Meidän on tarkoitus julkaista apuja konepaketin kasaukseen. Ja ajattelimmekin, että jos joillakin teistä on halua vaikuttaa tähän jotta siitä tulisi mahdollisimman hyvä ja kertoisi neutraalisti apuja valintaan komponenteissa niin kaikki apu on tervetullutta!
Alla aika pitkä teksti, tämä jakaantuu sitten muutamaan osioon tuolla meidän sivustolla:
Osa 1 (Pelitietokone & Pelaaminen)
”Pelitietokone” on laaja käsite, sillä hyvin usein sillä tarkoitetaan tehokasta tietokonetta. Termi on yleistynyt erityisesti 2000-luvulla, ja sitä on useat yritykset alkaneet käyttämään myyntiterminä. Tässä osiossa kerrotaan pelitietokoneen hyödyistä, sekä haitoista verrattuna perustietokoneeseen ja käydään myös tietokoneiden historiaa yleisesti läpi ja siitä, miten pelaamisesta on tullutkin erittäin suosittu trendi ympäri maailmaa ja siitä, miten eSports raivaa tietä nuorille, sekä vanhoille alan ammattilaisille luoden täysin uuden uraputken, jota ennen pidettiin jopa pahana asiana.
Pelejä on pelattu yli 40 vuotta, mutta ei suinkaan tietokoneella vaan konsoleilla aluksi. Ensimmäinen peliturnaus, joka on tiedossa, järjestettiin vuonna 1972, Stanfordin yliopistossa ja pelinä toimi Spacewar. Pelin pääpalkinto oli Rolling Stone -lehden vuositilaus, lehti, joka tänäkin päivänä on arvostettu, sekä kuuluisa monista artikkeleistaan. Tästä pelaaminen lyötiin niin sanotusti kartalle ja tuotiin massojen keskuuteen, kun ennen pelaajat olivat ns. underground-ryhmä, joka hyvin usein koostui nuorista miehistä, joita kiinnosti teknologia ja sen kehitys. Tuolloin ei ollut internetiä, joten pelaaminen tapahtui kaksintaisteluissa, aikakilpailuissa tai pistemääräkilpailussa ja näitä järjestetään vieläkin ympäri maailmaa. Olet saattanut ehkä kuullut Donkey Kong pelistä, Mario pelistä tai Pac-Man, jotka ovatkin erittäin suosittuja vielä tänäkin päivänä.
Pelaaminen mullistui internetin myötä vuonna 1990 ja täten luoden myös kilpapelaamisesta uuden trendin, joka on jatkunut tähän päivään asti. Ensimmäisenä pelihistorian alkuräjähdyksenä, onkin yleisesti pidetty Microsoftin Seattlessa järjestämää Doom II turnausta, joka myös näytettiin televisiossa. Internetin ansiosta monet ihmiset löysivätkin pelikavereita luoden täysin uuden markkinan yrityksille, jota ennen ei vielä ollut. Yritykset huomasivatkin tämän hyvin nopeasti, ja alkoivat markkinoimaan uusia pelejä, sekä konsoleita ahkerasti televisiossa. Pelitietokoneet olivat vielä 1990-luvulla hyvin alkeellisia, ja usein myös erittäin ongelmaisia käyttää sillä teknologia ei ollut vielä ajan tasalla.
Kun 1990-luvun loppu tuli alkoi myös tietokoneet parantua, ja tällöin syntyikin ensimmäisiä todellisia pelitietokoneita. Pelibuumi sekä kilpapelaaminen osittain sai alkunsa Aasian talouskriisistä, joka johti suoraan siihen, että perustettiin useita internetkahviloita, sekä PC bang -huoneita (huone, jossa pääsi pelaamaan rahaa vastaan, jos et omistanut tietokonetta).
Pelitietokoneet yleistyivät räjähdysmäisesti vuonna 2000, ja sen jälkeen on tietokoneelle ollutkin kaksi käsitettä, jotka ovat perustietokone ja pelitietokone. Pelitietokoneen ero aluksi oli hyvin minimaalinen verrattuna perustietokoneeseen, sillä useimmiten pelitietokoneessa oli pelkästään hyvä näytönohjain ja tämä riitti siihen, että kaikki pelit toimivat. Kun pelit kehittyivät eteenpäin, alkoi myös ilmestyä suuria yrityksiä kilpailemaan asiakkaista, jotka olivat kiinnostuneet tästä uudesta trendistä ja nämä kilpailijat olivat NVIDIA sekä AMD. NVIDIAN ja AMD:een historia on pitkä, ja siitä käydään vieläkin taistelua ”kumpi on parempi”.
Esports (Electronic Sports) jatkoi kasvuaan 2000-luvulla, ja silloin järjestettiin 10 peliturnausta. Samalla taustalla suuret teknologiajätit saivat jalansijaa tälle uudelle markkinalle, joka tulee jäämään historian kirjoihin pelitietokoneiden, sekä pelaamisen syntymisenä. Kun 2010-luku tuli, silloin järjestettiin huima määrä peliturnauksia (260kpl), joka on massiivinen määrä verrattuna 2000-lukuun.
Pelitietokoneet saivat ison jalansijan markkinoilla 2000-luvun lopussa, kun pelit kehittyivät ja vaadittiin lisää tehoa, johon perustietokoneet eivät enää pystyneet. Perustietokoneen ja pelitietokoneen eroa voidaan ajatella ihmismuodossa, perusterve ihminen ei pysty kylmiltään juosta maratonia, kun taas ammattilainen, jonka keho on treenattu juuri sitä tehtävää varten voi tämän tehdä. Sama pätee myös pelikoneissa, kun perustietokoneet eivät menneet enää kaupaksi alettiin myydä pelitietokoneita marketissa. Pelitietokoneita on itse kasattu erittäin pitkään ja useimmiten kommunikoitiin foorumeiden välityksellä, jossa joukko samanhenkisiä pelaajia auttoivat toisiaan komponenttivalinnoista aina pelivalintoihin asti.
Pelitietokone käsitteenä yksinkertaisesti tarkoittaa tietokonetta, jossa on tehoa tehdä asioita mitä perustietokoneella ei pysty tekemään. Pelitietokoneessa panostetaan osien laatuun, eikä valita aina sieltä alahyllystä halvinta mahdollista osaa täyttämään jotain tiettyä tehtävää, kuten tehdään perustietokoneiden kanssa. Perustietokoneet on usein suunniteltu kevyeen käyttöön, kuten nettiselailuun, sekä kevyeen pelaamiseen, kun taas pelikoneet ovat varta vasten tehty siihen, että kaikkia ohjelmia voidaan ajaa tehokkaasti ja pelata pelejä laadukkailla asetuksilla.
Pelitietokoneen kasaaminen tai valinta voi tuottaa tuskaa, sillä useimmiten markettipelikoneet ovat kalliita ja niissä on hyvin usein säästetty tietyissä osissa luoden asiakkaalle helpomman ratkaisun, kuin itse kasattu kone. Asia ei ole suinkaan näin yksinkertainen, sillä pelitietokoneen kasaaminen ei ole niin vaikeaa kuin luulet.
Pelitietokonetta kasattaessa kannattaa miettiä näitä asioita: Mitä haluat pelitietokoneella tehdä esim. Pelata vai tehdä raskasta työskentelyä? Mitkä osat ovat laadukkaita ja mistä niistä saa eniten rahoille vastinetta? Halutaanko pelikoneesta helposti päivitettävä? Mihin osiin kannattaa panostaa? Näihin kysymyksiin löydät vastaukset Datatronicin pelikoneohjeessa.
Pelitietokoneiden taival tulee jatkumaan tulevaisuudessa erityisen paljon, sillä pelaaminen on tullut tänne jäädäkseen!
Seuraavassa osiossa käsitellään pelitietokoneen osia ja kerrotaan niiden käytöstä, sekä mihin tietokone niitä tarvitsee.
Osa 2 Virtalähde & suoritin
Pelitietokoneessa tärkeimmät osat ovat suoritin ja näytönohjain. Virtalähteen tehtävänä on pitää järjestelmässä tarvittava määrä virtaa, jotta pystytään käyttämään tietokonetta ilman katkoksia tai ongelmia.
Aloitetaan suorittimista, sana suoritin eli CPU (Central Processing Unit) on tietokoneen osa, joka suorittaa tietokoneohjelmaa ja sen sisältämiä käskyjä. Suoritin on yksi tärkeimmistä peli- tai perustietokoneen osista, sillä mitä parempi suoritin tietokoneessa on, sitä nopeammin pystytään suorittamaan näitä komentoja. Komennoilla tarkoitetaan esim. ohjelmia, pelejä, käyttöjärjestelmää ja kaikkea mitä teet siitä hetkestä eteenpäin, kun painat tietokoneen päälle. Suoritinta valittaessa, onkin erityisen tärkeää miettiä mitä tietokoneella tehdään. Jos tietokoneella ajetaan monimutkaisia ohjelmia, on parempi hommata suoritin, jossa on monta ydintä, kun taas pelikäytössä ytimien määrä ei välttämättä ratkaise vaan kellotaajuus, jolla ytimet ovat käytössä. Ytimet ovat samaan mikropiiriin rakennettuja suorittimia, jotka toimivat harmoniassa keskenään. Yksinkertaisesti, mitä enemmän sinulla on ytimiä, sitä enemmän laskentatehoa, jos ohjelma tai peli on ohjelmoitu käyttämään ylimääräisiä ytimiä. Suorittimen kellotaajuus kertoo yksittäisen ytimen ”tehon” ja näitä on mahdollisuus ylikellottaa, jolloin saadaan suorittimesta lisää tehoa irti ilman, että siihen tarvitsee käyttää rahaa. AMD Vs Intel ovat kaksi kilpailevaa suoritinvalmistajaa. Suosittuja suorittimia pelikäyttöön ovat:
- AMD Ryzen 5 5600X tai Intel Core i5-11600K
- AMD Ryzen 9 5950x tai AMD Ryzen 7 5800X
- AMD Ryzen 5900X
- Intel Core i5-11400
- AMD Ryzen 3 3300X
Päästään viimeiseen, mutta yhtä tärkeään osaan, joka on virtalähde.
Virtalähteellä muutetaan sähkö keskusyksikön laitteille sopivaksi ja se muuntaa vaihtovirran tasaiseksi. Se antaa virtaa tasaisesti kaikille tietokoneiden osille, ilman ylimääräisiä muutoksia. Virtalähteitä on monenlaisia, kuten ATX, E-ATX, SFX, TFX ja näistä yleisin on ATX. Virtalähteitä on myös modulaarisia, semi-modulaarisia tai kiinteitä. Virtalähde valitaan osien virrantarpeen mukaan. Valmistajat kertovatkin usein suosituksen esim. näytönohjaimissa, että kuinka paljon virtaa se vie ja millaista virtalähteen kokoa he suosittelevat. Virtalähteitä on monia ja se voi tuottaa myös vaikeuksia, kun sitä valitaan, joten selvennetään ensin: Esimerkkinä (Corsair 850W RM850x 80 PLUS Gold -sertifioitu, täysmodulaarinen ATX-virtalähde), Corsair tarkoittaa valmistajaa ja se ilmoitetaan usein ensimmäisenä. 850W tarkoittaa kuinka paljon watteja eli ”virtaa” kyseisessä virtalähteessä on. PLUS Gold -sertifiointi tarkoittaa sen hyötysuhdetta, eli mitä parempi hyötysuhde sitä vähemmän lämpökuormaa ja käyttökustannuksia. Täysmodulaarinen tarkoittaa, sitä että virtalähteessä on irrotettavat kaapelit, jotka käyttäjä itse valitsee sekä kiinnittää. Lopuksi ATX, joka kertoo virtalähteen fyysisen koon.
Seuraavassa osassa tutkitaan näytönohjainta!
Osa 3 Näytönohjain (GPU)
Näytönohjain on yhtä tärkeä osa, kuin suoritin sillä sen avulla saadaan kuva näytölle. Näytönohjain eli GPU (Graphics Processing Unit) on grafiikkaprosessori, joka suorittaa ja laskee komentoja, luoden pikseleitä näytölle. Näytönohjaimissa on myös videomuistia eli VRAM (Video RAM), joka toimii suorittimen kanssa yhdessä. Kun liikutat kursoria, suoritin lähettää komennon videomuistiin, jolloin näytönohjain lukee sen ja päivittää uuden kursorin paikan, tällä samalla logiikalla myös pelit toimivat. Näytönohjainta ostaessa on syytä miettiä mitä halutaan tietokoneella tehdä? Jos tietokone tulee esim. pelaamiseen tai raskaaseen työskentelyyn, on siihen syytä myös panostaa. Oleellisimmat asiat näyttökorttia valittaessa on tarkistaa, kuinka paljon siinä on VRAM-muistia ja millä kellotaajuudella kyseinen näytönohjain toimii. Kellotaajuudella näytönohjaimessa tarkoitetaan sen laskentatehoa, ja helppo nyrkkisääntö onkin, että mitä enemmän laskentatehoa, sitä parempaa kuvaa näytönohjain pystyy tuottamaan. Näytönohjaimen elinkaari vaihtelee huimasti nykyaikana, sillä pelit ja ohjelmat kehittyvät räjähdysmäisesti.
Tällä hetkellä markkinoilla on erityisen tehokkaita näytönohjaimia, kuten NVIDIAN RTX -sarja, joka mahdollisti yhdenkortin 4K-pelaamisen korkealla kuvataajuudella. Peleissä onkin erityisen tärkeää, että näytönohjain on tarpeeksi tehokas sillä se vastaa kuvanlaadusta, sekä siitä miten nopeasti kuva voidaan päivittää. Pelikäytössä näytönohjaimeen kannattaa siis panostaa erityisesti ja miettiä millä kuvatarkkuudella halutaan pelata, sillä niitäkin on monia, kuten Full HD 1920 x 1080, QHD 2560 x 1440, UHD 3840 x 2160 eli 4K. RTX-sarjan kortti kuten NVIDIA RTX 3090 pystyy pyörittämään pelejä hyvällä kuvapäivityksellä 4K-tarkkuudella, jota ennen ei ole pystytty tekemään. Kolikon kääntöpuolella lippulaivakortti on useimmiten erittäin kallis, mutta ei hätää sillä vaihtoehtoja on monia ja tässä muutama:
Tässä ei suinkaan ole kaikki vaan myös AMD tuottaa laadukkaita kortteja, kuten uusi RX-sarja. Näytönohjaimen valinnassa kannattaa myös tutkia internetiä, sillä se on täynnä arvosteluja, jotka kertovat usein, miten jokin kyseinen kortti toimii esim. peleissä, ohjelmien kanssa ja kuinka laadukas se on. Nämä auttavat suunnattomasti näytönohjainta valittaessa. Happy hunting!
Seuraavassa osassa tutkitaan emolevyjä ja muisteja.
Osa 4 Emolevy, muistit & kotelo
Emolevy on tietokoneen keskeinen piirilevy, johon kiinnitetään kaikki sen muut osat. Emolevyn ansiosta muut osat pystyvät kommunikoimaan keskenään, ja täten luodaan toimiva kokoonpano. Emolevyssä on erilaisia piirejä ja paikkoja, johon osat kiinnitetään. Emolevyssä on myös jokaiselle osalle erikseen tehty virtapaikka, johon kiinnitetään muiden tietokoneiden osien mukana tulleet kaapelit. Nykypäivän emolevyillä on hyvin useasti integroitu verkkokortti sekä äänikortti, joten emolevyä valittaessa kannattaakin tarkistaa nämä asiat. Emolevyjä on myös useita eri kokoja, kuten ATX, E-ATX, Mini-ITX, Mikro ATX. Nämä ovat yleisimpiä emolevyn malleja. Emolevyillä löytyy myös erittäin laadukkaita valmistajia, kuten ASRock, Asus, MSI, Intel, EVGA ja Gigabyte.
Kun valitaan emolevyä, on hyvä muistaa pari asiaa, kuten minkä kokoisen emolevyn haluat? Mitä paikkoja ja lisäpaikkoja haluat? Mihin käyttöön se tulee esim. ylikellottaminen vaatii hyvin usein vähän paremman emolevyn, jossa on enemmän jäähdytystä sekä ominaisuuksia. Nykyajan emolevyjen hinnat ovat kohtuullisia, ja saatkin ostettua erittäin laadukkaan emolevyn edullisesti. Hinta nousee sitä mukaan mitä enemmän haluat ominaisuuksia, sekä lisäpaikkoja. Yleisimpiä emolevyn kokoja ovat ATX ja Mikro ATX, ja yleensä pelikoneeseen valitaan ATX-emolevy, koska siinä on tarvittava määrä paikkoja ja lisäpaikkoja.
Emolevyissä ilmoitetaan aina piirisarja, joka määrittää millainen suoritin on mahdollista asentaa kyseiseen emolevyyn. Piirisarjoja on monia ja on myös mahdollista päivittää emolevyn käyttöjärjestelmä eli BIOS, jolloin saadaan jokin tietty malli toimimaan kyseisen emolevyn kanssa. Tässä on yksi esimerkki, jonka avulla voit löytää itsellesi helpommin oikean emolevyn.
Tärkein asia on muistaa mikä kanta emolevyssä on:
- AMD suoritin vaatii AM4-kannan
- Intel vaatii LGA-kannan
Esimerkki: ASUS ROG Crosshair VIII Hero (WI-FI) AMD X570 Kanta AM4 ATX
- Ensimmäisenä lukee malli, joka on ASUS ROG Crosshair VIII HERO.
- Sen perässä ilmoitetaan, että emolevyssä on myös Wi-Fi eli langaton verkko-ominaisuus, jota ei tule kaikissa emolevyissä suoraan mukana, vaan on mahdollista ostaa se lisälaitteena.
- Tämän jälkeen ilmoitetaan kanta ja prosessorityyppi eli AMD-suoritin, X570 -piirisarjalla, sekä AM4-kanta, joka on AMD-suorittimen oma kanta.
- Viimeisenä lukee emolevyn koko, joka on ATX
Toivottavasti näitä ohjeita soveltamalla emolevyn valinta on helpompaa omalle kokoonpanolle. Mitkä ovat tämän hetken suosituimmat emolevyt? Niitä on monia, mutta tässä pari hyvää Datatronicin valintaa:
Keskusmuisti eli lyhennettynä muisti (RAM) on tietokoneen muistia, jossa ohjelmat ja komennot ladataan suorituksen ajaksi. Muisti on tärkeä osa tietokonetta, sillä jos muistia on esim. liian vähän, tietokone toimii hyvin usein hitaasti ja tämän huomaa vanhoissa kannettavissa. Keskusmuistia valittaessa on tärkeää taas muistaa, että mitä kyseisellä kokoonpanolla tehdään. Jos aikeena on pitää tietokone pelkästään mediakoneena, suositellaan 8 GB eli 8 gigabittiä muistia. Keskusmuistin määrä nousee, jos koneella halutaan suorittaa raskaita ohjelmia, kuten 3D-mallinnusta, renderöintiä, videoeditointia, kuvan muokkaamista tai pelaamista. Tällöin on hyvä muistia olla enemmän, joka tarkoittaa yleensä 16 GB, 32 GB tai 64 GB. Muistin määrän jälkeen, on tärkeää kiinnittää huomiota muistin nopeuteen, joka ilmoitetaan kirjainyhdistelmällä MHz, ja tässä nyrkkisääntönä on, että mitä enemmän MHz on sitä, nopeampaa muisti on.
Keskusmuistissa myös ilmoitetaan sen latenssi eli CAS latency (CL), sekä käyttöjännite (V). Käyttöjännite määräytyy sen mukaan mitä nopeampaa muisti on, sitä enemmän se myös syö virtaa. Latenssi kertoo kellosyklin, joka mittaa aikaa siitä, kuinka kauan muistimoduulilla kestää saada tieto käsiteltäväksi. Mitä pienempi latenssi, sitä nopeampaa muisti käsittelee pyyntöjä.
Keskusmuisteja on muutamaa yleistä tyyppiä ja ne ovat DDR ja SO-DIMM. DDR on yleisesti normaaleissa työpöytätietokoneissa, kun taas SO-DIMM painottuu kannettaville. Muistityyppejä on myös monia, mutta useimmiten vanhoja muistityyppejä ei pääse vahingossa ostamaan, sillä kun uusi RAM-tyyppi ilmestyy, se vaatii hyvin usein myös uuden emolevyn toimiakseen. Näitä tyyppejä on monia, kuten DDR, DDR2, DDR3, DDR4, joista yleisimpiä tällä hetkellä on DDR4 ja vanhoissa tietokoneissa voi olla vielä käytössä DDR3.
Keskusmuistia valittaessa on hyvä muistaa pari asiaa, eli mitä tyyppiä halutaan? Kuinka nopeaa muistin tulisi olla? Kuinka paljon muistia tulisi olla? Näihin asioihin voi olla ensivilkaisulla vaikeaa ymmärtää mitä valmistaja kirjoittaa tuotetekstissä, mutta ei hätää sillä yksinkertaistetaan asia niin, että pystyt valitsemaan juuri haluamasi muistin. Keskusmuistit tulevat usein pareittain, koska se toimivat yhdessä nopeammin, kuin yksin, kuten 2 x 4 GB, 2 x 8 GB, 2 x 16 GB. Keskusmuistia voidaan käyttää myös yksin eli esim. 1 x 8 GB, mutta tämä ratkaisu on aina hitaampi, kuin parillinen keskusmuisti.
Esimerkkinä: G.Skill 32GB (2 x 16GB) Trident Z Neo DDR4 3600MHz CL16 1.35V
- Valmistaja ilmoittaa yleensä ensimmäisenä merkin, joka tässä tapauksessa on G.Skill
- Tämän jälkeen keskusmuistin määrä kyseisessä pakkauksessa, eli 32GB
- Suluissa usein ilmoitetaan, millaisina pareina muisti tulee, eli 2 x 16 GB tarkoittaa, kaksi 16 GB muistimoduulia
- Keskusmuistin malli, jota olet ostamassa eli Trident Z Neo
- Muistin nopeus eli 3600MHz, latenssi eli CL16 ja käyttöjännite 1.35V
Näistä ohjeista tärkeimpänä on muistaa, kohdat 2, 3 ja 5. Tämän ohjeen avulla varmasti pystyt valitsemaan juuri oikean keskusmuistin omaan käyttöjärjestelmääsi.
(Jos kyseessä on kannettava tietokone varmista, että sinulla on tyhjä muistipaikka vapaana, sekä varmista että muistin tyyppi on oikea, joka on SO-DIMM)
Tässä vielä Datatronicin 2021 muistivalinnat:
Kotelo on oleellinen osa jokaista kokoonpanoa, sillä ilman koteloa on vaikea saada toimivaa pakettia ainakaan koti- tai työpaikkakäytössä. Kotelon valinta ei ole vaikeaa, jos muistaa pari tärkeää asiaa, kuten minkä kokoinen emolevy kokoonpanoon tulee? Mitkä ovat näyttökortin mitat? Tarvitaanko CD- tai kovalevy paikkoja? Kuinka monta tuuletinpaikkaa kotelossa on? Haluaako sivuikkunan?
Näihin kysymyksiin löytyy helposti vastaus, sillä kotelon valmistaja ilmoittaa aina kotelon mitat, SSD- ja kovalevypaikat sekä minkä kokoinen emolevy mahtuu kyseiseen koteloon. Tämä ei suinkaan tarkoita, että kannattaisi valita se halvin mahdollinen peltipurkki, vaan miettiä myös tuuletusta, tyylikkyyttä, sekä käytännöllisyyttä.
Koteloita on erikokoisia ja ne ovat Mid-tower, Full-tower ja Mini-tower, näistä yleisin kokoluokka on Mid-tower. Full-towereita ja mini-towereita käytetään usein harrastekäyttöön, esim. Full-toweriin on helppo asentaa oma nestejäähdytys kokoonpano, sillä tila ei lopu kesken, kun taas mini-toweriin voidaan tehdä pienen mikron kokoinen tehomylly, joka ei vie tilaa juuri ollenkaan.
Laadukkaissa koteloissa on mahdollista purkaa kotelo melkein atomeiksi, ja täten ottaa esim. turhat kovalevypaikat irti, jos näitä ei hyödynnä. Laadukkaissa koteloissa on myös hyvä mahdollisuus kaapelinhallinnalle, ja yleensä kaapelit saadaankin kätevästi piiloon emolevyn takaseinän taakse pois silmistä. Näissä koteloissa on myös yleensä parempi ilmanvaihto, joka onkin erityisen tärkeää pelikoneessa, sillä kun pelaat pitkiä aikoja, kotelosi sisäilma lämpenee ja täten myös muut osat kärsivät tästä (pääosin näytönohjain ja suoritin).
Datatronicin suosituimmat kotelovalinnat ovat seuraavat:
Seuraavassa osassa tutkitaan jäähdytystä ja sitä miksi se on erityisen tärkeä osa toimivaa kokoonpanoa!
Osa 5 Jäähdytys & suoritinjäähdytys
Suoritinjäähdytys on syytä olla kunnossa, sillä huono jäähdytin johtaa väistämättä ongelmiin. Kun ostaa suorittimen, mukana tulee usein myös tuuletin, jos on ostanut mallin, jossa sellaisesta mainitaan. Tämänkaltainen tuuletin on pätevä peruskäyttöön, mutta peli- tai raskaassa työkäytössä se saa suorittimen hehkumaan. Liian korkea lämpötila suorittimella johtaa hyvin usein järjestelmän hidastumiseen ja lopulta kaatumiseen. Vaikka suorittimet on suunniteltu kestämään korkeita lämpötiloja, jopa yli 85 °C, ei ole suotavaa turhaan käyttää suoritinta korkealla lämmöllä.
Emolevyjen mukana yleensä tulee myös jäähdyttimen kiinnitysraudat, jotka tulevat emolevyn pohjapuolelle ja näitä on kahta erilaista: LGA ja AM4.
Suorittimen jäähdytystä valittaessa päätetään, että halutaanko neste- vai ilmajäähdytys. Yleisin tapa jäähdyttää on ilma jäähdytys sen helppouden takia, mutta nykyaikana markkinoille on tullut myös erityisen hyviä All In One (AIO) nestejäähdytyksiä, joita ei tarvitse huoltaa samalla tavalla, kuin perinteistä ilmajäähdytystä.
Ilmajäähdytintä ostaessa on hyvä kiinnittää huomiota pariinkin seikkaan, kuten tuulettimen mitat, tuulettimien määrä, mihin tarkoitukseen suoritinta käytetään, sekä lämpötahnan laatu. Ilmajäähdytys on varma ratkaisu, jos suoritinta ei meinata ylikellottaa. Pelikäytössä laadukas ilmajäähdytin ajaa täysin saman asian, kuin laadukas nestejäähdytin. Kun ilmajäähdytintä asentaa, on tärkeää muistaa lisätä lämpötahnaa ja mieluiten hyvänlaatuista sellaista, sillä mitä parempi tahna on sitä enemmän lämpöä, pääsee itse jäähdyttimeen.
Nestejäähdytintä ostaessa on kaksi vaihtoehtoa, toinen näistä on All In One (AIO), joka on nestejäähdytin valmiiksi kasattuna ja sitä ei pidä itse huoltaa, eikä lisätä nesteitä. Toinen ratkaisu on itse kasaama nestejäähdytinlooppi, joka vaatii tietotaitoa jonkin verran, mutta laadukkailla osilla sekä ohjeilla tämäkin ratkaisu on mahdollinen. Nestejäähyn etuna on se, että usein nestejäähy on ilmajäähdytintä hiljaisempi. Nestejäähdytyksellä on myös mahdollista ylikellottaa suoritinta enemmän, kuin ilmajäähyllä ja tämän takia moni harrastelija valitseekin nestejäähyn, ilmajäähdytyksen sijaan.
Nestejäähdytintä ostaessa on hyvä muistaa pari asiaa, kuten radiaattorin koko, tuulettimien määrä, sekä kotelopaikat. Nestejäähdyttimiä on kolmea erilaista kokoa ja ne ovat 120 mm, 240 mm ja 360 mm. Nestejäähdytin tulisi valita kotelon paikkojen mukaan, eli jos kotelossa on mahdollista asentaa vain 240 mm radiaattori, on turhaa ostaa 360 mm mallinen jäähdytin. Koteloissa on mahdollista asentaa vesijäähdytys joko kattoon, pohjaan tai eteen riippuen kotelosta ja sen mallista.
Kotelon jäähdytyksellä tarkoitetaan koteloon tulevia tuulettimia. Kotelon mukana on yleensä valmiina 1 tai 2 kpl tuulettimia. Kalliimmissa koteloissa voi tuulettimia olla valmiiksi enemmän asennettu. Kotelon valmistajat kertovat, monta tuuletinta koteloon voidaan asentaa ja emolevyvalmistajat kertovat, kuinka monta virtapaikkaa kotelon tuulettimille on, mutta on myös mahdollista ostaa tuuletin HUB, johon kaikki kotelon tuulettimet tulevat kiinni. Kotelon jäähdyttäminen on myös tärkeää ja onkin suotavaa, että kotelossa olisi vähintään kaksi tuuletinta (yksi imevä ja yksi ulos puhaltava). Tuulettimia on montaa erilaista ja näistä yleisimpiä ovat 120 mm ja 140 mm. Tuulettimia on helppo asentaa ja lisätä, jos kotelossa on paikkoja ja näin vähentää lämpimän ilman määrää kotelon sisällä ja parantaa ilmanvaihtoa.
Vielä lopuksi Datatronicin 2021 suosikkijäähdyttimet ja kotelotuulettimet ovat:
Viimeisessä osassa käsitellään tallennustilaa!
Osa 6 Massamuisti SSD & M.2 SSD & HDD
Massamuisti tarkoittaa tietokoneen sisäistä tilaa, jonne tallennetaan käyttöjärjestelmä, ohjelmat, pelit ja muut tiedostot. Tallennustilaa valittaessa halutaan varmistaa, että se ei loppuisi kesken. Tämän takia on syytä ostaa aina vähän enemmän mitä tarvitsee. Hyvin usein tietokoneeseen kerääntyy ei haluttuja tiedostoja, kuten Windowsin päivityksiä tai logeja, jotka voivat viedä paljonkin tilaa. Ylimääräisellä tallennustilalla on hyvä varautua, koska tallennustilojen hinnat eivät ole enää kovin suuria.
Kokoonpano nopeutuu huimasti, jos tallennustilaan panostetaan esim. M.2 SSD on uusi teknologia, joka mahdollistaa erittäin nopean tietokoneen toiminnan. Edeltäjänsä eli SSD on silti vieläkin todella nopea, verrattuna vanhanaikaiseen HDD-levyyn, jota enää harvoin näkee missään.
Kumpi on siis parempi M.2 SSD vaiko SSD? Tämä riippuu ihan sinun kokoonpanostasi, sillä M.2 SSD vaatii emolevyssä erityisen paikan, jota halvimmissa emolevyissä ei ole. Kun taas SSD-levy menee normaalilla SATA-piuhalla kiinni. Normaali käyttäjä ei huomaa juurikaan eroa SSD-levyn ja M.2 SSD-levyn välillä, mutta kun käsitellään isoja tiedostoja, taikka vaaditaan parasta suorituskykyä, ero on selkeä.
Ostaessa SSD-levyjä, kannattaa tarkastaa niiden luku- sekä kirjoitusnopeus. Näiden avulla löydät juuri sellaisen SSD-levyn, kun tarvitset. Muista jos olet ostamassa M.2 SSD-levyä kokoonpanoosi, tarkasta että emolevyssä on M.2 NVMe paikka, johon kyseinen kortti tulee.
Datatronic auttaa mielellään kokoonpanoa laatiessa, joten kysy rohkeasti, jos tarvitset apua!
_________________
Kiitokset kaikille jotka jaksoivat lukea loppuun asti
Ja super kiitos niille joilta saamme vielä kommentteja!
datatronic.fi
Toki jos joku haluaa rakentaa näistä jotain ja haluaa enemmän on tossa vielä 50% tinkivara 
