Chernobylin metsä on tulessa

[selectamatic]

Eikös ne tuosta radioaktiivisesta metsästä ole väittänyt, että voi tulla suurikin katastrofi, jos se kunnolla palaa ja radioaktiivisuus pääsee taas tuulen mukana leviämään?

20 hehtaaria siellä on nyt palanut, eikä ole saatu sammumaan. Radioaktiivisuus haittaa sammutustöitä.

Around 20 hectares of forest have been on fire in the Ukrainian exclusion zone around the former Chernobyl nuclear power plant.

Around 90 firefighters tried to extinguish the fire.

On Saturday there was a forest fire in the Ukrainian exclusion zone around the former Chernobyl nuclear power plant on around 20 hectares. Around 90 firefighters tried to extinguish the fire, the civil protection in Kiev (Kyiv) said. Two fire engines and a helicopter were also in use. The extinguishing work is very difficult due to the radioactive radiation.

Radioactively Contaminated Forest Caught Fire Near Chernobyl

Around 20 hectares of forest have been on fire in the Ukrainian exclusion zone around the former Chernobyl nuclear power plant. Around 90 firefighters tried to extinguish the fire. On Saturday there was a forest fire in the Ukrainian exclusion zone around the former Chernobyl nuclear power plant…

www.disclose.tv

 

[Kvarkki]

Riippuu ihan mistä kohtaa palaa. Jos maassa on paljon kontaminaatiota, niin eihän tuo hyvä ole. Toki reilussa 30-vuodessa paljon aktiivisuutta on ehtinyt kadota puoliintumisella ja lika on painunut pintakerroksia syvemmälle. Minulla ei kyllä ole pienintäkään hajua miten joku puu sitoo aktiivisuutta itseensä.

 

[edup]

Ei vaikuta ihan tolkuttomalta katastrofilta ainakaan näiden mukaan: Wildfires in Chernobyl-contaminated forests and risks to the population and the environment: A new nuclear disaster about to happen?

Noi metsät Tsernobylin ympärillä on olleet liekeissä yllättävän useinkin nopean googlailun perusteella. Tässä esim. 2018 vuodelta 10-15 hehtaarin palosta: Ukraine puts out forest fire around Chernobyl

 

[pelitys]

Riippuu ihan mistä kohtaa palaa. Jos maassa on paljon kontaminaatiota, niin eihän tuo hyvä ole. Toki reilussa 30-vuodessa paljon aktiivisuutta on ehtinyt kadota puoliintumisella ja lika on painunut pintakerroksia syvemmälle. Minulla ei kyllä ole pienintäkään hajua miten joku puu sitoo aktiivisuutta itseensä.

Eräässä dokkarissa kävivät tuolla metsässä ja siellä puusta pudonneet lehdet eivät maatuneet ollenkaan säteilyn vuoksi. Ottivat maasta kourallisen lehtiä ja polttivat ne turvallisesti radioaktiivisuuden määrittämiseksi, oli aika tiukkaa tavaraa.

 

[Erkki_erikeepperi]

Vaikka palokaasut radioaktiivisia olisikin, niin lienee aika epätodennäköistä että kovin kauas lentäisivät, ainakaan merkittävinä pitoisuuksina?

 

[pelitys]

Vaikka palokaasut radioaktiivisia olisikin, niin lienee aika epätodennäköistä että kovin kauas lentäisivät, ainakaan merkittävinä pitoisuuksina?

Lensihän ne Chernobylin onnettomuudessakin vaikka sekin oli vaan ”tulipalo”. Metsäpalo voisi päinvastoin lennättää paljon voimakkaammin koska isommassa palossa syntyy suurempia ja voimakkaampia kuuman ilman virtauksia jotka nousevat korkeammalle ilmakehään.

 

[Kvarkki]

Eräässä dokkarissa kävivät tuolla metsässä ja siellä puusta pudonneet lehdet eivät maatuneet ollenkaan säteilyn vuoksi. Ottivat maasta kourallisen lehtiä ja polttivat ne turvallisesti radioaktiivisuuden määrittämiseksi, oli aika tiukkaa tavaraa.

Ei kannata ehkä ihan kaikkea uskoa mitä netistä näkee. Radioaktiivinen isotooppi korvaa rakenteessa jonkun toisen sopivan ei-radioaktiivisen isotoopin ja tällä ei lähtökohtaisesti ihmeellisiä vaikutuksia ole. Toisekseen lähtevä säteily on ionisoivaa eli materiaalin rakennetta hajottavaa. Aika kaukaa haettu, että säteily mitään suojelisi. Kuiva paikka ja sopiva puulaji lienee todennäköisempi selitys.

Pitoisuudet metsässä ovat yksi pieru saharassa, jos vertaa reaktorin tulipaloon. Mitä laajemmalle savut leviää, sen parempi. Pitoisuus tilavuutta kohden pienenee lähtöjäänkin mitättömästä täysin merkityksettömään. Tuossa oli tuo tutkimus, jossa oli oletettu koko saamarin metsä poltetun. Muistaakseni oli saatu laskennallisesti pari sataa kuollutta säteilyannoksesta - Taitaa jäädä lukema pienemmäksi kuin ko. palon savun pienhiukkasten aiheuttamat kuolemat.

 

[Erkki_erikeepperi]

Lensihän ne Chernobylin onnettomuudessakin vaikka sekin oli vaan ”tulipalo”. Metsäpalo voisi päinvastoin lennättää paljon voimakkaammin koska isommassa palossa syntyy suurempia ja voimakkaampia kuuman ilman virtauksia jotka nousevat korkeammalle ilmakehään.

Joo mutta ovatko metsäpalon säteilypitoisuudet sellaisia, että niillä on jossain satojen tai tuhansien kilometrien päässä mitään merkitystä. Vähän tuntuu epätodennäköiseltä.

Ja pitää muistaa että eihän se metsä kai edes itsessäänkään ole niin radioaktiivinen, etteikö siellä voisi oleskella, ainakin jonkin aikaa. Sitten ne palokaasut leviää satojen tai tuhansien neliökilometrien alueelle. Jotenkin tuntuu, että se on kuin pieru Saharassa.

 

[ttppii]

Eräässä dokkarissa kävivät tuolla metsässä ja siellä puusta pudonneet lehdet eivät maatuneet ollenkaan säteilyn vuoksi. Ottivat maasta kourallisen lehtiä ja polttivat ne turvallisesti radioaktiivisuuden määrittämiseksi, oli aika tiukkaa tavaraa.

Kuulostaa ihan uskomattomalta huuhaalta. Säteily antaisi puiden kasvaa normaalisti, mutta tappaisi ihan kaikki hajottajaorganismit. Höpöhöpö.

 

[Tonnin Seteli]

Täysin sekava foliohattuskenaario. Ongelmana voi olla palomiesten altistus. Ei mikään muu.

 

[pastis52]

Kuulostaa ihan uskomattomalta huuhaalta. Säteily antaisi puiden kasvaa normaalisti, mutta tappaisi ihan kaikki hajottajaorganismit. Höpöhöpö.

Kyllä nää on joo ihan huuhaa juttuja. Kannattas kysyä IOtechin asiantuntijoilta faktat:

Forests Around Chernobyl Aren’t Decaying Properly

It wasn't just people, animals and trees that were affected by radiation exposure at Chernobyl, but also the decomposers: insects, microbes, and fungi

www.smithsonianmag.com

 

[Trotor]

Toisekseen lähtevä säteily on ionisoivaa eli materiaalin rakennetta hajottavaa. Aika kaukaa haettu, että säteily mitään suojelisi.

Tämä on vain osin totta ja harhaanjohtavasti sanottu. Ionisoiva säteily ei näkyvästi hajota oikein mitään. Sen sijaan se kyllä voi tappaa ja aiheuttaa syöpää. Ei ole kaukaa haettua että voimakas säteily tappaisi lahottajamikrobit.

 

[Janishell]

Eräässä dokkarissa kävivät tuolla metsässä ja siellä puusta pudonneet lehdet eivät maatuneet ollenkaan säteilyn vuoksi. Ottivat maasta kourallisen lehtiä ja polttivat ne turvallisesti radioaktiivisuuden määrittämiseksi, oli aika tiukkaa tavaraa.

Kyllä varmasti maatuvat jossainvaiheessa säteilyn kyllästämät lehdet.

 

[Antti Alien]

Kyllä nää on joo ihan huuhaa juttuja. Kannattas kysyä IOtechin asiantuntijoilta faktat:

Forests Around Chernobyl Aren’t Decaying Properly

It wasn't just people, animals and trees that were affected by radiation exposure at Chernobyl, but also the decomposers: insects, microbes, and fungi

www.smithsonianmag.com

Tiivistelmä laiskemmille lukijoille: eniten säteilystä kärsivillä alueilla kasvit maatuivat n. kolmasosa-nopeudella normaaliin verrattuna, ja pääasiallisena syynä oli mikrobien puute.

"Eivät maadu ollenkaan" on siis höpöhöpöä, mutta säteily vaikuttaa kasveja hajottavien mikrobien määrään haitallisesti.

 

[vilkas]

Alkuperäinen Chernobylin ydinlaskeuma oli vaarallinen, sillä reaktorista vapautui voimakkaasti radioaktiivista jätettä. Näistä vaarallisimmissa on hyvin lyhyet puoliintumisajat. Lyhyt puoliintumisaika tarkoittaa suoraan sitä, että aine hajoaa nopeasti ja tämän hajoaminen aiheuttaa paljon ihmiselle vaarallista ionisoivaa säteilyä. Eli kannattaa muistaa että kaikkein vaarallisimmat aineet ovat niitä, jotka hajoavat nopeasti, mutta se tarkoittaa samalla myös sitä että ne katoavat täten nopeasti.

Vaarallisimmissa puoliintumisajat ovat ihan minuuteista päiviin. Esim. jodi-131:n puoliintumisaika on 8 vrk. Tarkoittaa siis sitä, että 8 päivän välein vaarallisen aineen määrä putoaa puoleen. Kun Chernobylistä on yli 30 vuotta, radioaktiivisen jodi-131:n määrä tuossa metsässä on puolittunut 1550 kertaa. Eli vaikka metsässä olisi ollut tuota ainetta vaikka miljoona tonnia, sitä on nyt jäljellä hädin tuskin havaittavissa oleva määrä.

Eli kaikki voimakkaasti radioaktiiviset aineet ovat käytännössä täysin poistuneet tuosta metsästä. Vaikka metsä palaisi ja savukaasut leviäisivät, se ei aiheuta mitään vaaraa.

Kun ydinjätteen vaarallisuudesta puhutaan, usein viitataan siihen, kuinka ydinjäte tarvitsee kymmeniä tai satoja tuhansia vuosia muuttuakseen vaarattomaksi. Tämä on varsin harhaanjohtavaa, sillä tällöin puhutaan siitä ajasta, mikä koko jätemäärällä kestää muuttua säteilyltään samalle tasolle kuin peruskallio. Lisäksi tuo todella pitkä aika johtuu siitä, että odotetaan niiden aineiden puoliintumista, joilla puoliintumisajat ovat erittäin pitkiä.

Aineet, joilla on hyvin pitkät puoliintumisajat ovat taas hyvin heikosti radioaktiivisia.

Edit: Toiston poistamista

 

[D8088-2]

Se mitä itse siellä Pripryatin ja Chernobylin alueella olen pyörinyt mittarin kanssa, niin ne hotspotit on vaarallisia. Esimerkiksi punaisen metsän läpi menevällä tiellä on pari kohtaa jossa beta säteily on mittarilla niin kova, että siihen ei kannata jäädä seisomaan, mutta punaisessa metsässä voit kävellä jonkin verran ilman, että mittari edes reagoi.

 

[Melbac]

Kyllä varmasti maatuvat jossainvaiheessa säteilyn kyllästämät lehdet.

Kauan noiden radioaktiivisten aineiden puoliintumisaika on jotka on siellä metsässä?.Eikös säteily juuri tapa ne bakteerit jotka aiheuttaa mätänemisen joten hyvinkin voi olla se maatuminen normaalia hitaampaa.

 

[Brainsome]

Kaikkihan tietävät, että Chernobylin onnettomuus oli CIA:n operaatio: HuffPost is now a part of Verizon Media

 

[alakääntö]

Alkuperäinen Chernobylin ydinlaskeuma oli vaarallinen, sillä reaktorista vapautui voimakkaasti radioaktiivista jätettä. Näistä vaarallisimmissa on hyvin lyhyet puoliintumisajat. Lyhyt puoliintumisaika tarkoittaa suoraan sitä, että aine hajoaa nopeasti ja tämän hajoaminen aiheuttaa paljon ihmiselle vaarallista ionisoivaa säteilyä. Eli kannattaa muistaa että kaikkein vaarallisimmat aineet ovat niitä, jotka hajoavat nopeasti, mutta se tarkoittaa samalla myös sitä että ne katoavat täten nopeasti.

Vaarallisimmissa puoliintumisajat ovat ihan minuuteista päiviin. Esim. jodi-131:n puoliintumisaika on 8 vrk. Tarkoittaa siis sitä, että 8 päivän välein vaarallisen aineen määrä putoaa puoleen. Kun Chernobylistä on yli 30 vuotta, radioaktiivisen jodi-131:n määrä tuossa metsässä on puolittunut 1550 kertaa. Eli vaikka metsässä olisi ollut tuota ainetta vaikka miljoona tonnia, sitä on nyt jäljellä hädin tuskin havaittavissa oleva määrä.

Eli kaikki voimakkaasti radioaktiiviset aineet ovat käytännössä täysin poistuneet tuosta metsästä. Vaikka metsä palaisi ja savukaasut leviäisivät, se ei aiheuta mitään vaaraa.

Kun ydinjätteen vaarallisuudesta puhutaan, usein viitataan siihen, kuinka ydinjäte tarvitsee kymmeniä tai satoja tuhansia vuosia muuttuakseen vaarattomaksi. Tämä on varsin harhaanjohtavaa, sillä tällöin puhutaan siitä ajasta, mikä koko jätemäärällä kestää muuttua säteilyltään samalle tasolle kuin peruskallio. Lisäksi tuo todella pitkä aika johtuu siitä, että odotetaan niiden aineiden puoliintumista, joilla puoliintumisajat ovat erittäin pitkiä.

Aineet, joilla on hyvin pitkät puoliintumisajat ovat taas hyvin heikosti radioaktiivisia.

Edit: Toiston poistamista

Höpöhöpö. Verrattuna esimerkiksi ydinpommien testaamiseen on tsernobil täysin mitätön pieru.

Comparison of Chernobyl and other radioactivity releases - Wikipedia

en.wikipedia.org

"Compared with other nuclear events: The Chernobyl explosion put 400 times more radioactive material into the Earth's atmosphere than the atomic bomb dropped on Hiroshima; atomic weapons tests conducted in the 1950s and 1960s all together are estimated to have put some 100 to 1,000 times more radioactive material into the atmosphere than the Chernobyl accident."

Jos chernobyl oli vaarallinen niin miten vaarallinen on 1000 kertaa pahempi vaara?

 

[edup]

Höpöhöpö. Verrattuna esimerkiksi ydinpommien testaamiseen on tsernobil täysin mitätön pieru.

Comparison of Chernobyl and other radioactivity releases - Wikipedia

en.wikipedia.org

"Compared with other nuclear events: The Chernobyl explosion put 400 times more radioactive material into the Earth's atmosphere than the atomic bomb dropped on Hiroshima; atomic weapons tests conducted in the 1950s and 1960s all together are estimated to have put some 100 to 1,000 times more radioactive material into the atmosphere than the Chernobyl accident."

Jos chernobyl oli vaarallinen niin miten vaarallinen on 1000 kertaa pahempi vaara?

Laskeuma tulee hyvin keskitetysti verrattuna siihen että ilmakehään pumpataan 1000-kertaisia määriä radioaktiivista materiaalia. Vaarallisuuden kannalta on aika iso ero onko sun poimimiesi mustikoiden pinnalla korkea-aktiivista skeidaa, vai onko sitä tavaraa jaettu laajemmaltikin ilmakehään, vaikka olisikin isommat määrät jälkimmäisessä.

 

[vilkas]

Höpöhöpö. Verrattuna esimerkiksi ydinpommien testaamiseen on tsernobil täysin mitätön pieru.

..

"Compared with other nuclear events: The Chernobyl explosion put 400 times more radioactive material into the Earth's atmosphere than the atomic bomb dropped on Hiroshima; atomic weapons tests conducted in the 1950s and 1960s all together are estimated to have put some 100 to 1,000 times more radioactive material into the atmosphere than the Chernobyl accident."

Jos chernobyl oli vaarallinen niin miten vaarallinen on 1000 kertaa pahempi vaara?

Oletko varma, että olet sisäistänyt, mitä säteilyn puoliintumisaika tarkoittaa? Vaikka ydinkokeet olisivat aiheuttaneet 1000 kertaa suuremman laskeuman, se on tänä päivänä hädin tuskin mitattavissa. 1000 kertaa suuremmalla jodi-131 -määrällä kestää vain 80 päivää siihen, että sitä on jäljellä 1.

Tämä voi olla vaikea asia ymmärtää, mutta säteilyn kohdalla vaaralliset aineet (eli nopeasti puoliintuva) hajoavat hyvin nopeasti vaarattomiksi aineiksi. Jos haluat vertauskuvan, niin ajattele konekivääriä, joka ampuu satunnaiseen suuntaan:

Lyhyen puoliintumisajan konekivääri ampuu sarjatulta joka suuntaan. Sen lähelle ei voi mennä kuolematta. Se kuitenkin ampuu varsin lyhyen aikaa ennen kuin paukut loppuvat. Ratkaisuna on odottaa, että siitä tulee vaaraton.

Pitkän puoliintumisajan konekivääri ampuu yhden ammuksen kerran vuodessa tai kerran kymmenessä vuodessa. Sillä riittää paukut pitkään, mutta todennäköisyys osumalle on hyvin pieni.

 

[Paapaa]

Eikös ne tuosta radioaktiivisesta metsästä ole väittänyt

Ketkä "ne"?

 

[Kvarkki]

Tämä on vain osin totta ja harhaanjohtavasti sanottu. Ionisoiva säteily ei näkyvästi hajota oikein mitään. Sen sijaan se kyllä voi tappaa ja aiheuttaa syöpää. Ei ole kaukaa haettua että voimakas säteily tappaisi lahottajamikrobit.

Sä et ole ollut tekemisissä tarpeeksi aktiivisten kohteiden kanssa Tarpeeksi rakennevaurioita, niin hötöksihän se materiaali menee. Mutta pointti siis oli lähinnä se, että säteily tuhoaa ennemminkin kuin säilyttää. Ja että jos ”mikään ei lahoa”, niin puhutaan kyllä todella levottomista annoksista, paljonkos ne desinfiointilaitteet mahtaa pukata ulos?

e: Googlettelulla joku veren desinfiointilaite pukkaa 20-25 Grayta ja lähteessä on joku 60 TBq.

e2: Muutama tuhat kBq/m2 oli tuossa viitatussa tutkimuksessa kartan maksimi. En haluaisi olla ilkeä, mutta havaittu 40 % pudotus hieman haiskahtaa, kun huomioi kokonaisuuden. Toki jos etsii mahdollisimman kuumat pisteet Tällöin toki voi kysyä miksi ne esittää pitoisuuskartan annosnopeuskartan sijaan.

 

[mti]

Euroopan komission JRC:n kartasta sitten vaan seurailemaan, koska tarvitsee (ei tarvitse) kaivaa nasset esille: Radiological Maps - European Commission

Vakavasti ottaen, ihan mielenkiintoinen kartta seurailla silloin tällöin, vaikkei mikään survivalisti olisikaan. Olen ehkä vähän hassu, kun tällaiset kiinnostavat

 

[hsalonen]

Se mitä itse siellä Pripryatin ja Chernobylin alueella olen pyörinyt mittarin kanssa, niin ne hotspotit on vaarallisia. Esimerkiksi punaisen metsän läpi menevällä tiellä on pari kohtaa jossa beta säteily on mittarilla niin kova, että siihen ei kannata jäädä seisomaan, mutta punaisessa metsässä voit kävellä jonkin verran ilman, että mittari edes reagoi.

..ja punainen metsä ei ole enää kovin punainen.. Näyttää ihan normaalilta metsältä.

Jos olit kesällä Pripjatissa, niin ihan näkyvästi se kasvusto puskee sieltä betonilaatoilla tehdystä kävelytiestä läpi ja kaikki on paljon vihreämpää, kuin näissä kauhuskenaarioissa ihmiset täällä kuvittelee.

--

Varsinainen laskeuma Chernobylin paloista ei vaan mennyt Kiovaan päin, vaan enemmän Valko-Venäjälle. Tästä oli siellä paikallisessa museossa ihan karttakin, johon oli visualisoitu tämä asia.

 

[D8088-2]

..ja punainen metsä ei ole enää kovin punainen.. Näyttää ihan normaalilta metsältä.

Jos olit kesällä Pripjatissa, niin ihan näkyvästi se kasvusto puskee sieltä betonilaatoilla tehdystä kävelytiestä läpi ja kaikki on paljon vihreämpää, kuin näissä kauhuskenaarioissa ihmiset täällä kuvittelee.

--

Varsinainen laskeuma Chernobylin paloista ei vaan mennyt Kiovaan päin, vaan enemmän Valko-Venäjälle. Tästä oli siellä paikallisessa museossa ihan karttakin, johon oli visualisoitu tämä asia.

Toissavuonna olin siellä pariin otteeseen (ennen kun koko sarja ja buumi oli olemassa edes), se Valko-Venäjän homma oli ja on todella ikävä fakta ja he eivät reagoineet siellä koskaan kunnolla.

 

[ravallo]

Olis tullut ikävää jälkeä jos se olis dropannut Kiovaan, nyt kuitenkin iso osa päätyi metsään (siellä Valko-Venäjän puolella ei oo mitään ihan hirveän merkittäviä keskittymiä siinä lähimaastossa). Koko Pripyatin kaupunkia alkaa olla vähän hankala hahmottaa, kun se on niin umpeen kasvanut, kaikki väylätkin mitä ei olla pidetty auki on käytännössä metsää kun lehtipuut puskee asfaltista läpi. Pusikko on niin tiheää että kerrostalon alkaa hahmottaa kun kävelee kohti vasta jostain kymmenen metrin päästä. Erikoinen paikka, kannattaa käydä vilkaisemassa jos ei ole vielä ehtinyt.

 

[mailman]

Iso suositus täältäkin Chernobylin reissulle. Itse kävin loppukesästä 2011.

 

[Melbac]

Olis tullut ikävää jälkeä jos se olis dropannut Kiovaan, nyt kuitenkin iso osa päätyi metsään (siellä Valko-Venäjän puolella ei oo mitään ihan hirveän merkittäviä keskittymiä siinä lähimaastossa). Koko Pripyatin kaupunkia alkaa olla vähän hankala hahmottaa, kun se on niin umpeen kasvanut, kaikki väylätkin mitä ei olla pidetty auki on käytännössä metsää kun lehtipuut puskee asfaltista läpi. Pusikko on niin tiheää että kerrostalon alkaa hahmottaa kun kävelee kohti vasta jostain kymmenen metrin päästä. Erikoinen paikka, kannattaa käydä vilkaisemassa jos ei ole vielä ehtinyt.

Äijä yrittää saada muidenkin kädet samaan p*skaan missä itse on kun ei enää siimahännät ui?.Tule ukrainaan turistimatkalle ja tutustu paikalliseen luontoon,nyt myös bonuksena sterilisaatio ilmaiseksi.

 

[ravallo]

Äijä yrittää saada muidenkin kädet samaan p*skaan missä itse on kun ei enää siimahännät ui?.Tule ukrainaan turistimatkalle ja tutustu paikalliseen luontoon,nyt myös bonuksena sterilisaatio ilmaiseksi.

Mun siimahäntien uintikaista katkaistiin kyllä ihan Mehiläisessä eikä Pripyatissa

 

[ratkakapu]

Äijä yrittää saada muidenkin kädet samaan p*skaan missä itse on kun ei enää siimahännät ui?.Tule ukrainaan turistimatkalle ja tutustu paikalliseen luontoon,nyt myös bonuksena sterilisaatio ilmaiseksi.

Lentomatka Ukrainaan ja takaisin on isompi säteilyannos kuin yhden päivän reissu suljetulle alueelle

 

[Makos]

Lentomatka Ukrainaan ja takaisin on isompi säteilyannos kuin yhden päivän reissu suljetulle alueelle

Varmaan se huoli on enemmän siinä pölyssä, mitä tulee hengitettyä. Tai saattaa tulla.

STUK:in kokokehomittausautossa käytyäni hyvin näkyi Tšernobylin vaikutus aina Hämeeseen asti (25 v riistaa ja puolukoita) niin mikä sitten lienee paikanpäällä (5 h raitista ilmaa sekä pakolliset palomiesten saappaat). No, nyt on muodikasta pitää kasvomaskia.

 

[selectamatic]

Ei ainakaan vielä ole uhkaavat luvut.

Metsä palaa Tšernobylin lähistöllä – ydinsäteily kasvoi eristysalueella yli 16-kertaiseksi

Ukrainan hallinnon mukaan säteily ei kuitenkaan kantaudu esimerkiksi pääkaupunkiin Kiovaan asti.

www.iltalehti.fi

 

[Lämpöpumppu]

Kauan noiden radioaktiivisten aineiden puoliintumisaika on jotka on siellä metsässä?.Eikös säteily juuri tapa ne bakteerit jotka aiheuttaa mätänemisen joten hyvinkin voi olla se maatuminen normaalia hitaampaa.

Aika epätodennäköistä, että se bakteerikanta kuolisi säteilyyn tuolla metsässä. Mitä alkukantaisempia eliöitä on, sitä paremmin kestää säteilyä. Bakteerit ja viruksetkin vaativat tuhoutuakseen monesti satojen sievertien annoksia, usein jopa tuhansia. Lyhytaikaisesti. Ihminen heittää aika pitkälti veivinsä siinä kymmenen sievertin lyhytaikaisessa annoksessa. Ja käsittääkseni tuon metsän hotspoteissakaan puhuta kuin tyyliin millisieverttejä tunnissa.

 

[yero]

Äijä yrittää saada muidenkin kädet samaan p*skaan missä itse on kun ei enää siimahännät ui?.Tule ukrainaan turistimatkalle ja tutustu paikalliseen luontoon,nyt myös bonuksena sterilisaatio ilmaiseksi.

Minuutti taustasäteilyn nähden tuhatkertaista annosnopeuttaa vastaa alta 17 tunnin altistumista normaalille taustasäteilylle.

 

[ravallo]

Varmaan se huoli on enemmän siinä pölyssä, mitä tulee hengitettyä. Tai saattaa tulla.

Jep. Ne radioaktiiviset hiukkaset vajoavat painavina pikkuhiljaa maaperään, mutta esm. jotkut kasvit nostavat niitä sieltä. Periaatteessa on varmaan pieni riski nykäistä aktiivinen partikkeli keuhkoon, mutta johtuen tuosta tiheästä kasvillisuudesta ihan hirveän pölyinen paikka ei ole. Omppuja ei kannata puista napsia, vaikka herkullisilta näyttivätkin

Kuulemma kelirikkoajalla joskus käy niin että tarvii jättää kengät tarkastuspisteelle poistuessa kun mudan mukana on tarttunut säteilylähteitä mukaan.

Mutta juuri tuosta syystä tuollainen iso metsäpalo on ongelma, pintakasvillisuuteen on voinut kertyä säteileviä partikkeleita, ne nousevat kuuman ilman mukana taivaalle ja joku voi hengittää tai syödä sellaisen, ja huonolla munkilla se jää kehoon muhimaan tarpeeksi pitkään aiheuttaakseen vahinkoa. Säteilyä kestää kyllä hetkellisesti aika hirveitäkin annoksia, mutta radioaktiivisia partikkeleita kehoon keräämällä pääsee hengestään.

 

[Kvarkki]

Ei niitä partikkeleita erityisesti kehoon keräänny, Cs:n biologinen puoliintumisaika on muistaakseni joku 60 päivää. Sisäistä annosta vaan tulee helpolla, varsinkin alpha- ja betasätelijöistä, jotka voivat olla ärhäköitä, mutta kehon ulkopuolella kantaman takia lähes yhdentekeviä. Vatsassa ja keuhkoissa sama hiukkanen pääseekin tekemään reilua tuhoa. Radon...

 

[jurristi]

Ei ainakaan vielä ole uhkaavat luvut.

Metsä palaa Tšernobylin lähistöllä – ydinsäteily kasvoi eristysalueella yli 16-kertaiseksi

Ukrainan hallinnon mukaan säteily ei kuitenkaan kantaudu esimerkiksi pääkaupunkiin Kiovaan asti.

www.iltalehti.fi

Liekö noussut tuotakaan vertaa.

Ny Teknik: Tshernobylin metsäpalon nostattama säteilytaso olikin uutisankka

Maastopalo ei ilmeisesti sittenkään nostanut säteilyarvoja Tshernobylissä.

www.tekniikkatalous.fi

 

[Seeteufel]

Kun ydinjätteen vaarallisuudesta puhutaan, usein viitataan siihen, kuinka ydinjäte tarvitsee kymmeniä tai satoja tuhansia vuosia muuttuakseen vaarattomaksi. Tämä on varsin harhaanjohtavaa, sillä tällöin puhutaan siitä ajasta, mikä koko jätemäärällä kestää muuttua säteilyltään samalle tasolle kuin peruskallio. Lisäksi tuo todella pitkä aika johtuu siitä, että odotetaan niiden aineiden puoliintumista, joilla puoliintumisajat ovat erittäin pitkiä.

Aineet, joilla on hyvin pitkät puoliintumisajat ovat taas hyvin heikosti radioaktiivisia.

Edit: Toiston poistamista

Ja se tavara sieltä Onkalossa saattaa olla aika myrkyllistä, jos sitä päätyy vaikka juomaveteen.

 

[gb1]

Itsellä ainakin mittarit oli säädetty mikrosieverteille (vai milli? anyway merkittävästä tuhannesosien tasolle) tuolla käyskennellessä. Sai jostain ojista ym. ihan seksikkäitä lukuja näytölle ja mittarin piippaamaan, mutta ihan pelkkää pierua saharassa lopulta. Ei poistumistarkastuksessa mitään kehoskannereilla ja opas sanoi ettei ole koskaan nähnyt myöskään kenelläkään erikoisia pysäytyksiä paitsi jos on koittanut kauhoa kiviä tai jotain muistoesineitä taskuihin tai lahkeisiin.. En usko että tässä nyt katastrofin aineksia olisi käsillä

 

[kurkimies]

Aika epätodennäköistä, että se bakteerikanta kuolisi säteilyyn tuolla metsässä. Mitä alkukantaisempia eliöitä on, sitä paremmin kestää säteilyä. Bakteerit ja viruksetkin vaativat tuhoutuakseen monesti satojen sievertien annoksia, usein jopa tuhansia. Lyhytaikaisesti. Ihminen heittää aika pitkälti veivinsä siinä kymmenen sievertin lyhytaikaisessa annoksessa. Ja käsittääkseni tuon metsän hotspoteissakaan puhuta kuin tyyliin millisieverttejä tunnissa.

Kestävätkö torakat ydinsodan?

Onko totta, että torakat ovat ainoita eläimiä, jotka kestävät ydinsodan?

Eivät sentään ainoita. Torakat ovat kyllä kovapintaisia tuholaisia, mutta niiden lisäksi tuhannet muutkin hyönteiset ja muut eläimet voisivat selvitä.

Ydinpommien radioaktiivinen säteily vahingoittaa kaikkia eläviä olentoja mutta ei kaikkia yhtä paljon. Säteilyn vaikutuksia on tutkittu monissa eläinlajeissa, ja moni hyönteinenkin kestää suurempia säteilyannoksia kuin torakka.

Muista eläimistä mikroskooppisen pienet karhukaiset ovat hyönteisiäkin sitkeämpiä, mutta kaikkein kovinta tekoa ovat silti bakteerit. Vuonna 1956 tunnistettua Deinococcus radiodurans -bakteeria pidetään kaikkein eniten säteilyä sietävänä olentona. Guinnessin ennätysten kirjaan ”maailman kovimpana bakteerina” kirjattu eliö kestää ihmisen tappavan säteilyannoksen tuhatkertaisena.

Bakteereita on ollut maapallolla 3,5 miljardin vuoden ajan. Ne ovat Maan ensimmäinen elämänmuoto – ja varmasti myöskin viimeinen.

Ja karhukaiset pitäisi tosiaan kestää sellaista säteilymääriä, johon ihminen olisi kuollut hyvinkin nopeasti.

 

[vilkas]

Ja se tavara sieltä Onkalossa saattaa olla aika myrkyllistä, jos sitä päätyy vaikka juomaveteen.

Tämän estämiseksi jäte valetaan sulaan lasimassaan.

 

[djmake]

Tämän estämiseksi jäte valetaan sulaan lasimassaan.

Ja tälle väitteelle oli ihan lähde?

Virallisesti toteutus on kupari-valurauta-kapseli, bentoniitti ja toki peruskallio.

 

[Kvarkki]

Tämän estämiseksi jäte valetaan sulaan lasimassaan.

No ei kyllä ainakaan Onkalossa, johon niput menee kuparikapselin sisällä sellaisenaan. Ainakin siis ehjät niput, vuotavien sauvojen osalta tilanne on varmaan vielä auki mikä vaihtoehdoista toteutetaan. Yksi tapa on viedä ne jälleenkäsiteltäväksi, jolloin kaikkein radioaktiivisin osa valetaan lasimassaan ja loppusijoitetaan. Vuotavat sauvat voidaan sulkea myös sellaisenaan tiiviiseen kapseliin, joka loppusijoitetaan nippujen tapaan, vedet imetään vaan ensin kapselista pois. Näiden kahden välimuoto on pilkkoa vuotavat sauvat pienemmäksi ja sijoittaa nämä palaset pienempään kapseliin, josta niin ikään poistetaan kosteus. Näitä kapseleita sitten kootaan "nipun" muotoon ja loppusijoitetaan nipun tapaan.

 

[vilkas]

My bad. Lasiin valaminen koskee nestemäistä korkea-aktiivista jätettä.

https://www.vttresearch.com/sites/default/files/pdf/tiedotteet/2009/T2515.pdf

 

[?..]

Siellähän kasvaa myös homesieni joka käyttää radioaktiivisuutta hyväkseen.

Ionizing Radiation: how fungi cope, adapt, and exploit with the help of melanin - PMC

Life on Earth has always existed in the flux of ionizing radiation. However, fungi seem to interact with the ionizing radiation differently from other Earth’s inhabitants. Recent data show that melanized fungal species like those from Chernobyl’s ...

www.ncbi.nlm.nih.gov

 

[Lämpöpumppu]

My bad. Lasiin valaminen koskee nestemäistä korkea-aktiivista jätettä.

https://www.vttresearch.com/sites/default/files/pdf/tiedotteet/2009/T2515.pdf

Eipä suomen laitoksilla ainakaan mitään ns. korkea-aktiivista nestemäistä jätettä synny, tai ei ainakaan tuollaista lasivalua käytetä käsittelymetodina. Kaikki nestemäisistä jätteistä evaporoidut ja separoidut aktiiviset partikkelit menee keskiaktiivisen jätteen luolaan esimerkiksi bitumiin sekoitettuna ja betoniarkkuun suljettuna.

 

[hsalonen]

Iso suositus täältäkin Chernobylin reissulle. Itse kävin loppukesästä 2011.

Lievästi OT, mutta 2011 ei ollut vielä suojadome valmis räjähtäneelle reaktorille. Nyt se on metallikuoren alla pysyvästi ja sieltä ei enää karkaa mitään ympäristöön.

--

Suurin ongelma on, että kasvit sitoo radioaktiivisuutta. Kun kasvit palaa, niin tuhkassa ja pölyssä lentää niitä hiukkasia, jotka ei vaan kuole ja se säteily siirtyy paikasta toiseen. Mutta se pahin säteilylähde on suojakuoren alla, niin tuskin sieltä mitään hirveän vaarallista leviää ympäristöön.

Ja vielä muistutus, se oli vaan yksi reaktori, joka räjähti. Niitä oli useampia ja niiden alasajoon liittyvissä tehtävissä oli vielä 2011 ihmisiä töissä ydinvoimaloissa siellä ihan paikanpäällä. Siinä sarjassa ei oikein tuotu esille sitä todellisuutta, että siellä jatkui sama touhu vielä pitkään ja muut reaktorit tuotti sähköä vielä vuosia.

 

[ravallo]

Ja vielä muistutus, se oli vaan yksi reaktori, joka räjähti. Niitä oli useampia ja niiden alasajoon liittyvissä tehtävissä oli vielä 2011 ihmisiä töissä ydinvoimaloissa siellä ihan paikanpäällä. Siinä sarjassa ei oikein tuotu esille sitä todellisuutta, että siellä jatkui sama touhu vielä pitkään ja muut reaktorit tuotti sähköä vielä vuosia.

Sekin on ollut melkoista puuhaa, kuitenkin kaikki generaattorit ja turbiinit oli yhdessä yhteisessä hallissa, johon sitten piti väsäillä häthätää seinä nelosen ja kolmosen välille. Sitten vielä kakkonen kärähti omia aikojaan muutamaa vuotta myöhemmin. Siinä mielessä työskentely varmaan on ollut suht ok, että iso osa voimalaa jää kolmosreaktorin säteilysuojien "varjoon", mutta pihalle ei ole juuri ollut asiaa. Länkkärimestoissa olisi mennyt kaikki neljä hylsyyn että heilahtaa.

 

[Seeteufel]

Sekin on ollut melkoista puuhaa, kuitenkin kaikki generaattorit ja turbiinit oli yhdessä yhteisessä hallissa, johon sitten piti väsäillä häthätää seinä nelosen ja kolmosen välille. Sitten vielä kakkonen kärähti omia aikojaan muutamaa vuotta myöhemmin. Siinä mielessä työskentely varmaan on ollut suht ok, että iso osa voimalaa jää kolmosreaktorin säteilysuojien "varjoon", mutta pihalle ei ole juuri ollut asiaa. Länkkärimestoissa olisi mennyt kaikki neljä hylsyyn että heilahtaa.

Ja Wikipedian mukaan oli pari yksikköä lisää rakenteillakin eikä hommaa lyöty heti seis. Ykkönen oli käytössä vuoteen -96 ja kolmonen vuoteen 2000. Varmaan olisivat pitäneet käynnissä pidempääkin, mutta EU vaati sulkemista vastineeksi sille, että se antaa rahaa sarkofagin parannukseen.