Aurinkopaneelit, hukkaan heitettyä rahaa vai hyvä sijoitus?

[Boulder]

Herää jo sitten kysymys, että onko näissä aurinkopaneeleissa mitään järkeä, jos myynnistä ei saa mitään ja vain osan sähköstä pystyy itse käyttämään? Hmm..

Vanha sääntö on ollut, että mitoitus pitää tehdä oman käytön mukaan. Etenkin viime vuonna siihen tuli paha vinouma, mutta voimakas aurinko- ja tuulienergiaan siirtyminen Euroopassa tarkoittaa sitä, että palataan taas noudattamaan sitä. Itse sain 3,85 kWp voimalan tuotosta (~2600 kWh) käytettyä itse viime vuonna noin puolet, eli tällainen normaali kuluttaja ei oikeasti tarvitse kovin suurta voimalaa. Netotus toki vähän tasaa tilannetta kun tuli nyt pakolliseksi.

 

[Kahvilalli]

Se on selvä että pitkässä juoksussa myyntihinta laskee. En itse laittaisi paneeleita kuin kattamaan oman kulutuksen.

Juuri näin. Tämä on oikeastaan ainoa järkevä tapa mitoittaa aurinkopaneelit. Viimekesä oli poikkeus ja ne jotka ovat reilusti ylimitoittaneet järjestelmänsä sähkön myynnin takia tulevat kyllä pettymään ja heidän järjestelmien takasinmaksu, jos siitä on yhtään kiinnostunut venyy luokattoman pitkäksi.

Tuuli- ja aurinkovoima tulee tulevaisuuden kesäkuukausina olemaan niin iso osa suomen sähköntuotannosta, että väkisin tippuu sähkön hinta ja jos pohjoismaat on pikkuhiljaa irtautumassa keskieuroopan markkinoilta. Tai keskieuroopan tilanne tulee vähemmän vaikuttamaan meihin täällä pohjoisessa. Toki se paljon puhuttu OL3 vaikuttaa myös. Se tässä nähtiinkin minkälaiset tuotantomäärät täällä olisi, jos OL3 olisi jo täysillä pelissä, mutta ei lasketa sen varaan mitään.

Kallis sähkö jää kohta muistoihin: Suomeen iskee sähkötulva ja kiinteät hinnat painuvat 4–5 senttiin kilowattitunnilta – syynä tuulivoima

Tuulivoimaa rakentuu Suomeen niin vauhdikkaasti, että lähivuosina sähköä tuotetaan Suomessa reilusti yli oman tarpeen. Omavaraisuus saavutetaan jo tänä tai ensi vuonna.

yle.fi

 

[Hammer Schultz]

Käsittääkseni asennushinta ei skaalaa samassa suhteessa voimalan koon kanssa eli 10kwp asennus ei maksa tuplaa vrt 5kwp, viisaammat korjatkoot.

 

[Boulder]

Käsittääkseni asennushinta ei skaalaa samassa suhteessa voimalan koon kanssa eli 10kwp asennus ei maksa tuplaa vrt 5kwp, viisaammat korjatkoot.

Näinhän se on. Suurempi voimala on e/Wp-mittarilla halvempi.

 

[petepeluri]

Millaisista komponenteista 2KW järjestelmä (2 eri lapetta) kannattaisi kasata? Voisi vähän katsella hintojen kehitystä.

 

[B170]

Herää jo sitten kysymys, että onko näissä aurinkopaneeleissa mitään järkeä, jos myynnistä ei saa mitään ja vain osan sähköstä pystyy itse käyttämään? Hmm..

Jos on tyyntä, hellettä ja ydinvoimalan kesähuolto menossa niin voi olla pörssihinta koholla kesälläkin.

 

[Boulder]

Millaisista komponenteista 2KW järjestelmä (2 eri lapetta) kannattaisi kasata? Voisi vähän katsella hintojen kehitystä.

Tuon kokoinen, varsinkin eri lappeille asennettuna voisi olla fiksuinta tehdä mikroinverttereillä ja normipaneelein.

 

[Anagonda]

Millaisista komponenteista 2KW järjestelmä (2 eri lapetta) kannattaisi kasata? Voisi vähän katsella hintojen kehitystä.

Itse olen "mikroinvertteri-mies" joten ehkä vähän vinossa siihen suuntaan. Mutta itse laittaisin ehdottomasti mikroilla, varsinkin jos ovat vielä eri puolin lapetta jolloin tuottavat eri aikaan.
Omassa setupissa Hoymilesin mikrot (Ralos myy suomessa). Hyvin ovat toimineet ja näin talvellakin heräilevät, tuottavat jostain 3watista eteenpäin (hyöty 0)...
Ainoa mitä itse kaipaan niin on Hoymilsen ihan hyvin toimivaan datakeruuseen API-rajapintaa. Eli dataa ei saa järkevästi systeemistä omiin automaatioihin. Ei varmasti häiritse kovin montaa, mutta itse haluaisin lisätä Domoticz/HA:han dataa.

Mikrojen hyöty tuossa on se että jokainen paneeli on omansa, eli eri lappeet ei syö toisiaan. Mikrot herää myös ihan jo yhden paneelin tuotosta.
Lopuksi tietty että kasvattaminen on yksinkertaista. Ostat vain lisää mikroja kun tarvitset.

Hoymilesiltä löytyy tietääkseni 1800 ja 2400w mikroinverttereitä 3-vaiheisena. Laittaisin itse noin 2kw paneelia ja tuon 1800w mikron. Tuohon muistaakseni tarvitaan 6 paneelia. Eli 2 paneelia / vaihe ilmeisesti?
Kuulostaa mainospuheilta, mutta mulla ei ole muuta tekemistä Hoymilesin tai raloksen kanssa kuin että 1.5v sitten ostin 3x mikroa.

EDIT: Mitoitusvinkkinä että invertteri saa olla 10-20% pienempi kuin paneelien huipputeho. Invertteri kestää kyllä yliajoa jonkin verran ja kesällä paneelit jää jopa 30% huipputehosta koska lämpeävät liikaa.

 

[B170]

Onko kellään kokemusta miten nuo kulutusmittarit esim Norgo tms reagoi tuohon paneelien tuottoon? Näyttääkö silloin sekä kulutusta ja tuotantoa yhteensä, kun paneeleista tulee kunnolla sähköä? Jostain luin, että silloinkin sähkömittarin valo vilkkuu, kun sähköä menee verkkoon. Jos tuotanto pientä niin sitähän ei mistään pysty varmistamaan, että se kaikki menee omaan käyttöön? Vai onko se 100-varmaa? #epäuskoisuus #skeptinen

 

[Anagonda]

Sähkömittari vilkkuu kun sähköä liikkuu, suunnalla ei tunnu olevan väliä.
Laita siiten joku hall-pohjainen mittari, esim Shelly 3EM niin se tunnistaa myös suunnan. Hall anturoinnit on vielä helppoja kun ei vaadi johtojen pätkimistä vaan kääritään piuhan ympärille.

 

[Awelonian]

Onko kellään kokemusta miten nuo kulutusmittarit esim Norgo tms reagoi tuohon paneelien tuottoon? Näyttääkö silloin sekä kulutusta ja tuotantoa yhteensä, kun paneeleista tulee kunnolla sähköä? Jostain luin, että silloinkin sähkömittarin valo vilkkuu, kun sähköä menee verkkoon. Jos tuotanto pientä niin sitähän ei mistään pysty varmistamaan, että se kaikki menee omaan käyttöön? Vai onko se 100-varmaa? #epäuskoisuus #skeptinen

Perusmittari vaan vilkkuu ja näyttää ns kulutusta. Ei se osaa erotella et meneekö verkkoon vai tuleeko verkosta, kun vilkkuu mittarissa valo. Itsellä myös tuollainen ja kivahan sitä on katsella miten sähköauton kun pistää latingiin, niin kulutus tippuu.

 

[B170]

Sähkömittari vilkkuu kun sähköä liikkuu, suunnalla ei tunnu olevan väliä.
Laita siiten joku hall-pohjainen mittari, esim Shelly 3EM niin se tunnistaa myös suunnan. Hall anturoinnit on vielä helppoja kun ei vaadi johtojen pätkimistä vaan kääritään piuhan ympärille.

Minkä johdon ympärille sen käärin? Vaatii sulaketaulun avaamisen?

 

[Anagonda]

Minkä johdon ympärille sen käärin? Vaatii sulaketaulun avaamisen?

Vaatii avauksen. Tulee niiden piuhojen ympärille joita haluat mitata. Tarvitset myös jännitetiedon. Eli sähkärin homma. Pieni työ, ehkä 10min sähkäriltä.
Shelly oli vain esimerkki. Vastaavia löytyy muitakin. Ehdotin tätä koska omat kokemukset on vain shellystä.

 

[ykii]

Minullakin on hyviä kokemuksia Shelly 3EM-mittarista. Minulla näitä on kolme: pääliittymälle (jotta saa irti juurikin koko kiinteistön oston ja myynnin), maalämpöpumpulle ja porealtaalle. Sähkäriltä meni puolisen tuntia kun nuo oli asennettu.

 

[Paladine]

Ainoa mitä itse kaipaan niin on Hoymilsen ihan hyvin toimivaan datakeruuseen API-rajapintaa. Eli dataa ei saa järkevästi systeemistä omiin automaatioihin. Ei varmasti häiritse kovin montaa, mutta itse haluaisin lisätä Domoticz/HA:han dataa.

Kyllä muuten saa, itsellä Hoymilesin mikrot ja Home Assistant ja toimii Plugin on nimeltään "HoyMiles Solar Gateway Addon". Hieman bugittaa sikäli että HA:n bootin yhteydessä joutuu usein käynnistämään tuon plugarin vielä erikseen uudelleen, kun huomaa että nyt ei aurinkopaneelituottoja tule Energia-osioon, mutta kun sen käynnistää niin tulee sitten seuraavalle tunnille se koko päivän siihen mennessä tullut tuotto, eli vuorokausitasolla homma pysyy kuitenkin kunnossa. Tämä kuuluisi ehkä enemmänkin tuonne kotiautomaatioketjuun, mutta tässä vähän sensoreita:

 

[HikinenM]

Mikrojen hyöty tuossa on se että jokainen paneeli on omansa, eli eri lappeet ei syö toisiaan. Mikrot herää myös ihan jo yhden paneelin tuotosta.

Tähän korjausta. Ketjuinverttereissä on mahdollista olla kaksi MPPT säädintä (esim. Fronius SYMO 3.0-3-S vs 3.0-3-M), joten sellaisen hankkimalla voi laittaa lappeet eri DC-liittimiin ja näin ne saadaan eroteltua toisistaan. Eihän kahden lappeen käytössä olisi muuten mitään järkeä ketjuinverttereillä.

 

[Harri K.]

Itse olen "mikroinvertteri-mies" joten ehkä vähän vinossa siihen suuntaan. Mutta itse laittaisin ehdottomasti mikroilla, varsinkin jos ovat vielä eri puolin lapetta jolloin tuottavat eri aikaan.
Omassa setupissa Hoymilesin mikrot (Ralos myy suomessa). Hyvin ovat toimineet ja näin talvellakin heräilevät, tuottavat jostain 3watista eteenpäin (hyöty 0)...
Ainoa mitä itse kaipaan niin on Hoymilsen ihan hyvin toimivaan datakeruuseen API-rajapintaa. Eli dataa ei saa järkevästi systeemistä omiin automaatioihin. Ei varmasti häiritse kovin montaa, mutta itse haluaisin lisätä Domoticz/HA:han dataa.

Mikrojen hyöty tuossa on se että jokainen paneeli on omansa, eli eri lappeet ei syö toisiaan. Mikrot herää myös ihan jo yhden paneelin tuotosta.
Lopuksi tietty että kasvattaminen on yksinkertaista. Ostat vain lisää mikroja kun tarvitset.

Hoymilesiltä löytyy tietääkseni 1800 ja 2400w mikroinverttereitä 3-vaiheisena. Laittaisin itse noin 2kw paneelia ja tuon 1800w mikron. Tuohon muistaakseni tarvitaan 6 paneelia. Eli 2 paneelia / vaihe ilmeisesti?
Kuulostaa mainospuheilta, mutta mulla ei ole muuta tekemistä Hoymilesin tai raloksen kanssa kuin että 1.5v sitten ostin 3x mikroa.

EDIT: Mitoitusvinkkinä että invertteri saa olla 10-20% pienempi kuin paneelien huipputeho. Invertteri kestää kyllä yliajoa jonkin verran ja kesällä paneelit jää jopa 30% huipputehosta koska lämpeävät liikaa.

Osaatko @Anagonda sanoa, onko HMT-1800 ja HMT-2250 mikroissa käytännön eroa? MPPT-säätimien jännitealueet on ilmoitettu datalehdellä 29-48V ja 36-48V. Molemmissa startup-voltage on 22V
Tarkoittaako tuo MPPT-säätimen alaraja sitä, että käytännössä sähkötuotanto alkaa tuosta, vaikka molemmat heräileekin jo 22V kohdalta? Muutoin datalehden tiedot ovat noille vermeille melkolailla samat.

https://kauppa.ralos.fi/uploads/1/1/0/1/110184427/hoymiles_hms_ja_hmt-sarja.pdf

Hinta on Ralos:n kaupassa HMT-1800:lle 450e ja HMT-2250:lle 480e, eli sen puolesta kannattaisi ottaa isompi, kun hintaero on noin pieni. Mutta jos tuolla hukkaa sähkötuotantoa, niin sillon kannattaakin ottaa pienempi.

 

[zepi]

En nyt parempaakaan ketjua löytänyt, vaikka täällä taitaa keskuttelu painottua isompiin järjestelmiin. Perinnöksi tuli erämajahenkinen kesämökki, jonne olisi kiva saada jossain muodossa sähköä. Lähinnä tarve olisi pienelle jääkaapille (ne saunajuomat!), mobiililaitteiden lataukselle ja valaistukselle. Onkohan nuo erinäisissä putiikeissa myytävät paketit varteenotettava vaihtoehto vai onko niissä jotain selkeitä sudenkuoppia? Suurimmat hintaerot vaikuttavat tulevan akkukapasiteetista.

Tässä väitetään 45Ah akun riittävän viikonloppukäyttöön: Ulkokalla aurinkosähköpaketti 50W12V
Tässä taas 80l jääkaapille varattu yli kymmenkertainen akkukapasiteetti: Aurinkoenergiapaketti COOL | Sunwind

Taitaa totuus olla näiden kahden välissä.

Akku ja invertteri maksavat, mutta toisaalta esim. 12-24V järjestelmään sopiva jääkaappikin maksaa sitten extraa vs. AC-mallit.
--

Riippuen budjetista, harkitsisin tuollaisen integroidun powerstationin hommaamista.

Tyyliin joku tälläinen ja katolle paneeli tai kaksi.

https://www.bluettipower.eu/products/ac200max

Hyvänä puolena mm. se, että sen kalliin osan voi heivata takakonttiin kun lähtee mökiltä veke, eikä jättää sitä roistojen ja säiden armoille. Asennus on myös luvallista (ja varsin turvallista) tehdä kokonaan itse, kunhan paneeliston jännite on alle 120V.

edit: paneeleita ei missään tapauksessa kannata ostaa noilta powerbank-valmistajilta, vaan katsoa vain tuettu jännite + virta-alue ja hakea yksittäinen siihen osuva paneeli tai paneelipari jostain + hommata tarvittava liitin.
--
Toki halvemmalla pääsee jos tyytyy vähempään + on rakenteluintoa ja osaamista. Jos itse värkkäilee 12V järjestelmän jostain rompetoriosista ja luopuu 230V haihattelusta.

edit: Sen verran piti vielä sanoa, että jos akkua aikoo käyttää yhtään isompaa määrää syklejä ja sitä ei aio varsinaisesti kantaa mukana, kannattaa hommata LFP-kennoinen akusto. Ne on yleensä speksattu esim. 3000 syklin käyttöiälle (80% jäljellä syklimäärän jälkeen), joka on aika mukava.

Perinteinen Li-ion (NMC / NCA) on kevyempi jos tarkoitus on kantaa powerstationia yleisesti mukana jossain puistossa, mutta silloin syklikesto on selkeästi huonompi, luokkaa 1000-1500 täyttä purkusykliä.

LFP:n huonoja puolia ovat korkeampi paino + suurempi koko + se, ettei se kestä lainkaan lataamista pakkasessa. Akku pitää lämmittää plussalle ennenkuin sinne voi työntää energiaa sisään. Tämän ei luulisi olevan kauhean suuri ongelma jos akkua pitää asuintiloissa. Jos akku kulkee autossa mukana niin se on käyttölämmin perille saavuttaessa, sen voi kytkeä helmi-maaliskuun pakkasillakin paneeleihin ja kun tupaa lämmittää kamiinalla, niin kyllähän se lämpimänä pysyy + kun paneeleilta harjailee lumet / ne nostaa pystyyn, niin kevätaurinko tuottaakin sitten jo wattituntia akkuun.

 

[Anagonda]

Osaatko @Anagonda sanoa, onko HMT-1800 ja HMT-2250 mikroissa käytännön eroa? MPPT-säätimien jännitealueet on ilmoitettu datalehdellä 29-48V ja 36-48V. Molemmissa startup-voltage on 22V
Tarkoittaako tuo MPPT-säätimen alaraja sitä, että käytännössä sähkötuotanto alkaa tuosta, vaikka molemmat heräileekin jo 22V kohdalta? Muutoin datalehden tiedot ovat noille vermeille melkolailla samat.

https://kauppa.ralos.fi/uploads/1/1/0/1/110184427/hoymiles_hms_ja_hmt-sarja.pdf

Hinta on Ralos:n kaupassa HMT-1800:lle 450e ja HMT-2250:lle 480e, eli sen puolesta kannattaisi ottaa isompi, kun hintaero on noin pieni. Mutta jos tuolla hukkaa sähkötuotantoa, niin sillon kannattaakin ottaa pienempi.

En valitettavasti osaa vastata. Omat on 1-vaiheisia HM-1500:ia.
Näiden datalehdessä on samat jännitealueet. Tätä vähän pelkäsin että miten herkästi nämä herää, mutta tosiaan heräävät kyllä oikeasti jo todella pienellä.
Ehkä ottaisin isomman mallin, koska siihe on ehkä helpompi löytää järkevät paneelit? HMT-1800 olisi paras jollain 330-350w paneeleilla? Tuntuu että markkinat on täynnä 400+w paneeleita joten ne istuis paremmin tuohon isompaan?

Tässä tältä aamulta oman paketin käynnistymisiä... 07:40 kun lähdin oli suurin osa paneelista 3cm loskan alla.
Kello 09:15 snäpshot tilanteesta:

Snäpshot 09:30:

Paneelit: Longi MONO 370Wp
Invertterit tosiaan 3x HM-1500

 

[zepi]

Tähän korjausta. Ketjuinverttereissä on mahdollista olla kaksi MPPT säädintä (esim. Fronius SYMO 3.0-3-S vs 3.0-3-M), joten sellaisen hankkimalla voi laittaa lappeet eri DC-liittimiin ja näin ne saadaan eroteltua toisistaan. Eihän kahden lappeen käytössä olisi muuten mitään järkeä ketjuinverttereillä.

Joku lipputangon varjo kun kulkee talon lappeen yli, niin harmittaa kun tulee isoja droppeja vaikka vain muutama prosentti koko paneelikentän alasta on varjossa. Mikroilla joku tuollainen ei niin haittaa, kuin vain ne paneelit ottavat droppia joiden kohdalle varjo osuu.

 

[B170]

8 päivä peräkkäin, kun katolta tuli sähköö. Kyllä se kevät sieltä tulee

 

[Boulder]

Omat paneelit oli jo melkein vapautumassa lumipeitteestä, mutta yön aikana täräytti viitisen senttiä moskaa taas päälle
Ihan ei riittänyt eilen säteily, että olisi alkanut tuottamaan ja vaikka sulattanut lunta päältä vähän paremmin.

 

[Hammer Schultz]

Lämpeneekö paneelit siinä kohtaa kun alkavat tuottaa virtaa? Eli siis jos vaikka osa paneelista on pienen lumen peitossa mutta vapaana oleva osa ottaa säteilyä niin lämpeneekö koko paneeli?

Ja tarkoitan nyt sähkövirran tuottamaa lämpöä, ei auringosta imettyä.

 

[Ra1mo]

Omat paneelit oli jo melkein vapautumassa lumipeitteestä, mutta yön aikana täräytti viitisen senttiä moskaa taas päälle
Ihan ei riittänyt eilen säteily, että olisi alkanut tuottamaan ja vaikka sulattanut lunta päältä vähän paremmin.

Mimmoset speksit voimalassa?

 

[Boulder]

Lämpeneekö paneelit siinä kohtaa kun alkavat tuottaa virtaa? Eli siis jos vaikka osa paneelista on pienen lumen peitossa mutta vapaana oleva osa ottaa säteilyä niin lämpeneekö koko paneeli?

Ja tarkoitan nyt sähkövirran tuottamaa lämpöä, ei auringosta imettyä.

En ole tarkemmin tutustunut aiheeseen, mutta mielestäni se osa lämpenee, mitä ohitusdiodi ei ole sulkenut pois. Viime talven lopulla alkoi lumi sulamaan paljon nopeammin kun yksi kulma alkoi näkymään kevätauringossa.

Mimmoset speksit voimalassa?

3,85 kWp paneeleja ja 3 kW invertteri. Lounaaseen päin suunnilleen.

 

[Euroshopperi 2]

Onko kellään kokemusta miten nuo kulutusmittarit esim Norgo tms reagoi tuohon paneelien tuottoon? Näyttääkö silloin sekä kulutusta ja tuotantoa yhteensä, kun paneeleista tulee kunnolla sähköä? Jostain luin, että silloinkin sähkömittarin valo vilkkuu, kun sähköä menee verkkoon. Jos tuotanto pientä niin sitähän ei mistään pysty varmistamaan, että se kaikki menee omaan käyttöön? Vai onko se 100-varmaa? #epäuskoisuus #skeptinen

Puhelimen appiin saa joiltakin inverttereiltä ihan selkokielistä graafia, että mitä tapahtuu. Tässä esim Froniuksen Gen24 invertteristä tulee dataa, kun sähkökeskukseen on kytketty Smartmeter talon tulevaan linjaan heti pääsulakkeiden eteen. Tänään kohtuu laihaa tulosta ja verrokkina elokuussa tulee enemmän katolta päivässä, kuin kulutusta. Smartmeterin kulmassa palaa Led silloin kun tulee enemmän kun talo kuluttaa.

 

[B170]

Puhelimen appiin saa joiltakin inverttereiltä ihan selkokielistä graafia, että mitä tapahtuu.

Joo, kyllä käyrää saa äppiin ja selaimella saa kaikenlaista tietoa invertteriltä, vaihejännitteet yms. Kiva niitä seurata on. Talon käyttöön mennyttä tuotantoa ei näe, mutta keksin miten sen saakin hyvin selville. Norgon mittari näyttää siis kaiken yhteensä kulutus+tuotanto ja päivän viiveellä näkee sähkönmyyjän äpistä oston ja ylituotannon niin nuo vähennettynä Norgon mittauksesta pitäis olla tuotanto omaan käyttöön.

E: näkeehän sen tuotannon heti sieltä invertteriltä tietysti, mutta ostosähkön määrän jälkeen selviää vasta oma käyttö.

 

[Euroshopperi 2]

Niin siis Froniuksen apin pystyy laittamaan esim tabletilla pyörimään kaapin päälle keittiöön ja se näyttää reaaliajassa graafia höystettynä numerodatalla ja suunnalla, että mitä menee mihinkin suuntaan ja animaatio pyörii 24/7, jos tarvetta on. Tämä siis vaatii esim Smartmeterin kytkettynä oikeaan paikkaan. Edellisissä kuvissa saa sitten hiirellä liikuteltua lineaarisesti juuri sen pisteen, josta haluaa nähdä senhetkisen tapahtuman. Eli tämä kaappauskuva on sitten otettuna animaatiosta, joka pyörii reaaliajassa. Tuolla hetkellä käytetään kaikki ja hitunen menee jo myyntiinkin. Oikean puoleinen osa näyttää viiveellä graafia ja siinä näkyy keltaisella se osa, mitä menee myyntiin ja harmaa on se mistä pitää maksaa sähköstä siirtoineen ja veroineen. Viivettä on tuon pystyviivan verran verrattuna reaaliaikaiseen vasemman puoleiseen animaatioon.

 

[B170]

Noniin! Osan päivästä ilppi nauttii jo oman voimalan sähköä, yli 300W pukkaa ohuen lumiharson alta

 

[renee]

En nyt parempaakaan ketjua löytänyt, vaikka täällä taitaa keskuttelu painottua isompiin järjestelmiin. Perinnöksi tuli erämajahenkinen kesämökki, jonne olisi kiva saada jossain muodossa sähköä. Lähinnä tarve olisi pienelle jääkaapille (ne saunajuomat!), mobiililaitteiden lataukselle ja valaistukselle. Onkohan nuo erinäisissä putiikeissa myytävät paketit varteenotettava vaihtoehto vai onko niissä jotain selkeitä sudenkuoppia? Suurimmat hintaerot vaikuttavat tulevan akkukapasiteetista.

Tässä väitetään 45Ah akun riittävän viikonloppukäyttöön: Ulkokalla aurinkosähköpaketti 50W12V
Tässä taas 80l jääkaapille varattu yli kymmenkertainen akkukapasiteetti: Aurinkoenergiapaketti COOL | Sunwind

Taitaa totuus olla näiden kahden välissä.

Mulla on myös mökki, jossa ei ole sähköliittymää, käytössä 140W 12V paneeli ja 220 Ah akku (geeliakku). Akun kapassa ei kannata säästellä, jos vain budjettia piisaa, ja paneelithan ovat edullisia, mutta toistaiseksi tuo vuosikausia vanha 140W on riittänyt. Jos lähtisin nyt tekemään järjestelmää, niin ottaisin noita 24V paneeleja, esim. yksi 285W paneeli (hintaluokka 140e). Järjestelmästä kannattaa ehkä silti tehdä 12V, koska käyttölaitteita löytyy paljon paremmin tälle volttimäärälle. Tämä hoituu suoraan MPPT-säätimen avulla, eli kun niitäkin saa nykyisin halvalla, niin ei kannata katsella vain 12V paneeleja (esim. joku Epever MPPT 30A lähtee Amazon.de alle satkulla).

Eli oma suositukseni 200+ Ah akku (300e), 285 W paneeli (140e) ja MPPT-säädin (100e). Sitten tietysti paksua kaapelia, jakorasioita, liittimiä, sulaketauluja, kytkimiä, 12V lamppuja ym., eli rahaa saa palamaan reilusti, mutta sanoisin, että tuollainen paketti riittää varsin hyvin kaikkeen muuhun paitsi jääkaappiin... Itsellä valaistuksen ja mobiililaitteiden latauksen lisäksi torpassa on 12V telkkari ja pieni siniaaltoinvertteri (olisko joku 300-400W), jolla voi käyttää esim. läppäriä tai muita pikkulaitteita, joihin ei satu olemaan 12V virtalähdettä - ja Ryobin akkutyökaluja tulee myös ladattua ahkerasti sen omalla 12V laturilla.

Sinänsä järjestelmä kannattaa ylimitoittaa, koska kesälläkin on synkkiä päiviä ja ollaan periaatteessa vain akun varassa ehkä jopa päiväkaupalla. Lokakuussa voi vielä poikkeilla mökille viikonlopuksi (ainakin etelässä), mutta marraskuusta eteenpäin kannattaa hoitaa sähkö jollain muulla tavalla tai jättää mökki talviteloille (yksi vaihtoehto esim. virta-asema, jonka voi kytkeä varsinaisen akun tilalle, esim. jollain Ecoflown virta-asemalla voi käyttää valaistusta ja latailla puhelinta useamman päivän).

Jääkaappi on toteutettu kaasulla, koska jos sitä pyörittää 12V, niin akkukapaa tarvitaan aivan hillittömästi, eli ei riittäisi tuo 220 Ah ja yksi paneeli mihinkään. Mutta makuasioita, onhan kaasussakin omat ongelmansa ja tulee siitäkin käyttökuluja.

Tällainen kaappi on esim. ihan kelpo peli:

Dometic RF60W -kaasujääkaappi, valkoinen 499,99

Kätevänkokoinen nestekaasulla ja sähköllä 230/12 V toimiva Dometic jääkaappi 60 litran tilavuudella, pienelle kesämökille ja vapaa-ajan käyttöön. Dometicin nestekaasujääkaapeilla saat kätevästi kylmää paikoissa, missä sähkönjakelua ei ole

www.verkkokauppa.com

Tämä akku ollut nyt pari vuotta (välillä saa tarjouksessa edullisemminkin):

Energie vapaa-ajan akku 220Ah gel CML

Huom! Vain nouto myymälästä.Uusi edistyksellinen Japanissa kehitetty GEL tekniikka yhdistettynä uudenlaisella lyijylejeeringillä ja täysin spesiaali lisäaineistuksella mahdollistavat jopa 3 kertaisen syklisen kestävyyden AGM DC akkuihin verrattuna.Vastaav

www.puuilo.fi

Joku tämäntyylinen paneeli:

Aurinkoenergia | Karkkainen.com verkkokauppa

Tutustu kattavaan Aurinkoenergia -valikoimaamme. Tilaa tuotteet Kärkkäisen verkkokaupasta helposti ja edullisesti!

www.karkkainen.com

30A MPPT-säädin, 20A riittäisi, mutta tossa nyt olis sitten vähän laajennusvaraa:

https://www.amazon.de/Controller-Automatic-Identification-Backlight-Negativeration/dp/B07VNVFTNX

 

[Anagonda]

Noniin! Osan päivästä ilppi nauttii jo oman voimalan sähköä, yli 300W pukkaa ohuen lumiharson alta

Kyllä! Tää on kannattavaa!
Ei siinä, positiivinen yllätys että jotain on tullut. Monta päivää paneelit olleet täysin loskan/lumen peitossa.
EDIT: Piti ihan katsoa historiaa:
Joulukuu 2022: 2,6kwh
Marraskuu 2022: 16,36kwh

 

[RHead]

onko kyseisestä tekstistä luettavissa jos pörssisähkönhinta on 4snt/kWh niin joudun maksamaan 26snt/kWh käsittelykuluja jokaisesta tuotetusta kWh:sta?

Pientuotannon ostohinta muodostuu tunneittain pörssisähkön tuntihinnasta, josta vähennetään käsittelykuluja 0,30 snt/kWh (hinnat eivät sisällä alvia)

 

[elmo]

onko kyseisestä tekstistä luettavissa jos pörssisähkönhinta on 4snt/kWh niin joudun maksamaan 26snt/kWh käsittelykuluja jokaisesta tuotetusta kWh:sta?

Siinä lukee 0,3snt ei 0,3€. Eli börssisähkö 50snt niin sähköyhtiö maksaa sulle 49,7snt

 

[RHead]

Siinä lukee 0,3snt ei 0,3€. Eli börssisähkö 50c niin sähköyhtiö maksaa sulle 49,7c.

Onneks en oo pankissa töissä.

 

[ICTinssi]

Ja tietty kannattaa muistaa, että sähkön myynnistä saa verottoman pörssisähkön hinnan. Eli kesällä voi vähentää 24% pörssisähkön verollisesta hinnasta tuottoja laskiessa.

 

[B170]

Siinä lukee 0,3snt ei 0,3€. Eli börssisähkö 50snt niin sähköyhtiö maksaa sulle 49,7snt

Ja Helén maksaa sen koko 50snt

 

[B170]

Kyllä! Tää on kannattavaa!
Ei siinä, positiivinen yllätys että jotain on tullut. Monta päivää paneelit olleet täysin loskan/lumen peitossa.
EDIT: Piti ihan katsoa historiaa:
Joulukuu 2022: 2,6kwh
Marraskuu 2022: 16,36kwh

Täällä on 10 peräkkäistä tuotantopäivää 11-20.1. 6,01kWh peräti
Joulukuussa vain 1,38kWh

 

[Euroshopperi 2]

Kyllä se käyrä sieltä alkaa nousta jo tammikuussa. Nyt enää jännittää, että pystyykö sanomaan, että panelit tuottaa vuoden ympäri. Helmikuu siis enää jää epäilyksen puolelle. Marraskuussa oli yhtenä päivänä jo mennyt myyntiinkin, vaikka tuottoa oli enää vajaa 50 kWh. Joulukuun lepäs lumet päällä ja tuottoa 3 kWh meni just yli, kun 21.12 alkaen 5 päivää katolta lumet pois.

 

[Greenofficer]

Täällä myös tasaista nousua (kwh/pv). 4kw setuppi mikroilla, eikä tähän mennessä tullut talven aikana yhtään nollapäivää. Joskaan ei se 30Wh/pv käytännössä juuri eroa tee..

 

[miksu8]

Mulla on myös mökki, jossa ei ole sähköliittymää, käytössä 140W 12V paneeli ja 220 Ah akku (geeliakku). Akun kapassa ei kannata säästellä, jos vain budjettia piisaa, ja paneelithan ovat edullisia, mutta toistaiseksi tuo vuosikausia vanha 140W on riittänyt. Jos lähtisin nyt tekemään järjestelmää, niin ottaisin noita 24V paneeleja, esim. yksi 285W paneeli (hintaluokka 140e). Järjestelmästä kannattaa ehkä silti tehdä 12V, koska käyttölaitteita löytyy paljon paremmin tälle volttimäärälle. Tämä hoituu suoraan MPPT-säätimen avulla, eli kun niitäkin saa nykyisin halvalla, niin ei kannata katsella vain 12V paneeleja (esim. joku Epever MPPT 30A lähtee Amazon.de alle satkulla).
...

Mä vasta opettelen näitä systeemejä. Mikä hyöty on jos paneelit on 24 volttisia?

 

[renee]

Mä vasta opettelen näitä systeemejä. Mikä hyöty on jos paneelit on 24 volttisia?

Ei kai muuta hyötyä kuin se, että saa halvemmalla saman tehon (tai samalla hinnalla enemmän tehoa). Ja lisäksi kustannuksia alentaa hieman myös se, että koska jännite on korkeampi, niin ei tarvitse käyttää niin paksua kaapelia paneelilta lataussäätimelle. Kaapelointi ylipäätään on yllättävän iso kuluerä pienjännitesysteemeissä, jos vähänkään pitempiä vetoja tulee.

Esim. Kärkkäisellä 160 W 12V paneeli on 139 e ja 285 W 24V paneeli saman verran.

Ja tarkennetaan sen verran, että "12V" paneeleissa jännite on n. 20V ja "24V" paneeleissa yli 30V, eli sinänsä noi mun käyttämät termit on vähän harhaanjohtavia.

MPPT-säädin osaa sitten hyödyntää suuremman jännitteen tehoksi, kun taas halvempi PWM-säädin leikkaa tehon niin, ettei siitä suuremmasta jännitteestä pääse hyötymään, jolloin esim. 285W paneeli toimisikin esim. n. 150W maksimiteholla.

 

[miksu8]

Ei kai muuta hyötyä kuin se, että saa halvemmalla saman tehon (tai samalla hinnalla enemmän tehoa). Ja lisäksi kustannuksia alentaa hieman myös se, että koska jännite on korkeampi, niin ei tarvitse käyttää niin paksua kaapelia paneelilta lataussäätimelle. Kaapelointi ylipäätään on yllättävän iso kuluerä pienjännitesysteemeissä, jos vähänkään pitempiä vetoja tulee.

Esim. Kärkkäisellä 160 W 12V paneeli on 139 e ja 285 W 24V paneeli saman verran.

Ja tarkennetaan sen verran, että "12V" paneeleissa jännite on n. 20V ja "24V" paneeleissa yli 30V, eli sinänsä noi mun käyttämät termit on vähän harhaanjohtavia.

MPPT-säädin osaa sitten hyödyntää suuremman jännitteen tehoksi, kun taas halvempi PWM-säädin leikkaa tehon niin, ettei siitä suuremmasta jännitteestä pääse hyötymään, jolloin esim. 285W paneeli toimisikin esim. n. 150W maksimiteholla.

Ok joo tuota ihmettelin että tasan 24V kun monet paneelit on yli 30V.

 

[renee]

Ok joo tuota ihmettelin että tasan 24V kun monet paneelit on yli 30V.

Joo, en tiedä onko enää edes käytössä moista 12V/24V-nimeämistä, mutta tosiaan sanoisin, että nykyään kannattaa ehdottomasti ostaa MPPT-säädin (koska hintaero PWM-säätimiin hyvin pieni), jolloin ei tarvitse välittää paneelin jännitteestä ja voi ostaa halvimman tai sopivimman paneelin/paneelit tai kytkeä niitä haluamallaan tavalla sarjaan/rinnan. Esim. toi Epever on ihan toimiva säädin ja edullinen.

 

[Miksuu]

Ihan kiva päivä kieltämättä

 

[Kaali]

Onko kenelläkään kokemusta Soliksen invertteristä ja sen käyttöliittymästä? Mitä mieltä olette siitä? Mietin meinaa tässä vielä Froniuksen invertteriin vaihtamista, mutta hintaa tulisi n. 1240e lisää joten kannattaako vaihto?

 

[Juzzi]

Onko kenelläkään kokemusta Soliksen invertteristä ja sen käyttöliittymästä? Mitä mieltä olette siitä? Mietin meinaa tässä vielä Froniuksen invertteriin vaihtamista, mutta hintaa tulisi n. 1240e lisää joten kannattaako vaihto?

Mulla on Solis, käyttöliittymää en ole avannut kertaakaan. Toimii hyvin ilman kyttäämistä

 

[Euroshopperi 2]

Onko kenelläkään kokemusta Soliksen invertteristä ja sen käyttöliittymästä? Mitä mieltä olette siitä? Mietin meinaa tässä vielä Froniuksen invertteriin vaihtamista, mutta hintaa tulisi n. 1240e lisää joten kannattaako vaihto?

Vaihdoin omalla kohdalla just Soliksen Froniukseen, mutta samaan syssyyn sitten varoiksi Gen24 10 kW malliin. Taisi olla se hintalisäkin tuota 1-2 k€ väliä lopulta. En tarkkaan enää muista. Froniuksen liittymä on varsin miellyttävä ja varsinkin kun maksoin sen Premium lisän ja otin 15 v lisätakuun myös. Fronius takuu loppuu 17.03.2037, eli siinä kohtaa kun ei enää löydä omia tekareitakaan, eikä katollekaan enää saa lupaa mennä.

edit. Tarkistin vanhoja tekstiviestejä ja se vaihto olikin Solax 3 hybridi G4 12 kW versio ja hintaa tuli lisää Froniukselle 1520 € ja Smartmeter mukana. Eli ei Solis.

 

[Bruce Wayne]

Oliko kenelläkään kokemusta Hyundain paneeleista? Parissa tarjouksessa on Hyundai HiE 430Wp paneelit. Onkohan nuo hyvät?

 

[Kaali]

Vaihdoin omalla kohdalla just Soliksen Froniukseen, mutta samaan syssyyn sitten varoiksi Gen24 10 kW malliin. Taisi olla se hintalisäkin tuota 1-2 k€ väliä lopulta. En tarkkaan enää muista. Froniuksen liittymä on varsin miellyttävä ja varsinkin kun maksoin sen Premium lisän ja otin 15 v lisätakuun myös. Fronius takuu loppuu 17.03.2037, eli siinä kohtaa kun ei enää löydä omia tekareitakaan, eikä katollekaan enää saa lupaa mennä.

edit. Tarkistin vanhoja tekstiviestejä ja se vaihto olikin Solax 3 hybridi G4 12 kW versio ja hintaa tuli lisää Froniukselle 1520 € ja Smartmeter mukana. Eli ei Solis.

Taidan päätyä tuohon solikseen. En vaan merkin takia halua maksaa yli tonnia enempi inverteristä. Soliksessa kuitenkin myös 10 vuoden takuu.

Tässä myös mietin aurinkosähkön optimointia ja ajattelin, että jos kellokytkimen laittaisi lämminvesivaraajalle siten, että vesivaraaja lämpiäisi esim. klo 10:00 - 18:00, onko muut tehneet näin? Onko hyötyä?

 

[Pollos]

Taidan päätyä tuohon solikseen. En vaan merkin takia halua maksaa yli tonnia enempi inverteristä. Soliksessa kuitenkin myös 10 vuoden takuu.

Tässä myös mietin aurinkosähkön optimointia ja ajattelin, että jos kellokytkimen laittaisi lämminvesivaraajalle siten, että vesivaraaja lämpiäisi esim. klo 10:00 - 18:00, onko muut tehneet näin? Onko hyötyä?

Laita suoraan Shellyt ohjaamaan kontaktoria. Voit optimoida talvellakin automaattisesti pörssihinnan mukaan lämmitystä ym. Ohjaus wifin kautta kännykällä. Kotiautomaatio ketjussa juttua noista.

Hyötyä on tietenkin kun saa selvää säästöä optimoinnilla.