiden kautta kuuntelemaan Ylen kanavia? Noista monethan taitavat olla linkitetty johonkin (ulkomaalaiseen) palveluun. Pitäisi siis löytää ratkaisu Ylen radiokanavien kuunteluun paikassa missä ei oikein tahdo kuulua maanpäälliset radiolähetykset. Internet yhteys on siis tarjolla. Yle Areenan kautta kuuntelu ei oikein ole vaihtoehto sillä tuossa on mielestä joku ajastin että sitä ei saa siis soimaan jatkuvasti päivästä toiseen vaikka kone päällä olisikin.

Ylen kanaviin löytyy suoraan ne URL osoitteet joilla se ääni alkaa kuulua vaikka VLC playerillä.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 389
Viestejä
4 489 658
Jäsenet
74 150
Uusin jäsen
JM11

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom