Avaruus-ketju (keskustelua tähtitieteestä, havainnoista ym.)

[Lifeless]

Onko tuo pallo venus tjs? En minä näistä tiedä,kuvaan vaan.
Oli kyllä aikamoinen show eillen illalla.Näin siinä 20.00 niin koko taivas oli ihan vihreää. Metän takaakin näytti että olis ollu joku valkea menossa. Harmi kun ei ollu kameraa silloin mukana.

Helpottas paljon jos oisit kertonut millonka kuva on otettu, mutta Sirius tuo nyt silti vaikuttaisi olevan. Ainakin paikka linnunrataan nahden on oikea.

 

[Takavalo]

Jokin kirkas kohde näkyi tänään aiemmin taivaalla, etelän suunnalla. Jäi askarruttamaan mikä mahtoi olla, olettaisin että jokin planeetta. Osaako kukaan valaista asiaa? Oli vain pirun kirkkaan näköinen. Jupiter kenties?

Tuosta ilmainen tähtikartta jos ei ennestään ole.
http://www.stellarium.org/fi/

 

[kirves]

James Webb teleskoopin kuvia jo odottelen ja sitä ennen onnistunutta laukaisua.

 

[Gorilla]

Ei liity havaintoihin tai tähtititeteeseen, mutta tässä ihan mielenkiintoinen 3d skannaus Apollo komentomodulin sisustasta.

https://3d.si.edu/apollo11cm/boxes/play-cm-2016-09-26/cm-interior.html

 

[Maiju86]

Jokin kirkas kohde näkyi tänään aiemmin taivaalla, etelän suunnalla. Jäi askarruttamaan mikä mahtoi olla, olettaisin että jokin planeetta. Osaako kukaan valaista asiaa? Oli vain pirun kirkkaan näköinen. Jupiter kenties?

Ite oon ajatellut että se kirkas tähti olis avaruusasema. Voihan niitäkin näkyä taivaalla

 

[Käykö Keuhko]

Kun nyt taas jotkut hörhöt hihkuvat että väitetty Planet X/Nibiru tulee ja tappaa kaikki nyt vuonna 2017, lukaisin hieman viimeisintä tietoutta mm. noista transneptuniaanisista taivaankappaleista ja niiden historiasta ja Kuiperin vyöhykkeestä etc. ja täytyy hämmästellä kuinka vähäistä noiden asioiden tuntemus ihmiskunnalla on pitkään ollut. Ja vieläkin on jotenkin hassua että Pluto ei ollutkaan mikään oikea planeetta.

Tottakai, etäisyydet ovat mitä ovat mutta on hyvin hämmästyttävää että esim. Makemake löydettiin vasta vuonna 2005.

Makemake on Pluton jälkeen kirkkain Kuiperin vyöhykkeen kohde (näennäinen magnitudi +17) ja sen voi havaita jo suurella harrastajakaukoputkella.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Makemake

 

[Smanci]

Venus, Mars, Neptunus ja Kuu ovat nyt alkuiltaisin kaikki samassa rykelmässä Etelässä ja lisäksi Kvadrantidien radiantti samaan aikaan toisella puolella taivasta. Marsin koko kuvauksen kannalta vaan säälittävän pieni

@Messmaker ääntä kohti ja kamera laulamaan?

 

[omena]

Ja vieläkin on jotenkin hassua että Pluto ei ollutkaan mikään oikea planeetta.

Pluto potkittiin planeetoista ennen kuin New Horizons-luotain saavutti sen ja kävi ilmi että taitaa se Pluto sittenkin täyttää planeetan kriteerit. . Uudelleennimeämisessä ongelma voi tulla kun muutkin kääpiöplaneetat haluavat oikeiksi planeetoiksi.

"Yhdeksäs planeetta",
http://www.tiede.fi/artikkeli/uutiset/aurinkokunnassa_ehka_9_planeetta_varmistaminen_on_iso_haaste
, on aika mielenkiintoinen aihe. Olisi huikeaa jos löytyisi omana elinaikana. Jokin aika sitten tuli katsottua dokumentti Jupiterista, jossa tutkija oli päätellyt aurinkokunnan alkuaikoina Jupiterin vieressä olleen "ylimääräinen" planeetta, jonka Jupiter olisi heilauttanut ulos aurinkokunnasta. Voisiko näillä olla yhteys?

 

[micko]

-- ja kävi ilmi että taitaa se Pluto sittenkin täyttää planeetan kriteerit.

Miten niin? Eikö Pluton kiertorata risteäkään Neptunuksen kanssa?

 

[kekkeruusi]

Ite oon ajatellut että se kirkas tähti olis avaruusasema. Voihan niitäkin näkyä taivaalla

Paitsi ettei niitä ole kuin käsittääkseni se yksi ja se ei näy näin kaukana pohjoisessa.

 

[McMaster]

Venus kyllä kirkas. Paska kuvahan tää on, kännykällä otettu. Hyvin kuitenkin saa verrattua kuuta ja Venusta vierekkäin.

E: Onkos tossa Marskin vasemmalla.?

 

[McMaster]

Tupla

 

[Käykö Keuhko]

Vuodesta 1992 lähtien Neptunuksen takaa kuitenkin löydettiin lisää jäisiä taivaankappaleita, joista osa oli vain vähän Plutoa pienempiä, ja yksi jopa Pluton kokoinen. Koska tällöin ei ollut enää selvyyttä siitä, kuinka monta planeettaa Aurinkokunnassa oli, Kansainvälinen tähtitieteellinen unioni (IAU) loi uuden planeetan määritelmän vuonna 2006. Tämän määritelmän mukaan Kuiperin vyöhykkeen kappaleet eivät ole planeettoja ja täten Pluto menetti asemansa planeettana.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Pluto_(kääpiöplaneetta)

Määrittelykysymyshän tuo on. Plutoahan itseään ei varmaankaan kiinnosta mihin kategoriaan se maapallolla olevien kusipäisten ihmisten, jotka pyrkivät lähinnä tuhoamaan oman maapallonsa, säälittävä populaatio Pluton sijoittaa.

 

[Lifeless]

Pluto potkittiin planeetoista ennen kuin New Horizons-luotain saavutti sen ja kävi ilmi että taitaa se Pluto sittenkin täyttää planeetan kriteerit. . Uudelleennimeämisessä ongelma voi tulla kun muutkin kääpiöplaneetat haluavat oikeiksi planeetoiksi.

Pluto ei tayta yhta kolmesta vaatimuksesta planeetaksi, joten se ei ole planeetta.

1. is in orbit around the Sun,
2. has sufficient mass to assume hydrostatic equilibrium (a nearly round shape), and
3. has "cleared the neighborhood" around its orbit.

Sinallaanhan tuolla nimella ei ole mitaan valia ja kaikki tahtitieteilijat kutsuvat kuitakin (kivi)planeetoiksi. Olennaisempaa tutkimuksen kannalta on niiden rakenne.

Onko ne planeettoa vai kaapioplaneettoja on pelkkaa byrokratiaa.

 

[kekkeruusi]

Venus kyllä kirkas. Paska kuvahan tää on, kännykällä otettu. Hyvin kuitenkin saa verrattua kuuta ja Venusta vierekkäin.

E: Onkos tossa Marskin vasemmalla.?

Kattelin tuota samaa, siis Venusta. Pilvinen taivas, kuun sirppi näkyi ja kirkas kohde siinä vieressä.

 

[Messmaker]

Venus kyllä kirkas. Paska kuvahan tää on, kännykällä otettu. Hyvin kuitenkin saa verrattua kuuta ja Venusta vierekkäin.

E: Onkos tossa Marskin vasemmalla.?

Joo, taitaa vasemmassa yläreunassa olla Mars. Himmeänä näkyy kuvassa, mutta kuitenkin.

 

[Delay]

Paitsi ettei niitä ole kuin käsittääkseni se yksi ja se ei näy näin kaukana pohjoisessa.

Kyllä ISS näkyy Suomessakin etelätaivaalla ihan hyvin ja kirkkaana. Siinä on vain se, että se liikkuu niin nopeasti, että se on näkyvillä kerrallaan luokkaa minuutin.

Liikkumattomat tänne näkyvät satelliitit ovat ns. geostationaarisella radalla. Niitäkin voi yrittää esim. kameran avulla etsiskellä siten, että ottaa piiitkän valotuksen tähtitaivaasta, ja ne tähdet, joista ei ole tullut viirua kennolle ovat näitä satelliitteja.

 

[Lifeless]

Paitsi ettei niitä ole kuin käsittääkseni se yksi ja se ei näy näin kaukana pohjoisessa.

ISS, Genesis I, Genesis II, Tiangong 1 ja Tiangong 2.

Muut on tainnut jo palaa ilmakehassa.

 

[Atapio]

Pistetäänpä lanka seuraukseen, Astrologia (vitsi) on aina kiinnostanut kovasti ja tässä tuntuu että on syntynyt todella hyvään aikaan kun luotaimet saavuttaa paikkoja mihin ne on lähetetty ja ensimmäisiä siirtokuntia suunnitellaan jo oikeasti kuuhun ja Marsiin.

Pitää toivoa että terveys kestää vielä siihen saakka, että näkee Marsin siirtokunnan, se on ajatuksena aina, jo lapsesta saakka ollut kiehtova.

https://www.nasa.gov/content/nasas-journey-to-mars
"NASA is developing the capabilities needed to send humans to an asteroid by 2025 and Mars in the 2030s – goals outlined in the bipartisan NASA Authorization Act of 2010 and in the U.S. National Space Policy, also issued in 2010."

Tottakai voi olettaa että nuo vuosiluvut myöhenee, mutta tieteessä tehdään jatkuvasti uusia läpimurtoja, niin voihan ne aikaistuakkin.

 

[kekkeruusi]

Pistetäänpä lanka seuraukseen, Astrologia (vitsi) on aina kiinnostanut kovasti ja tässä tuntuu että on syntynyt todella hyvään aikaan kun luotaimet saavuttaa paikkoja mihin ne on lähetetty ja ensimmäisiä siirtokuntia suunnitellaan jo oikeasti kuuhun ja Marsiin.

Pitää toivoa että terveys kestää vielä siihen saakka, että näkee Marsin siirtokunnan, se on ajatuksena aina, jo lapsesta saakka ollut kiehtova.

https://www.nasa.gov/content/nasas-journey-to-mars
"NASA is developing the capabilities needed to send humans to an asteroid by 2025 and Mars in the 2030s – goals outlined in the bipartisan NASA Authorization Act of 2010 and in the U.S. National Space Policy, also issued in 2010."

Tottakai voi olettaa että nuo vuosiluvut myöhenee, mutta tieteessä tehdään jatkuvasti uusia läpimurtoja, niin voihan ne aikaistuakkin.

Ei tuohon tarvita mitään läpimurtoja, sinne voitaisiin mennä vaikka heti. Se on vain liian kallista ja vaarallista ja siitä ei ole saatavilla mitään suoria hyötyjä, joten on aika mahdotonta perustella verovarojen käyttöä vaadittavalla suuruudella moiseen projektiin. Projektiin, jolla on hyvin suuri riski päättyä katastrofiin, niin kuin voi todeta jo sinne Marsiin lähetettyjen laitteiden kohtalosta.

Seuraavat harppaukset toisille kappaleille tullee tekemään jokin yksityinen taho kaupalliselta pohjalta. Tieteellinen tutkimus tulee sitten perässä, sen minkä kerkeää.

 

[Lifeless]

Eikohan se kiina tule nayttamaan suuntaa avaruuden valloituksessa jo ihan pika puoliin, vaikka siellakin talouskasvu on hidastunut.

Kaupallisia tahoja tietenkin kiinnostaa asteroidit kovasti, koska ne ovat valtava luonnonrikkaus. Kuu voi myos olla jossain maarin kiinnostava. Molemmat kylla onnistuu roboteilla, eli ihmisia ei siella valttamatta kaivata (ehka alkuvaiheessa, kunnes robot on kehittyneet pidemmalle).

Saas nahda milloin joku yhtio paattaa napata Maan ohi kiitavan asteroidin kiertoradalle talteen... En kylla tieda milla moinen (kaytannossa) onnistuisi, mutta eikohan siihenkin ratkaisu loydy. Tuo olisi varmaan se jackpot jota kukaan voisi toivoa. Tavaran toimitus Maahan olisi "aarettoman helppoa" (omat ongelmansa siinakin olisi), ja ei niiden ihmistenkaan lahettaminen sinne toihin kovin vaikeaa olisi.

 

[Atapio]

Ei tuohon tarvita mitään läpimurtoja, sinne voitaisiin mennä vaikka heti. Se on vain liian kallista ja vaarallista...

Eli juuri niitä läpimurtoja tässä tarvitaan, ettei se olisi liian kallista ja vaarallista...

 

[Lifeless]

Cassinin pitka taival alkaa laheta loppuaan.

Syyskuussa 2017 Cassini tormaa Saturnukseen, jotta mahdolliset bakteerit onboard saadaan havitettya (koska Saturnuksen kuilla voi teoriassa olla elamaa, ja kontaminaatiota ei sinne haluta). Cassini lahti maasta lokakuussa 1997 eli sen elamankaari avaruudessa tulee olemaan kuukautta vaille 20 vuotta. Suurimman osan tuosta ajasta se on aktiivisesti tutkinut aurinkokuntaa. Ennen vuoden 2004 Saturnukseen saapumista se otti kuvia Kuusta, Venuksesta ja Jupiterista, ja vuodesta 2004 lahtien siis kiertanyt Saturnusta. Joulukuussa 2004 se pudotti Huyagens luotaimen, joka sukelsi Titan kuun metaanipilvien alle ja laskeutui sen (hiilivety)jaiselle pinnalle, josta saatiin kuviakin.

Viimeinen mission, nimeltaan Grande Finale, kaynnistyi jo viime vuoden lopulla, 29. marraskuuta, jolloin luotain ohitti Titanin viimeisen kerran. Titan antoi luotaimelle vauhtia tarpeeksi etta se paasi mahdollisimman lahelle Saturnusta. Ja nyt se kiertaa lahempana kuin koskaan aiemmin, puikkelehtien Saturnuksen ulompien renkaiden valista kerran seitsemassa paivassa. Ensimmainen sukellus renkaiden lapi oli 4. joulukuuta. Seuraavat ohitukset: 8.1, 15.1, 22.1, 29.1, 5.2, jne...

Huhtikuussa rataa muutetaan taas ja yha lahemmas Saturnuksen kaasukehaa. Tarkoituksena on ajattaa kirtoradalle joka kulkee kaasukehan ja alimman renkaan valista. Parinkymmenen kiekan jalkeen (jotka kestaa ~6 paivaa per kiekka) luotain tormaa kaasukehaan ja tuhoutuu.

Tarkemmat tiedot Grand Finale:sta ja laskuri Cassinin viimeiseen hengen vetoon :
https://saturn.jpl.nasa.gov/mission/grand-finale/overview/

Loppuvaihe ei tietenkaan ole pelkkaa huvi ajelua, vaan ihan kovaa tieteen tekemista, sisaltaen mm. :

- tarkat kartat Saturnuksen magneettikentasta ja gravitaatiosta (kertoo paljon Saturnuksen sisaisesta rakenteesta)
- tutkia renkaita tarkemmin ja erityisesti kuinka paljon materiaalia siella on ja millaista se on
- Cassini koppaa matkanvarrelta jaa hiukkasia jotka suihkuaa ylos Saturnuksen magneettikentan heittamana
- kamerat tule ottamaan super hyper close up kuvia Saturnuksen renkaista ja pilvista (vastaavia ei tulla saamaan kymmeniin vuosiin)

Talla hetkella Cassini on niin lahella Saturnusta, etta sen ultra wide kamera ei pysty ottamaan koko Saturnuksen kiekon kuvaa, eli se peittaa koko nakokentan ja enemman.

Tassa wiki artikkeli jossa on paljon tietoa Cassinin saavutuksista tuossa aurinkokunnan upeimmassa systeemissa :
https://en.wikipedia.org/wiki/Cassini–Huygens


Heitetaan viela tahan pari upeaa kuvaa, jotka Cassini vuosien varrella otti...

"The Day Earth Smiled", otettu 2013 ja on ainut kuvan jonka ottamisen tiedotti julkisessa mediassa etukateen toivoen etta jokainen vilkuttaisi Cassinille kun se ottaa kuvan (se otti kylla reilut 300 kuvaa joista 141 muodostaa taman mosaiikki kuvan). Huomaa Maapallo oikealla alhaalla oleva sininen piste (Jos et tunnista, niin tassa on vihjeen kera : http://photojournal.jpl.nasa.gov/figures/PIA17172_fig3.jpg ). Kuva on otettu siis vastavaloon, eli Aurinko on planeetan takana ja planeetan "pimea" puoli nakyy kameralle.

Toinen hieno kuva vastavaloon :

Rhea kuu Saturnuksen edessa (huomaa rengas) :

Pienen pieni kuu kiertamassa keskella Saturnuksen renkaita. Huomaa miten se on lakaissut itselleen tyhjan tien ja erityisesti huomaa renkaissa olevat virheet (jotka heittaa jopa varjot renkaisiin ! ). Noita virheita kutsutaan nimelle "ring waves"

Iapetus, tuo aurinkokunnan kummajainen. Toinen puolisko kirkkaan valkoinen, toinen lahes musta. Sen lisaksi silla on ~13km korkea vuorijono (piikit jopa yli 20km) lahes tasmalleen paivantasaajalla, joka kiertaa lahes koko kuun ympari (noin 75%). Ja siella missa ei kierra, niin siellakin on yli 10km korkuisia vuoria. Kuu on myos litistynyt paljon enemman kuin sen pitaisi (sen litistyneisyys vastaa 10h paivan pituutta, vaikka sen paivan pituus nykyaan on 79 paivaa, eli paljon, paljon hitaampi kuin pitaisi).

Saturn heittamassa varjoaan renkaille :

Saturnuksen paivantasaus (equinox), joka sattui vuodelle 2009 talla kertaa.

Enceladuksen geysir vauhdissa. Kiitos noiden purkauksien Saturnuksella on valtava rengas, jonka Cassini luotain loysi sinne saavuttuaan. Se nakyy lahinna vain vastavaloon (katso ensimmainen kuvassa oleva uloin todella levea harsomainen rengas)

Enceladus kuu. Jaisen kuoren alla piilee valtameri, joka purskauttelee sisuksiaan kuoren lapi avaruuteen. Yksi aurinkokunnan harvoista edelleen aktiivisista kappaleista.

Mimas... It's no moon !

Saturnuksella pitkaan pyorineen "valkean pisteen" jaannoksia (vrt. Giant Red Spot Jupiterissa). Eli tuo oli valtava myrsky joka vihdoin loppui. Se uusiutuu aina muutaman vuosikymmenen valein.

Saturnuksen kuu arsenaali on aurinkokunnan kattavin. Tassa muutama niista samassa kuvassa :

Dione kuu Titan kuun reunalla. Huomaa Titan kuun mahtava kaasukeha.

Venus on kova sana talla hetkella Suomenkin taivaalla, mutta tassa kuva siita Jupiterin renkaiden lavitse (Venus on ylhaalla kuvassa, alhaalla kuvassa on vain satunnainen tahti). Vasemmalla tietenkin itse Saturn ja sen valkoisena hohtava kaasukeha.

False color kuva Saturnuksen pohjoisnavalta, jossa on valtava pyorremyrsky tasmalleen navan kohdalla.

Saturnuksen Hexagon, eli pohjoisnavalla sijaitseva kuusikulmion muotoinen pilvimuodostelma (Hexagonin keskipisteessa on tuo aiemmin mainittu pyorremyrsky). Taalta loytyy video joka hieman selittaa tuota muodostelmaa : http://www.seeker.com/cassini-nasa-...-system-spacecraft-photograph-2171829992.html

Jospa nuo nyt alkuun... Oishan noita mahtavia kuvia vaikka postata foorumi tayteen, mutta ehka helpomi jos menee googlen kuva hakuun ja kirjoittaa Saturn Cassini.

 

[rane58]

Hienoja kuvia!
Kyllä tuntee itsensä pieneksi....

 

[laurentius]

On kyllä todella upeita kuvia lifeless! Mielenkiinnolla odotan miltä renkaat näyttävät lähikuvissa.

 

[systeemi]

@Lifeless Aivan mahtava postaus!

 

[sono-thermism]

Itsekin tykkäsin ennen katsoa tällaisia avaruuskuvia, mutta nykyään enimmät näyttää CGI:ltä, niin ne ei enää ole yhtä kiehtovia. Jotkut ihmiset on ihmetellyt Saturnuksen heksagonia, että miten sellainen syntyy, mutta toisaalta heksagoni on hyvin tavallinen muoto luonnossa, esimerkiksi ampiaisten hunajakennossa ja lumihiutaleissa. Mutta voi olla myös että NASA ehkä unohti laittaa tarpeeksi polygoneja siihen kohtaan.

 

[Lifeless]

Itsekin tykkäsin ennen katsoa tällaisia avaruuskuvia, mutta nykyään enimmät näyttää CGI:ltä, niin ne ei enää ole yhtä kiehtovia.

Juu, onhan se ihan hieno juttu etta CGI alkaa pikkuhiljaa paasta todellisuuden tasolle.

Mutta kylla itseen tekee siltikin paljon suuremman vaikutuksen kun vaikka katsoo tuota ensimmaista kuvaa ja yrittaa kaikin voimin pinnistella uskomaan, etta se on aivan oikeasta elamasta otettu valokuva nakyvan valon aallonpituudella, eli jotakin jota ihminen voi kokea ja nakea, jos vain mahdollisuus suodaan (ainut mahdollisuus on menna Saturnuksen radalle tai sita kauemmaksi, koska riittavaa vastavaloa ei ole muuten tarjolla. Saturnus Maasta kasin nahdaan aina suoraan valaistulta puolelta, joka sekin toki on mahtava naky).

Tai jos katsoo noita joitain kuu kuvia otettuna Saturnuksen kiekkoa vastaan (esim. tuo Titan & Dione), niin ei voi kuin ihmetella miten uskomattoman surrealistinen todellisuus on, kun osaa oikeasta kulmasta katsoa.

Btw, ensimmaisen kuvan pointtihan oikeastaan olikin se, etta ei sita kukaan uskoisi aidoksi valokuvaksi, jos sellainen tietamattoman eteen heitettaisiin. Se on kirjaimellisesti out of this world. Todellisuus on tarua ihmeellisempaa.

Jotkut ihmiset on ihmetellyt Saturnuksen heksagonia, että miten sellainen syntyy, mutta toisaalta heksagoni on hyvin tavallinen muoto luonnossa, esimerkiksi ampiaisten hunajakennossa ja lumihiutaleissa. Mutta voi olla myös että NASA ehkä unohti laittaa tarpeeksi polygoneja siihen kohtaan.

Kuusikulmio on tosiaan luonnon yksi perusrakenteista, eika sinallaan mikaan ihme. Kuusikulmio mahdollistaa todella kestavia rakenteita, se "vie vahan tilaa" (tai oikeammin, kayttaa pinta-alan tehokkaasti hyodyksi) ja niin edelleen.

Mutta ei tuo Saturnuksen Hexagon ihan triviaali juttu kuitenkaan ole. Yhdellakaan toisella planeetalla vastaavaa ei ole koskaan havaittu, ja Saturnuksellakin se on vain pohjois navalla (etelanavalla on kylla pyorremyrsky, kuten olettaa sopii, mutta kuusikulmio puuttuu). Sen syntya ei heti ymmarretty kun siita ensimmaiset kuvat saatiin (tosin silloin ei Saturnuksestakaan paljoa tiedetty...), vasta myohemmat simulaatiot antoivat vihjeita miten se syntyy. Voyager joskus 80-luvun alussa oli ensimmainen joka tuon ilmion kuvasi. Vasta Cassinin kuvat paljastivat sen todellisen luonteen.

Jos joku ei tuolta kuvien valista huomannut, niin taalla on tuosta Hexagonin synnysta video (selaa sivun alalaitaan). 1:30 kohdalla alkaa itse selitys ilmiosta, mutta voin spoilata ja sanoa etta se on johtuu fluid dynamics. Videolla nakyy myos animoitua kuvaa siita.
http://www.seeker.com/cassini-nasa-...-system-spacecraft-photograph-2171829992.html

Unohtui tuosta Hexagonista mainita sen kokoluokka. Se nimittain ei ole ihan pikkuinen. Hexagonin yhden sivun pituus on hieman ~14000km, kun esimerkiksi Maapallon halkaisija on ~12700km. Tuo pyorremyrsky Hexagonin keskella on kokoluokkaa 6000 - 12000 km, hieman riippuen miten sen mittaa... Eli vahintaan puolen Maapallon kokoinen myrskyn silma ! Siina jaa hirmumyrsky Kallet ja taifuuni Liisat toiseksi.

Tassa on aika loistava kuva tuosta Hexagonista, jossa on kaytetty nakyvan valon lisaksi myos UV ja IR taajuuksia. Jos on hieman perehtynyt nestedynamiikoihin niin tasta voi saada paljonkin irti (huom, kuva on hieman hamaavasti rajattu ympyraksi, mutta se ei ole planeetan reuna... eli ei se Hexagon noin iso kuiteskaan ole. Kyseessa on siis vain ihan, ihan pohjoisin napa-alue) :

Wikipeediassakin nakyy olevan asialle omistettu sivu: https://en.wikipedia.org/wiki/Saturn's_hexagon

Tuolta tuli mieleen yksi hyva pointti...

Miksi Saturnus varitys vaihtelee niin paljon kuvissa ?

Noh, tottakai osaksi syyna on jo pelkka kuvankasittelykin, koska kaikki kuvat ei ole pelkastaan nakyvanvalon aallonpituudella otettu.

Mutta muita syita on (satunnaisessa jarjestyksessa) :
- Vuoden aika. Saturnus on muuttunut nyt pohjoisen pallonpuoliskon kevat/kesa kaudellla enemman kellan ruskeaksi, entisesta sini-ruskeasta (Saturnuksen vuosi on ~29,5 vuotta, joten Cassini ei ole sen radalle edes taytta Saturnuksen vuotta nahdakseen kaikki vuodenajat alusta loppuun). Syyna ei varmasti ole lumen sulaminen ja lehtien ilmestyminen puihin, vaan lahinna kaasujen kayttaytyminen kun lampotila muuttuu. Muutaman asteen muutos lampotilassa voi aiheuttaa esim ammoniakin, metaanin ja muiden hiilivetyjen erilaisen kayttaytymisen, jolloin myos vari muuttuu. Jo pelkastaan kasuukehassa tapahtuvien ylos ja alas virtauksien muuttuminen voi sen aiheuttaa.
- Valo lahde myos vaikuttaa siihen. Suorassa valossa (sen mita yleensa nahdaan) Saturnus nayttaa hieman erilaiselta kuin Cassinin kuvissa, koska osa Cassinin kuvista on otettu sirottuneessa valossa Saturnuksen yo-puolelta. Saturnuksen renkaat on oikeasti niin valtava systeemi etta silla on valia. Ne heijastavat ja sirottavat valtavan maaran valoa, jotka valaisevat Saturnuksen "pimeaa" puolta. Yhdellakaan toisella planeetalla ei ole vastaavaa systeemia, joten vertailu kohtia ei edes ole (renkaita toki loytyy kaikilta kaasujattilaisilta, mutta ne on hyvin himmeita).
- Varjot. Tama on myos todella iso asia, vaikkakin yleensa jokseenkin selva (tosin esim jos katsotte noita paria ensimmaista kuvaa jotka eilen postasin, niin asia on kaukana simppelista...). Renkaat eivat ole kiintea rakenne, joten ne paastavat lapi jonkun verran valoa jollakin tietylla aallonpituudella. Tai sitten eivat.
- Niin ja ne renkaat itse... Renkaat nayttavat ensinnakin lahes taysin erilaisilta riippuen mista suunnasta katsoo. Eli mista suunnasta ne on valaistu. Paivan puolelta katsottuna tietty rengas nayttaa kylpevan valossa, mutta yon puolelta se onkin sysimusta. Toisaalta sen vieressa oleva rengas, joka paivan puolella nayttaa lahes tasmalleen samalta voi yo puolella olla huomattavasti kirkkaampi. Kaikki riippuu partikkeli koosta ja muutenkin rakenteesta. Renkaissa on havaittu jopa sateenkaaren vareja, joskin en ole aivan varma on kyse enemman moire-ilmiosta kuin valon taipumisesta.
- Varmasti unohdin jonkun hyvin olennaisen... mut se tulee kylla mieleen myohemmin.

Tassa hieno kuva Saturnuksen varimuutoksesta :

 

[Lifeless]

Tassa viela kuva noista tulevista sukelluksista.

Nyt ollaan noilla harmailla radoilla, juuri ja juuri paarenkaiden ulkopuolella. Huhtikuussa rataa muutetaan siten etta paastaan noille sinisille kiertoradoille, jotka siis kulkee Saturnuksen kaasukehan ja sen renkaiden valista. Oranssi rata on se viimeinen lento, joka paatyy Saturnuksen kaasukehaan syyskuussa.

 

[systeemi]

Mielenkiinnolla odotan mitä uutta tietoa saadaan Saturnuksesta.

Ja se James Webb

 

[Lifeless]

Ja se James Webb

James Webb Space Telescope (wikipediassa) on tosiaankin vihdoinkin valmis (viimeiset ruuvit kiristettiin marraskuussa ) ja nyt odotellaan laukaisua, joka tosin on vasta ensi vuoden lokakuussa.

Juuh... avaruustutkimus on tuskastuttavan hidasta hommaa...

Kaikki sormet, varpaat ja korvat ristissa etta laukaisu menee nappiin ja ei ole tehty samanlaisia mokia kuin Hubblen kanssa (huoltolennot James Webbille tulee olemaan todella, todella vaikeita... Jos niita koskaan edes tehdaan... ).

JWST asetetaan L2 lagrangen pisteeseen, eli pisteeseen jossa se tulee olemaan aina Maapallon varjossa. Se on yksi viidesta stabiilista pisteesta, jossa satelliitti voi olla "ikuisesti liikkumatta" suhteessa Maahan. L2 on noin 1,5 miljoonan kilometrin paassa, eli nelja kertaa kauempana kuin Kuu (josta syysta huoltolennot ovat todella, todella vaikeita). Kaytannossa JWST ei siis kierra maata, vaan Aurinkoa, eli Aurinko, Maa ja JWST ovat aina linjassa.

JWST tulee olemaan hieman erilainen kuin edeltajansa Hubble, vaikka sen korvaaja se on. Hubble oli optisen alueen teleskooppi (myos lahi infra ja uv onnistui), mutta James Webb tulee olemaan lahinna infrapuna (IR) teleskooppi. Nakyvan valonallonpituudella se ulottuu noin oranssiin asti. Eli ei ota samanlaisia kuvia kuin Hubble (koska siina ei nyt tieteellisessa mielessa olisi jarkea, koska Hubble on tehnyt aivan tarpeeksi hyvaa tyota nakyvan valon alalla). Kuvat toki kasitellaan ihmissilmille sopiviksi, eli jatkossakin saadaan mahtavia (false color) kuvia.

Olennaisinta tuossa on ettta paastaan tarkastelemaan paljon mielenkiintoisempaa IR aluetta, joka lapaisee tahtienvalisia polypilvia paremmin ja tuo muutenkin lisainfoa tahdista ja galakseista, jotka sateilevat huomattavan osan energiastaan nakyvanvalon ulkopuolella.

Liisa vs. Huppeli vs. Jaska kuvake :

 

[kekkeruusi]

Ei ihan tähtitiedettä suoranaisesti, mutta törmäsin tuossa eilen Youtube-kanavaan joka sisältää aika mielenkiintoisia videoita koskien vieraita sivilisaatioita, Fermin paradoksia, aurinkokunnan kansoittamista, avaruusmatkustusta, megarakenteita jne. Kyseinen kanava on Isaac Athurin kanava. En tiedä kuka hän on, mutta muutaman videon katsottuani voin sanoa että aika mielenkiintoisia ja analyyttisiä ovat. Aiheet käydään läpi kiihkottomasti ja analysoiden, mielestäni ihan uskottavasti. Sellainen varoituksen sana vain, että kyseinen henkilö selostaa itse videonsa ja hänellä on selviä puhevikoja ja erikoista lausumista. Itseäni se ei ole haitannut, koska hän kertoo asiasta rauhallisesti ja selkeästi puhuen, mutta jos se tuntuu ongelmaiselta ymmärtää niin videoissa on myös tekstitykset saatavilla.

Kyseinen kanava: https://www.youtube.com/channel/UCZFipeZtQM5CKUjx6grh54g/featured

 

[Gorilla]

Sellainen varoituksen sana vain, että kyseinen henkilö selostaa itse videonsa ja hänellä on selviä puhevikoja ja erikoista lausumista. Itseäni se ei ole haitannut, koska hän kertoo asiasta rauhallisesti ja selkeästi puhuen, mutta jos se tuntuu ongelmaiselta ymmärtää niin videoissa on myös tekstitykset saatavilla.

Itsellä oli tabi "radiona" taustalla pelaamisen lomassa, niin melko usein tuli kyllä ihmetelyä kun Earth lausuttiin Oorttina. Tottuuhan noihin, mutta ensimmäisellä kerralla pitää olla tarkkana kontekstista.

 

[Spartacus]

Aika mielenkiintoista settiä. Ensimmäistä videota kun aloin katsomaan niin ajattelin, etten pysty kuuntelemaan tätä mutta kyllä siihen tosiaan tottui. Ihan kuin kaveri olisi kuuro sekä sen päälle vielä jokin ihme aksentti.

 

[Overclocked]

JWST:n ravistustesteissä pari viikkoa sitten ilmeni merkittäviä anomalioita, testeissä on siis simuloitu laukaisun aikaisia ravistuksia ja hetken oli pelkona, että vehje hajosi.
Nyt kuitenkin on selvinnyt, että se säilyi ehjänä, mutta ravistuskokeita jatketaan pienemmillä voimilla. Joka tapauksessa teleskoopin kyky kestää lähdön rasitukset ei ole sellainen kuin ennuste antoi ymmärtää. Toivotaan ettei tämä johda taas merkittäviin viivästyksiin, mutta aivan varmaa on, että teleskooppia ei laukaista jos on pienikin mahdollisuus sen rikkoutumiseen lähdössä.

 

[selleri]

Syyskuussa 2017 Cassini tormaa Saturnukseen, jotta mahdolliset bakteerit onboard saadaan havitettya (koska Saturnuksen kuilla voi teoriassa olla elamaa, ja kontaminaatiota ei sinne haluta).

Joulukuussa 2004 se pudotti Huyagens luotaimen, joka sukelsi Titan kuun metaanipilvien alle ja laskeutui sen (hiilivety)jaiselle pinnalle, josta saatiin kuviakin.

Onko havaintoa millä kontaminaatio Titaniin estettiin, vai miksi bakteerit eivät haitanneet silloin?

 

[Lifeless]

Onko havaintoa millä kontaminaatio Titaniin estettiin, vai miksi bakteerit eivät haitanneet silloin?

Avaruusluotaimet kasataan huippupuhtaissa olosuhteissa ja ne desinfioidaan melko huolellisesti ennen laukaisua. Sen lisaksi toki vuosia avaruudessa teki hallaa kaikille heikomille otuksille (avaruussateily on varsin tehokas tappamaan kaiken elollisen). Aina on kuitenkin mahdollisuus, etta joku bakteerin pirulainen selviaa perille asti.

Tottakai riski oli olemassa Huygens luotaimenkin osalta, mutta se riski oli pakko ottaa joka tapauksessa. Se on aina sama riski kun planeettaa tutkii laskeutujalla (tai jopa ilmakehassa).

Itse Cassini (tai mika tahansa muu orbiter) on eri asia, koska sen ei ole tarkoitettu laskeutua planeetalle, eli kontaminaatio voidaan valttaa helposti. Se kiertaa aikansa avaruudessa, ja sen jalkeen se yleensa tuhotaan tavalla tai toisella, jotta siita ei olisi haittaa millekaan. Jos se vain jatetaan jollekin kiertoradalla, niin on aina mahdollisuus etta se tormaa omia aikojaan johonkin, johon sen ei haluttaisi tormaavan.

Tietyt kappaleet on erityisen korkeasti suojeltuja talla hetkella. Naihin kuuluu jo nuo mainitsemani Titan ja Enceladus, niin myos esim Jupiterin Europa ja Ganymede. Unohtamatta tietenkaan Marsia. Erityissuojelu johtuu siita pienen pienen pienesta mahdollisuudesta, etta niilla voisi olla elamaa (tai ollut elamaa). Europa, Ganymede ja Enceladus on ainakin kuita, joilla on pinnanalainen meri ja ainakin osittain geologista aktiivisuutta (tarkoittaa lampoa), eli elamalle teoreettiset mahdollisuudet. Titan nyt on itsestaan selvyys, koska ainutlaatuinen tassa Aurinkokunnassa, ja viela merkittavammaksi sen tekee, etta se muistuttaa nuorta Maapalloa. Mars nyt on lahinna historiansa takia, koska siella on ollut nestemmaista vetta planeetan pinnalla, ja sielta on aina elamaa etsitty.

 

[-SD-]

Scientists Predict Star Collision Visible To The Naked Eye In 2022 - NPR

Scientists predict that a pair of stars in the constellation Cygnus will collide in 2022, give or take a year, creating an explosion in the night sky so bright that it will be visible to the naked eye.

If it happens, it would be the first time such an event was predicted by scientists.

 

[kekkeruusi]

Ei ihan tähtitiedettä suoranaisesti, mutta törmäsin tuossa eilen Youtube-kanavaan joka sisältää aika mielenkiintoisia videoita koskien vieraita sivilisaatioita, Fermin paradoksia, aurinkokunnan kansoittamista, avaruusmatkustusta, megarakenteita jne. Kyseinen kanava on Isaac Athurin kanava. En tiedä kuka hän on, mutta muutaman videon katsottuani voin sanoa että aika mielenkiintoisia ja analyyttisiä ovat. Aiheet käydään läpi kiihkottomasti ja analysoiden, mielestäni ihan uskottavasti. Sellainen varoituksen sana vain, että kyseinen henkilö selostaa itse videonsa ja hänellä on selviä puhevikoja ja erikoista lausumista. Itseäni se ei ole haitannut, koska hän kertoo asiasta rauhallisesti ja selkeästi puhuen, mutta jos se tuntuu ongelmaiselta ymmärtää niin videoissa on myös tekstitykset saatavilla.

Kyseinen kanava: Isaac Arthur

Toinen kanava vastaavista aiheista aika ymmärrettävästi selitettynä, hieman lyhyempiä videoita. Fraser Cain: Fraser Cain

Ja sitten se kanava, josta on termi "kansanomaisesti selitetty" aika kaukana. Myös avaruudesta, universumista ja fysiikasta. PBS Space Time: PBS Space Time

Tuolta kun katsoo pari videota vaikka kvanttifysiikasta, niin sitten voikin viettää loppupäivän haavi auki "mitä vittua"-fiilistä kokien.

 

[cmas]

Tähän ketjuun varmaan uppoaa parit 3D-setit, jotka on generoin tähtikuvauskollegan (Haaviston Ari) kuu-kuvista. Eli kyseessä on siis Suomessa harrastajan ottamiin valokuviin perustuen tehtyjä renderöintejä, joissa korkeusdata on otettu LRO-luotaimen skannauksista. Georeferencingillä yhdistettiin sitten tuo LRO-data ja täältä pallon päältä kuvatut valokuvat kokonaisuudeksi, jossa korkeusaineiston päälle on venytetty valokuva.

Jos jollekin ei LRO ole tuttu, niin: Lunar Reconnaissance Orbiter - Wikipedia

Linkkien avautuminen kestää hetken, mutta sen jälkeen kuvia voi pyöritellä vapaasti. Hiiren komennoista voi mainita seuraavat (loput löytyy linkeistä aukeavan näkymän oikean ylälaidan mustasta boksista):
a) Vasen nappi + liikutus = orbit
b) Oikea nappi + liikutus = siirto
c) R ohjaa automaattista pyöritystä päälle ja pois

Esimerkkinä Theophilus-kraatteri + sen kumppanit Cyrillus ja Catharina. Alkuperäinen kuva on täällä: Kuu kesällä 2013 ja siitä tehty 3D-esitys täällä: Theophilus 1.5x br0 Theophilus on tuo kraatteri, jossa on pohjalla vuoria näkyvissä.

Muutamia muitakin esityksiä:
Hadley rille 1.5x
Clavius 1.5x
Kopernikus_final
Aristarchus 1.5x
Ptolemaeus 1.5x

Tuolla T&A-foorumin palstalla on pidemmälti selitystä näistä ja sinne tippuu pikkuhiljaa lisää esityksiä, kunhan ehdin niitä tehdä: Interaktiivisia yksityiskohtia kuusta 3D:ssä

 

[jkeskir]

Upeita kuvia!

 

[blastermaster]

Ollaan tässä eukon kanssa muutamina kirkkaina iltoina hämmästelty takapihalla tähtiä ym. valopisteitä taivaalla. Tuli mieleen että mitä tuollainen kaukoputki mahtaisi kustantaa jos vähän paremmin haluaisi nähdä? Hinnat alkaen malli siis mietinnässä mutta ei mikää lasten lelu.

 

[jkeskir]

Ursan kaukoputkikauppa – Ursan verkkokauppa
Aloituspaketti alkaen 150 euroa.
Kiikarilla pärjää aika pitkälle, joissakin kohteissa se on parempi kuin kaukoputki.
Ostajan opas
Kaukoputken ostajan opas – Ursan verkkokauppa

 

[Lifeless]

Joku 15cm dobson irtoaa varmaan johonkin ~300 euron pintaan. Ei maailman paras kaytettavyys, mutta valovoima/hinta suhde lienee kohdallaan. Tosin seurantamoottori on lahes pakollinen varuste dobsoniin (jos haluaa kiinnostuksen yli viikon pitaa, koska hermot siina muuten menee).

Ursassa nakyy olevan 20cm dobson (Skyliner 200P) reilu 500 ekee.

Helpommin kaytettava 15cm Explorer-150P ekvatoriaalisella jalustalla on hieman kalliimpi (~700e). Tuota voi kayttaa jo ihan moottoritta (tosin moottorilla automaattinen kohteen etsinta on aika katsy). 10cm putki vois varmaan alle 500e irrota jostain, mutta se kylla alkaa olla jo aika pieni.


Melkein kannattaisi ensikokemukset kayda hakeen jostain astro kerhosta jossa voisi kokeilla putkea ihan omin silmin, niin olisi hieman kuvaa siita mita silla voi nahda ja tehda. Tahtinaytoksia on varmaan ympari talven suurimmissa kaupungeissa. Kesallakin venuksen ja kuun mulkoilua.

 

[Suikalemarmelaadi]

Mulla vois olla 20cm dobson Skyliner 200 myynnissä.
Perusvarma dobsoni, tosin ilman seurantamoottoria.

Eli tämmönen, mutta kasaan menevällä rungolla. Sky-Watcher Skyliner 200P -kaukoputki – Ursan verkkokauppa

350€.

Kaverina löytyy 25x100 mörkökiikari, jotenka Dobsoni on vähän ylimääräisenä.

 

[cmas]

Riippuu mitä haluaa nähdä. Kun se on selvillä, on parempi haarukoida tilannetta.

Käytännössä syvän taivaan kohteisiin tarvitaan valosaavi. Tähän Newton-putki dobson-jalustalla on hinta-laatusuhteeltaan paras.
Jos planeetat ja kuu kiinnostaa, kannattaa miettiä SC-putkia tai Maksutovia.
Toki iso Newton kelpaa myös planeetoille ja vaikka mihin. Mutta lähtökohtana voisi karkeasti ottaen olla se, että mitä haluaa nähdä ja paljonko jaksaa kantaa.
Perinteisiä linssiputkiakaan ei kannata unohtaa. Itse aloitin sellaisella aikoinaan ja onpa minulla nytkin yksi linssiputki käytössä mm. auringon kuvaushommissa.

Lisäksi kannattaa muistaa, että sumut näyttävät isollakin kaukoputkella lähinnä mustavalkoisista. Värit näkyy vasta kuvatessa. Planeettojen värit ja yksityiskohdatkin toki erottuvat harrastajatason putkilla. Sanon tämän siksi, ettei katsele Hubblen kuvia ja kuvittele, että moista voi nähdä omalla silmällä.

Dobson ei mielestäni tarvitse seurantaa, jos katselee laaja-alaisia kohteita. Seuranta muuttuu tarpeelliseksi suurella suurennoksella (planeetat, kuun yksityiskohdat). Itselläni on ollut 254 mm halkaisijan goto:lla varustettu Dobson. Kyllästyin sen siirtelyyn (massa noin 30 kg).

Ekvatoriaaliseen jalustaan moottorointi maksaa noin 100-200 euroa. Goto, eli automaattinen kohteiden haku, maksaakin sitten helposti 400 euroa lisää. Nämä, jos päivityksiä tekee siis. Kannattaa ostaa paketti ns. valmiina.

Peiliputket, kuten SC, maksutov ja Newton tarvitsevat aika-ajoin optiikan säätöä. Sen sijaan perinteinen linssiputki on lähes huoltovapaa.

Jos kuvaamista alat miettiä, lisää hintalappuun tekijä 2-10. Tähtipuolen valokuvauksessa on kokonaan omat juttunsa, mutta ei sitä kannata pelätäkään.

Tuossa nyt muutama ajatus aiheesta.

Tähdet ja avaruus -foorumilla on älyttömästi tietoa, joten kannattaa suunnata sinne lueskelemaan aiheesta. Siellä on myös myynnissä jatkuvasti käytettyä kalustoa.

Ja loppuun vielä kuva omasta tämän hetken kalustosta auringonkuvauskuosissa (selitykset löytyy linkin kuvan infosta): https://flic.kr/p/LmkHkZ

 

[cmas]

Yksinpuheluksi menee, mutta tässä vielä jokunen renderöinti lisää. Aukeavat, kun jaksaa taas hetkisen odotella.

Apollo16zollner
Maurolycius
RimaHyginus
MareNectaris
Posidonius
RupesRecta

 

[blastermaster]

Kiitoksia vastauksista tuohon kaukoputkikysymykseen. Kiikarit vois olla ehkä se helpoin ja paras konsti lähte liikkeelle. Katsoo sitten jos innostuu enemmän ja lopulta rakentaa oman observatorion.

 

[Lifeless]

Kiitoksia vastauksista tuohon kaukoputkikysymykseen. Kiikarit vois olla ehkä se helpoin ja paras konsti lähte liikkeelle. Katsoo sitten jos innostuu enemmän ja lopulta rakentaa oman observatorion.

Kuulostaa ihan jarkevalta aloitukselta.

Edelleenkin suosittelen testaamaan putkea jossakin astro kerhossa. Vaikka putken kuva ei olekaan ihan mita hubblen kuvat netissa, niin on siina oma viehatyksensa.

 

[Messmaker]

Avaruuteen perustettiin kaikille avoin valtio - Asgardiassa ainakaan tila ei lopu

Uusi valtio aikoo hakea tunnustusta YK:lta.


Oletko saanut tarpeeksi tämän matoisen maankamaran melskeistä? Haluatko mahdollisimman kauas? Nyt se on mahdollista – ainakin mielikuvien tasolla, sillä joukko tutkijoita ja lakimiehiä on perustanut kansallisvaltion avaruuteen, kirjoittaa Guardian.

Valtion nimi on Asgardia ja kuka tahansa voi liittyä sen kansalaiseksi.

Asgardia-nimi on peräisin viikinkien mytologiasta, Asgårdista, ylimpänä sijaitsevasta maailmasta.

Nyt perustetun Asgardian varsinainen takapiru on venäläinen tiedemies ja liikemies Igor Ashurbeyli. Hän sanoo motiiveikseen luoda kansakunta, joka perustuu rauhaan avaruudessa ja joka ehkäisee maapallon konflikteja siirtymästä avaruuteen.

Koko valtion ideana on olla ”ihmiskunnan peili avaruudessa”. Matalan kiertoradan valtiolla ei ole maallisia aluerajoituksia tai uskontoa.

Asgardian tavoitteena on myös suojata maapalloa komeettojen, roskien, kosmisen säteilyn ja avaruusolento mikro-organismien tuomien infektion kaltaisilta uhkilta.

Vaikka hanke kuulostaa sanalla sanottuna erikoiselta, perustajat vakuuttavat olevansa tosissaan. Valtiolle muun muassa aiotaan hakea YK:n tunnustusta. Suunnitelmissa on myös lippu ja kansallishymni.

Aluksi tavoitteena on 100 000 rekisteröityä kansalaista, jonka jälkeen perustajat aikovat kääntyä YK:n puoleen.

Kansalaisuutta haetaan verkkosivuilla.



”Alkuperäiset” kansalaiset olisivat avaruusteollisuuden palveluksessa työskentelevät ihmiset, mutta kuka tahansa voi liittyä joukkoon.

Seuraava Asgardian askel on laukaista oma satelliitti. Sen on määrä tapahtua jo tänä vuonna. Tästä tulisi ensimmäinen etuvartio avaruudessa.

Suunnitteilla on myös avaruusasema.

http://www.kauppalehti.fi/uutiset/a...---asgardiassa-ainakaan-tila-ei-lopu/vzw95Yq3
JOIN | Asgardia - The Space Nation