Pelasin pelin läpi ja mitään wokeilua siitä ei löydy vaikka kuinka niillä laseilla yrittäisi. Ei politiikkaa, ei sukupuolirooleista, pelissä ei ole edes (pientä flirttailua ja yöuintia lukuunottamatta) romansseja joita joku reppana voisi kytätä "woke"-mentaliteetilla. Jokaisella hahmolla on toki oma kehystarinansa mutta hyvin "perinteisillä" perhe ynm arvoilla mennään.
Lapsellisia heittoja, etenkään kun ei selvästi ole peliä pelattu edes. Hemmetin kova peli ja ansaitsi kyllä palkintonsa, etenkin tarinaltaan todella kypsä ja aikuinen käsikirjoitus. Tällaisia tulee harvoin vastaan. Tietysti peli-ja Oscar-gaalat on aina semmoisia että jonkun on voitettava, en epäile etteikö kilpakumppanit myöskään olleet hyviä pelejä. Kingdom Come: Deliverance II kuulemma oli myös hemmetin hyvä peli, mutta tällaistahan se aina on.
Heti alun järjettömän pitkässä introssa tuli selväksi että kyseessä JRPG jotka ei ole omaan makuun. Cutscenepitoisuus ihan älytön ja puolenvälin jälkeen en enää jaksanut loputonta haikeaa pianomusiikkia ja lapsenkasvoisia hahmoja kyynel silmässä milloin mistäkin mystisestä syystä.
Taistelu oli alkuun ihan hauskaa mutta lopulta tajusin että eihän tämä ole mitään muuta kuin 30 tuntia QuickTime eventtejä ja cutscenejä. Jatkuvasti rullataan uusia rytmipelin ominaisuuksia lisää jottei napinpainelu muutu liian helpoksi, suurin osa ei silti tunnu vaativan paljoa.
Hahmoihin ei paljoa samaistu kun mm. yksi lentää jo alusta kävelyn sijaan (because why not) ja välikeskustelut on luokkaa "hihii maailma loppu, onko kellään viiniä?"
Grafiikat on kyllä komeat jos jotain positiivista hakee ja aineksia olisi ollut sellaiseen hyvään vuoropohjaiseen soulstunnelmaan mutta ei nyt natsannut.
Heti alun järjettömän pitkässä introssa tuli selväksi että kyseessä JRPG jotka ei ole omaan makuun. Cutscenepitoisuus ihan älytön ja puolenvälin jälkeen en enää jaksanut loputonta haikeaa pianomusiikkia ja lapsenkasvoisia hahmoja kyynel silmässä milloin mistäkin mystisestä syystä.
Taistelu oli alkuun ihan hauskaa mutta lopulta tajusin että eihän tämä ole mitään muuta kuin 30 tuntia QuickTime eventtejä ja cutscenejä. Jatkuvasti rullataan uusia rytmipelin ominaisuuksia lisää jottei napinpainelu muutu liian helpoksi, suurin osa ei silti tunnu vaativan paljoa.
Hahmoihin ei paljoa samaistu kun mm. yksi lentää jo alusta kävelyn sijaan (because why not) ja välikeskustelut on luokkaa "hihii maailma loppu, onko kellään viiniä?"
Grafiikat on kyllä komeat jos jotain positiivista hakee ja aineksia olisi ollut sellaiseen hyvään vuoropohjaiseen soulstunnelmaan mutta ei nyt natsannut.
Heti alun järjettömän pitkässä introssa tuli selväksi että kyseessä JRPG jotka ei ole omaan makuun. Cutscenepitoisuus ihan älytön ja puolenvälin jälkeen en enää jaksanut loputonta haikeaa pianomusiikkia ja lapsenkasvoisia hahmoja kyynel silmässä milloin mistäkin mystisestä syystä.
Taistelu oli alkuun ihan hauskaa mutta lopulta tajusin että eihän tämä ole mitään muuta kuin 30 tuntia QuickTime eventtejä ja cutscenejä. Jatkuvasti rullataan uusia rytmipelin ominaisuuksia lisää jottei napinpainelu muutu liian helpoksi, suurin osa ei silti tunnu vaativan paljoa.
Hahmoihin ei paljoa samaistu kun mm. yksi lentää jo alusta kävelyn sijaan (because why not) ja välikeskustelut on luokkaa "hihii maailma loppu, onko kellään viiniä?"
Grafiikat on kyllä komeat jos jotain positiivista hakee ja aineksia olisi ollut sellaiseen hyvään vuoropohjaiseen soulstunnelmaan mutta ei nyt natsannut.
No jos JRPG:itä olet pelannut, niin lapsenkasvoiset hahmot on niissä 90%:ssa. Joskus about puolessavälissä se tosiaan vapautuu enemmän, ja tulee se avoin maailma, jossa voi tehdä omia asioita.
Setämiehenä en ole samaistunut hahmoihin pitkään aikaan, ja Gustave on tämän pelin "neito hädässä, jonka sankarit pelastaa". Se on ehkä eniten wokea tässä. Romanttinen hölmö, joka saa itsensä pulaan, joista muiden on hänet pelastettava.
Vertaisin JRPG:stä eniten FFXVI:hin, jossa oli huonompi juoni, huonommat hahmot, huonommat grafiikat ja erilainen taistelusysteemi. Tästä taistelusysteemistä ei voi oikein muuta sanoa, että ei se ole oikeasti vuoropohjainen, vaan "rytmipeli" pitää ottaa haltuun. Se oli minulle suurin haaste.
--
..ja olisit nyt odottanut vaan, kunnes lähdetään hakemaan relationship leveleitä niiden hahmojen kanssa ja kuutamouinteja, ym.. Siinä vaan puhuttiin potaskaa ja sitten täytyi kuitenkin tehdä, että sai niiden ultimatet, tms..
Silti, kun tähän pääsi sisään, tämä on minulle edelleen GOTY. Ja olisi GOTY, vaikka FFXVI (referenssiesimerkki JRPG:stä) olisi tämän vuoden peli.
Hieman göögelöittin ja en äkkiä löytänyt tarkkaa vastausta muuta kuin sen että ilmeisesti sitä oli käytetty joskus suunnitteluvaiheessa apuna placeholdereissa. Toki, näin varmaan nykypäivänä jo suurimmassa osaa isommista peleistä tai niistä jotka käyttää jostain market placesta ostettuja assetteja.
Hieman göögelöittin ja en äkkiä löytänyt tarkkaa vastausta muuta kuin sen että ilmeisesti sitä oli käytetty joskus suunnitteluvaiheessa apuna placeholdereissa. Toki, näin varmaan nykypäivänä jo suurimmassa osaa isommista peleistä tai niistä jotka käyttää jostain market placesta ostettuja assetteja.
Ei vaan pelissä oli ihan tekijoiden mukaan AI:lla generoitu assetteja jotka oli pelin julkaisussa asti mukana. Niitä on jälkikäteen korvattu "ihmisen tekemillä" samannäköisillä asseteilla.
creator porukka on ollut AIn käytöstä niin peppukipeä vielä että tällaisia sääntöjä on pidetty mutta todellisuus vaan on se että kyllä suurin osa uusista peleistä tulee käyttämään tekoälyä jossain kohtaa pelin kehitystä. Eri asia sitten kuinka siitä halutaan enää huudella jatkossa.
creator porukka on ollut AIn käytöstä niin peppukipeä vielä että tällaisia sääntöjä on pidetty mutta todellisuus vaan on se että kyllä suurin osa uusista peleistä tulee käyttämään tekoälyä jossain kohtaa pelin kehitystä. Eri asia sitten kuinka siitä halutaan enää huudella jatkossa.
Näinpä, nykyajan pelit ovat monesti niin massiivisen kalliita ja isoja projekteja joten kustannussäästöjä on luonnollista etsiä myös tällä tavalla (ja tähän varmasti myös rahoittajat luovat painetta). Eli joko siellä kehittäjä laskeskelee että peli saadaan pysymään edes jollain tavalal järkevän kokoisessa budjetissa tekoälyä käyttäen tai sitten pienempien firmojen kohdalla yksinkertaisesti niin että ne vähän resurssit saadaan käytettyä paremmin niihin kohtiin jotka oikeasti vaikuttavat ja tekoälyllä voi tehdä sitten sitä bulkkki puurtamista. Olen siis aika varma että liiketalouden realiteetit tulevat löytämään sen tasapainon kuinka paljon ja missä kohtaa tekoälyä on järkevää käyttää.
jos jotain tosielämän vastinetta haluaa vertaukseen niin esim suurin osa ravintoloista käyttää annoksissa valmiskastikkeita eikä tämä tunnu ihmisiä erityisesti haittaavan vaikka se ei olekkaan paikanpäällä ihmisen valmistamaa vaan purkista tullutta teollista bulkkia. Heitä usein kiinnostaa enemmän se että pihvi on paistettu paikanpäällä, tuoreena oikein juuri heidän haluamallaan tavalla.
Eli pelistudio alunperin valehteli että tekoälyä ei missään kohti oltu käytetty että päästään kyseisiin palkintojakeluihin rohmuamaan lisää pokaaleja ja sitten kun sitä oltiinkiin käytetty niin ihmetellään että miksi potkittiin pois kyseisestä gaalasta.
Aivan oikein että kaikki nämä GenAi pöhinä hyödyntäjät saavat kaiken mollauksen.
Mielisairaiden aktivisten palkinto josta kukaan ei välittänyt mitään sai paljon ilmaista mainontaa antamalla palkinnon pelille jonka tiedettiin poistaneen placeholder sisältöä kuukausia sitten, silti antoivat heille palkinnon jotta se voitaisiin ottaa myöhemmin takaisin ja antaa jollekkin muulle pelille joka tietysti käyttää kaikenlaisia hyödyllisiä työkaluja pelin kehitykseen.
Mielisairaiden aktivisten palkinto josta kukaan ei välittänyt mitään sai paljon ilmaista mainontaa antamalla palkinnon pelille jonka tiedettiin poistaneen placeholder sisältöä kuukausia sitten, silti antoivat heille palkinnon jotta se voitaisiin ottaa myöhemmin takaisin ja antaa jollekkin muulle pelille joka tietysti käyttää kaikenlaisia hyödyllisiä työkaluja pelin kehitykseen.
Öhm, on tässä paljon puutteita, combat nyt ei ole omaan makuun, mutta toisaalta itse en ole ikinä pelannut jrpg:tä mitä nyt muutamn tunnin final fantasy seiskan remakea, joten oudokseltaan on toisaalta sitten taas jotain ihan uutta.
Jotenkin painotonta liikkua ja vie jollain tapaa immersiota, sama vaiva kuin aikaisemmin Remedyn peleissä. Jotain tekemistä sillä on kävely/juoksu-nopeuden kanssa, mutta toki peli olisi pitänyt sitten suunnitella eri tavalla ja toisaalta jotkut pelit hallitsevat sen vaikka päähahmo olisi millainen ninja (näin kärjistettynä sinun pitäisi tuntea olevasi ninja ja eikä niin, että pelaat ninjalla).
Ihme tutoriaali, joka kylläkin kokonaisuudessaan todella hieno ja toimiva, mutta mitä hittoa useamman kliksuttelun dialogia kun vaan valittavissa yksi repliikki. Ihmettelen miten eivät luoneet edes näennäistä valinnanvapautta, mutta toki se olisi ollut teennäistä, mutta toisaalta miksi sitten ei ollut yksinkertaisia klikkaa eteenpäin dialogeja.
Mua häiritsee jotenkin hitosti, että on vain kuusi skill slottia. Se mikä on suunniteltu olemaan taktinen päätös ennen taistelua ja hahmon kehitysvaiheessa, mutta sitten typistää koko taistelumekaniikan turhan yksinkertaiseksi ja ei pääse samalla tavalla rakentamaan tilanteen mukaan komboja. En ihan hiffaa design päätöstä.
Samoin tuo Pictos systeemilla on selvästi haluttu olla omaperäinen, mutta jotenkin sen suunnittelu ja sen graafinen käyttöliittymä on ihan karseaa. En sano, etteikö se olisi ymmärrettävä, mutta jotenkin sekava hahmonkehitys elementti. Varsinkin kun niitä tulee koko ajan lisää ja ei sitä jaksa puolen tunnin välein miettiä optimaalisinta komboa. Tuntuu sitä paitsi ihan työltä aina "aukaista" uusi picto, vaikka viekin vaan neljän encounterin verran.
Kaiken kaikkiaan peli sitten on muuten ihan puhdasta neroutta. Jotain mitä ei olla ikinä tehty aikaisemmin. Objektiivisesti tämä nyt ei ole grafiikan riemuvoitto, mutta samaan ikaan visuaalisesti yhtä hieno kuin alan parhaimmat (ei aina tarvitsekaan yrittää suurimpaan mahdolliseen polygoni-määrään, monet vs. rembrant). On aikalailla hiton vaikeaa tehdä melodramaattista peliä ja on nuoralla tanssimista aina uskottavuuden kanssa, mutta mielestäni siinäkin onnistuneet paljon paremmin kuin vaikkapa valtaosa sen kategorian hollywood elokuvista. Tuntuu monella tapaa naisten peliltä ja satumaisuus puolestaan tuntuu lapselliselta, mutta kumpikin edellä mainittu piirre tuntuu täydellisesti peliin sopivalta ja tarkoituksenmukaiselta.
Äsken meni alas Paintress, ei nyt varsinaisesti mitään yllättävää tullu pitkässä välivideossa, mutta etukäteen vähän kyllä ihmettelin miten tämä tästä jatkuu ja jaksaako enää kiinnostaa, mutta nyt taas odottaa kun pääsisi taas pelaamaan uudestaan.
Ihan näin filosofisesti aikalailla ajankohtaisia aiheita kuten elävä NPC, joka joutuu kamppailemaan sen kanssa kun tietää, ettei ole itse todellinen (Verso) ja se, että kuinka moni ns. todellinen ihminen valitsisi virtuaalimaailman aidon elämän sijasta. Vaikea edes sanoa tässä vaiheessa mikä on sitten se moraalisesti onnellinen loppu, mutta helppo nähdä Maellen näkökulman olevan ainakin perusteltu.
EDIT: Disclaimer. En ole lukenut tämän threadin viestejä kun en halua spoilata itseäni vahingossa ja en kommentoi mihinkään ylläolevaan (huomasin, että teillä on joku väittely menossa, joka oletettavasti liittyy jollain tapaa wokeen).
