Dell julkaisi 30" UP3017Q 4K OLED-monitorin

Leopardi

BANNATTU
BANNED
Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
1 620
Maailman ensimmäinen kuluttajamarkkinoille suunnattu OLED-monitori on nyt ulkona.

OriginalPng


Dell 30 UltraSharp OLED Monitor | UP3017Q | Dell United States
 
Viimeksi muokattu:
No hinta $3,499.99 ei nyt ole kumminkaan ihan keskiverto kuluttajaluokassa ja on varsinkova myös verratteassa vastaavan tasoisiin IPS näyttöihin (taitaa olla huomattavasti kovempi premium kuin mitä on suhtellisesti Oled telkkareissa verratuna IPS telkkareihin).
 
Onkohan noissa uusissa oled paneeleissa jo saatu korjattua vanheneminen. Palaa iän myötä kuvat kiinni näyttöön
 
Onkohan noissa uusissa oled paneeleissa jo saatu korjattua vanheneminen. Palaa iän myötä kuvat kiinni näyttöön
LG:n telkkareissahan se on käytännössä korjattu ihan kokonaan. Välillä vaan tarvitsee ajaa joku juttu läpi.
 
Onkohan noissa uusissa oled paneeleissa jo saatu korjattua vanheneminen. Palaa iän myötä kuvat kiinni näyttöön
Jos kuvan palaminen ruutuun olisi vieläkin ongelma olisi noin kalliin monitorin (joissa nyt kumminkin pääasissa näkyy staatinen työpöytä) julkaisu odella kallis moka koska se aiheuttaisi ison takuukorjaus rumban.
 
Jos kuvan palaminen ruutuun olisi vieläkin ongelma olisi noin kalliin monitorin (joissa nyt kumminkin pääasissa näkyy staatinen työpöytä) julkaisu odella kallis moka koska se aiheuttaisi ison takuukorjaus rumban.
Juurikin näin. Itse en uskaltaisi ostaa vielä, vaikka muut ominaisuudet olisikin kunnossa. Noin kalliin vempeleen pitää kestää käytössä sen 10v
 
Juurikin näin. Itse en uskaltaisi ostaa vielä, vaikka muut ominaisuudet olisikin kunnossa. Noin kalliin vempeleen pitää kestää käytössä sen 10v
Noilla spekseillä ei näyttöä kannata ostaa ikinä. Kyllä ne lcd näytötkin ikääntyvät.
 
Jos olisi 120 Hz+ niin kiinnostaisi, tai edes 100 Hz. 60 Hz on niin hirveää katseltavaa jopa työpöydällä, ettei enää koskaan.
Alunperinhän tämä oli 120Hz tulossa, mutta sitten myöhästivät julkaisun ja tuli 60Hz ulos. Ehkä sieltä seuraava malli tulee 120Hz.
 
Alunperinhän tämä oli 120Hz tulossa, mutta sitten myöhästivät julkaisun ja tuli 60Hz ulos. Ehkä sieltä seuraava malli tulee 120Hz.
Tyhmä kysymys/oletus, tuplaako ruudunpäivitysnopeuden lasku 120Hz:stä 60Hz:iin Oled paneelin käyttöiän (kun se on syynä siihen miksi epaperi näytöissä käytetään niin alhaisia ruudunpäivitysnopeuksia (epaperi näyttö on täysin kykeneviä toistamaan liikuvaakuvaa mutta niin ei tehdä koska se vaatii korkean päivitystaajuuden käyttöä)) ts paneeli kyllä toimisi 120Hz taajuudella ilman ongelmia mutta käyttöikä olisi niin lyhyt että olisi vaara että joutuisi korvaamaan merkittävän osan tuotteista tuotevastuun perusteella koska niiden käyttöikä ei ollut riittävä.

Oled paneelien merkittävin ongelmahan telkkareissa on ollut se että niiden kuvan kirkkaus heikkenee iän/käyttöiän myötä ja tuon 120Hz tietenkin teoriassa ikäännyttää sen Oled paneelin kaksikertaa nopeampaa kuin 60Hz.

Ts jos noin kalliin monitorin ruudunkirkaus heikkenisi merkittävsti takuuajan sisällä olisi Dell hätääkärsimässä takuupalautusten takia (paneelin ikääntymistähän ei voi korjata mitenkään).
 
Viimeksi muokattu:
Tyhmä kysymys/oletus, tuplaako ruudunpäivitysnopeuden lasku 120Hz:stä 60Hz:iin Oled paneelin käyttöiän (kun se on syynä siihen miksi epaperi näytöissä käytetään niin alhaisia ruudunpäivitysnopeuksia (epaperi näyttö on täysin kykeneviä toistamaan liikuvaakuvaa mutta niin ei tehdä koska se vaatii korkean päivitystaajuuden käyttöä)) ts paneeli kyllä toimisi 120Hz taajuudella ilman ongelmia mutta käyttöikä olisi niin lyhyt että olisi vaara että joutuisi korvaamaan merkittävän osan tuotteista tuotevastuun perusteella koska niiden käyttöikä ei ollut riittävä.

Oled paneelien merkittävin ongelmahan telkkareissa on ollut se että niiden kuvan kirkkaus heikkenee iän/käyttöiän myötä ja tuon 120Hz tietenkin teoriassa ikäännyttää sen Oled paneelin kaksikertaa nopeampaa kuin 60Hz.

Ts jos noin kalliin monitorin ruudunkirkaus heikkenisi merkittävsti takuuajan sisällä olisi Dell hätääkärsimässä takuupalautusten takia (paneelin ikääntymistähän ei voi korjata mitenkään).
Ei se 120Hz sitä ikäännytä juurikaan sen enempää kuin 60Hz.
LCD/OLED -näytöissä ei koko kuvaa virkistetä samalla tavalla kuin kuvaputkinäytöissä, vaan ainoastaan muuttuneiden kuvapikseleiden kohdalla tapahtuu muutoksia.
Jos kuva on staattinen kuten työpöytäkäytössä tavallisesti on, päivitystahti on todellisuudessa 0Hz ja valo ainoastaan virtaa suoraan paneelin läpi (OLED:ssa kuva = taustavalo, LCD-näytössä kuva = värisuodattimien läpi filtteröity valkoinen taustavalo).

Olettaisin pikemminkin, että kyseessä on jokin väärinkäsitys. Alunperinkin luvattiin vain dp1.2, jolla ei mitenkään saada 4K@120Hz signaalia monitorille. USB3.1 (Type C):llä sellainen saataisiin, mutta sopivia näytönohjaimia ei taida juurikaan olla.

Dell's New 30" 4K 120Hz UP3017Q OLED Monitor Coming Soon | PC Perspective
One interesting hang up lies in the video inputs on this monitor. It only has HDMI 2.0, Mini DisplayPort 1.2, and USB Type-C. As posters over at [H] pointed out, the HDMI 2.0 and DP 1.2 connections do not have enough bandwidth to support the panels 3840 x 2160 resolution at 120Hz. Fortunately the refresh rate is not a lie. There is a a way to do it, but users will need to use the USB Type-C connector and it’s DisplayPort Alternate Mode feature to do it. At DisplayPort 1.2, the DisplayPort Alt Mode can give you 5.4 Gbps per lanes and using all four available lanes can hit a total of 21.6 Gbps which would be enough to support 4096x2160@60Hz. However, the DisplayPort 1.3 standard (which this monitor and it’s USB Type-C port seems to support) can give up to 8.1 Gbps for up to 32.4 Gbps of bandwidth (25.92 Gbps after 8b/10b encoding overhead) which should allow the full 3840x2160@120Hz to be used. It is unfortunate that Dell opted to go with this odd port arrangement and not include a direct DP 1.3+ port though!
 
Ei se 120Hz sitä ikäännytä juurikaan sen enempää kuin 60Hz.
LCD/OLED -näytöissä ei koko kuvaa virkistetä samalla tavalla kuin kuvaputkinäytöissä, vaan ainoastaan muuttuneiden kuvapikseleiden kohdalla tapahtuu muutoksia.
Jos kuva on staattinen kuten työpöytäkäytössä tavallisesti on, päivitystahti on todellisuudessa 0Hz ja valo ainoastaan virtaa suoraan paneelin läpi (OLED:ssa kuva = taustavalo, LCD-näytössä kuva = värisuodattimien läpi filtteröity valkoinen taustavalo).

..
Tuo oletuksesi on ainakin LCD:n kohdalla väärässä koska sen "pikselien" asento degeneroituu eli ne virkistyksen jälkeen alkaa ajautua satunnaiseen suuntaan siksi koko kuva-alaa on virkistettävä säännöllisesti (vaikaka sen virkistyksen ei tarvisikaan tapahtua 60Hz tai 120Hz nopeudella).

Sitten on se että jos päivitetään vain muutuneet osat siihen tarvitaan näyttöön prosesointia joka aiheuttaa viiveitä eli jos näytön on taarkoitus olla riittävänlyhyillä viiveillä pelikäytöön ei siinä vain pikkuosan päivityksen prossesoinnissa voi haaskata paljoa aikaa eli siitä kannattan ennemin luopua (joka voisi olla tarpeellista siinä 120Hz näytössä).
 
Tuo oletuksesi on ainakin LCD:n kohdalla väärässä koska sen "pikselien" asento degeneroituu eli ne virkistyksen jälkeen alkaa ajautua satunnaiseen suuntaan siksi koko kuva-alaa on virkistettävä säännöllisesti (vaikaka sen virkistyksen ei tarvisikaan tapahtua 60Hz tai 120Hz nopeudella).

Sitten on se että jos päivitetään vain muutuneet osat siihen tarvitaan näyttöön prosesointia joka aiheuttaa viiveitä eli jos näytön on taarkoitus olla riittävänlyhyillä viiveillä pelikäytöön ei siinä vain pikkuosan päivityksen prossesoinnissa voi haaskata paljoa aikaa eli siitä kannattan ennemin luopua (joka voisi olla tarpeellista siinä 120Hz näytössä).
Toki nestekiteiden asento degeneroituisi, ellei pikselien elektrodien välillä pidettäisi jännitettä. Kun jännite pikselin elektrodien välillä säilyy, ei kuvakaan muutu eikä pikseleitä tarvitse virkistää.
Jos pikselien elektrodien välinen jännite katkaistaisiin aina kun on kuvapikseli on kerran virkistetty niin kuvapikleliä pitäisi koko ajan virkistää. Mutta tällä tavalla saataisiin aikaan kuvan sumenemista ja jatkuvaa koko kuva-alan virkistämistarvetta. Näin tehtiin muinaisissa passiivimatriisi -LCD-paneeleissa.
Nykyiset aktiivimatriisi -LCD-paneelit pitävät pikelin elektrodien välisen jännitteen vakiona kunnes kuvasignaali muuttuu.
Liquid-crystal display - Wikipedia

Displays having a passive-matrix structure are employing super-twisted nematic STN or double-layer STN (DSTN) technology (the latter of which addresses a color-shifting problem with the former), and color-STN (CSTN) in which color is added by using an internal filter. STN LCDs have been optimized for passive-matrix addressing. They exhibit a sharper threshold of the contrast-vs-voltage characteristic than the original TN LCDs. This is important, because pixels are subjected to partial voltages even while not selected. Crosstalk between activated and non-activated pixels has to be handled properly by keeping the RMS voltage of non-activated pixels below the threshold voltage while activated pixels are subjected to voltages above threshold. STN LCDs have to be continuously refreshed by alternating pulsed voltages of one polarity during one frame and pulses of opposite polarity during the next frame. Individual pixels are addressed by the corresponding row and column circuits. This type of display is called passive-matrix addressed, because the pixel must retain its state between refreshes without the benefit of a steady electrical charge. As the number of pixels (and, correspondingly, columns and rows) increases, this type of display becomes less feasible. Slow response times and poor contrast are typical of passive-matrix addressed LCDs with too many pixels.

In the 2010s, zero-power (bistable) LCDs do not require continuous refreshing. Rewriting is only required for picture information changes. Potentially, passive-matrix addressing can be used with these new devices, if their write/erase characteristics are suitable. High-resolution color displays, such as modern LCD computer monitors and televisions, use an active-matrix structure. A matrix of thin-film transistors (TFTs) is added to the electrodes in contact with the LC layer. Each pixel has its own dedicated transistor, allowing each column line to access one pixel. When a row line is selected, all of the column lines are connected to a row of pixels and voltages corresponding to the picture information are driven onto all of the column lines. The row line is then deactivated and the next row line is selected. All of the row lines are selected in sequence during a refresh operation. Active-matrix addressed displays look brighter and sharper than passive-matrix addressed displays of the same size, and generally have quicker response times, producing much better images.
 
LCD/OLED -näytöissä ei koko kuvaa virkistetä samalla tavalla kuin kuvaputkinäytöissä, vaan ainoastaan muuttuneiden kuvapikseleiden kohdalla tapahtuu muutoksia.
Sonyn OLED BVM/PVM:eissa on skannaava kuvatila 'sample and hold' -tilan lisäksi ja tämä ominaisuus toivottavasti valuu myös tuleviin OLED -telkkareihin ja peeceenäyttöihin.

OLED- langassa kyselin onko joku nähnyt tuota luonnossa ja nyt voin nähtyäni BVM-E250A:n todeta: 'sample and hold' -kuvatilassa liikesulavuus on huomattavasti parempi kuin missään nestekidenäytöissä tai -paneeleissa, mutta hieman kuvaputkea huonompi. Skannaavassa kuvatilassa liikesulavuus on likipitäen täydellinen ja täysin haamuton, jopa parempi kuin yhdessäkään näkemässäni kuvaputkinäytössä (60Hz virkistystaajudeella; esim. Eizo T960 1600x1200@100Hz on parempi - paitsi vaalea mustaa taustaa vasten, ns. fosfoorijälki - kuin tuo OLED BVM, mutta kun se toimii vain 50/60Hz virkistystaajuuksilla, niin ei ole vertailukelpoinen).

Tässä videossa

se skannaus näkyy kameran lävitse samalla tavalla kuin kuvaputkienkin kohdalla.
 
Viimeksi muokattu:
argh, onko tuo kuinka tavallista että LCD kirkkaussäätö on PWM ohjattu eikä jännitesäädöllä(noh virtasäädöllä kait LED tapauksessa)? Ei sitten ihme että päätä särkee näytön ääressä. Pitänee ajaa monitoreja aina kirkkaus tapissa niin ei välky.

Niin ja minulla on edelleen Dellin ensimmäisen sukupolven 24" 19x12 LCD, joka taitaa olla vuodelta 2005. Siinä ei ole muuta vikaa, kuin että DVI:stä puuttuu HDCP kokonaan eikä sillä siis katsella mitään HD sisältöä jossa on DRM mukana.
 
Erittäin tavallista tai paremminkin kaikki kylmäkatodeilla taustavalaistut näytöt sitä käyttää.

Ei pulssinleveysmodulaation käytössä taustavalon himmenykseen ole mitään vikaa, kunhan käyntitaajuus on tarpeeksi korkea. Loisteputkelle riittää 200Hz, koska hidas sytytys/käynnistys, mutta ledi vaatii vähän korkeamman, muutaman tonnin, mielusti yli 10000 herzin taajuuden, jotta mikään elin ei pysty sitä havaitsemaan.
Pienet jänöt on epävakaita ja täten ongelma tasaisen taustavalaistuksen aikaansaamisessa, kuten myös väritasapainossa yleensä ja siksi kaikki Eizon ja NEC:n paremmat ruudut käyttää pulssinleveysmodulaatiota (kaikkien uudempien Eizon Coloredge -sarjan näyttöjen käyntitaajuus on 18KHz ja esim. NEC:n PA302W:n 50KHz) jännitteenalennuksen sijasta.
 
Videon Flatron on LED ja kameran FPS 1000, joten ainakin tuossa näytössä on reippaasti alle kiloherzin PWM. Ei taida olla kovin yleisesti saatavilla perusnäytöissä tietoa siitä mikä modulaatiotaajuus taustavalolla on? OLED käyttää varmaankin virtaohjausta kirkkaustason säädössä?
 
Videon Flatron on LED ja kameran FPS 1000, joten ainakin tuossa näytössä on reippaasti alle kiloherzin PWM. Ei taida olla kovin yleisesti saatavilla perusnäytöissä tietoa siitä mikä modulaatiotaajuus taustavalolla on? OLED käyttää varmaankin virtaohjausta kirkkaustason säädössä?
Itse olen OLED:n ymmärtänyt niin, että jokainen kuvapikseli lähettää itsenäisesti ja tasaisesti valoa niin kauan, kunnes kuvapisteen väriarvo muuttuu.
Sen jälkeen lähetetään tasaisesti uutta väriarvoa jne.
Ei OLEDeissa ole mitään taustavaloa, jota pitäisi PWM-ohjata.
Eihän 100% mustaa voida toteuttaa jos joku taustavalo on olemassa ja vuotamassa.
 
Itse olen OLED:n ymmärtänyt niin, että jokainen kuvapikseli lähettää itsenäisesti ja tasaisesti valoa niin kauan, kunnes kuvapisteen väriarvo muuttuu.
Sen jälkeen lähetetään tasaisesti uutta väriarvoa jne.
Ei OLEDeissa ole mitään taustavaloa, jota pitäisi PWM-ohjata.
Eihän 100% mustaa voida toteuttaa jos joku taustavalo on olemassa ja vuotamassa.
Juuri näin. OLEDissä ei ole erillistä taustavaloa ollenkaan.
 
Lukekaas mistä oli kyse, eli siitä ohjataanko OLED paneelin kirkkautta PWM ohjauksella vai virtaohjauksella, OLED:n tapauksessa pikseliryhmän ei taustavalon, mutta ohjauksen tyypin perään kyselin.
 
OLED:n tapauksessa pikseliryhmän ei taustavalon
Ei OLEDissa edelleenkään mitään pikseliryhmiä ohjata, vaan jokainen yksittäinen pikseli on oma aktiivinen valonlähteensä.
Ja jos kirkkauden säätö tehdään PWM:llä niin se on helppo tehdä ihmissilmää nopeammalla taajuudella.
U3014:n LED-taustavalossa kyseinen taajuus on 2,5 kHz, eikä siinä mitään ongelmia ole vaikka hyvin maltillisella kirkkaudella käytänkin.

Ja liiketoiston kannaltahan ihmissilmän toiminnan huomioiden olisi optimaalisinta, että OLEDin pikselit päästettäisiin kokonaan sammumaan hetkeksi kuvien välissä, kuten levysukka ylempänä sanoikin.
 
Ja pitää myös huomata, ettei LCD-näytöissään taustavalolla (oli se sitten PWM-ohjattua tai virtaohjattua) ohjata yksittäisen pikselin kirkkautta vaan koko näyttöpaneelin kirkkauden tasoa.
Tästä yleisesta taustavalon valovirrasta lcd-suotimet päästävät pikselin kulloisenkin väriarvon mukaisesti valoa enemmän tai vähemmän läpi.
 
Ei OLEDissa edelleenkään mitään pikseliryhmiä ohjata, vaan jokainen yksittäinen pikseli on oma aktiivinen valonlähteensä.
Ja jos kirkkauden säätö tehdään PWM:llä niin se on helppo tehdä ihmissilmää nopeammalla taajuudella.
U3014:n LED-taustavalossa kyseinen taajuus on 2,5 kHz, eikä siinä mitään ongelmia ole vaikka hyvin maltillisella kirkkaudella käytänkin.

Ja liiketoiston kannaltahan ihmissilmän toiminnan huomioiden olisi optimaalisinta, että OLEDin pikselit päästettäisiin kokonaan sammumaan hetkeksi kuvien välissä, kuten levysukka ylempänä sanoikin.

Yksittäinen pikseli sisältää useamman OLEDin. Tekniikkoja on useampaakin mutta klassisin taitaa olla RBGB yhdistelmä. Siihen viittasin ryhmällä. Yksittäisen OLEDin kirkkautta vaihtelemalla ryhmän sisällä saadaan värit aikaan, mutta kirkkaus on koko paneelin ominaisuus, ei yksittäisen värin, pikselin tai OLEDin.
Mihin perustuu ajatus siitä että ihmissilmälle olisi edullista pimentää kuva välillä? Meinaat että aurinkokin sammuu tasaiseen tahtiin, tai että filmipohjainen projektori oli huono katsoa tai että fosforihehkun takia aina päällä olevan CRTn kuva ei ollutkaan niin hyvä kuin mitä vanhat parrat väittävät?
 
Mihin perustuu ajatus siitä että ihmissilmälle olisi edullista pimentää kuva välillä? Meinaat että aurinkokin sammuu tasaiseen tahtiin, tai että filmipohjainen projektori oli huono katsoa tai että fosforihehkun takia aina päällä olevan CRTn kuva ei ollutkaan niin hyvä kuin mitä vanhat parrat väittävät?
Ihmissilmäkin tahtoo käyttäytyä "sample and hold" tyyppisesti.
Kuvaputkella fosforipisteiden pimeneminen nopeasti skannuksen/virkistämisen jäljeen auttoi silmää pyyhkimään vanhan kuvan pois.

Tuo fosforipisteiden itsestään sammuminen myös oli syynä riittävän korkean virkistystaajuuden vaatimiseen staattisella kuvallakin.
Muuten se fosforipisteiden sammuminen näkyi kuvan vilkkumisena liian pitkästä pimeästä ajasta johtuen.
Aivan samalla lailla kuin taustavalon liian alhainen PWM-taajuus.
 
Yksittäinen pikseli sisältää useamman OLEDin. Tekniikkoja on useampaakin mutta klassisin taitaa olla RBGB yhdistelmä. Siihen viittasin ryhmällä. Yksittäisen OLEDin kirkkautta vaihtelemalla ryhmän sisällä saadaan värit aikaan, mutta kirkkaus on koko paneelin ominaisuus, ei yksittäisen värin, pikselin tai OLEDin.
Mihin perustuu ajatus siitä että ihmissilmälle olisi edullista pimentää kuva välillä? Meinaat että aurinkokin sammuu tasaiseen tahtiin, tai että filmipohjainen projektori oli huono katsoa tai että fosforihehkun takia aina päällä olevan CRTn kuva ei ollutkaan niin hyvä kuin mitä vanhat parrat väittävät?
Sillä saadaan parannettua kontrastia. Kun taustavalo välillä sammutetaan kokonaan, menee kuvan taustakin lähes mustaksi jolloin värien 'syttyessä' päälle mustan taustan ja värillisen pisteen ero näyttää suuremmalta.
 
Mihin perustuu ajatus siitä että ihmissilmälle olisi edullista pimentää kuva välillä? Meinaat että aurinkokin sammuu tasaiseen tahtiin, tai että filmipohjainen projektori oli huono katsoa tai että fosforihehkun takia aina päällä olevan CRTn kuva ei ollutkaan niin hyvä kuin mitä vanhat parrat väittävät?

Nyt oli outoja esimerkkejä, kun mainitsemasi tekniikat nimenomaan ovat hyviä liiketoistoltaan, koska pimentävät kuvan ruutujen välillä :confused:.
 
Yksittäinen pikseli sisältää useamman OLEDin. Tekniikkoja on useampaakin mutta klassisin taitaa olla RBGB yhdistelmä. Siihen viittasin ryhmällä. Yksittäisen OLEDin kirkkautta vaihtelemalla ryhmän sisällä saadaan värit aikaan, mutta kirkkaus on koko paneelin ominaisuus, ei yksittäisen värin, pikselin tai OLEDin.
Mihin perustuu ajatus siitä että ihmissilmälle olisi edullista pimentää kuva välillä? Meinaat että aurinkokin sammuu tasaiseen tahtiin, tai että filmipohjainen projektori oli huono katsoa tai että fosforihehkun takia aina päällä olevan CRTn kuva ei ollutkaan niin hyvä kuin mitä vanhat parrat väittävät?

seis :shand:

LG on yksi valkea OLED jossa väri filtterit. Sitten samsung (sony) omalla RGB.

se ongelma on liikkuva kuva ja kuinka liikkuvasta kuvasta saadaan ihmissilmällä selvää. 24fps ei riitä. 120fps strobe blacklight.

OLED ominaisuus tämä nopea päivitys 0.01ms. LCD 1ms luokassa.
 
Nyt oli outoja esimerkkejä, kun mainitsemasi tekniikat nimenomaan ovat hyviä liiketoistoltaan, koska pimentävät kuvan ruutujen välillä :confused:.
Voi tietysti olla että projektorejakin oli useampaa mallia, mutta ainakin ne joilla paikalliskinossa filmejä pyörittelin eivät kyllä varsinaisesti pimennä mitään ruutujen välissä. Toki selluloidissa on kahden ruudun välillä musta kehys, mutta se näkyy lähinnä tummana juovana joka kulkee kuvan läpi, tai näkyisi jos silmä ehtisi sen huomaamaan. CRT:n kohdalla en nyt kyllä just ihan seuraa millä logiikalla jatkuva(t) elektronisuihku(t) saadaan pimennettyä, varsinkaan kun fosforihehku on se mikä kuvan ihmissilmälle näkyväksi oikeastaan kyseisessä tekniikassa saattaa.
 
Voi tietysti olla että projektorejakin oli useampaa mallia, mutta ainakin ne joilla paikalliskinossa filmejä pyörittelin eivät kyllä varsinaisesti pimennä mitään ruutujen välissä. Toki selluloidissa on kahden ruudun välillä musta kehys, mutta se näkyy lähinnä tummana juovana joka kulkee kuvan läpi, tai näkyisi jos silmä ehtisi sen huomaamaan.

En oikein hahmota, miten lampun ohi jatkuvasti juokseva filmi ilman suljinta voisi luoda valkokankaalle mitään ymmärrettävän näköistä kuvaa.

D6njFav.jpg
 
Viimeksi muokattu:
...
Mihin perustuu ajatus siitä että ihmissilmälle olisi edullista pimentää kuva välillä? Meinaat että aurinkokin sammuu tasaiseen tahtiin, tai että filmipohjainen projektori oli huono katsoa tai että fosforihehkun takia aina päällä olevan CRTn kuva ei ollutkaan niin hyvä kuin mitä vanhat parrat väittävät?
Tuossa yllä on jo kerrottiin että miten ihmisilmä todellisuudessa toimii mutta puuttumaan jäi vielä yksi ilmeinen fakta sillä filmillä ei ole yhtä yhtenäistä liikuvaa kuvaa vaan yksittäisiä ruutuja jotka täytyy näyttää erillisinä peräjälkeen että jokainen sitä elokuvaa yhtäaikaa katsova ihminen näkisi sen yhtenäisenä liikuvana kuvana eikä rikkinäisinä mistä sattuu katkeavina kuvina tämä siksi kun yksikään ihminen ei todellisuudessa havaitse kuvia tasan 24 kuvaa sekunnissa nopeudella ja jos otetaan useampi ihminen niiden kaikkien havaintonopeus on eri eli jos elokuvaa pitäisi näyttää ilman tahdistavaa suljinta sen elokuvan näyttönopeus pitäisi realiajassa säätää joka ikisen sitä katsovan ihmisen omalle havaintotaajuudelle joka on tietenkin mahdotonta.
 
Ymmärtääkseni ilman suljinta ongelma ei ole ihmisten erilainen havaintokyky vaan se, että ruudulle heijastuvassa kuvassa näkyisi yksittäisten freimien liike, eli kun ne valuvat ylhäältä alas (tai miten päin kelat pyörivätkään). Suljin peittää kuvan siksi aikaa, kunnes freimi on täsmälleen oikeassa kohdassa, jolloin kuva pysyy paikallaan.
 
Ymmärtääkseni ilman suljinta ongelma ei ole ihmisten erilainen havaintokyky vaan se, että ruudulle heijastuvassa kuvassa näkyisi yksittäisten freimien liike, eli kun ne valuvat ylhäältä alas (tai miten päin kelat pyörivätkään). Suljin peittää kuvan siksi aikaa, kunnes freimi on täsmälleen oikeassa kohdassa, jolloin kuva pysyy paikallaan.
Juuri niin, mutta jos olisi olemassa jokin ihmesysteemi jolla sitä filmiä pystyisi pyörittämään juuri sopivalla nopeudella jonku yksittäisen ihmisen havaintokyvyn mukaan se ihminen näkisi liikuvan kuvan myös ilman sitä suljinta (tietenin se filmi olisi moninkertaisella ylinopeudella kun jokaikisen ihmisen havaintokyky on nopeampi kuin 24 kuvaa sekunnisssa).
 
Tuossa yllä on jo kerrottiin että miten ihmisilmä todellisuudessa toimii
Minulta varmaankin meni jotakin ohi, mutta ei tässä taidettu varsinaisesti käsitellä sitä miten ihmissilmä toimii? Siitä olen samoilla linjoilla että näkeminen on jotakin paljon muuta kuin silmän optinen kyky. Jos nyt ei mennä saivartelemaan kvanttifysiikkaan niin ihmissilmä kuitenkin havainnoi jatkuva-aikaista maailmaa.

Joku voisi varmaankin kertoa kuitenkin vastauksen siihen alkuperäiseen kysymykseeni OLED pikseleiden kirkkauden säädöstä ja siitä löytyisikö jostakin paremmin tietoa miten eri OLED paneelit asian toteuttavat?

Tuollainen mallikuvan mukainen projektori käyttämäni vekotin oli. En koskaan huomannut että suljinta siinä olisi ollut mutta tuo kehyksen liukuman peitto on niin hyvä perustelu että varmasti moinen sieltä on löytynyt. Elokuvaprojektori muistuttaa enempi diaprojektoria kuin ääninauhuria siinä mielessä että selluloidia siirretään linssin editse, se ei liu tasaisesti. Ruudun vaihto tapahtuu paljon nopeammin kuin mitä keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus(~40ms) antaisi ymmärtää.
 
Juuri niin, mutta jos olisi olemassa jokin ihmesysteemi jolla sitä filmiä pystyisi pyörittämään juuri sopivalla nopeudella jonku yksittäisen ihmisen havaintokyvyn mukaan se ihminen näkisi liikuvan kuvan myös ilman sitä suljinta (tietenin se filmi olisi moninkertaisella ylinopeudella kun jokaikisen ihmisen havaintokyky on nopeampi kuin 24 kuvaa sekunnisssa).
En nyt oikein usko tuohon, koska edelleenkään ei olisi mitään keinoa vaikuttaa siihen, missä kohti tahdistettu kuva näkyy. Filmikela pyörii koko ajan vakionopeudella, joten ei ole mitään tiettyä "polttopistettä", johon valmis liikkuva kuva muodostuisi. Kahden framen välinen liukuma täytyy peittää jollakin tavalla, muuten se rikkoo kuvan.
 
En nyt oikein usko tuohon, koska edelleenkään ei olisi mitään keinoa vaikuttaa siihen, missä kohti tahdistettu kuva näkyy. Filmikela pyörii koko ajan vakionopeudella, joten ei ole mitään tiettyä "polttopistettä", johon valmis liikkuva kuva muodostuisi. Kahden framen välinen liukuma täytyy peittää jollakin tavalla, muuten se rikkoo kuvan.
Hatusta revittynä filmiprojektori käyttää 40ms ajasta ehkä jotakin 10ms ruudun vaihtamiseen ja esittää sitä 30ms, suhteella 1:3. Mikäli vaihtaminen onnistuisi 1ms aikana ei ihminen enää välttämättä huomaa että kuva liukuu. Tässä tosin tulee fysiikka vastaan eikä filmirulla varmaankaan kestä kovin paljon nykyistä suurempia kiihtyvyyksiä repeämättä/venymättä.

Olisi mielenkiintoista emuloida tätä digitaalitekniikalla ja katsoa kuinka nopea päivityksen pitää olla, ettei sitä huomaa. Kaikki ovat varmaan junnuna kokeilleet ns. vihkoanimaatiota, jossa ei käytetä mitään suljinta, mutta liiketoisto on silti kohtuullinen.
 
Hatusta revittynä filmiprojektori käyttää 40ms ajasta ehkä jotakin 10ms ruudun vaihtamiseen ja esittää sitä 30ms
Paras että alat kaivaa esiin kastiketta, sinappia tai mitä haluat nauttia sen hatun kera.
Filmiprojektorin suljin vilauttaa kuvaa aina hetkellisti.
24fps vain on niin kelvottoman alhainen virkistystaajuus, että selvän näkyvän vilkkumisen estämiseksi samaa kuvaa vilautetaan kaksi tai kolme kertaa.
Movie projector - Wikipedia
 
Hatusta revittynä filmiprojektori käyttää 40ms ajasta ehkä jotakin 10ms ruudun vaihtamiseen ja esittää sitä 30ms, suhteella 1:3. Mikäli vaihtaminen onnistuisi 1ms aikana ei ihminen enää välttämättä huomaa että kuva liukuu. Tässä tosin tulee fysiikka vastaan eikä filmirulla varmaankaan kestä kovin paljon nykyistä suurempia kiihtyvyyksiä repeämättä/venymättä.

Olisi mielenkiintoista emuloida tätä digitaalitekniikalla ja katsoa kuinka nopea päivityksen pitää olla, ettei sitä huomaa. Kaikki ovat varmaan junnuna kokeilleet ns. vihkoanimaatiota, jossa ei käytetä mitään suljinta, mutta liiketoisto on silti kohtuullinen.
Tätä juuri tarkoitin että on teoriassa mahdolista näytää yhdelle ihmiselle normaalisti liikuvaa kuvaa filmiltä ilman suljinta jos sitä filmiä pystyisi vain liikuttamaan tarpeeksi nopeasti ja olisi tiedossa mikä kyseisen ihmisen havaintonopeus on.

Paras että alat kaivaa esiin kastiketta, sinappia tai mitä haluat nauttia sen hatun kera.
Filmiprojektorin suljin vilauttaa kuvaa aina hetkellisti.
24fps vain on niin kelvottoman alhainen virkistystaajuus, että selvän näkyvän vilkkumisen estämiseksi samaa kuvaa vilautetaan kaksi tai kolme kertaa.
Movie projector - Wikipedia
Juu ei ne ajat olleet oleelisia tuossa jiven tekstissä vaan se tapa miten filmiä siirretään joka on se että sitä nykäistään ruutukerrallaan eteenpäin se filmi ei liiku tasaisella nopeudella.
 
Miten näiden oledien hertsit? Onko jo näissä versioita tyyliin 120/144hz tms?
 
Paras että alat kaivaa esiin kastiketta, sinappia tai mitä haluat nauttia sen hatun kera.
Filmiprojektorin suljin vilauttaa kuvaa aina hetkellisti.
24fps vain on niin kelvottoman alhainen virkistystaajuus, että selvän näkyvän vilkkumisen estämiseksi samaa kuvaa vilautetaan kaksi tai kolme kertaa.
Movie projector - Wikipedia
Eikö tuossa linkkaamassasi esimerkissä ole juurikin 3:1 aika, jonka ruutu on paikallaan, verrattuna aikaan, joka käytetään siirtämiseen?
 
Eikö tuossa linkkaamassasi esimerkissä ole juurikin 3:1 aika, jonka ruutu on paikallaan, verrattuna aikaan, joka käytetään siirtämiseen?
Millä perusteella tulkitsit asian noin? Ruudunpäivitysnopeus, ruudun virkistysnopeus ja aika jolla framen kuvaa projisoidaan ovat kaikki eri asioita, joskin oikein synkronoituna johtavat liikkuvan kuvan esittämiseen ihmiselle.
 
En nyt oikein ymmärrä mitä etua saadaan vilkuttamalla 24fps-kuvaa useammin. Plasmalla ja suuressa kotikäytössä olevalla filmiprojektorilla toki toivottava tapa, mutta eihän näyttö tyhjene muilla tekniikoilla kuvaa vaihtaessa. Eli esim. lcd:llä et edes huomaa, kun sama kuva piirtyy uudelleen.
 
En nyt oikein ymmärrä mitä etua saadaan vilkuttamalla 24fps-kuvaa useammin. Plasmalla ja suuressa kotikäytössä olevalla filmiprojektorilla toki toivottava tapa, mutta eihän näyttö tyhjene muilla tekniikoilla kuvaa vaihtaessa. Eli esim. lcd:llä et edes huomaa, kun sama kuva piirtyy uudelleen.
Mihin näyttötekniikkaan tällä nyt viittaat? Joillakin näytöillä etua tuskin on, kun taas toisilla voi olla.
 
Sitä taas täytyy kysyä joltain joka ko. tuotteita valmistaa markkinoille. Jotkin syytä siihenkin varmasti on.

Olikohan nyt halvempi toteuttaa. Yleensähän juuri halvemmat ruudut ovat pwm ohjattuja ja esim. flickerfree näytöt dc ohjattuja
 

Statistiikka

Viestiketjuista
261 478
Viestejä
4 539 164
Jäsenet
74 803
Uusin jäsen
Mäntyvirta

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom