Asunnon ostaminen ja asuntolaina

Niistä on hyvin pieni osa rakennusliikkeiden omaa myytävää tuotantoa. Suurin osa nyt käynnissä olevista asuntohankkeista on sosiaalista tuontantoa eli viimeiset asumisoikeushankkeet, joita käynnisteltiin paljon ennen järjestelmän loppua sekä Varken tuettuja vuokra-asuntoja. Markkinahintaisia vuokra-asuntoja ei tällä hetkellä rakenneta muuta kuin yksittäisiä taloja ja rakennusliikkeiden RS-kohteita on muutama, jotka käynnistetty puoliksi spekulatiivisesti, että asunnot myy rakentamisaikana, vaikka varauksia ei ole ollut.
Mitenköhän tuo tilanne kehittyy, kun 1/2025-1/2026 Helsingin väkiluku kasvoi 11648:lla. Onko aiemman asumisen tiheyttä kasvatettu lähinnä?
 
Ennen korkojen nousua miinuskorkojen aikaan oli myös mahdollisuus ottaa kiinteä korko. Se oli alle 4% ja muistaakseni alle kolmekin hiukan ennen covidia. Ihmisillä iski vaan ahneus kun muuttuva korko oli esim. marginaalin verran eli monella luokkaa 0,5%, niin uskottiin ettei korot ikinä nouse.
Meillä loppuu 10 vuoden kiinteä korko tulevana kesänä. Otettiin se vakuutuksen henkeen yli ottohetken markkinahinnan, mutta onpahan pysynyt oma talous vakaana tuon 1,2 % kokonaiskoron kanssa.
 
Ei ole ei, mutta markkinataloudelle on ominaista, että joskus voitetaan ja joskus hävitään ja aina kaikessa kaupankäynnissä ei voittoa tule. Nollakorkojen aikaan asuntojen hintaan kertyi humpuukia, joka perustui vain ja ainoastaan siihen, että ilmaisella lainarahalla ei ollut niin tarkkaa, mitä se kämppä oikeasti maksaa. Nyt kun rahalla on taas hinta, ei tuon humpuukihinnan olemassaololle ole enää mitään syytä. Antaa markkinavoimien korjata itse aiheuttamansa ongelma.
On se näinkin, mutta monessa paikassa parin isomman kaupungin ulkopuolella on jo hinnat alle rakennuskustannusten. Johonkin 5000-10000 asukkaan kuntaan kun rakentaa, okt:n neliöhinta voi olla 2500-3500 eur/m² urakoitsijalle ja siihen päälle tontit ja muut. Jos koittaa myydä, niin voi olla vaikea saada 250 tonniakaan 150 neliön uudesta talosta.
 
On se näinkin, mutta monessa paikassa parin isomman kaupungin ulkopuolella on jo hinnat alle rakennuskustannusten. Johonkin 5000-10000 asukkaan kuntaan kun rakentaa, okt:n neliöhinta voi olla 2500-3500 eur/m² urakoitsijalle ja siihen päälle tontit ja muut. Jos koittaa myydä, niin voi olla vaikea saada 250 tonniakaan 150 neliön uudesta talosta.

Se on se kysynnän ja tarjonnan laki.

Jos meinaa talon rakentaan myytäväksi, niin silloin se kannattaa tehdä sinne missä se menee kaupaksi.
Lähtökohtaisesti jos haluaa rakentaa talon pienelle paikkakunnalle, se kannattaa rakentaa suoraan itselle.
 
Se on se kysynnän ja tarjonnan laki.

Jos meinaa talon rakentaan myytäväksi, niin silloin se kannattaa tehdä sinne missä se menee kaupaksi.
Lähtökohtaisesti jos haluaa rakentaa talon pienelle paikkakunnalle, se kannattaa rakentaa suoraan itselle.
Ongelma tässä nyt on, että jos haluat okt:n ja pienen pihankin, se pitää rakentaa aika kauas. Esim. Turusta joskus kun itse katselin, keskemmällä tontti voi maksaa 120-250t eur ja kokoa 700 m² ja vielä sellainen muoto, että siitä saa "hyötykäyttöön" hädin tuskin taloa ja parkkitilaa varten alueen. Kaupungeissa yleisempi asumismuoto on kerrostalo ja näissä on taas omat ongelmansa, josta nyt oli pari päivää sitten juuri uutista.
 
Viimeksi muokattu:
Onneksi tällainen tulee vasta nyt, niin ei aiheuttane ainakaan hetkeen mitään vahinkoa. Jos tällainen olisi ollut voimassa nollakorkoaikaan, voi vaan kuvitella, paljonko lisää ilmaa sillä olisi saatu puhallettua kuplaan.
 
Asuntokauppa ei ole kylla jaissa sen takia etta tarvittaisiin pienempia kuukausimaksuja vaan koska porukka seurailee etta kuinka alas hinnat oikein laskevat.
 
Onneksi tällainen tulee vasta nyt, niin ei aiheuttane ainakaan hetkeen mitään vahinkoa. Jos tällainen olisi ollut voimassa nollakorkoaikaan, voi vaan kuvitella, paljonko lisää ilmaa sillä olisi saatu puhallettua kuplaan.
Totakin on markkinoitu erikoisesti sanoilla ”Mahdollistaa vaurastumisen useammalle suomalaiselle”. Jutussasi lukeekin "Muutos pienentää kuukausierää, mutta kasvattaa lainan kokonaiskustannuksia.". Kun suomalaiset "sijoittavat" keskimäärin patjaan, kaljaan tai nollakorkotilille, on aika erikoinen näkemys, että tuo vaurastuttaisi.
 
Sijoittaminen on käsittääkseni ollut nousussa jo useamman vuoden. Oma huoli, jos sellainen olisi, kohdistuisi ehkä tuloerojen kasvuun. Esim. meille tekkiläisille ja muille taloudestaan kiinnostuneille pitemmät laina-ajat varmaan toimivat ihan hyvin ja saa laitettua niitä extroja suhteellisen säntillisesti vaikka sijoittamiseen. Mutta pitempi laina-aika voi olla karhunpalvelus heille, jotka eivät sijoittamisesta ymmärrä tai pitävät sitä liian vaikeana tai riskipitoisena, kun ei saada heitä "pakotettua" vaurastumaan. Siinä voi sitten joku kansantaloustieteilijä miettiä meneekö yhteiskunta parempaan vai huonompaan suuntaan. Omaan talouteen ihan positiivinen muutos.
 
Koko ajan on itsellä nuoliviinissä varalla tuo laina-ajan pidentäminen. Nyt kun on vakituinen työ ja tilipussi, niin rahaa lainaan ja sijoituksiin isolla ämpärillä. Jos joku YT nallia nasahtaa, niin saattaa laina muuttua 35-vuotiseksi, joka käytännössä itselläni ei loppuisi kuin vasta hiekkahoitoon.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
301 676
Viestejä
5 140 938
Jäsenet
82 010
Uusin jäsen
Iivo

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom