Dark Souls III

Minusta soulseissa on hyvä puoli, että ei ole mitään helvetin parin tunnin tutoriaalia alussa. Nappien merkitykset löytyy kyllä maasta lappusista, mutta heti vaan menoksi. Oppimiskäyrä voi tuntua jyrkältä alkuun, mutta muutamassa tunnissa oppii jo homman juonta. Kärsivällisyyttä ja rohkeutta edetä vaan niin hyvä tulee. On sitä paljon vaikeampiakin pelejä.
 
Vaikeustaso on pelissä kyllä korkea ja se tekee siitä mielenkiintoisen. Jos tätä vertaa GoW tai Arkham-sarjaan, niin tässä puhutaan aivan eri tason peleistä.

Mutta itse näin satunnaisena pelaajana mietin, että jaksaako samojen vihujen kanssa tuhlata aikaa monta tuntia. Tietenkin saavuttamisen tunne on aivan jotain muuta kuin läpijuoksuissa, mutta onko se tarpeeksi verrattuna käytettyyn aikaan? Mutta niin tai näin, vielä mielenkiinto pysyy yllä kun pienellä yrittämisellä tapahtuu etenemistä.
 
@PetriV Suosittelen tosin pelaamana DS1 ennen kolmosta, koska DS1 on ehkä DS3:n kanssa karttasuunnittelun ja mielenkiinnon kanssa tasoissa mutta engine on muuten vain surkea verrattuna DS3. Täten jos pelaat DS3 ensin ja innostut pelaamaan DS1 lähtien kaikki läpi niin DS1 tuntuu kömpelölle.
DS1 Remastered julkaistaan keväällä. Mielestäni ei kannata DS1 pelata ennen remasteredin tuloa.
 
Vaikeustaso on pelissä kyllä korkea ja se tekee siitä mielenkiintoisen. Jos tätä vertaa GoW tai Arkham-sarjaan, niin tässä puhutaan aivan eri tason peleistä.

Mutta itse näin satunnaisena pelaajana mietin, että jaksaako samojen vihujen kanssa tuhlata aikaa monta tuntia. Tietenkin saavuttamisen tunne on aivan jotain muuta kuin läpijuoksuissa, mutta onko se tarpeeksi verrattuna käytettyyn aikaan? Mutta niin tai näin, vielä mielenkiinto pysyy yllä kun pienellä yrittämisellä tapahtuu etenemistä.

Tuo vaikeustaso nimenomaan oli asioista, joka sai minut hurahtamaan tähän pelisarjaan. Missään muussa yksinpelissä ei ole ainakaan minulle tullut samanlaisia adrenaliiniryöppyjä kun joku pomotaistelu menee loppusuoralle. Ja tietenkin se onnistumisen riemu kun monsteri kaatuu lopulta.

Aloitin itse Bloodbornesta ja vieläkin minulle sarjan ikimuistoisimmat tunnit ovat ne ensimmäiset BB:n parissa. 2h yrittämisen jälkeen kiroilin, että mihin tuhlasin rahani. Sitten luin netistä vinkkejä, ja lopulta sain saman päivän aikana kaadettua ensimmäisen pomon, ja fiilis oli uskomaton.

Pelin vaikeustaso (ensimmäisellä läpipeluulla) ei nimittäin kasva riittävän nopeasti, joten pelin edetessä saatat kaataa pomoja jo muutenkin kertayrityksellä, eikä niihin tarvitse tunteja käyytää.
 
Vaikeustaso on pelissä kyllä korkea ja se tekee siitä mielenkiintoisen. Jos tätä vertaa GoW tai Arkham-sarjaan, niin tässä puhutaan aivan eri tason peleistä.

Mutta itse näin satunnaisena pelaajana mietin, että jaksaako samojen vihujen kanssa tuhlata aikaa monta tuntia. Tietenkin saavuttamisen tunne on aivan jotain muuta kuin läpijuoksuissa, mutta onko se tarpeeksi verrattuna käytettyyn aikaan? Mutta niin tai näin, vielä mielenkiinto pysyy yllä kun pienellä yrittämisellä tapahtuu etenemistä.
Ei se niin tuskaista hinkkaamista pidemmän päälle ole kunhan sisäistää taistelumekaniikkaa hieman enemmän. Kun perusteet on selkäytimessä voi sitten paremmin keskittyä vihujen liikesarjoihin ja miten ne päihitetään.

Offtopic: GoW fanina harmittaa hiukan noin yksioikoinen Arkhamiin vertailu. Vaikeustasoltaan eivät ehkä eroa paljon, mutta GoW:ssa on minusta perustaistelun mekaniikka huomattavasti paremmalla tasolla kuin Arkhamissa, tappelu tuntuu tappelulta eikä jatkuvalta quicktime-eventiltä niinkuin Arkhamissa.
 
Itse pelailin pure sorcererillä(pelkkää int + atn lähinnä, kaikki muut matalalla) kolmosen läpi, ja ehkä ekat 4-5 tuntia oli vaikeita/haastavia vaan eipä tuo loppu juurikaan vastusta antanut jos pelasi kuten velholla pelaillaan :D

Nyt kakkosta 25h takana ja jotenkin ankea/ahdistava peli, lähinnä alueet siis ehkä.

Tässä myös velholla pelailen, suurimmaksi osaksi helppoa ja alku helpompi kuin kolmosessa, muutoma vaikeampi kohtakin toki seassa.

Vaan vaikea näitä on vaikeaksi sanoa siinä mielessä, kun pelissä on suht helppo pärjätä vaikka nostaa pelkkää int + atn ja healthi ym on ihan nyrkillätapettavan luokkaa :)

Ehkä enemmänkin äkkikuolemien osalta vaikeita, kun rotkot&yllätyshyökkäykset kusee välillä touhut.
 
Njoo noiden äkkikuolemien osalta nää pelit on kyl todella tympäseviä. Ykönen oli tosiaan taikurilla todella helppo, kakosesta vähän luin ettei olis enää nii helppo nii kokeilin sitä sit perus miekkailijana, meni silläki suht kepiästi. Varsinki sorcererilla tuntu olevan nii helppoa tuo soulien farmaaminen ykösessä, että hahmosta sai todella tehokkaan jo alkumetreillä.
 
Minä taidan pelata melkein lähinnä vain pelejä, jotka tarjoavat äkkikuolemia. Tuleehan niitä aina Marioista lähtien ja on kyllä niissä tullut rotkoot lennettyä lukemattomia kertoja enemmän kuin soulseissa. Ds1:ssä on minusta mukavaa lisäjännitystä tuomassa muutamien alueiden mahdollinen tippuminen. Samoin invaderien kanssa on jännä matsailla paikoissa, joissa molemmilla on vaara tippua.

Kakkonen on kyllä varmaan ulkonäöltään ja kenttäsuunnittelultaan ankein, mutta onhan tuo hauskuutta tarjonnut. Suosikkihahmoni siinä ollut hexer dark uchigatanalla varustettuna. Lähitaistelujormana mieluiten menen kuitenkin taikojen tukiessa touhua.
 
Pelasin Dark Soulsi I:sta ensimmäiseen kellonsoittoon, jonka jälkeen lähinnä menetin lähinnä hermoni.

Päätin antaa nyt Dark Souls III:lle mahdollisuuden, kun ajattelin että lototaan 12€ humble monthlyyn ja katsotaan mitä sieltä avautuu ensi kuussa. Paljon paremmalta tämä tuntuu, en tiedä onko kyse yleisesti sujuvuudesta vai myös valitsemastani aloitushahmosta. Ensimmäistä toki pelasin dsfixillä, mutta se silti tuntui kankealta enkä oikein päässyt sisään juttuun. Tässä syntyy jo jonkinlainen zenmäinen fiilis normivihollisia paukutellessa, ja parrykin alkaa sujua.

Edelleen minua häiritsee useat asiat, joiden kanssa on ilmeisesti vain elettävä. Esimerkiksi kaikkien ylisuurten monsterien ja kameran kanssa rimpuilu sekä se, että viholliset saavat vapaasti hakata pelaajaa seinien ja toistensa läpi. Luulin että tällaisista olisi päästy jo pelisarjassa eroon. Ja sitten todella epätasainen ohjeistus esimerkiksi taikuuteen. Heraldilla heti alusta käytössä oleva healauskäärö kyllä mainitsee, että talismaani pitää olla equipattuna. Ostin Farron Dartin, koska siinä ei lukenut samanlaista vaatimusta. Pähkäilin aikani miten sen käyttö pitäisi onnistua, kunnes kysyin kaverilta joka totesi, että sorceryt vaativat wandin... aha.

Ylipäätään saattaisin pitää Dark Soulsista enemmän ilman monia sille tunnusomaisia elementtejä. Esimerkiksi en ole kovin suuri fani pelin roolipelielementeille, random dropeille tai tallentaessa uudelleensyntyville viholliselle. Toki jälkimmäinen tuo ihan jännän valinnan, jolloin pitää toisinaan miettiä haluaako levätä tallennuspisteellä täyttäen pullonsa, mutta sen tehdessään joutuu hakkaamaan kourallisen mahdollisesti ärsyttäviä vihollisia uudestaan.

Kummassakaan Dark Soulsissa en ole toistaiseksi nähnyt yhtään tallennuspistettä, joiden jälkeen ei pitäisi vähintään muutamasta perusvihollisesta selviytyä kokeillaakseen pomotaistelua. Pidän hitusen omituisena, että missä tahansa muussa pelissä takuuvarmasti valitettaisiin, jos tallennuspiste ei ole sijoitettu pomotaistelun viereen.
 
Kummassakaan Dark Soulsissa en ole toistaiseksi nähnyt yhtään tallennuspistettä, joiden jälkeen ei pitäisi vähintään muutamasta perusvihollisesta selviytyä kokeillaakseen pomotaistelua. Pidän hitusen omituisena, että missä tahansa muussa pelissä takuuvarmasti valitettaisiin, jos tallennuspiste ei ole sijoitettu pomotaistelun viereen.

Aina voi juosta ohi. On muutamia suoraan loparille nuotioita. Ei tässä kolmosessa pahoja juoksuja/reittejä siltikään oikeastaan ole. Kakkosessa oli parit ihan helvetin ärsyttävät. Noihin on jo niin tottunut soulseissa ja erilaisissa vähänkin samassa hengessä olevissa peleissä niin jotenkin en osaa itse edes suhtautua kuitenkaan negatiivisesti asiaan.

No, level1:llä pelatessa alkoi kyllä kieltämättä vituttamaan eräs reitti jo, kun takana oli nelisen tuntia takomista.
 
Viimeksi muokattu:
Edelleen minua häiritsee useat asiat, joiden kanssa on ilmeisesti vain elettävä. Esimerkiksi kaikkien ylisuurten monsterien ja kameran kanssa rimpuilu sekä se, että viholliset saavat vapaasti hakata pelaajaa seinien ja toistensa läpi. Luulin että tällaisista olisi päästy jo pelisarjassa eroon. Ja sitten todella epätasainen ohjeistus esimerkiksi taikuuteen. Heraldilla heti alusta käytössä oleva healauskäärö kyllä mainitsee, että talismaani pitää olla equipattuna. Ostin Farron Dartin, koska siinä ei lukenut samanlaista vaatimusta. Pähkäilin aikani miten sen käyttö pitäisi onnistua, kunnes kysyin kaverilta joka totesi, että sorceryt vaativat wandin... aha.
"Se on mysteeri, osa pelin ideaa". Joo itteä vituttaa ehk tässä pelisarjassa eniten se, miten vähän asioita oikeesti kerrotaan. Wikistä saa sit kaivaa miten joku tietty pelimekaniikka oikeasti toimii.
tallentaessa uudelleensyntyville viholliselle. Toki jälkimmäinen tuo ihan jännän valinnan, jolloin pitää toisinaan miettiä haluaako levätä tallennuspisteellä täyttäen pullonsa, mutta sen tehdessään joutuu hakkaamaan kourallisen mahdollisesti ärsyttäviä vihollisia uudestaan.
Ja toisaalta tää mahollistaa senki, että kärsivällisyydellä voi levuttaa hahmoa ja vaikeasta tuleekin pian vähän helpompi. Siinä mielessä pitänyt näitä suht reiluina peleinä, ei tuu tilannetta jossa olisit pahasti alilevunen ja alikykyinen ja et vaan voi jatkaa. Toisaalta sit vähentää sitä uudelleenpeluuarvoa ku samoja vihuja mättää tarpeeksi monta kertaa, nii ei tee mieli alotella alusta ihan lähivuosina.

Kummassakaan Dark Soulsissa en ole toistaiseksi nähnyt yhtään tallennuspistettä, joiden jälkeen ei pitäisi vähintään muutamasta perusvihollisesta selviytyä kokeillaakseen pomotaistelua. Pidän hitusen omituisena, että missä tahansa muussa pelissä takuuvarmasti valitettaisiin, jos tallennuspiste ei ole sijoitettu pomotaistelun viereen.
Onhan tästä kieltämättä ollut porua. Varsinki itteä hajottaa usein tämä ku vastustajat on suht armottomia mutta periaatteessa helppoja.[/QUOTE]
 
Hyvin jaksaa uudestaan, kun vain tekee erilaisen hahmon. :D

No, minä kuulun niihin, jotka näitä soulseja mättää satoja tunteja.

Ykkönen on mieluisin, siitä en pääse yli enkä ympäri.
 
Hyvin jaksaa uudestaan, kun vain tekee erilaisen hahmon. :D

No, minä kuulun niihin, jotka näitä soulseja mättää satoja tunteja.

Ykkönen on mieluisin, siitä en pääse yli enkä ympäri.

Ite kanssa mättänyt satoja tunteja näitä, mutta toivoisin, että olisi enemmän guideja missä olisi suoria buildeja missä lukisi tavarat ja skillit jne. kaikki tavaroiden sijainnit kyllä tiedän. Ite en ainakaan ole pahemmin onnistunut löytämään tuollaisia. Ite oon kerännyt kaikki achievementit jokaisesta näistä ja se on ollu kyllä melkoinen homma. Sellainen lista olisi unelma missä olisi vaikka dex buildin top 5 asetta, str top 5 asetta jne. niin ei tarvitsisi tutkia niin paljon. Ite tulee pve:tä pelattua ja usein nuo listat mitä on löytänyt on ollu PVP ja niitä on nerftattu tmv.
 
Ite kanssa mättänyt satoja tunteja näitä, mutta toivoisin, että olisi enemmän guideja missä olisi suoria buildeja missä lukisi tavarat ja skillit jne. kaikki tavaroiden sijainnit kyllä tiedän. Ite en ainakaan ole pahemmin onnistunut löytämään tuollaisia. Ite oon kerännyt kaikki achievementit jokaisesta näistä ja se on ollu kyllä melkoinen homma. Sellainen lista olisi unelma missä olisi vaikka dex buildin top 5 asetta, str top 5 asetta jne. niin ei tarvitsisi tutkia niin paljon. Ite tulee pve:tä pelattua ja usein nuo listat mitä on löytänyt on ollu PVP ja niitä on nerftattu tmv.

PvE Builds | Dark Souls 3 Wiki

Dark souls 3 builds hakusanalla ensimmäinen linkki?
 
PvE Builds | Dark Souls 3 Wiki

Dark souls 3 builds hakusanalla ensimmäinen linkki?

Ei osunut silmään missä ne esim. top 5 str buildia on? Sivu itsessään on tietysti tuttu kuten varmasti kaikille peliä pelanneille. Olisi myös sellainen buildi kiva nähdä missä olisi järjestyksessä missä kannattaa aseita käyttää kun useinhan noita ei saa vasta kuin pelin lopussa tmv.

Ykkösessä menin yleensä Balder Side Swordilla ja kolmosessa great clubilla. Toi Great club oli ihan älyttömän hyvä kolmosessa ja teki hervotonta damagea PVP:ssäkin. Käytännössä 2-3 iskua vaati vastustajan voitto.
 
Tietty myös ihan mielipideasioita nuo, että mikä ase esim. strength buildissa paras. Minusta Ledo's Greathammer ja perus Ultra Greatsword. Jälkimmäisen saa vielä varhain pelissä. Black knight greatsword myös helvetin kova, mutta enemmänkin quality (strength/dex) ase lopulta.

Strength buildhan on lopulta simppeli. Strengthiä paljon ja mieluinen ase plus heavy infusion. Energiaa, minkä nyt tarvitsee (pvp-hommia varten reilusti) ja staminaa silleen, että pystyy huitomaankin. Vaatteet tyylin mukaan.
 
Nyt kyllä alkaa olla farmaus-ähky päällä ja väli-bossi ei vain kuole. En jaksa tuhlata kymmentä tuntia pelkkään sielujen keräämiseen, että pääsisin yhden bossin läpi.

Onneksi Humbly monthly paljastaa loput herkut aivan näinä aikoina.
 
Nyt kyllä alkaa olla farmaus-ähky päällä ja väli-bossi ei vain kuole. En jaksa tuhlata kymmentä tuntia pelkkään sielujen keräämiseen, että pääsisin yhden bossin läpi.
Mikä bossi? Abyss Watchers tuotti itelle vaikeuksia ennekö sain vähän pottu/ase päivitystä. DS1 tuli joskus aikoinaan pelattua joka jäi silloin kesken. Nyt tämä on rullannu ihan kivasti eteenpäin ainakin vielä :D
 
Mikä bossi? Abyss Watchers tuotti itelle vaikeuksia ennekö sain vähän pottu/ase päivitystä.

Juurikin sama. Ja hulluinta tässä on se, että deacons of the deep -bossi meni kerrasta läpi ilman estus flaskeja.. hieman ihmetyttää tuo vaikeustaso pomppaa bossien välillä 0 - 100.
 
Se alku on vähän hajottava jos ei ala onnistuu. Tuntu et paras keino pitää vähän etäisyyttä et se vetää niitä charge hyökkäyksiä ja sitten lyödä pari lyöntiä sisään.
 
Watchereissa on hyvä ekassa vaiheessa lukita siihen oikeaan kohteeseen ja sitten vain juosta aluetta ympäri iskien aina hyvässä paikassa. Varsinkin silloin on hyvät paikat, kun se kolmas tyyppi tulee vääntämään. Toisessa vaiheessa sitten väistöjä oikealta puolen. Pääsee helposti sen taakse tuikkaamaan. Väistöt voi tapahtua rollaamalla tai sitten voi juostakin ihan hyvin. Ajoitusten treenaamista vain.

Sen sijaan, että käyttäisi aikaa sielujen hirveään farmaamiseen niin kannattaa käyttää aikaa bossin opetteluun.
 
Yhdyn edelliseen postaukseen siinä, että kannattaa opetella rauhassa pomojen liikkeet ja iskee aina paikan tullen. Tällä taktiikalla voi mennä vaikka lvl 1 koko pelin läpi. Pomojen vaikeusteissa on reilusti eroa, mutta mikään pomo ei tässäkään pelissä ole epäreilu.
 
Minusta näissä peleissä tuntien farmaaminen on vain yksinkertaisesti vähän huono taktiikka edetä. Mitä sillä saadaan? Tunteja kulumaan, energiaa toki lisää (ukko kestää ehkä yhden tai kahden loparin iskun enemmän), damagea aavistuksen lisää jne. Lopulta marginaalisempaa hyötyä kuin todella treenata seuraavaa bossia. Kerää alueilta rojut ja levelittää mieluista asetta sitä mukaa, kun pystyy. Watchereissa +4 ase helposti mahdollinen.

Tuossa minun helvetin huono suoritus Watchereissa level1:llä. Voitto silti ja katsokaa tuota damagea, vaikka ei ole edes leveliä nostettua. +4 raw broadsword.

 
Harvoin tosiaan tässä pelissä on mitään hyötyä farmaamisesta. Siinä ei opi oikeastaan yhtään mitään, ja menee vaan maku pelistä. Yrittää vain sisäistää pomon liikkeet ja harjoitella väistöt niin hyvä tulee. AW:tä tuli yritettyä yhteensä varmaan parikymmentä kertaa, lopuksi piti antaa periksi ja käyttää ember jotta sain kaadettua. Mikään muu pomo ei tähän mennessä olekaan oikeastaan tuottanut hirveämmin ongelmia, Yhorm on enää Lordeista kaatamatta, kokeilin eilen ekaa kertaa.

Jotenkin hassu tää peli verrattuna edeltäjiin, siinä missä ykkösta ja kakkosta tuli vedettyä ihan munat huurussa aina kun vain oli pienikin hetki aikaa, tätä tulee pelattua todella satunnaisesti, voi mennä viikkokin ettei koske ollenkaan, sitten käy vetämässä jonkun pomon, sitten taas viikon koskemattomana. Eikä kyse ole siitä että peli olisi huono, ei vaan jostain syystä ole samaa imua kun aiemmissa osissa. Viihdyn kyllä pelin parissa pirun hyvin.
 
Yhorm luultavasti helpoin Lord pomo, kun vain ymmärtää miten se kannattaa kaataa. Tämä oli kyllä pettymys, kun trailerin jälkeen odotukset tuota pomoa vastaan oli erittäin kovat.

Omalla kohdalla pelin vaikein pomo oli ylivoimaisesti Nameless King. Siinä meinasi usko loppua kesken. Hyvä ettei ollut kuitenkaan pakollinen. Pakollisista sitten viimeinen tuotti eniten tuskaa.

Rokkijanin videosta, niin yllättävän paljon lvl 1 hahmo tekee ja pystyy ottamaan damagea. Hyvä taktiikka myös kokeilla usuttaa watcherit toistensa kimppuun.
 
Rokkijanin videosta, niin yllättävän paljon lvl 1 hahmo tekee ja pystyy ottamaan damagea. Hyvä taktiikka myös kokeilla usuttaa watcherit toistensa kimppuun.

Tuolla taktiikalla en taida koskaan epäonnistua. Oikeastaan tuo monissa paikoin sählääminen vain vahvistaa, miten hyvä taktiikka tuo on, kun meni silti läpi. Toinen vaihe oli sentään ihan ok.
 
Yhorm luultavasti helpoin Lord pomo, kun vain ymmärtää miten se kannattaa kaataa. Tämä oli kyllä pettymys, kun trailerin jälkeen odotukset tuota pomoa vastaan oli erittäin kovat.

Omalla kohdalla pelin vaikein pomo oli ylivoimaisesti Nameless King. Siinä meinasi usko loppua kesken. Hyvä ettei ollut kuitenkaan pakollinen. Pakollisista sitten viimeinen tuotti eniten tuskaa.

Rokkijanin videosta, niin yllättävän paljon lvl 1 hahmo tekee ja pystyy ottamaan damagea. Hyvä taktiikka myös kokeilla usuttaa watcherit toistensa kimppuun.

Joo, tajusin vasta Firelinkissä että sitä stance-nappia olisi pitänyt pitää pohjassa sillä Stormbringerillä :facepalm: Sain yhden "kunnon" iskun tehtyä yrityksen aikana kun heitin sen aseen käyttöön kesken taistelun mutta en tajunnut miksi se onnistui ja loput ei, ja sitten loppuikin FP kesken.
 
Steamin alesta tuli pääpeli ostettua, eka kosketus mihinkään Souls-peliin. Aloitin sorcererillä, kun jossain hehkutettiin, miten hyvä hahmolla on olla ranged-hyökkäys. Noh, frustraatio iski muistaakseni Undead settlementissä ja alusta uusiksi Knightilla. Nyt paineltu ritarilla n. 25h ja maistuu ihan mukavalta. Hauskaa tässä pelissä on, kun huomaa kehittyneensä (joko pelaaja tai hahmo tai molemmat) ja pystyy rökittämään helposti aikasemmin lähes yltsepääsemättömiä vastuksia, esim Silver Knight.
 
Steamin alesta tuli pääpeli ostettua, eka kosketus mihinkään Souls-peliin. Aloitin sorcererillä, kun jossain hehkutettiin, miten hyvä hahmolla on olla ranged-hyökkäys. Noh, frustraatio iski muistaakseni Undead settlementissä ja alusta uusiksi Knightilla. Nyt paineltu ritarilla n. 25h ja maistuu ihan mukavalta. Hauskaa tässä pelissä on, kun huomaa kehittyneensä (joko pelaaja tai hahmo tai molemmat) ja pystyy rökittämään helposti aikasemmin lähes yltsepääsemättömiä vastuksia, esim Silver Knight.

Velhon tekeminen vaatii ehkä aavistuksen kokemusta taakse. Omat kikkansa siinä kuitenkin. Demon's Soulsissa tosin aika helppoa, jos lähtee velholla liikenteeseen.

Hahmo on varmasti kehittynyt mutta eiköhän vähintään yhtä paljon pelaajakin kerta Silver Knightit menee jo helposti. Se nyt on niissä ihan sama, millainen hahmo on, jos ei osaa niin kilpeen sitä törmää. :)
 
Tänä aamuna tipahti Champion Gundyr. Yrityksiä meni "riittävästi", kerran aiemmin olin koittanut ja tänään päätin läpäistä sen. Noh, ei edes oman pelihistorian vaikeimpiin lukeutuva pomo loppujen lopuksi, 45min siinä meni. Nyt ei ole enää kuin muutama hassu pomo jäljellä, joista ainakin Nameless on vapaaehtoinen, mutta olen siitä sen verran kuullut että täytyyhän se käydä kukistamassa.

Kaikki mennyt läpi yksin tähän mennessä, suurin ongelma ollut Pontiff. Jopa Dancer taisi mennä viidennellä yrityksellä soolona, mistä olen aika tyytyväinen. Dex-buildilla mennään, ja nyt on jopa pari eri asetta käytössä, Pontiff Knight Curved Sword +4 ja Black Blade +9 (slabeja en ole löytänyt vielä). Näillä tulee varmaan mentyä loppuun asti. Tulipa hankittua myös PC:lle, jos tekis casterin sillä ja aloittais alusta kunhan saa tän plege-kierroksen loppuun, hyvältä tää nyt maistuu alun epäröinnistä huolimatta.
 
Tänä aamuna tipahti Champion Gundyr. Yrityksiä meni "riittävästi", kerran aiemmin olin koittanut ja tänään päätin läpäistä sen. Noh, ei edes oman pelihistorian vaikeimpiin lukeutuva pomo loppujen lopuksi, 45min siinä meni. Nyt ei ole enää kuin muutama hassu pomo jäljellä, joista ainakin Nameless on vapaaehtoinen, mutta olen siitä sen verran kuullut että täytyyhän se käydä kukistamassa.

Kaikki mennyt läpi yksin tähän mennessä, suurin ongelma ollut Pontiff. Jopa Dancer taisi mennä viidennellä yrityksellä soolona, mistä olen aika tyytyväinen. Dex-buildilla mennään, ja nyt on jopa pari eri asetta käytössä, Pontiff Knight Curved Sword +4 ja Black Blade +9 (slabeja en ole löytänyt vielä). Näillä tulee varmaan mentyä loppuun asti. Tulipa hankittua myös PC:lle, jos tekis casterin sillä ja aloittais alusta kunhan saa tän plege-kierroksen loppuun, hyvältä tää nyt maistuu alun epäröinnistä huolimatta.

Kyllä siellä vielä haastetta löytyy. Oliko dlc:t hommattu? Siellä tulee kanssa vastaan erittäin haastavia pomoja. Yksi lohikäärme tulee varsinkin mieleen.
 
Joku Deluxe edition minulla tuosta on, eli sisältää vissiinkin DLC:t myöskin? Missä vaiheessa niihin pääsee tutustumaan, onko ne erillisiä osia vai onko ne liitetty matkan varrelle peliin?
 
Joku Deluxe edition minulla tuosta on, eli sisältää vissiinkin DLC:t myöskin? Missä vaiheessa niihin pääsee tutustumaan, onko ne erillisiä osia vai onko ne liitetty matkan varrelle peliin?

Ainakin Ashes of Ariandel lisärille pääset jo nyt. Käypä tsekkaamassa Cleansing Chapel bonfire eli paikka missä Deaconsit tuli loparina. Ringed Citylle pääset joko Ashesin pelattua tai juuri ennen pääpelin loppupomoa.

Haastavia lopareita edessä siis. :)
 
Juuri näin mitä Rokkijani sanoi, mutta suosittelen aloittamaan lisäosat vasta pääpelin jälkeen. Ja Ashes of Ariandel kannattaa pelata ennen Ringed Cityä. On sen verran haastavia nuo paikat, varsinkin Ringed, että kaikki kokemus ja asepäivitykset ovat plussaa.
 
Ringed City on kyllä paikka, minne en ole level1 hahmolla uskaltautunut. Ehkä joskus. :D
 
Viime viikonloppuna tuli hoideltua Nameless King soolona. Perjantaina 2,5h ja lauantaina 2h meni siihen, ennenkuin sain tippumaan :D ette ainakaan pääse kärsivällisyyden puutteesta moittimaan. Täytyy myöntää, että oli varmaan pahin vastus mitä on ikinä tullut vastaan oman videopelihistorian aikana. Osa kuolemista oli toki ihan haista paska-osastoa (se teki sen nopean syöksyhyökkäyksen läheltä, ja heti perään toisen, eikä ollut mitään mahiksia ehtiä edes kameraa kääntämään oikeaan suuntaan kun se sekosi lock-onin kadotessa yhtäkkiä), mutta suurin osa oli ihan vain kärsimättömyyttä. Loadoutia tuli vaihdeltua, välillä mentiin melkein nakuna, välillä raskaasti panssaroituna, ja tuli testattua kaiken maailman resinejä. Human pine resinillä se lopulta tippui, ja jäi neljä estusta ylikin vielä. Embereitä ei kuitenkaan palanut kuin kymmenkunta, kun käytin emberin vasta viime hetkillä jos näytti siltä että saumoja tappamiseen on olemassa.

Pääsin vähän Grand Archivesia tutkimaan, olen siellä ylimmässä osassa tällä hetkellä missä tulee kolmikko vastaan. Tämä on ollut ehkä suosikkipaikka tähän mennessä, joka paikassa aukeaa uusia reittejä, löytyy salapaikkoja, katolle pääsee parkouria harrastamaan ja muutenkin mielenkiintoinen systeemi niitten curse-käsien ja steariini-altaiden kanssa.
 
Eilen tipahti viimeinen pomo. Olihan hieno kokemus. Molemmat viimeiset taistelut (prinssit ja SoC) jättivät melko vaisun kuvan vrt. NK, molemmat tippui muutamalla yrityksellä.

Lisäreitä lähdin etsimään, mutten löytänyt mistä ne alkaa. Tajusin aamulla että pleikkarilla toimii nuo lisärit vähän eri tavalla kun mihin olen PC:llä pelatessa tottunut = GOTY-version ostajan pitää käydä napsimassa "ilmaiset" lisärit erikseen ladattavaksi storesta. Noh, jääpähän viikonlopulle tekemistä.
 
Nyt on Cinder död. Joku vähän alle 50h meni + ensimmäinen dlc. Näitä ikänä ennen ole jaksanu alottaa kun jäin joskus aikoinaan DS Four Kings mikä lie nimi oli bossiin jumiin. Nyt Humblesta kun sai niin oli pakko ostaa ja kokeilla. Pieni yllätys et ainoastaan yksi bossi dlc Friedel alko ketuttamaan meni se 2-3 päivää kun vedin muutaman runnin päivässä ettei ala päätä pakottamaan. Muut meni varmaan alta 10 yrityksellä tai ainakin suurin osa ja pari myös meni ensimmäisellä.

Tässä jo mietin millo lähtee pelaa DS2 seuraavaksi se kun ollu myös lisäosineen ikuisuus sitten ostettuna. Sitä kun ja jos jaksaa lähtee tahkoo niin pitää kokeilla str buildia. DS vedin dex buildilla aikoinaan katanalla. Tätä int+faith dark sword (dark gem)+lothric sword (chaos gem). Niin nyt sitten seuraavaksi pitää jotain kunnon moukaria heilutella.
 
Nyt on Cinder död. Joku vähän alle 50h meni + ensimmäinen dlc. Näitä ikänä ennen ole jaksanu alottaa kun jäin joskus aikoinaan DS Four Kings mikä lie nimi oli bossiin jumiin. Nyt Humblesta kun sai niin oli pakko ostaa ja kokeilla. Pieni yllätys et ainoastaan yksi bossi dlc Friedel alko ketuttamaan meni se 2-3 päivää kun vedin muutaman runnin päivässä ettei ala päätä pakottamaan. Muut meni varmaan alta 10 yrityksellä tai ainakin suurin osa ja pari myös meni ensimmäisellä.

Tässä jo mietin millo lähtee pelaa DS2 seuraavaksi se kun ollu myös lisäosineen ikuisuus sitten ostettuna. Sitä kun ja jos jaksaa lähtee tahkoo niin pitää kokeilla str buildia. DS vedin dex buildilla aikoinaan katanalla. Tätä int+faith dark sword (dark gem)+lothric sword (chaos gem). Niin nyt sitten seuraavaksi pitää jotain kunnon moukaria heilutella.

Kannattaa pelata myös pelin toinen dlc. Ne alueet pomoineen tuovat taatusti kaivattua lisähaastetta. Myös piilopomot kannattaa metsästää, jos on jäänyt väliin.

DS2 on ehdottomasti sarjan heikoin osa, mutta ei missään nimessä huono peli. Kannattaa sekin aloittaa, mutta varsinkin kolmosen jälkeen tämä saattaa tuntua pettymykseltä ja aivan liian helpolta. Ainoastaan yksi pomo tuossa aiheutti päänvaivaa ja sekin oli valinnainen.
 
Tipahtihan se Midirkin lopulta. Tuli hankittua lisäritkin, kun pariin otteeseen ensin kahlasin pääpelin läpi. Ringed Citystä löytyi kyllä pelin raivostuttavimmat viholliset, Ariandelissa haaste tuli enemmänkin vihollisten lukumäärästä. En ole mikään kovin kummoinen pelaaja, joten osa vaikeammista pomoista tuli vedettyä summonin kanssa. Saa hetken rauhaa vetää estusta, kun pomo keskittyy kaveriin. Vähän epäröin koko Dark Souls -sarjaa, että sopiiko omaan makuun juuri vaikeusasteen takia, mutta tulihan tuon kolmosen parissa näemmä 95h viihdyttyä. Varmaankin ykkösen remaster tulee myös hankittua.
 
Itseäni välillä on kyllä ärsyttänyt vihollisten lukumäärä. Minusta esim. Ariandelissa on turhan kovaa gänkkipartiota, joiden ohi nykyään vain juoksen, kun ei maksa vaivaa. Ensimmäisellä kerralla tuli väännettyä. Porukalla sitten tulee pieksettyä kaikki. Ei ihan tasapainossa ole. Samoin Irythilissä on aivan helvetisti vihollisia samoissa läjissä. Bloodbornessa toimii paremmin taistelumekaniikat, kun viholliset vyöryy päälle. Siinä voi liukua niin nopeasti välistä, sivuilta, takaa ja rally-ominaisuudella vetää energioita vielä takaisinkin. Ykkösessä on myös hyvin viholliset pääasiassa asetettu.
 
Joo, piti luovuttaa itsekin sen Frieden kanssa ja summonoida kun en saanut useamman tunnin jälkeen kukistettua. Alueena ihan mielenkiintoinen, joskin se toinen pomo siellä alhaalla oli melkoinen pettymys (törkeän helppo vrt. Friedeen). Ja ne vitun ravut :facepalm: Toki siellä kaupungissa oli muutenkin niitä Crow Quilleja käyttäviä mulkkuja joilla ei loppunut stamina ollenkaan ja jotka pystyivät vielä kun yritit healata niin heittää niitä veitsiä. Tosin nämä olivatkin ainoat vaikeat viholliset siellä, ei sen puoleen.

Ringed cityä tullut hiljakseen tutkittua nyt. Aluksi oli toki se Dreg Heapin pomo, jota en myöskään onnistunut kukistamaan yksin (toinen vaihe, en vaan ymmärtänyt miten osaa hyökkäyksistä pitäisi väistää, vrt. Frieden ekan vaiheen näkymättömyys) -> "pakollista" lämää. Eka vaihe oli aika mainio mielestäni.

Sit kun pääsi sinne muurille, niin siellähän vasta mulkutus olikin niillä kuolemattomilla archereilla. Jokunen yritys meni ennenkuin löysi oikean reitin. Viholliset täällä on muutenkin sarjassamme ei jumalauta. Ringed Knightit tai mitä lie, lyö törkeän kovaa ja iskujen jälkeen riittää stamina blokkaamiseenkin. Ne koppakuoriaiset alkavat healaamaan itseään toisen iskun jälkeen jos et heti onnistu stun lockaamaan, ja sittten on vielä nämä cursea katseellaan/läsnäolollaan aiheuttavat ihanuudet. Puhumattakaan niistä isoista janttereista joilta puuttuu pää, jotka spawnaa uudelleen kun olet kertaalleen ne onnistunut tappamaan.

Suolla löysin "kirkosta" jotain, mutta en huomannut mikä se oli (joku dagger mielestäni) kun jengi hyökkäs kimmppuun. En enää löytänyt sitä inventaariosta vaikka kävin kokonaan läpi. Ihan hauska löytää aiemmin kohdattu "pomo" sieltä suon perältä. Onneksi suo ei hidastanut liikkumista, muuten olisi voinut tulla tukalat paikat.
 
Tässä jo mietin millo lähtee pelaa DS2 seuraavaksi se kun ollu myös lisäosineen ikuisuus sitten ostettuna. Sitä kun ja jos jaksaa lähtee tahkoo niin pitää kokeilla str buildia. DS vedin dex buildilla aikoinaan katanalla. Tätä int+faith dark sword (dark gem)+lothric sword (chaos gem). Niin nyt sitten seuraavaksi pitää jotain kunnon moukaria heilutella.
Nyt on DS2 SOTFS pääpeli vedetty läpi sopivasti ennen God of Waria. Tunnelmia alku aika meh muutama ihan kiva alue. Mid game rullas aivan ilman ongelmia 80% varmaan bosseista meni ekalla. Lopussa sitten tuli jo sitä DS fiilistä et näähän bossit osaa lyödäkkin ehkä pelin kauneimmat alueet täällä lopussa, muttei välttämättä parhaat Iron Keep jäi näistä ainakin mieleen ja lohis mesta.

Toi loppu sekoilu ja palailu ekoille alueille hakemaan joku yksittäinen itemiä oli vähintäänkin typerää en tykänny, mutta muuten ihan jees peli eihän tässä ny mitään järkyttävää haastetta ollu DS3 jälkeen kun Clubilla lätkin menemään gänkki squaditkaan tuottanu vaikeuksia kun sai mätkästyä heavyllä maahan pienemmät ukot.

Ja ainiin joku ilmeisesti keksiny et nyt pitää saatana tehdä kasa pimeitä alueita et saadaan toi uusi torch mekaniikka käyttöön... huoh.. Ja noi bossit missä ei ole ollu mitään ajatusta ehkä paras esimerkki on skeleton ja rotta bossi missä vaan isketään kasa normi mobsei kimppuun. Ja laittoman paljon noita duo trio bossei.

Ihan ok peli mutta nyt tietää miksi tätä juuri pidetään ylivoimaisesti paskimpana sarjassa. Joskus sitten viel pitää DLC pelaa ne ilmeisesti huomattavasti parempia ku tää pääpeli mitä lueskellu.
 
Kyllähän Ds2:sen lisärit mukavasti lisää sisältöä tuovat. En kuitenkaan itse lopulta niin paljoa ala hehkuttamaan kuin moni tosiaan souls-palstoilla. On niissä kuitenkin omasta mielestäni kaksi koko souls-trilogian paskinta aluetta. Muutamat hyvät loparit ja aika tyylikkäitä alueita kuitenkin. Kannattaa pelata toki. Lisäreissä olen itsekin tällä hetkellä ties monennenko kerran. :)
 
Kova innostus taas tähän kolmoseen ollut. Paljon tullut kuvia otettua, että josko saisi tauluideoita ihan. Uusin ajatus on tässä ja taululle on jo päässäni oma nimi eli Mustan Auringon Jooga:

IMG_20180710_184154.jpg
 
Tuli eilen saatua taas Dark souls 3 lisäreineen päätökseen. Aikaisemmin pelasin pleikkarilla läpi, siihen meni noin 60-65h. Pc läpipeluu oli huomattavasti sutjakkaampi ja tuli noihin online ominaisuuksiin tutustuttua tarkemmin. Suht huolelliseen läpipeluuseen meni nyt 50~h. Eilisen kruunasi se että Darkeater Midir kaatui ensi yrittämällä, Gael kolmannella ja Soul of Cinder ensimmäisellä. Ringed Cityssä kyllä sai manata pariin kertaan aivan huolella. Ng+ tulille toki samoin tein. RC:n maisemat ovat kyllä uskomattoman hienoja välillä. Etenkin Filianorin kappelin portaista.

iPFwYwQ.jpg


Buildina tietenkin +10 heavy ultraGS ja raskas panssarointi. Ärsyttääkseni kaveria joka on kova soulsborne pelaaja en sitten käyttänyt yhtäkään pyromancyä tai loitsua. Ranged asetta oli pakko parissa paikkaa käyttää, mutta muuten up close and personal. #hyperarmor jos ei muu riitä.

wByLgAu.jpg
 
Innostuin taas uuden Ng aloittamaan. Löytyyköhän tähän peliin vielä pelureita? Saa tulla peliseuraksi. Itsellä ikää lähemmäksi 30. Yv:llä saa kiinni.
 
Kyllä tossa pelaajia riittää. Suurimmalle osalle bosseista löytyy summonattavia ja pvp-alueet aktiivisia jatkuvasti. Itsellä työn alla ng++ mutta vierähtää cyberpunkin äärellä vielä pari viikkoa.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 719
Viestejä
4 496 695
Jäsenet
74 273
Uusin jäsen
Aloittelija6271

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom