Minun silmääni näyttää oikein järkevältä ja tehokkaalta.
Blokki on suurinpiirtein saman kokoinen kuin mitä se alla piilevä 20 mm kertaa 30 mm sirukin. Isompi blokki ei näin insinöörin silmään näyttäisi antavan mitään oikeaa lisäarvoa.
Myös kennon koko näyttää järkevältä.
Tämäpä tämä.
Ei niin, mutta ei se sen lämpöä tuottavan kerroksen ja blokin välissä oleva pino muuta asiaa juurikaan.
Mitä siinä nyt on, sirun yläosa (noin 1 mm piitä), lämpötahnakerros (jonka soisi olevan noin 0,1 mm paksuusluokassa), kerros kuparia (1 mm), kerros lämpötahnaa (jonka soisi olevan alle 0,1 mm paksuinen tässä välissä), kerros kuparia (3 mm), ja sitten se itse kanaviston seinämän kupari (sanotaan vaikka tehollisesti 1 mm.
Koska lämpötahnan noin 1/50 kuparista, niin tuo efektiivinen ”polun pituus” ytimen päällä olevan lämpötahnan jälkeen on luokkaa
1 + 5 + 3 = 9 mm
joten ei se lämpö siitä ihan hirveästi ehdi sivusuunnassa vaeltamaan (kun ytimen tehollinen halkaisija on noin 25 mm). Oikein hyvältä näyttää edelleen...
Onneksi ei tarvitse kuitenkaan järkeillä, kun voi myös laskea (kts. viestin loppu).
Huomattavasti tehokkaammin ei tarkoita äärettömästi tehokkaammin. Threadripper tosiaan tarvitsi ison blokin kun ne ytimet on kaukana toisistaan ja sen blokin pitää tasan samasta syystä peittää kaikkien ytimien ala. (Vaihtoehtoisesti toki voisi käyttää kahta erillistä blokkia, mutta tämä menisi säätämiseksi.)
Kannattanee virittää ne lämmönjohtavuussilmät uusiksi.
Miksi pitäisi? IHS:n alta suurin osa on ihan vaan ilmaväliä, ja ei se lämpö siinä millisessä IHS:ssä leviä niin hirveästi sivusuunnassa.
Levy näyttäisi olevan ihan saamaan se asennuspaine. Tuo kanta kun on sellainen hassu serverikanta, jossa prosessorijäähy huolehtii myös prosessorin pitämisestä paikallaan kannassaan (vrt. työpöydällä on se vipumekanismi puristamassa ja pitämässä prosessoria paikallaan).
---
Kas vain, ja laitetaan pieniä kuvia. Prosessorin lämmöntuotoksi on oletettu (tasajakautunut) 255 W, ja koska en jaksanut käyttää yli sekuntia laskenta-aikaa, niin kuva on 2d-pyörähdyssymmetrinen. Vasemmalla on sirun keskipiste. Alareunassa on sirun pohja, josta lämpö lähtee, yläreunassa on blokin kanavisto (joka on vakiolämpötilassa).
Jotta ero kärjistyisi, niin oletin hutiloivan asentajan, joka laittoi 0,25 mm kerroksen lämpötahnaa (siis ihan sikana). Ohuemmalla tahnalla ero kahden jäähyn välillä kun olisi vielä pienempi (vrt. laskelman lämpöpolku yllä).
Ensin sirun kokoinen blokki ja sitten koko IHS kokoinen blokki. Molemmat tuottavat maksimissaan kahden asteen sisällä saman lämpötilan sirulle (järkevä tahnan paksuus ja ovat asteen sisällä toisistaan myös siellä reunalla, ja keskeltä alle 0,5 astetta eroa). Tässä tällä hutiloivalla asennustavalla tuo siru olisi molemmilla jäähyillä siis hulppeat 31–32 astetta vettä kuumempi, pääosin koska lämpötahnaa on liian paksu kerros kummallakin puolella IHS (tämä maksimoi kahden jäähyn suorituskykyerot, koska nyt tosiaan tuo IHS ja sitten se päällä oleva 3 mm kupari ovat suhteessa vielä paljon parempia johtamaan sivusuunnassa kuin se tahna on johtamaan lämpöä lävitseen – siltikään se lämpö ei leviä IHS:n reunoille asti...).
Tässä tosiaan vielä näkee korostetusti kuinka tahnaa on (tahallaan) liikaa, lämpötila sirun keskipisteen yläpuolella ja ”Intelin purkka” tekee 12 astetta, ja ulkoinen tahna 11 astetta tuosta 32 asteesta:
Pienenä sivuhuomiona, pienempi blokki tuottaa hieman tasaisemman lämpöjakauman sirulle:
PS: Lisäksi toki olettaisin tuon blokin olevan oikeasti tuon 3 mm levyn sisällä siitä keskeltä, koska miksi ihmeessä siihen olisi jätetty myös keskelle paksu kuparikerros (reunoilla se on sen asennuspaineen aikaansaamiseksi, ettei jäähy taivu liikaa kun reunan ruuvit kiristää). Se pudottaa eron näiden kahden blokkikoon välillä vieläkin selvästi pienemmäksi...
