• Käyttäjätunnuksia kaapattu - Myy lahjakortteja

    Noin 20-30 TechBBS-käyttäjätunnusta on tunnistettu, että ne on kaapattu kirjautumalla ja vaihtamalla sähköpostiosoite uuteen. Tunnuksilla on yritetty kaupata foorumin kauppa-alueella Steamin ja Verkkokauppa.comin lahjakortteja ja maksutavaksi on ilmoitettu kryptovaluutat BTC, Eth ja LTC. Lue lisää

Autolaturi mökille varavoimaksi Arduinon avulla

Liittynyt
10.07.2017
Viestejä
513
Johdanto

Nyt olisi käsillä mielenkiintoinen projekti. Mökille olisi tarkoituksena tehdä 12 voltin aurinkosähkölle ”varavoimalaksi” tarpeeton Fordin autolaturi, jolla ladattaisiin tarpeen tullen akustoa. Tätä laturia pyörittäisi tavanomainen bensairtomoottori moniurahihnan välityksellä. Mekaaninen puoli työstä onnistuu, ja lisäksi lähtökohtana ovat riittävät kolvaustaidot ja P = UI, sekä kyky kopioida valmista koodia tehden siihen marginaalisia muutoksia, joten tästä projektista saanee hyvän kädet otsalle n00bin aloituskosketuksen elektroniikkarakentelun ja koodauksen ihmetyttävään maailmaan!

Viime aikoina olen kovasti googlaillut ja pohtinut tekoälyn (!) kanssa toteutusta. Nyt olen tullut siihen johtopäätöksen, että pää tulvii erilaisia vaihtoehtoja toteuttaa tätä proggista. Lähipiirissä ei ole elektroniikkarakentelun ja koodauksen taitavia, joten ajattelin, että on viisasta perustaa ketju tästä projektista. Tästä voi olla hyötyä kenelle tahansa oppimis- ja soveltamismielessä.

Varastosta löytyy Fordin 80 ampeerin autolaturi, joka toimii ainoastaan, kun sen lataussäädin saa PWM-ohjauksen. Tätä hoitaa autossa moottorinohjausyksikkö, eli PCM. Koska nyt laturi on saatava toimimaan irrallaan autosta, se onnistuisi Arduinon avulla, joka voisi tuottaa laturille sen tarvitseman signaalin. Laturi vaatii 14 voltin amplitudilla olevan 125 hertsin kanttiaallon Duty Cycle alueella 5-95 prosenttia, josta käyttökelpoinen alue akun nopeassa latauksessa on noin 50-70 prosenttia. Tällä alueella latausjännite on noin 14,0-14,5 volttia. Laturin säätimen sielunmaailmasta voi lukea lisää tästä. Kyseessä on Magneti Marelli -tyyppinen säädin.

Mitä järjestelmältä haluttaisiin?

  • Moottorinkäynnistyksen kevennys
    • Laturi tuottaa ladatessaan niin voimakkaan vastuksen, että moottori ei jaksa matalilta kierroksilta käynnistyä.
    • Moottorin käynnistyttyä laturin säätimelle menevän Duty Cyclen tulee kasvaa matalalta, esim. 5 prosentista liukuvasti, esim. 5 sekunnissa käyttäjän potentiometrillä asettamaan arvoon.
  • Käyttäjä voi säätää latausjännitettä Duty Cycle alueella 50-70 prosenttia helposti potentiometrillä.
  • Moottorin automaattinen sytytysvirran katkaisu, kun latausvirta laskee alle määritellyn rajan (esim. 5 A).
    • Käyttäjän ei tarvitse seurata vähän väliä tilannetta erikseen ja hoitaa sammuttamista manuaalisesti.
  • Säänkestävät komponentit (koteloinnillahan nämä varmasti ratkeavat, potentiometri löytynee myös, joka kestää ulkoilmaa).
  • Optionaalisena yksinkertainen näyttö, jossa näkyy senhetkinen latausvirta ampeereina (A) ja latausjännite voltteina (V). Arduinon yleisintä näyttötyyppiä, LCD:tä, katsottuani, voi olla ettei näyttö toimi alle 0 asteen lämpötilassa. Joten pitäisi miettiä, onko näyttö mahdollinen.

Mietitään, mitä ylläoleva voisi tarkoittaa. Aloitetaan perustoiminnasta. Arduino syöttää vaadittua 14 voltin amplitudin ja 125 hertsin PWM-signaalia laturin kyseen osaiseen pinniin. Käyttäjä voi säätää latausjännitettä Duty Cyclellä alueella 50-70 prosenttia, joka kääntyy laturin lataussäätimessä noin 14,0-14,5 volttiin.

Poikkeuksena on moottorin ja laitteiston käynnistysvaihe. Jotta moottori jaksaa varmasti käynnistyä, Duty Cyclen ja tätä kautta latausjännitteen tulee siirtyä moottorin käynnistyttyä liukuen esimerkiksi noin viidessä sekunnissa käyttäjän asettamaan, potentiometrin määräämään arvoon. Kysymys: millä moottorin käynnistyminen todetaan? Pelkkä aikaviive ei ehkä käy, jos käyttäjä ei nykäisekään moottoria siinä ajassa käyntiin?

Miten olisi moottorin käynnistymisen varmentaminen tulpanjohdosta? Esimerkiksi Bilteman kierroslukumittari toimi hienosti aikoinaan mopossa, kun kiersi mittarin johdon vain tulpanjohdon ympärille? Voisiko tätä ajatusta jotenkin soveltaa? Jos tulpanjohdolta tulee sykkimistä vähintään 10 sekunnin ajan, niin aloitetaan Duty Cyclen liukuva ylösajo?

Moottorin automaattinen sammutus, eli sytytysvirran katkaisu tapahtuu normaalilla releellä, johon Arduinon on annettava heräte, kun latausvirta laskee alle koodissa määritellyn kynnyksen, esimerkiksi 5 ampeeria.


Komponentit

Sitten voisi pohtia, mitä tähän projektiin tarvittaisiin. Homma olisi hyvä toteuttaa mahdollisimman vähällä koodilla ja komponenttien määrällä sekä hinta-laatusuhteeltaan parhaimmilla komponenteilla. Eli sellaisilla, jotka kestävät ainakin vuosia, mutta kuitenkin niin, että budjetti pysyisi alle 40 eurossa. Myös ulkomailta voidaan tilata komponentit. Luin myös Arduino-klooneista. Toivottavasti jo nykyään on luotettavia klooneja. Alkuperäinen kortti taitaa olla kolmisen kymppiä.

Tässä on ajatuksia mahdollisista ehdotuksista komponenteiksi. Huomaa, että voi olla väärin tai huonosti valittuja ainakin jotkut komponentit, koska en siis ole elektroniikkarakentelussa auttavaa kytkentäkaavion lukemista ja kolvaamista pidemmällä. Olisin mielissäni, jos ehdottaisit laittaa vaikka koko komponenttiluettelon laittaa uusiksi, jos nämä on huonoja valintoja!

Arduino kortti

PWM-lähtö

  • MOSFET???
Tarviiko PWM-lähtöön tämmöisen MOSFET-komponentin, kun Arduino lähtö on vain ilmeisesti 40 mA, ettei piiri kärähdä? Olisiko peräti varmuuden vuoksi jo hyvä laittaa tämmöinen komponentti, kun ei ole varmuutta, millaiset virrat laturin PWM-ohjuksessa liikkuvat?

Säänkestävä potentiometri, PWM-ohjauksen Duty Cycle säätöön
  • ???
Latausvirran mittaus

Millä latausvirta on helpompi niin kytkentöjen kuin koodin kannalta mitata, virtamuuntajalla vai shunttivastuksella? Äkkiseltään shuntit olivat virta-alueelle 0-100 A turhan hintavia. Lisäksi shuntit ilmeisesti tuottavat aimo annoksen lämpöä. Onko virtamuuntaja (current transducer) taas herkkä EMILLE, eli sähkömagneettisille häiriöille, joita luulisi esiintyvän jossain määrin käyvän moottorin ja laturin läheisyydessä? Jotenkin tässä nyt kaikesta huolimatta eniten kutittelee tuommoinen virtamuuntaja, koska siinä virtapiiriin ei tarvitse kajota.

Virtamuuntaja

Releen ohjaus

Ilmeisesti myös releelle tarvitaan erillinen ohjauskortti, kun Arduino ei pysty tuottamaan niin paljon virtaa releen ensiöpiiriin.


Moottorin käynnistymisen varmennus

  • ???
Mittaus tulpanjohdon ympäriltä TAI ensiökäämiltä, eli siitä samaisesta johdosta, joka on automaattisessa sammutuksessa. Mikä komponentti tähän tarvitaan? Ainakin tulpanjohdon jännite on kova, joten varmasti jotain suojausta vaaditaan jopa pelkän tulpanjohdon ympärille käärityn johdon ja Arduinon välillä. Kierroslukumittausta ei tarvita laisinkaan, vaan pelkkä tieto signaalin jatkuvuudesta mitattuna esim. 500 millisekunnin välein 10000 millisekunnin aikana.


Virtalähteet ja konvertterit

Arduino tarvitsee luotettavan 5 voltin tasasähkön, johon tarvitsisi jonkun tasasähkölähteen, eli virtalähteen sisääntulojännite voi olla laajalla skaalalla esim. 9-20 volttia, koska se vaihtelee väistämättä ainakin sen 12-14,5 voltin välillä.
  • Virtalähde (mikä?) Arduinolle ja virtamuuntajalle

Ilmeisesti Arduino ei suoraan pysty tuottamaan 14 voltin amplitudin PWM:ää, joten joku konvertteri ilmeisesti vaaditaan Arduinon PWM-lähtöön.
  • Operaatiovahvistin (mikä?) ja pari vastusta (mitkä?)


Vaihtoehtoiset lisäjutut: Näyttö, jossa näkyy ampeerit ja voltit

Yhteiskatodinen 7-segmenttinäyttö, tuplanäyttö, jossa näkyisi latausvirta (A) ja -jännite (V) rinnakkain

Ilmeisesti LCD-näyttö jäätyy tai menee ainakin jumiin alle nollan lämpötiloissa, niin siksi ajattelin näytöksi segmenttejä.
  • Jännitteenjakaja

Tähän liittyvä jännitteen mittaus tulisi toteuttaa ilmeisesti jännitteenjakajalla, jos ajatellaan mittausalueeksi 0-20 volttia, niin jännitettä tulisi jakaa suhteessa 3:1 neljään osaan, jolloin mittausalue sopii Arduinolle 0-5 volttia. Vastuksilla 30 ja 10 kOhm.


Yhteenveto komponenteista

Eli varsin monisyinen paketti ja melko paljon taitaa tulla komponentteja. Tässä hieman yhteenvetoa, yritän parhaani mukaan laittaa tärkeysjärjestykseen:
  1. Arduino kortti
    UNO R3 kehitysalusta Arduino yhteensopiva kopio ilman USB kaapelia | SP-Elektroniikka Oy (spelektroniikka.fi)
  2. 9-24 V DC-DC 5 V virtalähde Arduinolle, ja tarvittaville oheiskomponenteille, olisiko esim. 2 A, jotta varmasti riittää?
    ???
  3. Moottorin käynnistyksen varmennus komponentti; tulpanjohto TAI ensiökäämin johto
    ???
  4. Operaatiovahvistin (mikä?) ja pari vastusta (mitkä?)
    ???
  5. Säänkestävä potentiometri
    ???
  6. Virtamuuntaja
    HLSR 50-P/SP3 - Lem - Current Transducer, HLSR-P Series, Open Loop (farnell.com)
  7. Relekortti
    Relekortti optoerottimella yksi 5V rele 1xvaihto, liipaisu valittavissa | SP-Elektroniikka Oy (spelektroniikka.fi)
  8. Segmenttinäyttö
    8 Digit Bit Max7219 Digital Tube Display Module Board 7 Segment Digital Led Display 5v/3.3v Controller For Arduino 51/avr/stm32 - Integrated Circuits - AliExpress
  9. Jännitteenjakokytkentä, jännitteen mittaukseen
    10 ja 30 kOhmin vastukset

Sähkökytkennät

Mitä pitää huomioida komponentteja yhdistäessä? Miten maadoitukset hoidetaan niin, etteivät laitteiston eri osien häiriöt häiritse Arduinon toimintaa? Käsitykseni mukaan, laturin/akun maata ei saisi yhdistää Arduino kortin maahan, vaan Arduino kortti maadoitetaan vain sille sähköä syöttävän virtalähteen miinukseen.

Millä tavalla PWM-lähdön maadoitus pitää hoitaa? Lataussäätimen maahan täytyy olla sama kuin itse laturin maa, joten miten laturin maa vedetään Arduinoon, kun sitä ei kai suoraan saisi häiriöiden välttämiseksi vetää Arduino kortille. Ehkäpä tämä mystinen MOSFET tulee tässä apuun!


Koodi

Tekoälyn pääosin luoma ja minun joiltakin osin muokkaamana olisi koodivedos olemassa. Ainakin se menee compilesta läpi, että hujahtaa. Mutta koodissa on varmastikin työstettävää ja virheitä. Tämä selviää, kunhan ensin olisi komponentit pöydällä.

Alkutoiminnon tarkoitus olisi siis käyttää tulpanjohdon signaalia alkutoiminnon laukaisemiseksi niin, että jos tulpanjohdolta saadaan signaali 10 sekunnin ajan, käynnistetään alkutoiminto, jossa Duty Cycle nousee potentiometrin määräämään arvoon 5 sekunnissa.

Latausvirtaan perustuva moottorin sammutusreleen toiminta pitää estää alkutoiminnon yhteydessä. Moottoriahan ei voisi käynnistää, koska latausvirta on luonnollisesti nollassa, ja rele estäisi moottorin käynnistymisen. Laitoin tulpanjohdon signaalin tarkistuksen myös tähän kohtaan.

Koodista puuttuu vielä ainakin vaihtoehtoiset hifistelytoiminnot näyttö sekä volttimittaus. Volttimittaukseen pitäisi tehdä rivi, jossa neljännesjännite kerrotaan oikeaan. Eli esim. 1 voltti on oikeasti 4 volttia.

Voisimme katsoa ensin komponentit ja sähkökytkennät ja sitten voisikin alkaa testata koodia. Toki, koska Arduinon täytyy joka tapauksessa ainakin analogituloissa saada signaalina aina 0-5 volttia (näin olen ymmärtänyt), niin mahdollisesti tuolloin vielä puuttuvia antureita on helppo simuloida tuolla jännitealueella.


Loppuyhteenveto

Kaiken kaikkiaan tässä on varmaan aika paljon asiaa ja pureskeltavaa. Toivottavasti jaksoit lukea! Odotan innolla vinkkejä ja ohjeita, kuinka tämmöinen saataisiin toteutettua. Ja sitäkin, että joku sanoo, älä nyt noin tee vaan näin! :D
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
08.03.2017
Viestejä
82
itellä kans paikallismoottorista ja jostai vanhasta auton laturista tehty värkki mökillä jossa on vain aurinkosähköt. sen käyttö ajoittuu lähinnä syksystä keväälle kun aurinkoa ei paljoa ole. mietin kanssa yhes kohtaa jotain automatioota sen käynistykseen jos akkujen jännite laskee alle x määrän mutta totesin sen olevan liian haastavaa. helpompi vain mennä talliin katsomaan akkujen tila jos epäilee että ne on vajaat. se hyvä puoli vanhan auton laturissa että kun laturi pyörii niin käämi tarvii vaan nopeasti herättää sen jälkeen jäännosmagnetismi jatkaa.
 
Liittynyt
31.07.2017
Viestejä
112
Rehellisesti sanottuna en lukenut koko viestiä suunniteltuine spekseineen, mutta itse lähtisin hieman erilaisesta ajatuksesta liikkeelle:
Laturiksi valitsisin "GM 1 wire" laturin, mitä löytyy esim. kaikista letukoista yms 70-luvulta asti ja on ehkä yleisimpiä yleislaturityyppejä jos harrasteautoihin / veneisiin tms ruvetaan uutta pykäämään. Muistaakseni Motonetistäkin noita löytyy, mutta Rockautossa / Ebayssa / Aliexpressissä ne eivät halvimmillaan maksa juuri mitään. "1 wire" on vähän harhaanjohtava, sillä laturiin menee kaksi johtoa: paksu ulostulokaapeli ja ohut herätevirta. Jännitteensäätimet yms on laturiin sisäänrakennettu, eikä se vaadi PWM signaaleita regulointiin.

Oletan että moottori on hieman vanhempi, missä on vielä erillinen vanhanmallinen puola ja kierreterminaalit ovat helposti näkyvissä? Kierroslukutieto saadaan puolan johdoilta, niihin kierroslukumittaritkin kytketään. Moderneimmissa CDI-sytkällisissä pienmoottoreissa kierroslukutieto saadaan joltain sytkäboksin karvalta vielä helpommin, kunhan kytkentäkaavio on saatavilla. Logiikan toteuttaisin niin yksinkertaisesti, että kierrosluvun ollessa x, arduino lähettää releelle sulkukäskyn ja rele puolestaan syöttäisi +12V laturin herätejohtoon.
Itse latausprosessia ei tuossa pystyisi enempää kontrolloimaan, koska laturi hoitaa sen sisäisesti.

Koska jännite pysyy tuossa tapauksessa melko vakiona, ei sitä voida käyttää indikaattorina akun lataustasosta. Sen sijaan virtaa voidaan, joten käyttäisin jotain virtashunttia mittaamaan laturilta akkuun menevän virran ja sen laskiessa <5A tienoille, arduino voisi katkaista moottorin puolalta virran ja lataus loppuisi moottorin sammuttua.

Itseasiassa mulla on "toteutetaan joskus eli ei ikinä" projektilistalla vähän vastaava, mutta apukäynnistysajatuksella. Jokin pieni moottorisaha tms 2t-laite, johon pulttaan kiinni vastaavan laturin ja sillä pystyisi antamaan henkeä jollekin - lähinnä omalle pakulle, mitä käytetään kerran parissa kuukaudessa - ilman tarvetta raahata painavaa lyijyakkua mikä osoittautuukin tyhjäksi.
 

dmn

Liittynyt
07.11.2016
Viestejä
1 381
Taitaa monessa vanhanaikaisessa laturissa itsessäänkin olla jo lataussäätimessä toiminta, joka kytkee latauksen päälle vasta kuin on tarpeeksi kierroksia. Moni vanhempi autoilija varmaan muistaa että luistavalla hihnalla jää laturin valo palamaan, ja hieman kun antaa kaasua niin sammuu.

Kierrosnopeuden voi varastaa laturin yhdestä laturin vaiheesta ennen tasasuuntaajaa.
 
Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
389
no ainakin optoerotus 5v /12v puolelle niin ei käryä nuo 5v vehkeet , ja mitä lisäarvoa potikka tuo? Miksi käyttäjän pitää päästä säätämään lataus tehoa?. eikö tuon koko paskan konffais arduinolle joka valvoo akustoa ja tekee päätökset itsenäisesti. Eli jos jännite akustossa laskee arduino komentaa bensa motin tulilla ja laturin lataamaan ja taas kun akusto tai paneelit lataa sammutetaan bensamotti? itse ainakin suunittelisin systeemin niin että homma pelittää niin kauan kun bensaa riittää
 
Liittynyt
10.07.2017
Viestejä
513
Rehellisesti sanottuna en lukenut koko viestiä suunniteltuine spekseineen, mutta itse lähtisin hieman erilaisesta ajatuksesta liikkeelle:
Laturiksi valitsisin "GM 1 wire" laturin, mitä löytyy esim. kaikista letukoista yms 70-luvulta asti ja on ehkä yleisimpiä yleislaturityyppejä jos harrasteautoihin / veneisiin tms ruvetaan uutta pykäämään. Muistaakseni Motonetistäkin noita löytyy, mutta Rockautossa / Ebayssa / Aliexpressissä ne eivät halvimmillaan maksa juuri mitään. "1 wire" on vähän harhaanjohtava, sillä laturiin menee kaksi johtoa: paksu ulostulokaapeli ja ohut herätevirta. Jännitteensäätimet yms on laturiin sisäänrakennettu, eikä se vaadi PWM signaaleita regulointiin.

Oletan että moottori on hieman vanhempi, missä on vielä erillinen vanhanmallinen puola ja kierreterminaalit ovat helposti näkyvissä? Kierroslukutieto saadaan puolan johdoilta, niihin kierroslukumittaritkin kytketään. Moderneimmissa CDI-sytkällisissä pienmoottoreissa kierroslukutieto saadaan joltain sytkäboksin karvalta vielä helpommin, kunhan kytkentäkaavio on saatavilla. Logiikan toteuttaisin niin yksinkertaisesti, että kierrosluvun ollessa x, arduino lähettää releelle sulkukäskyn ja rele puolestaan syöttäisi +12V laturin herätejohtoon.
Itse latausprosessia ei tuossa pystyisi enempää kontrolloimaan, koska laturi hoitaa sen sisäisesti.

Koska jännite pysyy tuossa tapauksessa melko vakiona, ei sitä voida käyttää indikaattorina akun lataustasosta. Sen sijaan virtaa voidaan, joten käyttäisin jotain virtashunttia mittaamaan laturilta akkuun menevän virran ja sen laskiessa <5A tienoille, arduino voisi katkaista moottorin puolalta virran ja lataus loppuisi moottorin sammuttua.

Itseasiassa mulla on "toteutetaan joskus eli ei ikinä" projektilistalla vähän vastaava, mutta apukäynnistysajatuksella. Jokin pieni moottorisaha tms 2t-laite, johon pulttaan kiinni vastaavan laturin ja sillä pystyisi antamaan henkeä jollekin - lähinnä omalle pakulle, mitä käytetään kerran parissa kuukaudessa - ilman tarvetta raahata painavaa lyijyakkua mikä osoittautuukin tyhjäksi.
Moottoria ei vielä ole edes hankittu! Voi olla moderni tai ikivanha.

Itsellä kyllä kiinnostaisi myös eniten tuo 1-wire-laturi. Laturit vaan tänä päivänä maksaa aika paljon, lähes 100 euroa. Kun tarkoitus olisi pitää homman kulut mahdollisimman alhaisena. Hintana eurojen säästössä sitten toki on tämä kovempi värkkääminen. Mutta jos viitsii värkätä, lopussa toivottavasti kiitos seisoo. Jos sen laturin saisi max 40-50 eurolla, niin sittenhän tämä helpottuisi huomattavasti, kun tarvitsisi vain sen automaattisen sammutuksen.

Jännitteensäädin siis löytyy tässä Fordin laturissakin, mutta vaatii tosiaan tuon PWM-signaalin toimiakseen.

Kuinka kuumaksi tuollaiset 100 ampeerin shunttivastukset kuumenee? Näköjään näihinkin tarvii lisäkoodia ja lisäkomponentteja ihan kuin virtamuuntajiin Arduinossa... :(

no ainakin optoerotus 5v /12v puolelle niin ei käryä nuo 5v vehkeet , ja mitä lisäarvoa potikka tuo? Miksi käyttäjän pitää päästä säätämään lataus tehoa?. eikö tuon koko paskan konffais arduinolle joka valvoo akustoa ja tekee päätökset itsenäisesti. Eli jos jännite akustossa laskee arduino komentaa bensa motin tulilla ja laturin lataamaan ja taas kun akusto tai paneelit lataa sammutetaan bensamotti? itse ainakin suunittelisin systeemin niin että homma pelittää niin kauan kun bensaa riittää
No eipä se lataustehon säätö tosiaan mikään pakollinen ominaisuus olisi. PWM:n voisi laittaa koodissa vaan kiinteäksi ja kokeilla sillä, miltä vaikuttaa. Olisihan se kyllä hieno, jos joskus olisi semmoinen ohjaus, että Arduino jopa käynnistää moottorin automaattisesti pelkän sammutuksen lisäksi!
 
Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
389
Jos hammastettu vauhtipyörä koneessa ja sähköstartti niin arduinolle voisi lukea Vauhtipyörän hampaista kierros luvun jollain auton vastaavalla anturilla jollain saisi dataa. Käykö kone
 
Liittynyt
31.07.2017
Viestejä
112
Moottoria ei vielä ole edes hankittu! Voi olla moderni tai ikivanha.

Itsellä kyllä kiinnostaisi myös eniten tuo 1-wire-laturi. Laturit vaan tänä päivänä maksaa aika paljon, lähes 100 euroa. Kun tarkoitus olisi pitää homman kulut mahdollisimman alhaisena. Hintana eurojen säästössä sitten toki on tämä kovempi värkkääminen. Mutta jos viitsii värkätä, lopussa toivottavasti kiitos seisoo. Jos sen laturin saisi max 40-50 eurolla, niin sittenhän tämä helpottuisi huomattavasti, kun tarvitsisi vain sen automaattisen sammutuksen.
Tjaa, olin oletuksessa että moottori olisi jo valmiina. Ehdottaisin että aloittaisit protoilemalla vetokäynnisteisellä versiolla: tori.fi:stä löytyy usein käyntivikaisia pari-kolme vuotta vanhoja ruohonleikkureita, mitkä saa kuntoon 10€ kaasarin rebuildisetin kanssa. Kalvot niistä menee, eikä normikuluttaja niitä ymmärrä vaihtaa. Rebuild kittejä taas saa jokaisesta pienkoneliikkeestä, myös Motonetistä. Leikkurin peltikuoriin on helppo väkertää laturin kiinnitys ja terän tilalle helppo asentaa siivapyörä. Kun paletti tuolla alkaa toimimaan, vasta sitten investoi useita satasia mihin ikinä sähkökäynnisteiseen moottoriin..

Toisaalta jos 100€ laturista kuulostaa kalliilta, olisin kyllä kiinnostunut kuulemaan minkälaista moottoria olet suunnitellut? Varsinkin jos luotettavuutta (käynnistyvyyttä) haetaan..?

Motonetissä nähtävästi on muutamaa yleismallin laturia (löytyy hakusanalla yleislaturi), mutta hinta on satasen päälle. Ebay ja ali varmaan osaa tarjota tuloksia hakusanalla "1 wire alternator gm" ja autodocistakin saa varmaan edukkaasti, mutta silloin pitää tietää jokin automalli, missä tuollaista on käytetty. Melkein kaikki amerikan GM-tuotteet 70-luvusta ysärille käytti jotain versiota tuosta. Vaikkapa 1986 G20 Chevrolet Van 5.7, väittäisin että siinä on tuollainen laturi ja osia saattaa saada vielä autodocistakin.

Kuinka kuumaksi tuollaiset 100 ampeerin shunttivastukset kuumenee? Näköjään näihinkin tarvii lisäkoodia ja lisäkomponentteja ihan kuin virtamuuntajiin Arduinossa... :(
Itseasiassa turvallisempi ja ehkä helpompikin vaihtoehto voisi olla pihtivirtamittarityylinen anturi, missä syöttöjohto vain menee loopin läpi. Suurempaa virtaa mittaavat nähtävästi vain menevät reiluun pariin kymppiin kun <50A versiot on kolikoita:
 
Liittynyt
17.01.2018
Viestejä
1 787
Kierrokset kannattaa tulpan sijaan ottaa vanhemmissa suoraan puolalta (jännitteen alennus & tasasuuntaus tarvitaan) ja uudemmissa voi saada sytkältä ulos. Tai jos akseli/hihnapyörä tms on saatavilla niin siihen sopiva ratas/magneetti ja opto/hall anturi toimii aina.

Oikein kytkettynä ei tarvitse optoja mutta ei ne kyllä haittaakaan.
Isommille ohjauksille aina fetit, jos ohjaa suoraan arduinolla niin pitää olla logic level eikä "normaali" joka vaatii isomman ohjausjännitteen. Tai sellaisen eteen pitää tehdä ohjainaste.
Tulot opton kautta tai jännitejako+transistori.

Arvaan että laturinkin pwm- ohjaus on vain alasvetoa koska se on helpompi tehdä.
 
Liittynyt
10.07.2017
Viestejä
513
@ississ, hyviä ohjeita, tutustumpa näihin. BTW laturi siis ei lataa lainkaan ilman PWM-signaalia.
 
Toggle Sidebar

Statistiikka

Viestiketjut
216 853
Viestejä
3 852 530
Jäsenet
66 370
Uusin jäsen
Fraktuuri

Hinta.fi

Ylös Bottom