Centaur esitteli ensimmäisen uuden x86-arkkitehtuurinsa yli vuosikymmeneen

[Kaotik]

Intel on hallinnoinut x86-lisenssia lujin ottein ja käytännössä markkinat ovat olleet kahden kauppaa jo vuosikaudet. Harva on huomioinut enää aikoihin kolmatta lisenssinhaltijaa VIAa ja sen x86-prosessoreiden suunnitteluun keskittynyttä tytäryhtiötä Centaur Technologyä, eikä ihme, sillä yhtiö julkaisi viimeksi uuden prosessoriytimen yli vuosikymmen sitten.

Nyt Centaur Technology on julkistanut uuden, toistaiseksi nimeämättömän uuden prosessoriarkkitehtuurin modernein ominaisuuksin. Yhtiö kehuu sen olevan markkinoiden ensimmäinen suorituskykyinen x86-prosessori palvelinluokan ytimillä ja integroidulla tekoälykiihdyttimellä. Kyseessä on yhtiön ensimmäisestä uudesta x86-arkkitehtuurista sitten vuonna 2008 julkaistun Isaiah-arkkitehtuurin, jota käytettiin VIA Nano -prosessoreissa.



Centaurin uusien x86-ydinten koodinimi on CNS ja niistä tiedetään toistaiseksi vain vähän. Julkistuksen yhteydessä luvattiin, että ydinten salat selviävät 2. joulukuuta julkaistavassa Microprocessor Reportin artikkelissa. Centaur lupaa CNS-ydinten IPC:n olevan korkea, mutta valitettavasti mitään tarkempaa niiden suorituskyvystä ei kerrota. Ytimet tukevat moderneja x86-laajennoksia kuten AVX-512 ja kullakin ytimellä on oma 2 Mt:n L3-välimuisti.

Uudessa CHA-koodinimellisessä prosessorissa CNS-ytimiä on yhteensä kahdeksan ja siten L3-välimuistia on yhteensä 16 Mt. Lisäksi prosessoriin on integroitu nelikanavainen DDR4-3200-nopeutta tukeva muistiohjain, 44 PCI Express 3.0 -väylää, tyypilliset South Bridgen ominaisuudet sekä NCore-tekoälykiihdytin. Prosessorin kellotaajuus on tässä vaiheessa 2,5 GHz ja se valmistetaan TSMC:n 16 nanometrin valmistusprosessilla. Koko piirin kooksi kerrotaan alle 195 mm2.



NCore-tekoälykiihdyttimen kerrotaan olevan erittäin leveään 32 768 -bittiseen SIMD-arkkitehtuuriin perustuva ja se rakentuu useista 256-tavuisista ”siivuista”, joiden parina on SRAM-muistia. Nykyisessä versiossa SRAM-muistia on käytössä yhteensä 16 Mt. Tekoälykiihdyttimen tämänhetkisen version kerrotaan olevan TSMC:n 16 nanometrin prosessilla 34,4 mm2. Centaurin mukaan sen NCore-tekoälykiihdyttimen suorituskykyyn vastaamiseksi Intel tarvitsisi 23 VNNI-laajennoksia tukevaa x86-ydintään.

Lähde: Centaur Technology

Huom! Foorumiviestistä saattaa puuttua kuvagalleria tai upotettu video.

Linkki alkuperäiseen uutiseen (io-tech.fi)

Palautelomake: Raportoi kirjoitusvirheestä

 

[hsalonen]

Olisivat vaan pitäneet nimen Cyrix..

 

[Kaotik]

Olisivat vaan pitäneet nimen Cyrix..

Eri firmasta kyse, vaikka viimeiset Cyrix-nimellä julkaistut prossut olivatkin toki Centaurin suunnittelemia

 

[eternality]

Aika pienet välimuistit ja matalat kellot ja vielä vanha prosessi. Tuskin kovin kilpailukykyinen kuin ehkä joissain hyvin spesifisissä workloadeissa.

 

[hkultala]

Luulisin, että tuo L3-välimuisti ei ole kullekin ytimelle omansa, vaan että se on vaan jaettu lohkoihin, siten että yksi lohko on aina lähellä yhtä ydintä, mutta kaikki kakuttavat kuitenkin kaikkien hakemaa dataa, samaan tyyliin kuin Intelin nykyprossuissa.

"Thus lots of fast (20 TB/s) internal RAM required, plus fast-as-possible access to DRAM and L3 cache"

Tuossa ei oikein olisi kovin paljoa mieltä, jos L3-välimuistit olisi jokaiselle ytimelle omansa. Tai sitten se AI-kiihdytin voi vaan suoraan hakea dataa jonka joku CPU on ladannut omaan L3-kakkuunsa vaikka sen omia muisticcesseja ei sinne kakutetakaan.

Ja joka ytimelle oma 2 MiB L3-kakku ei vaikuta kovin tasapainoiselta ratkaisulta, tosin on tuossa muitakin oudolta/epätasaiselta vaikuttavia ratkaisuita:

Muistikanavien määrä on tyypillisesti paras mittari sille mikä on alustan "järeys" ja emolevyjen hinta, tämä on sen suhteen samaa tasoa kuin intelin HEDT-alustat, heikompi kuin intelin ja AMDn järeimmät palvelinprossut, mutta järeämpi kuin intelin ja MADn kuluttajaprossut.

CPU-ytimiä on kuitenkin vain 8 enkä usko Centaurin taikovan puskista Zen2n ja Skylaken kanssa kilpailevaa ydintä, joten yleiskäyttöistä CPU-tehoa on todennäköisesti selvästi vähemmän. Lisäksi joka ytimelle oma L3-välimuistinsa vaikuttaa aika oudolta ratkaisulta.

Tosin tämä onkin tehty "vanhalla" TSMCn "16nm" prosessilla joten voi ollla, että tämä on vaan myöhästynyt reilulla vuodella alkuperäisistä aikatauluista, reilu vuosi sitten 8 ydintä neljällä muistikanavalla ei olisi ollut näin epätasapainoinen.

Tai sitten tuohon on vaan laitettu nuo 4 muistikanavaa nimenomaan sen neuroverkkokiihdyttimen takia, että sille riittää hyvin kaista.

 

[FlyingAntero]

Onko Centaurin esittelemä prosessoriarkkitehtuuri siis sama kuin mitä kiinalainen Zhaoxin aikoo käyttää KX-7000 sarjan prosessoreissa? KX-6000 prosessorit päivittyivät käyttämään 16nm prosessia ja KX-7000 sarjaan on odotettu uutta arkkitehtuuria.

• Kiinalainen KaiXian KX-6000 -x86-prosessori lupaa kovaa kilpailua Intelille ja AMD:lle - io-tech.fi
  
• VIA ja Zhaoxin aikovat haastaa Intelin ja AMD:n x86-prosessorit - io-tech.fi

 

[antero]

Tuo ilmeisesti 32-bittinen?

 

[Kaotik]

Onko Centaurin esittelemä prosessoriarkkitehtuuri siis sama kuin mitä kiinalainen Zhaoxin aikoo käyttää KX-7000 sarjan prosessoreissa? KX-6000 prosessorit päivittyivät käyttämään 16nm prosessia ja KX-7000 sarjaan on odotettu uutta arkkitehtuuria.

• Kiinalainen KaiXian KX-6000 -x86-prosessori lupaa kovaa kilpailua Intelille ja AMD:lle - io-tech.fi
  
• VIA ja Zhaoxin aikovat haastaa Intelin ja AMD:n x86-prosessorit - io-tech.fi

Onhan se mahdollista, mutta itselle on jäänyt käsitys että VIA on tuossa pikemminkin mukana lisenssinhaltijana ja Zhaoxin on kehitellyt nuo Isaiahin (VIA Nano) pohjalta

Tuo ilmeisesti 32-bittinen?

Jo se ikivanha Isaiah oli 64-bittinen (x86-64) eli ei taatusti ole

 

[antero]

Onhan se mahdollista, mutta itselle on jäänyt käsitys että VIA on tuossa pikemminkin mukana lisenssinhaltijana ja Zhaoxin on kehitellyt nuo Isaiahin (VIA Nano) pohjalta


Jo se ikivanha Isaiah oli 64-bittinen (x86-64) eli ei taatusti ole

Okei, ei ole tulleet itselle vastaan. Yleensä merkitään x86-64 tai x64 on 64b ja x86 32b niin x86 ajattelee tuon olevan 32bittinen.

 

[hkultala]

Okei, ei ole tulleet itselle vastaan. Yleensä merkitään x86-64 tai x64 on 64b ja x86 32b niin x86 ajattelee tuon olevan 32bittinen.

Nykyään on itsestäänselvyys, että jos puhutaan x86sta, puhutaan x86-64sta, joten sitä 64ää ei tarvi erikseen mainita.

Ja x86 oli alunperin 16-bittinen, ei 32-bittinen. Mutta siinä vaiheessa kun kaikille oli ilmiselvää, että puhutaan vähintään 386-prossuista (jotka oli 32-bittisiä) alettiin yleisesti puhua että x86 on 32-bittinen.

 

[jive]

Jos besserwisser kaksikko rauhoittuisi hieman. Intel myy edelleen myös 32bit x86 suorittimia IoT käyttöön ja ohjelmistopuolella 32 bit softa on edelleen elossa. Vaikka ohjelmiston ISA ja ABI on eri juttu kuin prosessorin mikroarkkitehtuuri niin löysätkää nyt kravattia. Ei se aina niin itsestään selvää ole edes tällä foorumilla mistä puhutaan kun viitataan x86 prosessoriin.

 

[hkultala]

Jos besserwisser kaksikko rauhoittuisi hieman. Intel myy edelleen myös 32bit x86 suorittimia IoT käyttöön ja ohjelmistopuolella 32 bit softa on edelleen elossa. Vaikka ohjelmiston ISA ja ABI on eri juttu kuin prosessorin mikroarkkitehtuuri niin löysätkää nyt kravattia. Ei se aina niin itsestään selvää ole edes tällä foorumilla mistä puhutaan kun viitataan x86 prosessoriin.

Lähinnä tuntuu besserwisseointi tulevan siitä suunnasta.

Intelin Quarkit eivät tue edes vuonna 1995 tulleita ehdollisia siirtokäskyjä tai 1997 tullutta MMXää.

Käytännössä esimerkiksi mikään normaali nykyaikainen 32-bittinen linux-distribuutio ei toimi niillä, koska ne on käännetty käyttämään ehdollisia siirtokäskyjä.

Niistä saattoi puuttua myös jotain muuta aika oleellista, jonka takia niillä ei käytännössä myöskään ajeta normaalia x86-softaa, mutta näistä muista puuttuvista ominaisuuksista en ole varma.

Sen, että quark on "x86", pointtina ei niiinkään ole ajaa sillä olemassaolevaa x86-softaa vaan enemmän hyödyntää että sille voidaan kääntää softaa intelin olemassaolevilla kehitystyökaluilla minimalistisilla muutoksilla.

 

[jive]

Tällä hetkellä saatavilla olevan teknisen tiedon pohjalta piiri vaikuttaa enemmän Googlen TPU tai Nvidian AGX käyttäjäkunnalle suunnatulta, jossa numeronmurskain on se juttu ja cpu:t vain avittavat töiden järjestämisessä. Varsinainen julkaisu on vasta joulukuun alussa niin sitten tiedetään lisää.
Edit :
Nyt kun tarkemmin tuumin niin Xe on myös samoilla vesillä.

 

[Nutti]

Jos besserwisser kaksikko rauhoittuisi hieman. Intel myy edelleen myös 32bit x86 suorittimia IoT käyttöön ja ohjelmistopuolella 32 bit softa on edelleen elossa. Vaikka ohjelmiston ISA ja ABI on eri juttu kuin prosessorin mikroarkkitehtuuri niin löysätkää nyt kravattia. Ei se aina niin itsestään selvää ole edes tällä foorumilla mistä puhutaan kun viitataan x86 prosessoriin.

Lähinnä tuntuu besserwisseointi tulevan siitä suunnasta.

Intelin Quarkit eivät tue edes vuonna 1995 tulleita ehdollisia siirtokäskyjä tai 1997 tullutta MMXää.

Käytännössä esimerkiksi mikään normaali nykyaikainen 32-bittinen linux-distribuutio ei toimi niillä, koska ne on käännetty käyttämään ehdollisia siirtokäskyjä.

Niistä saattoi puuttua myös jotain muuta aika oleellista, jonka takia niillä ei käytännössä myöskään ajeta normaalia x86-softaa, mutta näistä muista puuttuvista ominaisuuksista en ole varma.

Sen, että quark on "x86", pointtina ei niiinkään ole ajaa sillä olemassaolevaa x86-softaa vaan enemmän hyödyntää että sille voidaan kääntää softaa intelin olemassaolevilla kehitystyökaluilla minimalistisilla muutoksilla.

Piti ihan katsoa mikä on Intel Quark. Never heard. Raspberry Pitä vastaava development platform. Sillekin voi varmaan sen Linuxin kääntää itse sitten tai hankkia semmoisen version mikä toimii.

 

[Kaotik]

Nyt kun tarkemmin tuumin niin Xe on myös samoilla vesillä.

Xe ei ole samoilla vesillä, ei edes se Project Aurora joka on supertietokonenoodi eli paljon enemmän.

 

[IcePen]

Tällä hetkellä saatavilla olevan teknisen tiedon pohjalta piiri vaikuttaa enemmän Googlen TPU tai Nvidian AGX käyttäjäkunnalle suunnatulta, jossa numeronmurskain on se juttu ja cpu:t vain avittavat töiden järjestämisessä. Varsinainen julkaisu on vasta joulukuun alussa niin sitten tiedetään lisää.
Edit :
Nyt kun tarkemmin tuumin niin Xe on myös samoilla vesillä.

Juu tämä prosessori seisoo tai kaatuu tuon NCore:n tehon/ominaisuuksien/käytön mukana.

 

[jive]

Xe ei ole samoilla vesillä, ei edes se Project Aurora joka on supertietokonenoodi eli paljon enemmän.

Xe ei ole yhtä selvästi suunnattu koneoppimisen suuntaan mutta toisaalta ei tämä vaikuta mikään yleisprosessori olevan.

 

[Kaotik]

Xe ei ole yhtä selvästi suunnattu koneoppimisen suuntaan mutta toisaalta ei tämä vaikuta mikään yleisprosessori olevan.

XeHPC on ihan yleiskäyttöinen laskentapiiri, XeHP ja XeLP perinteisiä grafiikkapiirejä

 

[Kaotik]

https://fuse.wikichip.org/news/3099/centaur-unveils-its-new-server-class-x86-core-cns-adds-avx-512/
Tuolla käyty läpi vähän millainen tämä uusi CNS nyt sitten oikein on. Vaikuttaa varsin modernille, teoriassa puhutaan jostain Zen1-tason ytimistä ilmeisesti, käytäntö jää nähtäväksi.

 

[Nerkoon]

https://fuse.wikichip.org/news/3099/centaur-unveils-its-new-server-class-x86-core-cns-adds-avx-512/
Tuolla käyty läpi vähän millainen tämä uusi CNS nyt sitten oikein on. Vaikuttaa varsin modernille, teoriassa puhutaan jostain Zen1-tason ytimistä ilmeisesti, käytäntö jää nähtäväksi.

Kuinkahan hyvin tuollaisen tekeminen oikeasti käy leiville? Vaatinee aika paksun tukun lisensoituja patentteja sekä Inteliltä, että AMD:ltä ja se maksaa selvää rahaa.

 

[Kaotik]

Kuinkahan hyvin tuollaisen tekeminen oikeasti käy leiville? Vaatinee aika paksun tukun lisensoituja patentteja sekä Inteliltä, että AMD:ltä ja se maksaa selvää rahaa.

Eiköhän VIAllakin ole aika tavalla alan patentteja ja ristiinlisensointisopimuksia pitkin poikin