Avaruus-ketju (keskustelua tähtitieteestä, havainnoista ym.)

ESA:n ja Roscosmosin Mars-luotain TGO:n radannostopoltto onnistui aamuyöllä, luotain siis ei ole enää törmäyskurssilla Marsin kanssa ja seuraava manööveri on noin kaksi tuntia kestävä jarrutuspoltto keskiviikkona, samaan aikaan kuin Schiaparelli-laskeutuja laskeutuu Meridiani planum -tasangolle Marsin päiväntasaajan tuntumaan.
Schiaparellin irrotus TGO:sta meni suunnitelmien mukaan eilen illalla, ainoastaan telemetrian palautumisen viimästyminen TGO:sta oli hieman normaalista poikkeva tapahtuma.
 
Tarkka aikataulu keskiviikon tapahtumista on julkaistu:
http://www.avaruus.fi/uutiset/aurin...iin-keskiviikkona-tassa-tarkka-aikataulu.html

Keskiviikko 19. lokakuuta

16.00 ESAn livevideolähetys alkaa, sitä voi seurata tästä linkistä.

16.14 TGO aloittaa 147 minuuttia kestävän jarrutuspolttonsa päämoottorillaan

16.32 Marsin kiertoradalla oleva Mars Express -luotain aloittaa Schiaparellin datan vastaanoton

16.36 Schiaparelli-laskeutuja aloittaa datalähetyksen

17.52 Schiaparelli saapuu Marsin kaasukehään ja aloittaa jarrutuksen lämpökilvellään

17.55 Schiaparellin jarruvarjo avataan 11 kilometrin korkeudessa 1650 kilometrin tuntinopeudessa

17.56 Lämpökilpi irrotetaan 7 kilometrin korkeudessa 320 kilometrin tuntinopeudessa

17.57 Jarruvarjo irrotetaan 1,3 kilometrin korkeudessa 240 kilometrin tuntinopeudessa

17.57 Schiaparellin jarrumoottorit käynnistetään 1,1 kilometrin korkeudessa 250 kilometrin tuntinopeudessa

17.57 Schiaparellin moottorit suljetaan 2 metrin korkeudella pinnasta

17.57 Schiaparelli laskeutuu Marsin pinnalle

18.13 Schiaparelli vaipuu horrokseen

18.18 Mars Expressin datan vastaanotto katkeaa

18.41 TGO lopettaa jarrutuspolttonsa

18.49 Mars Express aloittaa lähettämään Schiaparellin laskeutumisdataa

18.59 Schiaparellin laskeutumisdatan vastaanotto saadaan valmiiksi
 
Tänään tuo iso päivä (Suomen aikaa iltapäivällä) ESAn ja neukkujen Mars-laskeutujalle
 
Päivitetään nyt tännekin vähän tilannetta.

ExoMars-mission tärkein osa eli TGO-luotain onnistui pääsemään Marsia kiertävälle radalle täysin suunnitelmien mukaan ja on hyvässä kunnossa. Yhteys Schiaparelli-laskeutujaan kuitenkin menetettiin ilmeisesti laskeutumisen vaiheessa jossa sen oli tarkoitus hidastaa vauhtiaan retro-rakettien avulla. Kantosignaalin mukaan kaikki oli kunnossa vielä siinä vaiheessa kun luotain hidasti vauhtiaan jarruvarjojen avulla. Se siis selvisi ainakin Marsin kaasukehään saapumisesta, tämä itsessään on jo arvokasta tietoa ESA:lle tehtävän vuonna 2020 tapahtuvaa toista osaa varten, jolloin tarkoitus on lähettää Marsiin mönkijä. Lisäksi kantosignaali kertoo varmasti sen, että LOS ei johtunut marsperään iskeytymisestä.

Schiaparellin laskeutumisen aikaisia telemetriatietoja lähetetään parhaillaan Maahan ja paketin on tarkoitus olla perillä alkuyöstä Suomen aikaa, tietojen analysoimiseen menee kuitenkin vähintään koko yö ja dataa, kuvia yms voidaan odottaa aikaisintaan aamulla.
Laskeutuja saattaa ottaa yhteyttä aikasemminkin johonkin Marsia kiertävistä luotaimista, tarkkaa aikataulua horrostilata heräämiseen ei kuitenkaan ole kerrottu, puhutaan vain useista yhteydenottoikkunoista.

Pidetään peukkuja.
 
Onko mitään havaintoa millä taajuuksilla ja miten näitä luotaimia ja mars rovereita etäohjataan? Pystyisiköhän ohjaus-signaaleja kuuntelemaan ja seuraamaan?
 
inspireit sanoi:
Onko mitään havaintoa millä taajuuksilla ja miten näitä luotaimia ja mars rovereita etäohjataan? Pystyisiköhän ohjaus-signaaleja kuuntelemaan ja seuraamaan?
Napsauta laajentaaksesi...
Ei pysty millaan jarkevalla tavalla, koska lahetykset on pakko suunnata melko tarkkaan Marsiin. (Mikaan ympari sateileva antenni ei toimisi, koska tehontarve kohoaisi ihan julmaksi)

Teoriassa voit lentokoneella (tai vastaavalla) yli lentaa ja kaapata lahetyksen.

Lahetysten vastaanotto toki onnistuu ihan triviaalisti. En nyt hertzeja muista, mutta ei varmasti ole suurin ongelma. Tarvitset kuitenkin kohtuullisen lautasen vastaanottoon.
 
Nasan Opportunity-mönkijä epäonnistui kuvan ottamisessa Schiaparelli-laskeutujasta. Tämä oli odotettavissa, koska välissä oli kraaterin seinämä ja onnistuakseen kuvan ottamisessa Schiaparellin lasku olisi pitänyt tapahtua laskeutumisellipisin loppupäähän.
 
Taisi tulla kivenä alas koko laskeutuja. Ehkä tällaiset hommat pitäisi jättää Nasalle eikä italialaisille spagettikäsille.
 
inspireit sanoi:
Onko mitään havaintoa millä taajuuksilla ja miten näitä luotaimia ja mars rovereita etäohjataan? Pystyisiköhän ohjaus-signaaleja kuuntelemaan ja seuraamaan?
Napsauta laajentaaksesi...
Kyselin tästä kerran eräältä kaverilta, joka on yliopistossa puuhastellut satelliittien kanssa. Tarkemmin ottaen erään hieman kiertorataa kauempana olevan luotaimen kanssa. Hänen mukaansa kaistaa on niin vähän, ettei sitä voida tuhlata salauksiin tai autentikointeihin ja periaatteessa kuka vain tarpeeksi isolla antennilla, sen oikealla suuntauksella ja oikeilla ohjauskäskyillä pystyisi kaappaamaan luotaimen.
 
New Horizon on vihdoin saanut kaiken datan lahetettya maahan viime vuonna tapahtuneelta Pluton ohilennolta. Tutkimista toki riittaa viela vuosikausiksi. Yhteensa reilut 50 gigabittia (6,25+ GB) dataa tuli tuolta ohitukselta. Jotain avaruusmodeemin nopeudesta kertoo, etta tuohon meni aikaa 15 kuukautta.

http://www.nasa.gov/feature/new-horizons-returns-last-bits-of-2015-flyby-data-to-earth





Charonin osittainen punainen vari on saamassa selvyyden myos. Nayttais silta (tietokone simulaatiot) etta se on Plutosta karannutta metaania, joka pikkuhiljaa kertyy Charonnin navalle. Plutossahan on itsessaan metaania vaikka kuinka paljon, ja osittain varittaakin Pluton pintaa, mutta mielenkiintoista miten se kertyy Charoniin myos. Vastaavaa ei oikein ole missaan (ehka Iapetus pois lukien).

http://www.nasa.gov/feature/pluto-paints-its-largest-moon-red
full-res-charon.jpg
 
Schiaparellin laskeutumisen epäonnistuminen johtui tällä tietoa korkeustietoa mittaavan doppler-tutkan ohjelmointivirheestä. Tutkan ohjelmisto kaatui kun luotain oli 1-2 km korkeudessa ja lakkasi välittämästä tietoa luotaimen päätietokoneelle joka tulkitsi hiljaisuuden merkiksi siitä, että laskeutuminen oli tapahtunut ja sammutti retro-raketit vain noin neljän sekunnin polton jälkeen.
 
^Tällä kertaa ei ainakaan mennyt mailit ja kilometrit sekaisin. Ihan mielenkiinnosta, kuka nuo softat koodaa? Ei kai se ole mikään italialainen taho.
 
Awelonian sanoi:
^Tällä kertaa ei ainakaan mennyt mailit ja kilometrit sekaisin. Ihan mielenkiinnosta, kuka nuo softat koodaa? Ei kai se ole mikään italialainen taho.
Napsauta laajentaaksesi...

No en usko jos kerran lopetti polton etuajassa. Toivoa vaan sopii, ettei kulkija tule samalla tavalla tonttiin.
 
Laitetaas nyt katsaus Dawnin puuhista myos. Dawn primary mission loppui tuossa ihan hetki sitten (kesalla). Toki jatkaa kiertelya viela. Itseasiassa ratatasoa hieman nostettiin syyskuun alussa (kiitos ionimoottoreiden, jotka sen mahdollistaa). Sekundaari mission aikana tutkitaan kohteita, jotka vaikuttivat mielenkiintoisilta primaari mission aikana saadusta datasta. Kaytannossa tama tarkoittaa lisaa kuvia toisesta kulmasta, jolloin pinnanmuodoista saadaan irti enemman. Toki Dawn tekee paljon muutakin kuin vain kuvailee.

Ahuna Mons, siis se kummallinen vajaa 5km korkea vuori, on kaytannossa jo varmistettu olevan suht nuorehko cryovolcano. Ainakin kaikki merkit viittaa siihen (katso tuo alempana oleva video). Cryuovulcano eroaa siis tavallisesti tulivuoresta silla, etta se puskee ulos volatiilia ainesta kuten jaata ja muita nesteita (metaani, co2, typpi, yms.) sen sijaan etta puskisi ulos laavaa (silikaatteja) niinkuin nuo perinteiset tulivuoret. Kaytannossa tama tarkoittaa sita, etta planeetalla taytyy olla jotakin nestemmaista (tai nestemaisesti kayttaytyvaa) pinnan alla. Tuosta voi silloin syntya samatilanne kuin esim Maassa on, eli magma silloin talloin tyontyy kuoren lapi synnyttaen tulivuoren.

Talla hetkella oletus on, etta Ceres:n pinnan alla on, tai ainakin on ollut ihan lahi menneisyydessa (alle 1 miljardia vuotta), nestemaista vetta. Eli toisin sanoen kuoren alainen meri. Tamahan ei ole mitaan uutta planeetoilla, Jupiterin ymparilta tunnetaan parikin tapausta. Mutta voitaneen edelleen pitaa mysteerina miten ihmeessa Ceres on pystynyt sailyttamaan tarpeeksi sisaista lampoa nain pitkaan (se voi olla jopa vielakin aktiivinen, niinkuin valkoiset pilkut vihjailevat).

Toinen iso juttu on tietenkin etta Ceres:n pinnalta on loytynyt vesijaata useista paikkaa. Kaytannos kaikki vesijaa on syvien kraatereiden pohjalla (jonne aurinko harvoin paistaa). Jaa ei sinansa ole harvinaista tuolla, sita on kuoressa vaikka muille jakaa (ja mita kuoren alta loytyy?), mutta pinnalla oleva puhdas vesijaa on harvinaista.

Lisaa aiheesta NASA:n sivuilla:
http://www.nasa.gov/feature/jpl/ceres-geological-activity-ice-revealed-in-new-research

pia20915.png


Mielenkiintoinen video Ahuna Mons:sta, ja mita se kertoo Ceresin sisuksista ja kehityksesta :
 
Ehkä osittain aiheen vierestä, mutta olisiko jollain suositella jotain kansantajuista kirjaa tähtitieteestä. Itseäkin kiinnostaisi mutta muksua vähän enemmän, niin voisi aiheesta vähän opiskella itsenäisesti ja sitten osaisi paremmin vastailla kysymyksiin. Kovasti oli jälkikasvu kiinnostunut tähtisumuista kun niitä käytiin yhdellä observatoriolla kuvamuodossa ihmettelemässä. Joku sellainen astronomia for dummies voisi toimia lähestymistapana.
 
xcft sanoi:
Ehkä osittain aiheen vierestä, mutta olisiko jollain suositella jotain kansantajuista kirjaa tähtitieteestä. Itseäkin kiinnostaisi mutta muksua vähän enemmän, niin voisi aiheesta vähän opiskella itsenäisesti ja sitten osaisi paremmin vastailla kysymyksiin. Kovasti oli jälkikasvu kiinnostunut tähtisumuista kun niitä käytiin yhdellä observatoriolla kuvamuodossa ihmettelemässä. Joku sellainen astronomia for dummies voisi toimia lähestymistapana.
Napsauta laajentaaksesi...
Kay kattoo mita kirjaston hyllyssa on. Ei oikein voi mitaan suositella, kun 25 vuodessa kaikki kirjat on vanhentuneet, mutta silloin 90 luvun puolessa valissa ainakin oli ihan perus opuksia lahes kaikki siella tahtitieteen hyllyssa.

Ainut hieman vaativampi mika tulee mieleen oli musta-aukko kirja (ohut mustakantinen pokkari, 80 luvulla julkastu muistaakseni), joka oli aika vaativa peruskoululaiselle (siina oli ihan oikeaa matikkaa). Toinen hankalampi oli Tahtitieteen Perusteet, jota yliopistossa kaytetaan opetusmateriaalina (itse tuohon tutustuin ja laskuja laskeskelin joskus yla-asteen lopulla ensimmaisen kerran).

Riippuu tietenkin kirjastosta mita on valikoimassa, mutta eikohan sielta selailemalla joku jarkeva loydy.
 
Suikalemarmelaadi sanoi:
Tuolta väijymään, löytyy kirjaa joka lähtöön. -> https://www.ursa.fi/kauppa/kirjakauppa/
Ursan tuotanto on hyvää settiä.
Napsauta laajentaaksesi...
Ainakin tuo luettavaa lapsille -osio vaikutti hyvältä, sieltä bongasin pari kirjaa mistä pistin menemään varauksen kirjastoon. Kiitoksia.

Lifeless sanoi:
Kay kattoo mita kirjaston hyllyssa on. Ei oikein voi mitaan suositella, kun 25 vuodessa kaikki kirjat on vanhentuneet, mutta silloin 90 luvun puolessa valissa ainakin oli ihan perus opuksia lahes kaikki siella tahtitieteen hyllyssa.

Ainut hieman vaativampi mika tulee mieleen oli musta-aukko kirja (ohut mustakantinen pokkari, 80 luvulla julkastu muistaakseni), joka oli aika vaativa peruskoululaiselle (siina oli ihan oikeaa matikkaa). Toinen hankalampi oli Tahtitieteen Perusteet, jota yliopistossa kaytetaan opetusmateriaalina (itse tuohon tutustuin ja laskuja laskeskelin joskus yla-asteen lopulla ensimmaisen kerran).

Riippuu tietenkin kirjastosta mita on valikoimassa, mutta eikohan sielta selailemalla joku jarkeva loydy.
Napsauta laajentaaksesi...
Pitänee käydä tutustumassa sopivaan hyllyyn kirjastossa. Tuo Tähtitieteen perusteet vaikutti kuvauksen perusteella vähän turhan korkealentoiselta, mutta ehkä sen voi käydä silti lainaamassa. Jos sieltä vaikka jotain hyödyllistäkin irtoaisi.

101010 sanoi:
Menee vähän ohi kysytystä speksistä, mutta tässä on Youtube-kanava, joka käsittelee teemaan liittyviä asioita. Suuri osa perustuu teoreettiseen fysiikkaan, mutta kyllä sieltä pelkkää scifiäkin löytyy. Sisältö voi kasvattaa entisestään jälkikasvun mielenkiintoa aiheeseen. Näitä videoita ei ihan väsyneenä kannata katsoa, jos haluaa pysyä kärryillä.

https://www.youtube.com/channel/UCZFipeZtQM5CKUjx6grh54g
Napsauta laajentaaksesi...
Kiitos, pistetään kirjanmerkkeihin. Eiköhän tuota voi vähintäänkin sitten työmatkoilla seurailla, kun istuskelee julkisissa.
 
xcft sanoi:
Tuo Tähtitieteen perusteet vaikutti kuvauksen perusteella vähän turhan korkealentoiselta, mutta ehkä sen voi käydä silti lainaamassa. Jos sieltä vaikka jotain hyödyllistäkin irtoaisi.
Napsauta laajentaaksesi...
Juu, se ei ole ihan kansantajuinen opus enaa.

Mutta tuostakin kylla loytyy mielenkiintoisia juttuja, vaikka itse kaavat menisivatkin yliymmarryksen. Mutten nyt ihan ensimmaisena kirjana tuota lukisi, jos ei paljoa taustatietoa ole. :) Todella hyva kirja sitten jos enemman alkaa asia kiinnostamaan.
 
Jos nyt otetaan esimerkiksi niinkin mielenkiitoinen planeetta aurinkokunnassa kuin Mars. Hyvin ajankohtainen tutkimuksen kannalta ja enemmissä määrin. Mutta onko tehty jotain sopimuksia, kuka voi omistaa minkäkin kokoisen alueen Marssista, kun sinne ehtii? Vai miten se "omistus" menee? Tietty perseily varmasti vaikeuttaa operointia täältä käsin.

E: Esimerkkinä, jos vaikka Kiina porhaltaisi sinne ensimmäisenä siirtokuntana, löytäisi jumalattomat rikkaudet ja resurssit kaikkeen touhuun pitkälle tulevaisuuteen. Voisiko Kiina ottaa tämmöiset alueet hallintaansa?
 
Viimeksi muokattu:
Messmaker sanoi:
Jos nyt otetaan esimerkiksi niinkin mielenkiitoinen planeetta aurinkokunnassa kuin Mars. Hyvin ajankohtainen tutkimuksen kannalta ja enemmissä määrin. Mutta onko tehty jotain sopimuksia, kuka voi omistaa minkäkin kokoisen alueen Marssista, kun sinne ehtii? Vai miten se "omistus" menee? Tietty perseily varmasti vaikeuttaa operointia täältä käsin.

E: Esimerkkinä, jos vaikka Kiina porhaltaisi sinne ensimmäisenä siirtokuntana, löytäisi jumalattomat rikkaudet ja resurssit kaikkeen touhuun pitkälle tulevaisuuteen. Voisiko Kiina ottaa tämmöiset alueet hallintaansa?
Napsauta laajentaaksesi...
On tehty, mutta vain noin 100 maata on sen sopimuksen allekirjoittanut. Tai no riippuu kumman sopimuksen piikkiin se uppoaaa, outer sapce treaty vaiko moon treaty (moon treaty on viela harvempi allekirjoittanut).

Kaytannos molemmat sopimukset sanoo, etta kukaan ei voi omistaa mitaan Maapallon ulkopuolista aluetta, vaan omistajuus on aina koko ihmiskunnalla yhteisomistuksessa.

Periaatteessa kukatahansa voi lyoda lipun pystyyn vaikka Marsiin ja sanoa etta tama on minun tontti, mutta silla ei ole mitaan lain voimaa eli kukatahansa voi iskea lipun siihen viereen ja vaittaa aivan samaa.
 
Mutta kunhan avaruutta aletaan ihan tosissaan valloittaa, ja kaupalliseen kayttoon valjastamaan, niin varmastikin lait muuttuu...

Nuo nykyisethan on kaytannossa kirjoitettu aikana jolloin kaksi supervaltaa toivoi joskus kaukana tulevaisuudessa valtaavansa aluetta, tai oikeastaan toivoi ettei se toinen voi missaan tapauksessa vallata aluetta.
 
Eipä siinä varmaa mitään kehitystäkään tulis jos eka paikalla saa kaiken. Loppus muilta into suunnitella enää mitään.
 
Osa varmaankin kuullut siitä EMdrive moottorista. Vehje kummiskin tuntui rikkovan varsin hyvin tunnettua fysiikkaa. Jonkin aikaa sitten NASA testasi tuota jossain tyhjiössä ja vissiin toimi. Nyt on vissiin julkaistu tutkimus tästä, jossa näyttäisi olevan näkyvissä toimiva efekti.

www.forbes.com/sites/briankoberlein/2016/11/19/nasas-physics-defying-em-drive-passes-peer-review/

http://arc.aiaa.org/doi/10.2514/1.B36120

A vacuum test campaign evaluating the impulsive thrust performance of a tapered radio-frequency test article excited in the transverse magnitude 212 mode at 1937 MHz has been completed. The test campaign consisted of a forward thrust phase and reverse thrust phase at less than 8×10−6  torr vacuum with power scans at 40, 60, and 80 W. The test campaign included a null thrust test effort to identify any mundane sources of impulsive thrust; however, none were identified. Thrust data from forward, reverse, and null suggested that the system was consistently performing with a thrust-to-power ratio of 1.2±0.1  mN/kW.
Napsauta laajentaaksesi...

Siis oikeasti? Toimiiko toi? Kuulostaa aika hullulta. Tähän mennessä itse ajatellut ton olevan jokin kusetus, mutta selvinnyt NASA:n testeistä vielä. :/

Jos tuo toimii oikeasti, niin on helvetin hyvä juttu, mutta kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta. Tällä voisi vissiin lähettää jo aika hyvin luotaimia tai ehkäpä jopa ihmisiäkin suhteelisen kauas ja nopeasti. Muistelisin lukeneeni jostain, että nykyinen matka esim marssiin lyhenisi 6kk -> 2.5kk.
 
No testit toistaiseksi nayttaa etta toimii.

Suurempi kysymys onkin etta miksi se toimii. Siihenkin kylla on jo jotain teorioita, mitaan varmaa ei kukaan viela osaa sanoa. Eli ollaan jannan aarella jos ja kun tuo joskus selviaa. Tieda mita muuta opitaan fysiikasta siina samalla.

Toki on edelleenkin mahdollisuus ettei se toimi... Se olisi sinansa harmi.
 
Viimeksi muokattu:
Jokin kirkas kohde näkyi tänään aiemmin taivaalla, etelän suunnalla. Jäi askarruttamaan mikä mahtoi olla, olettaisin että jokin planeetta. Osaako kukaan valaista asiaa? Oli vain pirun kirkkaan näköinen. Jupiter kenties?
 
jkeskir sanoi:
aamu ja iltatähti venus
Napsauta laajentaaksesi...
Se oli toinen, jota arvelin. Oli vain sen verran korkealla taivaalla ja jotenkin on jäänyt sellainen mielikuva että Venus olisi aina aika matalalla. Joskus on tullut illan alkuhämärän ja aamun loppuhämärän aikoihin nähtyä taivaalla kolmekin planeettaa samaan aikaan. Noihin aikoihin kun ei tähtien valo riitä tulemaan sen auringon ilmakehästä siroaman valon läpi tulemaan nähtäville asti.

Joillekin nämä ovat tietenkin vain ufoja.:D
 
Ursan sivuilta:
RTEmagicC_venus_57.gif.gif
Venus
Venus on hyvin näkyvissä iltataivaalla. Kirkas planeetta loistaa matalalla eteläisellä taivaalla. Kuun lopulla se laskee lounaaseen neljä tuntia Auringon jälkeen. Kuunsirppi on lähellä Venusta illalla 3.12.

RTEmagicC_mars_57.gif.gif
Mars
Mars on iltahämärässä etelässä ja laskee länsilounaaseen noin klo 21. Planeetta on Kauriissa, mutta siirtyy 15.12. Vesimieheen. Illalla 31.12. Mars on vain 0,5 astetta Neptunuksen länsipuolella. Kuu on lähellä Marsia illalla 5.12.

RTEmagicC_jupiter_57.gif.gif
Jupiter
Jupiter on aamutaivaalla Neitsyen tähdistössä. Se nousee idästä noin klo 3 ja on etelässä aamun alkaessa vaalentua. Kirkas Jupiter on helppo tunnistaa tähtien joukosta. Kuu on lähellä Jupiteria aamuyöllä 22. ja 23.12.

Jupiterin kaasukehästä erottuu jo pienelläkin kaukoputkella tummia vöitä. Myös vaaleita vyöhykkeitä on nähtävissä. Isoilla kaukoputkilla on havaittavissa monenlaisia yksityiskohtia, joiden muoto muuttuu jo muutaman vuorokauden kuluessa.
Napsauta laajentaaksesi...
 
Kiitos vastauksista. Venus se varmastikin oli. "Matalalla" on tietenkin suhteellinen käsite, mutta eihän se tietenkään kovin korkeallakaan ollut.
 
Huomasin saman, Venus näkyi häikäisevän upeana. Jos vaan olisi pystynyt lähtemään avaralle paikalle kuvaamaan :tup:
 
Viimeksi muokattu:
Tuo Venuksen oleminen "matalalla" on tosiaan hieman suhteellinen kasite. Se on kylla matalalla aina zeniittiin (90°) verrattuna, mutta kylla se parhaillaan kay yli 46° korkeudessa, joka ei itsestani ole enaa niin kauhean matalalla. Suomessa tosin ei koskaan nouse niin korkealle, mutta ~ 30° on mahdollista.

Akkiselta tsekattuna tanaan se oli Helsingissa 13° korkeudella. Helmikuussa tulee olemaan korkeimmillaan lahes max korkeudella.

17. helmikuuta 2017 tulee olemaan kirkkaimmillaan, ja melkoisen korkealla (29° Helsingissa).

Messmaker sanoi:
Huomasin saman, Venus näkyi häikäisevän upeana. Jos vaan olisi pystynyt lähtemään avaralle paikalle kuvaamaan :tup:
Napsauta laajentaaksesi...
Melko turhaa hommaa, jos et omista kaukoputkea. Sittenkin Venus on melko tylsa tarkkailtava, kun pinnasta (lue : pilvista) ei saa mitaan detaileja irti.

No tietty joku laajakuvakin osaa olla hieno, jos saa muuten sommiteltua sen oikein maaston ja muiden tahtien (ja linnunradan) kanssa.
 
Viela pieni tiedon murunen tuosta Venuksesta...

Toisin kuin Kuu, joka on kirkkaimmillaan taysikuun aikaan, Venus on kirkkaimmillaan kun siita nakyy noin 70%. Syy tahan on tietenkin se etta "taysivenus" tapahtuu aina silloin kun se on Auringon takana, eli kauimpana Maasta. Tuo 70% on siis eraanlainen kompromissi etaisyyden, valaistun pinta-alan ja albedon ("heijastavuuden") valilla.

17. Helmikuusa jos on mahdollisuus kaukoputkella katsoa (tai hyvilla kiikareilla), niin voi helposti huomata, etta Venus ei ole ihan taysin pyorea vaan juurikin 70% valaistu.

Parhaillaan Venuksen naennainen magnitude on noin -4,7. Se on melko hurja kun vertaa muihin taivaan kappaleisiin. Mars on max -2,9. Huom: magnitudi asteikko on logaritminen ! 1 magnitudin ero tarkoittaa ~2,5 kertaista kirkkautta. Eli Venuksen ja Marsin 2,2 magnitudin ero on melkein 8 kertainen ero.

Sirius, tuo kirkkain tahti taivahalla, on ainoastaan -1,5.

Kuun sirppi on himmeimmillaan noin -6 magnitudia, eli ero kirkkaimpaan venukseen on suhteellisen pieni (hieman reilut 3x).

(Aurinko tietenkin aivan omassa kastissaa yli -25 magnitudilla)
 
Lifeless sanoi:
Melko turhaa hommaa, jos et omista kaukoputkea. Sittenkin Venus on melko tylsa tarkkailtava, kun pinnasta (lue : pilvista) ei saa mitaan detaileja irti.
Napsauta laajentaaksesi...

Joo. Tosin tonnin-parin kokonaissijoituksella pääsisi harrastelijatasolla kiinni noiden pilvien yksityiskohtiin.

Mut ei ehkä kannata ostaa tuon hintaista putki+jalusta+kamera+filsu-komboa pelkästään Venuksen tiirailuun :)
 
Onko tuo pallo venus tjs? En minä näistä tiedä,kuvaan vaan.
Oli kyllä aikamoinen show eillen illalla.Näin siinä 20.00 niin koko taivas oli ihan vihreää. Metän takaakin näytti että olis ollu joku valkea menossa. Harmi kun ei ollu kameraa silloin mukana.

 
eikös meidän kirkkain tähti taivaalla ole aurinko =)

Olis kyl hienoa osata kuvata tähtitaivasta... Kuustaki saa hädintuskin kuvaa mun vempeleillä
 
Lifeless sanoi:
Tuo Venuksen oleminen "matalalla" on tosiaan hieman suhteellinen kasite. Se on kylla matalalla aina zeniittiin (90°) verrattuna, mutta kylla se parhaillaan kay yli 46° korkeudessa, joka ei itsestani ole enaa niin kauhean matalalla. Suomessa tosin ei koskaan nouse niin korkealle, mutta ~ 30° on mahdollista.

Akkiselta tsekattuna tanaan se oli Helsingissa 13° korkeudella. Helmikuussa tulee olemaan korkeimmillaan lahes max korkeudella.

17. helmikuuta 2017 tulee olemaan kirkkaimmillaan, ja melkoisen korkealla (29° Helsingissa).


Melko turhaa hommaa, jos et omista kaukoputkea. Sittenkin Venus on melko tylsa tarkkailtava, kun pinnasta (lue : pilvista) ei saa mitaan detaileja irti.

No tietty joku laajakuvakin osaa olla hieno, jos saa muuten sommiteltua sen oikein maaston ja muiden tahtien (ja linnunradan) kanssa.
Napsauta laajentaaksesi...
Onhan mulla Maksutov-Cassegrain- kaukoputki ja digijärkkäri... Mutta maisematähtikuvausta Venuksen kanssa mietin vain.
 
Viimeksi muokattu:
Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi tänne.

Uutiset

Uutisia lyhyesti

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
257 649
Viestejä
4 480 284
Jäsenet
73 964
Uusin jäsen
poppi75

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom