LG:n telkkareissahan se on käytännössä korjattu ihan kokonaan. Välillä vaan tarvitsee ajaa joku juttu läpi.
Jos kuvan palaminen ruutuun olisi vieläkin ongelma olisi noin kalliin monitorin (joissa nyt kumminkin pääasissa näkyy staatinen työpöytä) julkaisu odella kallis moka koska se aiheuttaisi ison takuukorjaus rumban.
Juurikin näin. Itse en uskaltaisi ostaa vielä, vaikka muut ominaisuudet olisikin kunnossa. Noin kalliin vempeleen pitää kestää käytössä sen 10v
Noilla spekseillä ei näyttöä kannata ostaa ikinä. Kyllä ne lcd näytötkin ikääntyvät.
Alunperinhän tämä oli 120Hz tulossa, mutta sitten myöhästivät julkaisun ja tuli 60Hz ulos. Ehkä sieltä seuraava malli tulee 120Hz.
Tyhmä kysymys/oletus, tuplaako ruudunpäivitysnopeuden lasku 120Hz:stä 60Hz:iin Oled paneelin käyttöiän (kun se on syynä siihen miksi epaperi näytöissä käytetään niin alhaisia ruudunpäivitysnopeuksia (epaperi näyttö on täysin kykeneviä toistamaan liikuvaakuvaa mutta niin ei tehdä koska se vaatii korkean päivitystaajuuden käyttöä)) ts paneeli kyllä toimisi 120Hz taajuudella ilman ongelmia mutta käyttöikä olisi niin lyhyt että olisi vaara että joutuisi korvaamaan merkittävän osan tuotteista tuotevastuun perusteella koska niiden käyttöikä ei ollut riittävä.
Ei se 120Hz sitä ikäännytä juurikaan sen enempää kuin 60Hz.
Tuo oletuksesi on ainakin LCD:n kohdalla väärässä koska sen "pikselien" asento degeneroituu eli ne virkistyksen jälkeen alkaa ajautua satunnaiseen suuntaan siksi koko kuva-alaa on virkistettävä säännöllisesti (vaikaka sen virkistyksen ei tarvisikaan tapahtua 60Hz tai 120Hz nopeudella).
Toki nestekiteiden asento degeneroituisi, ellei pikselien elektrodien välillä pidettäisi jännitettä. Kun jännite pikselin elektrodien välillä säilyy, ei kuvakaan muutu eikä pikseleitä tarvitse virkistää.
Sonyn OLED BVM/PVM:eissa on skannaava kuvatila 'sample and hold' -tilan lisäksi ja tämä ominaisuus toivottavasti valuu myös tuleviin OLED -telkkareihin ja peeceenäyttöihin.
Itse olen OLED:n ymmärtänyt niin, että jokainen kuvapikseli lähettää itsenäisesti ja tasaisesti valoa niin kauan, kunnes kuvapisteen väriarvo muuttuu.
Juuri näin. OLEDissä ei ole erillistä taustavaloa ollenkaan.
Ei OLEDissa edelleenkään mitään pikseliryhmiä ohjata, vaan jokainen yksittäinen pikseli on oma aktiivinen valonlähteensä.
Yksittäinen pikseli sisältää useamman OLEDin. Tekniikkoja on useampaakin mutta klassisin taitaa olla RBGB yhdistelmä. Siihen viittasin ryhmällä. Yksittäisen OLEDin kirkkautta vaihtelemalla ryhmän sisällä saadaan värit aikaan, mutta kirkkaus on koko paneelin ominaisuus, ei yksittäisen värin, pikselin tai OLEDin.
Ihmissilmäkin tahtoo käyttäytyä "sample and hold" tyyppisesti.
Sillä saadaan parannettua kontrastia. Kun taustavalo välillä sammutetaan kokonaan, menee kuvan taustakin lähes mustaksi jolloin värien 'syttyessä' päälle mustan taustan ja värillisen pisteen ero näyttää suuremmalta.
Nyt oli outoja esimerkkejä, kun mainitsemasi tekniikat nimenomaan ovat hyviä liiketoistoltaan, koska pimentävät kuvan ruutujen välillä
.seis
Voi tietysti olla että projektorejakin oli useampaa mallia, mutta ainakin ne joilla paikalliskinossa filmejä pyörittelin eivät kyllä varsinaisesti pimennä mitään ruutujen välissä. Toki selluloidissa on kahden ruudun välillä musta kehys, mutta se näkyy lähinnä tummana juovana joka kulkee kuvan läpi, tai näkyisi jos silmä ehtisi sen huomaamaan. CRT:n kohdalla en nyt kyllä just ihan seuraa millä logiikalla jatkuva(t) elektronisuihku(t) saadaan pimennettyä, varsinkaan kun fosforihehku on se mikä kuvan ihmissilmälle näkyväksi oikeastaan kyseisessä tekniikassa saattaa.Nyt oli outoja esimerkkejä, kun mainitsemasi tekniikat nimenomaan ovat hyviä liiketoistoltaan, koska pimentävät kuvan ruutujen välillä
En oikein hahmota, miten lampun ohi jatkuvasti juokseva filmi ilman suljinta voisi luoda valkokankaalle mitään ymmärrettävän näköistä kuvaa.
Tuossa yllä on jo kerrottiin että miten ihmisilmä todellisuudessa toimii mutta puuttumaan jäi vielä yksi ilmeinen fakta sillä filmillä ei ole yhtä yhtenäistä liikuvaa kuvaa vaan yksittäisiä ruutuja jotka täytyy näyttää erillisinä peräjälkeen että jokainen sitä elokuvaa yhtäaikaa katsova ihminen näkisi sen yhtenäisenä liikuvana kuvana eikä rikkinäisinä mistä sattuu katkeavina kuvina tämä siksi kun yksikään ihminen ei todellisuudessa havaitse kuvia tasan 24 kuvaa sekunnissa nopeudella ja jos otetaan useampi ihminen niiden kaikkien havaintonopeus on eri eli jos elokuvaa pitäisi näyttää ilman tahdistavaa suljinta sen elokuvan näyttönopeus pitäisi realiajassa säätää joka ikisen sitä katsovan ihmisen omalle havaintotaajuudelle joka on tietenkin mahdotonta.
Juuri niin, mutta jos olisi olemassa jokin ihmesysteemi jolla sitä filmiä pystyisi pyörittämään juuri sopivalla nopeudella jonku yksittäisen ihmisen havaintokyvyn mukaan se ihminen näkisi liikuvan kuvan myös ilman sitä suljinta (tietenin se filmi olisi moninkertaisella ylinopeudella kun jokaikisen ihmisen havaintokyky on nopeampi kuin 24 kuvaa sekunnisssa).
Minulta varmaankin meni jotakin ohi, mutta ei tässä taidettu varsinaisesti käsitellä sitä miten ihmissilmä toimii? Siitä olen samoilla linjoilla että näkeminen on jotakin paljon muuta kuin silmän optinen kyky. Jos nyt ei mennä saivartelemaan kvanttifysiikkaan niin ihmissilmä kuitenkin havainnoi jatkuva-aikaista maailmaa.
Mainoksia välillä ?
En nyt oikein usko tuohon, koska edelleenkään ei olisi mitään keinoa vaikuttaa siihen, missä kohti tahdistettu kuva näkyy. Filmikela pyörii koko ajan vakionopeudella, joten ei ole mitään tiettyä "polttopistettä", johon valmis liikkuva kuva muodostuisi. Kahden framen välinen liukuma täytyy peittää jollakin tavalla, muuten se rikkoo kuvan.
Hatusta revittynä filmiprojektori käyttää 40ms ajasta ehkä jotakin 10ms ruudun vaihtamiseen ja esittää sitä 30ms, suhteella 1:3. Mikäli vaihtaminen onnistuisi 1ms aikana ei ihminen enää välttämättä huomaa että kuva liukuu. Tässä tosin tulee fysiikka vastaan eikä filmirulla varmaankaan kestä kovin paljon nykyistä suurempia kiihtyvyyksiä repeämättä/venymättä.
Paras että alat kaivaa esiin kastiketta, sinappia tai mitä haluat nauttia sen hatun kera.
Tätä juuri tarkoitin että on teoriassa mahdolista näytää yhdelle ihmiselle normaalisti liikuvaa kuvaa filmiltä ilman suljinta jos sitä filmiä pystyisi vain liikuttamaan tarpeeksi nopeasti ja olisi tiedossa mikä kyseisen ihmisen havaintonopeus on.
Juu ei ne ajat olleet oleelisia tuossa jiven tekstissä vaan se tapa miten filmiä siirretään joka on se että sitä nykäistään ruutukerrallaan eteenpäin se filmi ei liiku tasaisella nopeudella.
Tuo ainakin on ihan perus 60Hz: en.
ei taida olla.
Eikö tuossa linkkaamassasi esimerkissä ole juurikin 3:1 aika, jonka ruutu on paikallaan, verrattuna aikaan, joka käytetään siirtämiseen?
Millä perusteella tulkitsit asian noin? Ruudunpäivitysnopeus, ruudun virkistysnopeus ja aika jolla framen kuvaa projisoidaan ovat kaikki eri asioita, joskin oikein synkronoituna johtavat liikkuvan kuvan esittämiseen ihmiselle.
Mihin näyttötekniikkaan tällä nyt viittaat? Joillakin näytöillä etua tuskin on, kun taas toisilla voi olla.
Millä muilla kuin plasmalla saa etua?
Esim. Tässäkin ketjussa mainittu PWM ohjaus mahdollistuu. Joten joku etu siitä selvästi on.
Kuka haluaa PWM-ohjausta näyttöönsä?
Eikö Lightboost nyt ole ihan suoraan PWM-taustavalo? Vai joko se katosi markkinoilta?
Sitä taas täytyy kysyä joltain joka ko. tuotteita valmistaa markkinoille. Jotkin syytä siihenkin varmasti on.
Olikohan nyt halvempi toteuttaa. Yleensähän juuri halvemmat ruudut ovat pwm ohjattuja ja esim. flickerfree näytöt dc ohjattuja
