- Liittynyt
- 16.10.2016
- Viestejä
- 18 591
Olet kovasti kiinnittänyt huomiosi nyt tuohon käskemiseen ja käskyn noudattamiseen / noudattamattomuuteen. Kyse ei ole nyt pelkästään siitä, että joku olisi ollut käskemässä heitä toimimaan tuolla tavalla ja sitä käskyä uhmaamalla olisi sinetöinyt myös oman kohtalonsa. Esimerkiksi vankilatutkimuksessahan vartijoille vain osoitettiin tehtävä ja normaalit ihmiset rupesivat käyttäytymään poikkeuksellisella tavalla rooleissaan, mikä ei ollut heille lainkaan luontaista. Jos uusi nuori ihminen on tungettu keskitysleirin vartijan rooliin, niin sama muutos siinä ihmisessä herkästi tuolloin tapahtuu. Ihminen luonnostaan mukautuu ympäröivään todellisuuteen, sieltä aletaan ottamaan mallia jne. Nuo keskitysleirikuviot ovat kuitenkin olleet erittäin laajoja (eikä mikään pienen ryhmän kultti) ja se ei ole ollut kenenkään yksittäisen ihmisen päähänpisto, eli sitä järjestelmää vastaan kääntyminen olisi ollut monelle "luonnotonta" (ja vaikutus vähäistä yksittäisten ihmisten kohdalla). Tämä ei tietenkään täysin poista yksilön vastuuta ja seassa on ollut niitä "mätiäkin omenoita", mutta anteeksiantamisen kannalta itse koen sillä olevan iso merkitys.
Kyllähän niitä on meidänkin sodissa osa sotilaista kalastellut venäläisten kanssa ja lopulta poistuneet vähin äänin eri suuntiin toistensa tappamisen sijaan. Mutta aika harvassa ne "korkean moraalin" omaavat yksilöt on, jotka kääntyvät tositilanteessa auktoriteettia ja vallitsevaa tilannetta / rooliaan vastaan.
No olen kiinnittänyt huomion siihen koska se on nostettu usean toimesta jonain perusteena sille anteeksiannolle ja näin toista maailmansotaa aika paljon harrastuksena "tutkineena" tuo kalahtaa korvaan aika pahasti kun tietää miten tuota jatkuvasti käytettiin jonain puolustuksena noilta hirmuteoilta.
Mutta toki sitten jos lähdetään miettimään sitä sen ihan anteeksiannon pohjalta, ja unohdetaan se miten yhteiskunnan pitäisi kohdella rikoksiin syyllistyneitä, niin tottakai ne taustatekijät ovat yksi syy monien joukossa. Mutta koska en ole asemassa missä mun "anteeksiannolla" olisi mitään merkitystä tuon kyseisen tyypin kohdalla, kerta en ole kyseisen henkilön tekojen uhri suoraan tai välillisesti, ja en oikeasti pysty edes kuvittelemaan itseäni sellaisessa tilanteessa missä olisin joutunut kärsimään jollain keskitysleirillä tai jos perheeni olisi tapettu tuollaisessa leirissä niin en kyllä oikeastaan pysty sanomaan että kuinka paljon tuo vauhdittaisi sitä anteeksiantoa.