AMD:n Granite Ridge ES -prosessori väitetyssä testivuodossa (Ryzen 9000)

[Kaotik]

Kaotik kirjoitti uutisen/artikkelin:
AMD valmistelee parhaillaan julkaistavaksi uusia Zen 5 -arkkitehtuuriin perustuvia prosessoreita sekä työpöydälle että mobiiliin. Nyt nettiin on saatu mahdollisesti ensimmäinen suorituskykyvuoto työpöytäpuolelta.

Baidun keskustelualueelle on ilmestynyt viesti, jossa on CPU-Z-kaappaus AMD:n Granite Ridge -prosessorin Engineering Sample -versiosta 170 watin TDP:llä. Suurin osa kuvankaappauksesta on sensuroitu, joten tarkempia tulkintoja prosessorin ominaisuuksista ei päästä tekemään. 170 watin TDP viittaa kuitenkin 12- tai 16-ytimiseen malliin, mikä toisaalta on mukana olleiden testitulosten kannalta epäoleellista.

Viestin mukaan Ryzen 9000 -sarjan Engineering Sample -versio saa CPU-Z:n yhden säikeen testissä 910 pistettä, mikä riittää peittoamaan esimerkiksi Intelin Core i9-14900K:n, joka nostaa yhden ytimen kellotaajuuden jopa 6 GHz:iin saavuttaakseen 908 pistettä. AMD:n nykyinen Ryzen 9 7950X saa taulukon mukaan kokoon 767 pistettä, eli uutuus on edellä 19 %. IPC-vertailua vanhempaan Ryzeniin ei kuitenkaan päästä tekemään puuttuvien kellotaajuustietojen vuoksi.

Lähde: WCCFTech

Linkki alkuperäiseen juttuun

 

[hsalonen]

No 170W TDP tosiaan tarkoittaa, että ei ole mikään 6-ytiminen malli kyseessä, vaan todennäköisesti ihan 16-ytiminen huippumalli. Siinä on sekin, että noihin valitaan parhaat mallit ja niiden boostikellot - varsinkaan yhdellä säikeellä - on tod.näk. kovilla volteilla ja jos ei kestä -> binnataan alaspäin sarjassa ja myydään halvemmalla.

 

[AkQ]

Kah, AMD pääsee vihdoin nipinnapin Intelin edellisen sukupolven tasolle.

 

[axlehton]

Intel vie sillä yhdellä säikeellä saman tehon kuin tuo koko AMD:n prosessori.

 

[ratkakapu]

Kah, AMD pääsee vihdoin nipinnapin Intelin edellisen sukupolven tasolle.

Nii, yhdellä säikeellä, kun Intelin prosessori boostaa tyyliin 10% korkeammalle kuin mitä se multicoressa pystyy boostimaan.

Vähissä alkaa olla ne sovellukset, joissa puhtaasti single core nopeus ratkaisee. Nykyään pitää pystyä ajamaan korkealla taajuudella useampaa ydintä jatkuvasti. Ei välttämättä kaikkia, mutta useita

 

[Don Corleone]

Kah, AMD pääsee vihdoin nipinnapin Intelin edellisen sukupolven tasolle.

Heh...pakko olla trolli kun vertaat AMD:n Engineering Sampleä Intelin hyllystä ostettavaan jo tappiin ylikellotetun virtasyöppöön

Nii, yhdellä säikeellä, kun Intelin prosessori boostaa tyyliin 10% korkeammalle kuin mitä se multicoressa pystyy boostimaan.

Vähissä alkaa olla ne sovellukset, joissa puhtaasti single core nopeus ratkaisee. Nykyään pitää pystyä ajamaan korkealla taajuudella useampaa ydintä jatkuvasti. Ei välttämättä kaikkia, mutta useita

Jep. On se jotenkin jännää että ihminen takertuu johonkin puolijohde firman prändiin niin kovasti ettei millään voi ajatella ajelevansa paremmalla prossulla kun se on sen toisen Sehän nyt on ollut fakta jo useita vuosia että AMD on mennyt heittämällä Intelin ohi kuluttajapuolella prossujen suhteen ja Intel myöntää se sivulauseissa, samaan aikaa Intel ylikellottamalla prossuja ja myy niitä uusina Virheitä voi tehdä mutta tyhmä ei saa olla

 

[milleria]

Käykös nämä samaan kantaan kuin esim 7900x?

 

[kime1980]

Hyvä, että tekniikka kehittyy toivottavasti saadaan parempaa IPC:tä paremmalla hintalaatusuhteella kun nykyiset sukupolvet.

 

[RageTech]

Jännää vaan se että jos Windows siirtyy ARMiin niin miten näitä sitten tarvitaan? Mutta joo AMD puskee rajaa taas eteenpäin ja se on hyvä kilpailulle.

 

[myrskyviitta]

Olen hyvin yllättynyt mikäli tässä tulee samassa kannassa yhtä suuri päivitys mitä oli 5950x -> 7950x. Noissa joissakin huhuissa on sen lailla kovaa lukemaa laitettu tauluun että pakko olla kyse jostain AI algoritmien laskelmoinnista...

Intel vie sillä yhdellä säikeellä saman tehon kuin tuo koko AMD:n prosessori.

...Kun taas aloituspostauksen tuloksia tarkastelemalla vaikuttaa että on samanlainen tapaus kun intelin 14-sarja eli edellistä sarjaa mutta vain kellot korkeammalla ja täten myös virran kulutus. Toivottavasti noin ei kuitenkaan ole.

 

[Kaotik]

Käykös nämä samaan kantaan kuin esim 7900x?

Kyllä, ihan sama AM5-kanta käytössä.

 

[AkQ]

Heh...pakko olla trolli kun vertaat AMD:n Engineering Sampleä Intelin hyllystä ostettavaan jo tappiin ylikellotetun virtasyöppöön

Aivan joo, vertaustahan sai tehdä vain ja ainoastaan toiseen suuntaan ja AMD:n hyväksi tietysti. Eli koska tein kardinaalivirheen ja en ylistänyt AMD:ta, niin olen trolli. Asia selvä.

Nii, yhdellä säikeellä, kun Intelin prosessori boostaa tyyliin 10% korkeammalle kuin mitä se multicoressa pystyy boostimaan.

Vähissä alkaa olla ne sovellukset, joissa puhtaasti single core nopeus ratkaisee. Nykyään pitää pystyä ajamaan korkealla taajuudella useampaa ydintä jatkuvasti. Ei välttämättä kaikkia, mutta useita

Single Thread Performance ei merkkaa enää vai? Jaa'a, elät varmaan eri maailmassa. Tässä oikeassa maailmassa nimittäin Single Thread Performance on edelleen erittäin vitaali kaikissa peleissä esimerkiksi. Vai ottaisitko itse mieluummin prossun jossa on 8x 4ghz corea, vai prossun jossa on 4x 8ghz corea?


Saa nähä mitä sieltä tulee, mutta näköjään ei mitään kovin ihmeellistä.

 

[Taneli-]

Aivan joo, vertaustahan sai tehdä vain ja ainoastaan toiseen suuntaan ja AMD:n hyväksi tietysti. Eli koska tein kardinaalivirheen ja en ylistänyt AMD:ta, niin olen trolli. Asia selvä.

Ei vaan jos vertaisi jotain random netistä löytyvää yksittäistä engineering samplea valmiiseen tuotteeseen saa yleensä aina mielenkiintoisia tuloksia. Siten olisi voinut monesti todeta jopa että SEKÄ Intel että AMD eivät olisi tehneet vuosiin (tai vuosikausiin) mitään edistystä kun sattunut sopivan alhainen testi tulos näkymään...

Eli jäitä hattuun ja kannattaa odottaa sitä julkaisua eikä vielä julistaa että tulee täysi pannukakku tai että tulee suunnilleen samat erot "varmasti" kuin AM4 kannasta AM5 kantaan siirryttäessä..

 

[ratkakapu]

Single Thread Performance ei merkkaa enää vai? Jaa'a, elät varmaan eri maailmassa. Tässä oikeassa maailmassa nimittäin SingleThread Performance on edelleen erittäin vitaali kaikissa peleissä esimerkiksi. Vai ottaisitko itse mieluummin prossun jossa on 8x 4ghz corea, vai prossun jossa on 4x 8ghz corea?


Saa nähä mitä sieltä tulee, mutta näköjään ei mitään kovin ihmeellistä.

Niin kuten sanoin, nopein Intel boostaa single core testissä 6Ghz ja esim. AMD:n 7800X3D vain 5,5Ghz. Mutta sitten kun pelataan modernia peliä ja peli kuormittaa kolmea-neljää ydintä kerralla, niin molempien kellot tippuvat sinne 5Ghz tienoille.

Näin ollen äärimäisellä boostauksella saavutetulla single thread nopeudella ei tee mitään, jos sitä ei pystytä ylläpitämään edes kahta ydintä kuormittaessa.

 

[swttii]

Olen hyvin yllättynyt mikäli tässä tulee samassa kannassa yhtä suuri päivitys mitä oli 5950x -> 7950x. Noissa joissakin huhuissa on sen lailla kovaa lukemaa laitettu tauluun että pakko olla kyse jostain AI algoritmien laskelmoinnista...

...Kun taas aloituspostauksen tuloksia tarkastelemalla vaikuttaa että on samanlainen tapaus kun intelin 14-sarja eli edellistä sarjaa mutta vain kellot korkeammalla ja täten myös virran kulutus. Toivottavasti noin ei kuitenkaan ole.

13th->14th oli refresh ja käytännössä sama arkkitehtuuri

Zen4 -> Zen5 on uusi arkkitehtuuri, toki vielä ei ole tiedossa miten suuria muutokset on.

 

[Kovaluu]

Single Thread Performance ei merkkaa enää vai? Jaa'a, elät varmaan eri maailmassa. Tässä oikeassa maailmassa nimittäin Single Thread Performance on edelleen erittäin vitaali kaikissa peleissä esimerkiksi. Vai ottaisitko itse mieluummin prossun jossa on 8x 4ghz corea, vai prossun jossa on 4x 8ghz corea?


Saa nähä mitä sieltä tulee, mutta näköjään ei mitään kovin ihmeellistä.

Missähän kuplassa se sinä sitten elät kun väität että vuonna 2024 single core on se juttu pelaamisessa

 

[prc]

Jännää vaan se että jos Windows siirtyy ARMiin niin miten näitä sitten tarvitaan? Mutta joo AMD puskee rajaa taas eteenpäin ja se on hyvä kilpailulle.

En näkisi ihan lähitulevaisuudessa tapahtuvan, että windows ekosysteemissä ARM arkkitehtuuri natiivi arm binääreineen dominoisi. Mahtaa mennä aika pitkään, että ARM puolella ajellaan x86 tavaraa erilaisin compatibility virveleiden avulla.

Ja pelipuolella voi mennä paljon pidempäänkin, ellei joku ARM arkkitehtuuri valmistaja onnistu jättämään x86 valmistajat perfissä perään ihan totaalisesti.

 

[Fanboys Suck]

Single Thread Performance ei merkkaa enää vai?

No, tuntuu AMD:n 3d kakulla varutetut prosessorit ihan kilpailukykyisiä peleissä vaikka eivät ihan samaan yhden säikeen tehoissa/nopeudessa yllä.

Voisi myös ajatella että niissä peleissä missä ollaan vielä yhden säikeen armoilla ei CPU ole se pullonkaula.

 

[moukula]

ottaisitko itse mieluummin prossun jossa on 8x 4ghz corea, vai prossun jossa on 4x 8ghz corea?

Saa nähä mitä sieltä tulee, mutta näköjään ei mitään kovin ihmeellistä.

GHz yksinään ei kiinnosta vaan tehdyt asiat per kellojakso ja kellotaajuuden/tehonkulutuksen suhde siihen. 10GHz Pentium 4 olisi ihan kakkaa verrattuna 3GHz Ryzeniin. Itse laittaisin tämänkin vuodon suhteen jäitä hattuun, kunnes selviää paljonko IPC, kellotaajuudet ja tehonkulutus ovat parantuneet suhteessa toisiinsa. Intelillä on tunnetusti ollut hirmuiset tehonkulutukset nuissa tehokkaimmissa malleissaan. Jos Ryzen pääsee samoille suorituskykylukemille puolet pienemmällä tehonkulutuksella niin erittäin kova tuote.

 

[Taneli-]

Tuo on myös tärkeä osa ainakin itselleni juu. Eli jos tarvisi hankkia vesijäähy jäisi uutuus helposti kaupan hyllylle vaikka olisi miten tehokas. Kun jostain on edelleen sellainen pelko jäänyt takaraivoon että jos sen 5 tai 10 vuotta käyttää ilmajäähyä on suhteellisen helpohkoa ostaa tarvittaessa ja vaihtaa siihen uusi tuuletin mutta vesijäähyssä en välttämättä omin avuin noin 10€ tai alle osaisi sitä alkaa korjaamaan että kestäisi sen seuraavat x(x) vuotta eikä se ilman fixejä välttämättä jäähdytä yhtä hyvin seuraavaa 5 vuotta kuin ensimmäisiä...

EDIT: toki myös jos hankkii sen noin 40-50€ ilmajäähyn ja vastaavasti saman hintaisen tai jopa tuplasti kalliimman 80-100€ vesijäähyn tiedä miten paljon tehokkaampi se samanhintainen tai tuplasti kalliimpi vesijäähy sitten pitkällä käytöllä on? IO-tech voisi tehdä oikeastaan testin miten hyvin toimii 5v käytetty vesijäähy vs ilmajäähy jos jaksavat jättää koneita puhisemaan...

 

[Mechanical Man]

Missähän kuplassa se sinä sitten elät kun väität että vuonna 2024 single core on se juttu pelaamisessa

Ei toki yksiytimisellä prossulla enää mitään tee, mutta kyllä se myös niin on, että pelit tarvivat myös sitä yhden ytimen suorituskykyä niiden raskaimpien säikeiden ajoon.

Mielenkiintoista kyllä sitten nähdä miten AMDn teho + eco ydinmallit suorituvat kun niillä ei ole samaa ongelmaa kuin intelillä, että käskyjen tuessa olisi eroja. Voi hyvinkin olla, että se neljä tehokasta ja läjä heikompia on hyvä ratkaisu jos ne raskaat säikeet vaan saa pysymään tehoytimillä.

 

[Kaotik]

Mielenkiintoista kyllä sitten nähdä miten AMDn teho + eco ydinmallit suorituvat kun niillä ei ole samaa ongelmaa kuin intelillä, että käskyjen tuessa olisi eroja. Voi hyvinkin olla, että se neljä tehokasta ja läjä heikompia on hyvä ratkaisu jos ne raskaat säikeet vaan saa pysymään tehoytimillä.

Sitten? Johan noita on myynnissä ja kaupoissa. Ryzen 9000 -sarjassa niitä tuskin tullaan näkemään ikinä.

 

[Emmätiiä]

Mielenkiinnolla odottelen mitä on luvassa.

 

[hkultala]

Missähän kuplassa se sinä sitten elät kun väität että vuonna 2024 single core on se juttu pelaamisessa

Opettele lukemaan ja lopeta sanojen tunkeminen muiden suuhun.

AkQ ei puhunut mitään mistään "single coresta".
Vaan yhden säikeen suorituskyvystä. Jolla on todella paljon väliä pelatessa.

Ja valmistustekniikoiden kehitys on nykyisin menossa siihen suuntaan, että säiekohtainen suorituskyky on taas tulossa tärkeämmäksi, kun välimuisti on uusilla valmistustekniikoilla vaan muuttamassa kalliimmaksi, ja suurempi määrä säikeitä tarvii efektiivisesti enemmän välimuistia.

 

[Kovaluu]

Opettele lukemaan ja lopeta sanojen tunkeminen muiden suuhun.

AkQ ei puhunut mitään mistään "single coresta".
Vaan yhden säikeen suorituskyvystä. Jolla on todella paljon väliä pelatessa.

Ja valmistustekniikoiden kehitys on nykyisin menossa siihen suuntaan, että säiekohtainen suorituskyky on taas tulossa tärkeämmäksi, kun välimuisti on uusilla valmistustekniikoilla vaan muuttamassa kalliimmaksi, ja suurempi määrä säikeitä tarvii efektiivisesti enemmän välimuistia.

Mitä noita vanhoja pelejä testaillut jotka tukevat vain yhtä säiettä (ydintä). Toimivat aika surkeasti heti kun tulee ruutuun vilskettä.

Eikö ne boost coret juuri tuo sitä pelinopeutta kun antavat monen ytimen nostaa kellotaajuuksia korkeammaksi.
Vai ovatko nämä nyt niitä yhden säikeen suorituksia? En ymmärrä.

 

[ratkakapu]

Opettele lukemaan ja lopeta sanojen tunkeminen muiden suuhun.

AkQ ei puhunut mitään mistään "single coresta".
Vaan yhden säikeen suorituskyvystä. Jolla on todella paljon väliä pelatessa.

Ja valmistustekniikoiden kehitys on nykyisin menossa siihen suuntaan, että säiekohtainen suorituskyky on taas tulossa tärkeämmäksi, kun välimuisti on uusilla valmistustekniikoilla vaan muuttamassa kalliimmaksi, ja suurempi määrä säikeitä tarvii efektiivisesti enemmän välimuistia.

Ongelma Intelin erinomaisessa yhden säikeen suorituskyvyssä vs AMD:n prosessorit tässä kyseisessä testiohjelmassa on se, että suorituskyky saavutetaan yli 6Ghz kelloilla. Huonostikin säikeistyvät nykyaikaiset pelit (+taustakuorma windowsissa + drm) kuormittavat 2-3 ydintä kerralla sen verran raskaasti, että kellot eivät pelatessa pysy lähelläkään 6Ghz, vaan tippuvat noin 500Mhz ja paremmin säikeistyvissä peleissä lähes 1Ghz verran. Tällöin ollaan samoilla kellontaajuksilla AMD:n prosessorien kanssa ja keskimäärin suorituskyvyssä tasoissa, vaikka AMD:llä on puhtaasti yhden säikeen testiohjelmissa huonompi yhden säikeen suorituskyky.

Jos AMD-prosessorien käytös pysyy kellontaajuuden suhteen samana kuin nykyisillä tuotteilla, niin testiohjelmissa saavutettu tasapeli yhden säikeen nopeudessa Intelin prosessorien kanssa näkyy tosielämän skenaarioissa huomattavasti parempana yhden säikeen suorituskykynä.

 

[hkultala]

Mitä noita vanhoja pelejä testaillut jotka tukevat vain yhtä säiettä (ydintä). Toimivat aika surkeasti heti kun tulee ruutuun vilskettä.

Eikö ne boost coret juuri tuo sitä pelinopeutta kun antavat monen ytimen nostaa kellotaajuuksia korkeammaksi.
Vai ovatko nämä nyt niitä yhden säikeen suorituksia? En ymmärrä.

Säikeet ja ytimet on eri asioita. Säie on softaa, ydin on rautaa.

Kaikki tietokoneohjelmat koostuvat säikeistä, jos mitään ei erikseen tehdä säikeiden suhteen niin (jokaisella) ohjelmalla on yksi säie joka käynnistyy ohjelmaa käynnistettäessä.

Säie tarkoittaa itsenäistä (potentiaalisesti muiden säikeiden suhteen rinnakkaista) käskyvuota, josta käskyjä suoritetaan.


Rauta ja käyttis sitten jollain tavalla huolehtivat näiden säikeiden ajamisesta.

Säie voi myös vapaaehtoisesti "nukahtaa" jos sillä ei ole mitään tekemistä. Säikeen herätys voi tapahtua joko toisen säikeen toimesta, ulkoisen eventin toimesta kuten verkkopaketin saapuessa tai esim. kun hiirtä liikutetaan softan ollessa päällimäisenä tai jotain näppäimistön nappia painettaessa, tai ihan vaan ajastimella.
Käytännössä koneen ollessa työpöydällä nykykäyttiksissä on usein satoja säikeitä nukkumistilassa. Mikäli säie on nukkumistilassa, sitä ei laiteta ajoon prosessorille, vain ei-nukkuvia (aktiivisia) säikeitä suoritetaan.

Viime vuosituhannen prosessori jossa on vain yksi ydin ajaa vain yhtä säiettä yhtä aikaa. Keskeyttävään moniajoon pohjaava moniajokäyttis (kuten Linux tai NT-pohjainen windows) sitten vaihtelee sitä, että mitä aktiivista säiettä kulloinkin ajetaan, esim. n. 100 tai 1000 kertaa sekunnissa.

Tällöin useammasta säikeestä ei ole hyötyä suorituskyvyn kannalta, päin vastoin, tuosta vaihtelusta tulee vaan ylimääräistä overheadia.

N. vuoteen 2005 asti pystyttiin kehittämään uusia prosessoreja siten että prossu(ytime)n transistorimäärän tuplaaminen melkein tuplasti sen suorituskyn, mutta tuolloin alkoi kaikki oleelliset temput olla keksitty ja hyöty lisätransistoreista yhdessä ytimessä alkoi tarjota yhä pienempää suorituskykylisää, joten alettiin kehittää piirejä joissa samassa paketissa on useampi prosessori(ydin).

Mutta, vaikka ytimiä olisi enemmän, yhtä säiettä ei voi jakaa monen ytimen välillä. Jos yritettäisiin jakaa että osa käskyistä menee toiselle ytimelle, käskyjen välisen datan siirtyminen näiden ytimien välillä veisi käytännössä yli kymmeniä kertoja enemmän aikaa kuin mitä yhden käskyn suoritukseen menee aikaa, ja tilanne vaan pahenisi mitä useamman ytimen välillä yhden säikeen koodia yrittäisi jakaa.

Eli, jotta useammasta prosessori(ytime)stä saadaan mitään hyötyä, softan pitää jakaa koodinsa moneen eri säikeeseen, ja siten että dataa siirtyy mahdollisimman vähän näiden säikeiden välillä.

Softan jakaminen moneen säikeeseen optimaalisesti on kuitenkin paljon vaikeammin tehty kuin sanottu. Joku säie suorittaa aina oman hommansa toista nopeammin, ja toisen säikeen tarvii odotella toista. Lisäksi synkronointi eli viestitys siitä, koska data on esim. saatavilla vie aikaa. Ja sitten pieni bugi siinä synkronoinnissa saa aikaan hyvin mystisiä bugeja softassa ja on hyvin vaikea löytää.


Perinteisesti esim. pelit on tyypillisesti ollut koodattu siten, että siellä on yksi raskaampi "pääsäie" joka tekee suurimman osan pelienginen työstä, ja sen apuna muutamia kevyempiä säikeitä tiettyjä yksittäisiä asioita varten. Eli saattaa olla esim. äänelle yksi säie, fysiikalle yksi tai muutama säie, NPC-hahmojen tekoälylle yksi tai muutama säie jne.


Jos meillä on vaikka tuplaydinprossu, silloin rajoittava tekijä suorituskyvyn kannalta on pääosin ylipääätän se laskennan määrä kokonaisuudessaan, ja kaikki säikeen vuorottelevat kaikilla ytimillä ja molemmat ytimet on melko hyvin työllistettyjä, mutta jos meillä on vaikka 8-ydin-prossu, silloin tilanne on käytännössä usein se, että pääsäie pyörii yhdellä ytimellä, ja suorituskyky on melko täysin rajoittunut sen mukaan kuinka nopeasti se yksi säie pyörii, loput 7 ydintä saa helposti ajettua kaikki ne muut (kevyemmät) säikeet silloin kun ne haluavat ajautua, ja huomattavan osan ajasta ne muut 7 ydintä idlaa.


Nuo boost-ominaisuudet on sitten sitä, että se yksi ydin jolla pyörii se tärkeä, suorituskykykriittinen raskas säei, voi tilapäisesti nostaa kellotaajuuttaan (ja jännitettään) jolloin kokonaisuus nopeutuu. Mutta tämä voidaan tehdä vain kun suurin osa noista muista ytimistä idlaa, jotta sähkönkulutus ja lämmöntuotto ei räjähdä käsille.



Ja tosiaan SMT(simultaenous multithreading, yhtäaikainen monisäkeistys, Intel käyttää tästä myös markkinointitermiä "HyperThreading") tarkoittaa sitä, että yksi ydin pystyy ajamaan kahta säiettä yhtä aikaa, kuten kaksi erillistä ydintä, mutta ne kilpailevat saman ytimen resursseista ja molemmat pyörivät hitaammin, usein esim luokkaa 65%:lla sillä nopeudesta millä kumpi tahansa säie ajautuisi yksinään sillä prossuytimellä. Tämä oli hyvin hyödyllinen monisäikeisten softien ajamiseen silloin kun ytimiä oli muutama, sekä edelleen palvelinsoftilla, mutta nykyisillä ydinmäärillä työpöytäkäytössä ja erityisesti peleissä alkaa hyöty alkaa jälleen käymään hyvin pieneksi, koska 1) ytimiä on nykyään paljon enemmän, 2) tämä huonontaa energiatehokkuutta ja 3) tämän kanssa on silti riskinä että esim. se pelin suorituskykykriittinen säie joutuu välillä kilpailemaan samasta ytimestä jonkun kevyen ei-kriittisen säikeen kanssa, hidastaen sitä suorituskykykriittistä säiettä.

 

[Kovaluu]

No perhana.
Vaikuttaa että olen itse ollut kuplassa.
@AkQ Olen pahoillani hyökkäävästä viestistäni!

 

[bladE_666]

Kas siinä oli mojova rautaisannos raudasta (ja myös softasta). Kuplassa tulee valitettavasti oltua myös itsekin ja tieto on luulon pahin vihollinen. Noh, tässä oppii aina uutta kunnes kirkonkellot soi

 

[Hannibal]

Jännää vaan se että jos Windows siirtyy ARMiin niin miten näitä sitten tarvitaan? Mutta joo AMD puskee rajaa taas eteenpäin ja se on hyvä kilpailulle.

Ei mihinkään, paitsi jos pelaan pelejä...
Tavan ihmisille ei x86 prossia tartte tehdä, mutta pelaajat ja jotkut jotka käyttää vanhempia ohjelmia tai tekevät muuten jotain raskasta, jossa emulointi ei vain riitä.

 

[AkQ]

No perhana.
Vaikuttaa että olen itse ollut kuplassa.
@AkQ Olen pahoillani hyökkäävästä viestistäni!

Np!
Harvinaista että kukaan pahoittelee viestejään internetissä. Nostan hattua.

 

[myrskyviitta]

Zen4 -> Zen5 on uusi arkkitehtuuri

Niin on mutta ei se auta jos keksit saman pyörän uudelleen.

 

[Requiem]

Niin on mutta ei se auta jos keksit saman pyörän uudelleen.

Ja mitähän tällä tarkoitat?

13th->14th oli refresh ja käytännössä sama arkkitehtuuri
Zen4 -> Zen5 on uusi arkkitehtuuri, toki vielä ei ole tiedossa miten suuria muutokset on.

Tähän vastasit, selvennä mitä takoitat jos haluat oikeasti keskustella aiheesta.

 

[Moilaps]

Säikeet ja ytimet on eri asioita. Säie on softaa, ydin on rautaa.

Kaikki tietokoneohjelmat koostuvat säikeistä, jos mitään ei erikseen tehdä säikeiden suhteen niin (jokaisella) ohjelmalla on yksi säie joka käynnistyy ohjelmaa käynnistettäessä.

Säie tarkoittaa itsenäistä (potentiaalisesti muiden säikeiden suhteen rinnakkaista) käskyvuota, josta käskyjä suoritetaan.


Rauta ja käyttis sitten jollain tavalla huolehtivat näiden säikeiden ajamisesta.

Säie voi myös vapaaehtoisesti "nukahtaa" jos sillä ei ole mitään tekemistä. Säikeen herätys voi tapahtua joko toisen säikeen toimesta, ulkoisen eventin toimesta kuten verkkopaketin saapuessa tai esim. kun hiirtä liikutetaan softan ollessa päällimäisenä tai jotain näppäimistön nappia painettaessa, tai ihan vaan ajastimella.
Käytännössä koneen ollessa työpöydällä nykykäyttiksissä on usein satoja säikeitä nukkumistilassa. Mikäli säie on nukkumistilassa, sitä ei laiteta ajoon prosessorille, vain ei-nukkuvia (aktiivisia) säikeitä suoritetaan.

Viime vuosituhannen prosessori jossa on vain yksi ydin ajaa vain yhtä säiettä yhtä aikaa. Keskeyttävään moniajoon pohjaava moniajokäyttis (kuten Linux tai NT-pohjainen windows) sitten vaihtelee sitä, että mitä aktiivista säiettä kulloinkin ajetaan, esim. n. 100 tai 1000 kertaa sekunnissa.

Tällöin useammasta säikeestä ei ole hyötyä suorituskyvyn kannalta, päin vastoin, tuosta vaihtelusta tulee vaan ylimääräistä overheadia.

N. vuoteen 2005 asti pystyttiin kehittämään uusia prosessoreja siten että prossu(ytime)n transistorimäärän tuplaaminen melkein tuplasti sen suorituskyn, mutta tuolloin alkoi kaikki oleelliset temput olla keksitty ja hyöty lisätransistoreista yhdessä ytimessä alkoi tarjota yhä pienempää suorituskykylisää, joten alettiin kehittää piirejä joissa samassa paketissa on useampi prosessori(ydin).

Mutta, vaikka ytimiä olisi enemmän, yhtä säiettä ei voi jakaa monen ytimen välillä. Jos yritettäisiin jakaa että osa käskyistä menee toiselle ytimelle, käskyjen välisen datan siirtyminen näiden ytimien välillä veisi käytännössä yli kymmeniä kertoja enemmän aikaa kuin mitä yhden käskyn suoritukseen menee aikaa, ja tilanne vaan pahenisi mitä useamman ytimen välillä yhden säikeen koodia yrittäisi jakaa.

Eli, jotta useammasta prosessori(ytime)stä saadaan mitään hyötyä, softan pitää jakaa koodinsa moneen eri säikeeseen, ja siten että dataa siirtyy mahdollisimman vähän näiden säikeiden välillä.

Softan jakaminen moneen säikeeseen optimaalisesti on kuitenkin paljon vaikeammin tehty kuin sanottu. Joku säie suorittaa aina oman hommansa toista nopeammin, ja toisen säikeen tarvii odotella toista. Lisäksi synkronointi eli viestitys siitä, koska data on esim. saatavilla vie aikaa. Ja sitten pieni bugi siinä synkronoinnissa saa aikaan hyvin mystisiä bugeja softassa ja on hyvin vaikea löytää.


Perinteisesti esim. pelit on tyypillisesti ollut koodattu siten, että siellä on yksi raskaampi "pääsäie" joka tekee suurimman osan pelienginen työstä, ja sen apuna muutamia kevyempiä säikeitä tiettyjä yksittäisiä asioita varten. Eli saattaa olla esim. äänelle yksi säie, fysiikalle yksi tai muutama säie, NPC-hahmojen tekoälylle yksi tai muutama säie jne.


Jos meillä on vaikka tuplaydinprossu, silloin rajoittava tekijä suorituskyvyn kannalta on pääosin ylipääätän se laskennan määrä kokonaisuudessaan, ja kaikki säikeen vuorottelevat kaikilla ytimillä ja molemmat ytimet on melko hyvin työllistettyjä, mutta jos meillä on vaikka 8-ydin-prossu, silloin tilanne on käytännössä usein se, että pääsäie pyörii yhdellä ytimellä, ja suorituskyky on melko täysin rajoittunut sen mukaan kuinka nopeasti se yksi säie pyörii, loput 7 ydintä saa helposti ajettua kaikki ne muut (kevyemmät) säikeet silloin kun ne haluavat ajautua, ja huomattavan osan ajasta ne muut 7 ydintä idlaa.


Nuo boost-ominaisuudet on sitten sitä, että se yksi ydin jolla pyörii se tärkeä, suorituskykykriittinen raskas säei, voi tilapäisesti nostaa kellotaajuuttaan (ja jännitettään) jolloin kokonaisuus nopeutuu. Mutta tämä voidaan tehdä vain kun suurin osa noista muista ytimistä idlaa, jotta sähkönkulutus ja lämmöntuotto ei räjähdä käsille.



Ja tosiaan SMT(simultaenous multithreading, yhtäaikainen monisäkeistys, Intel käyttää tästä myös markkinointitermiä "HyperThreading") tarkoittaa sitä, että yksi ydin pystyy ajamaan kahta säiettä yhtä aikaa, kuten kaksi erillistä ydintä, mutta ne kilpailevat saman ytimen resursseista ja molemmat pyörivät hitaammin, usein esim luokkaa 65%:lla sillä nopeudesta millä kumpi tahansa säie ajautuisi yksinään sillä prossuytimellä. Tämä oli hyvin hyödyllinen monisäikeisten softien ajamiseen silloin kun ytimiä oli muutama, sekä edelleen palvelinsoftilla, mutta nykyisillä ydinmäärillä työpöytäkäytössä ja erityisesti peleissä alkaa hyöty alkaa jälleen käymään hyvin pieneksi, koska 1) ytimiä on nykyään paljon enemmän, 2) tämä huonontaa energiatehokkuutta ja 3) tämän kanssa on silti riskinä että esim. se pelin suorituskykykriittinen säie joutuu välillä kilpailemaan samasta ytimestä jonkun kevyen ei-kriittisen säikeen kanssa, hidastaen sitä suorituskykykriittistä säiettä.

Ainakin wikipedian smt artikkelin mukaan smt parantaa energiatehokkuutta.

 

[hkultala]

Ainakin wikipedian smt artikkelin mukaan smt parantaa energiatehokkuutta.

Wikipedia on väärässä, tai sitten siinä käytetään väärää vertailukohtaa (verrataan samaa suorituskykyä yhteen säikeeseen suuremmalla kellotaajuudella,suuremmalla jännitteellä)

Ja nyt kun vilkaisin, niin tuo englanninkielisen wikipedian SMT-artikkeli on muuten tuon ekan kappaleensa osalta melko roskaa. Siellä mm. puhutaan SMTstä "in-order Atomilla" vaikka missään in-order-atomissa ei ole ollut SMT:tä. Niissä oli fine-grained multithreading, joka on teknisesti ihan eri asia. Intelin markkinointi vaan käytti molemmista samaa "hyperthreading"-nimeä.

Mutta kun verrataan siihen, että joko
1) suoritetaan yhdellä ytimellä samalla kellotaajuudella joko 1 tai 2 säiettä (eri suorituskyky) tai
2) suoritetaan kolmella ytimellä kuutta säiettä tai neljällä ytimellä neljää säiettä (sama suorituskyky)
niin SMT huonontaa energiatehokkuutta

Oleellisin syy on se, että SMT huonontaa välimuistien osumatarkkuutta, jolloin muistiaccessien määrä kasvaa, millä on merkittävä energiatehokkuutta huonontava vaikutus; Datan lataaminen sisemmän tason välimuistista kuluttaa todella paljon vähemmän virtaa kuin sen lataaminen ulomman tason välimuistista tai keskusmuistista. Ja likaisen datan flushaaminen välimuistista maksaa myös energiaa, write-back-tyyppisellä välimusitilla niitä kirjoituksia tulee vähemmän kun osumatarkkuus on parempi kun samaa osoitetta kirjoitetaan monta kertaa.

Samoin SMT huonontaa myös esim haarautumisenennustimen osumatarkkuutta, jolloin prosessori tekee enemmän turhaa työtä joka perutaan kun huomataan, että otettiin väärä haarautuminen.

Ja tuossa on joku Intelin muinainen paperi jossa verrataan SMTn vs moniydinprossun energiatehokkuutta:

https://user.it.uu.se/~erikhage/courses/tic/Papers/Lecture3/P3:Sasanka03.pdf

We find that across the performance spectrum, CMP configurations are more energy efficient than SMT, for our systems and workloads.

 

[myrskyviitta]

Ja mitähän tällä tarkoitat?

Tähän vastasit, selvennä mitä takoitat jos haluat oikeasti keskustella aiheesta.

Mitä et ymmärtänyt tuossa? Ei se välttämättä tarkoita mitään vaikka arkkitehtuuri vaihtuukin jos tekevät vain saman asian sillä. Ja siten paremmat tulokset saavutettu kelloja ja virrankulutusta lisäämällä.

 

[hkultala]

Mitä et ymmärtänyt tuossa? Ei se välttämättä tarkoita mitään vaikka arkkitehtuuri vaihtuukin jos tekevät vain saman asian sillä. Ja siten paremmat tulokset saavutettu kelloja ja virrankulutusta lisäämällä.

Voisitko ottaa selvää, mitä sana "arkkitehtuuri" tarkoittaa ennen tällaisen roskan postaamista?

Viestissäsi ei ole päätä eikä häntää.

Arkkitehtuurin muuttuessa IPC muuttuu. Mihin suuntaan ja kuinka paljon, sitä ei tiedetä. Mutta täysin varmaa on, että se muuttuu. Ja muuttuu vielä tavalla, että joillain softilla muuttuu eri määrän ja joskus jopa eri suuntaan kuin toisilla softilla.

Arkkitehtuuri on se sen prossun looginen rakenne. Arkkitehtuurin muuttuminen tarkoittaa sitä että se prossu tekee asioita eri tavalla, sisältää eri määrän laskentayksiköitä, suorittaa eri määrän käskyjä rinnakkain tai käyttää eri määrän kellojaksoja käskyihin. Ennustaa haarautumisia eri osumatarkkuudella jne.

Tämä kaikki vaikuttaa siihen prossun kellotaajuuskohtaisen suorituskykyyn, ja eri tavoilla riippuen siitä, millaisia käskyjä ja käskysekvenssejä sillä ajetaan.


Ja prossun suorituskyky ei kasvata tasan yhtään sillä, että sen "virrankulutusta lisätään". Sillä prossulle syötetään käskyjä suoritettavaksi, sille annetaan sähköä jollain jännitteellä ja se säädetään toimimaanjollain kellotaajuudella ja näiden seurauksena se sitten imee virransyöttöjohtojaan pitkin jonkun määärän sähkövirtaa ja muuttaa sen sähkövirran * jännitteen tehon lämpötehoksi. Se virrankulutus on seurausta muusta toiminnasta.

Että (olemassaoleva) prossu kuluttaa enemmän virtaa, joko 1) sen kellotaajuutta pitää lisätä 2) sen jännitettä pitää lisätä 3) pitää suorittaa käskyjä jotka togglaavat enemmän bittejä prossun sisällä ja/tai siirtävät dataa pidempiä matkoja prossun sisällä

Tai, jos puhutaan uudesta prossusta, niin uusi prossu voi kuluttaa näiden lisäksi enemmän virtaa myös jos
A) sen arkkitehtuuri on sellainen, että samoja käskyjä suorittaessaan togglailee enemmän bittejä tai siirtelee dataa pidempiä johtoja pitkin
B) se valmistetaan valmistustekniikalla tai valmistustekniikan kirjastoilla joka on energiatehokkuudeltaan huonompi.

 

[Requiem]

Mitä et ymmärtänyt tuossa? Ei se välttämättä tarkoita mitään vaikka arkkitehtuuri vaihtuukin jos tekevät vain saman asian sillä. Ja siten paremmat tulokset saavutettu kelloja ja virrankulutusta lisäämällä.

Pena 4 on esimerkki siitä että joskus arkkitehtuuri vaihtuu ja paremmat tulokset saavutetaan kelloja nostamalla, ihan tarkoituksella. Uskot siis että AMD yrittää samaa vuonna 2024? Ei sillä sinänsä ole väliä miten se tehdään, kunhan se tehdään ja että virrankulutus ei kasva samoihin mittoihin kuin esim. Intel 14 sarjassa.
Onko jotain tietoa tai edes huhua ollut että AMD olisi menettämässä etunsa virrankulutuksen suhteen? Tai muutenkaan?

 

[myrskyviitta]

Voisitko ottaa selvää, mitä sana "arkkitehtuuri" tarkoittaa ennen tällaisen roskan postaamista?

Viestissäsi ei ole päätä eikä häntää.

Oliko sulla joku pointti vai haluatko vain vängätä vänkäämisen ilosta?

Arkkitehtuurin muuttuessa IPC muuttuu. Mihin suuntaan ja kuinka paljon, sitä ei tiedetä. Mutta täysin varmaa on, että se muuttuu.

Niin se muuttuukin sehän on jo tiedossa aloituspostauksessa. En ole väittänytkäät etteikö se muuttuisi. Mutta miten se muuttuminen on saavutettu. Ensimmäisessä viestissä toivoinkin ettei olisi tuota intelin tapausta että suurempien kellojen saamiseen tarvitaan paljon enemmän virtaa ja energia tehokkuus katoaisi.

Uskot siis että AMD yrittää samaa vuonna 2024?

En usko mitään, jos lukisit ensimmäisen postaukseni niin selviää

kunhan se tehdään ja ettei virrankulutus ei kasva samoihin mittoihin kuin esim. Intel 14 sarjassa

Että sanoin tätä samaa siellä.

 

[hkultala]

Oliko sulla joku pointti vai haluatko vain vängätä vänkäämisen ilosta?

Katso peiliin puhuessasi vänkäämisestä. Minä postasin tätä ennen vastauksena sinulle yhden viestin jossa selitin asioita, sinä ties kuinka moneen kertaan postasit saman sekavan vuodatuksen, koskaan saamatta sitä vähemmän sekavaan muotoon.

Pointtini on, että et tunnu ymmärtävän, mitä "arkkitehtuuri" tarkoittaa ja vänkäät typeriä sen takia, ettet ymmärrä sen sanan merkitystä. Ja yritin sen sanan merkitystä tuossa edellisessä viestissäni selittää.

Niin se muuttuukin sehän on jo tiedossa aloituspostauksessa. En ole väittänytkäät etteikö se muuttuisi. Mutta miten se muuttuminen on saavutettu.

Uusi arkkitehtuuri tarkoittaa että siellä on miljardeja transistoreja täysin erilailla kytkettyä toisiinsa.

Et ehkä halua listausta niistä kaikista miljardeista transistorista että miten niiden olemassaolo ja kytkennät ovat muuttuneet.

Ensimmäisessä viestissä toivoinkin ettei olisi tuota intelin tapausta että suurempien kellojen saamiseen tarvitaan paljon enemmän virtaa ja energia tehokkuus katoaisi.

Sotket nyt ihan täysin siihen, kun Intel arkkitehtuuria muuttamatta vaan tunki olemassaolevan vanhan arkkitehtuurin piirille lisää jännitettä, lisää kelloja, että saa sen toimimaan suuremmalla kellotaajuudella.

Tässä on kyse täysin eri tilanteesta.

Vihjaisi, että sinulla ei ole mitään käsitystä siitä, mitä sana "arkkitehtuuri" tarkoittaa.

En usko mitään, jos lukisit ensimmäisen postaukseni niin selviää

Että sanoin tätä samaa siellä.

Minä luin ensimmäisen postauksesi, ja se oli ihan yhtä lailla ilman päätä eikä häntää. Sen lukeminen vain vahvisti käsitystäni siitä, että sinulla ei ole mitään käsitystä mitä "tietokoneen arkkitehtuuri" tarkoittaa.

 

[myrskyviitta]

Vihjaisi, että sinulla ei ole mitään käsitystä siitä, mitä sana "arkkitehtuuri" tarkoittaa.

Tiedän hyvinkin. Tiedän myös että tässä ei ole sama vaihdos kuin intelin 13 -> 14 gen.
Siltä kantilta mietin kun katsoo että nyt ollaan samoissa lukemissa mitä kilpailija on 2 vuotta vanhoja prossuja kellottelemalla niin toivonkin että niitä osia liikuttelemalla on saatu parempi suorituskyky aikaan jollain muulla tapaa kuin suuremmilla kelloilla ja virrankulutuksilla.
Ja vaikka tuo yhden säikeen suorituskyky vertautuu 14900k niin jos verrataan 14900k ja 7950x niin ohjelmasta riippuen vaihdellaan lyöntejä kummankin puolen ja joskus eroavaisuudet ovat virhemarginaaliksi luettavissa.
Olisihan se ehkä hieman typerää sellainen 14900k/7950x tasoisesti hyötyohjelmista suoriutuva risteytys julkaista, toivoinkin vain että kyseinen pahin mahdollisen tapaus ei toteutuisi.

 

[Moilaps]

Lunar Lake deep-dive: Intel's new laptop CPU is radically different

Intel launches Lunar Lake, its latest Core Ultra processor for thin-and-light notebooks. It finally has Copilot+- class AI capabilities, with an emphasis on low power and performance.

www.pcworld.com

Tässä vielä intel sanoo että ilman smt on 15% tehokkuus wattia kohden ja 10% parempi pinta ala. Eli wikipedia oli väärässä.

 

[Taneli-]

Siltä kantilta mietin kun katsoo että nyt ollaan samoissa lukemissa mitä kilpailija on 2 vuotta vanhoja prossuja kellottelemalla

Eli 2 vuotta sitten julkaistuilla Intelin prosessoreilla päästään kellottelemalla näihin tuloksiin? (Muutat vaan Intelin ja AMD:n prosessorien nimet keskenään saadaksesi sen mitä pitäisi tapahtua sinun mielestäsi)
"
Suorituskykyvertailuun AMD on valinnut luonnollisesti huippumalli Ryzen 9 9950X:n ja verrokiksi Intelin Core i9-14900K:n. Yhtiön testien mukaan tuottavassa työssä ja sisällön tuotannossa uusi Ryzen peittoaa Intelin verrokin 7-56 prosentin ja pelipuolella 4-23 %:n erolla. Mistral-LLM-kielimallia pyörittäessä 9950X:n kerrotaan peittoavan 14900K:n 20 %:n erolla.
"

Noh, sittenhän sen näkee kun tulee viralliset testit. Mikäli olet väärässä ja käykin ilmi että Intelin prosessorilla ei näin voi tehdä oletan että myönnät olevasi väärässä?

 

[myrskyviitta]

Eli 2 vuotta sitten julkaistuilla Intelin prosessoreilla päästään kellottelemalla näihin tuloksiin? (Muutat vaan Intelin ja AMD:n prosessorien nimet keskenään saadaksesi sen mitä pitäisi tapahtua sinun mielestäsi)
"
Suorituskykyvertailuun AMD on valinnut luonnollisesti huippumalli Ryzen 9 9950X:n ja verrokiksi Intelin Core i9-14900K:n. Yhtiön testien mukaan tuottavassa työssä ja sisällön tuotannossa uusi Ryzen peittoaa Intelin verrokin 7-56 prosentin ja pelipuolella 4-23 %:n erolla. Mistral-LLM-kielimallia pyörittäessä 9950X:n kerrotaan peittoavan 14900K:n 20 %:n erolla.
"

Noh, sittenhän sen näkee kun tulee viralliset testit. Mikäli olet väärässä ja käykin ilmi että Intelin prosessorilla ei näin voi tehdä oletan että myönnät olevasi väärässä?

Tämä on vuotoketju ja aloituspostauksessa on saatavilla vain yhden säikeen tulokset, Computex jälkiviisaana ja sieltä kaivetuilla spekseillä päteminen kirjoituksiin jotka tehty ennen sitä ei auta ketään.
Huvittavaa että vieläkin täytyy vängätä tuosta. Luulisi pointtini olevan jo selkeä. Asiaa tietysti helpottaisi että kysyisi lisää informaatiota mikäli joku tietty kohta kirjoituksissani jäi epäselväksi sen sijaan että kirjoittelisi turhanpäiväisiä hyökkääviä vänkäys vastauksia ihan vain sen vuoksi jos ymmärsi väärin.

Kerrataan nyt vielä kerran. Sen jälkeen menee vänkääjät ignoreen.
-Tiedän että 13->14 gen ei ole sama asia kuin zen4->zen5
-Tiedän mikä on prosessoreiden arkkitehtuuri
-En ole väittänyt mitään, VUOTOketjussa on vain spekulaatiota
-Toivoin että ns. "worst case scenario" ei tapahdu = kellot ja virrankulutukset tappiin, viis hyötysuhteesta
-Viitaten mitä intel on tehnyt 12->13->14 genien kanssa, että jokainen prosessori on edellistä suurempi kiuas

 

[Fanboys Suck]

mikäli joku tietty kohta kirjoituksissani jäi epäselväksi sen sijaan että kirjoittelisi turhanpäiväisiä hyökkääviä vänkäys vastauksia ihan vain sen vuoksi jos ymmärsi väärin.

...Kun taas aloituspostauksen tuloksia tarkastelemalla vaikuttaa että on samanlainen tapaus kun intelin 14-sarja eli edellistä sarjaa mutta vain kellot korkeammalla ja täten myös virran kulutus. Toivottavasti noin ei kuitenkaan ole.

En tiedä miten tulit tähän tulokseen aloituspostauksen perusteella. Varsinkin kun kellotaajuuksista ei ollut siinä mitään mainintaa. ts. miten voit verrata intelin 14 sarjaa ja tätä uutta 9000 sarjaa koska lämmöistä ja kellotaajuuksista ei ollut tuossa vaiheessa varsinkaan varmoja tietoja.

Ehkä kannattaa opetella kirjoittamaan selvempiä viestejä jos lähes kaikki lukijat ja sinulle vastaajat ovat ymmärtäneet viestisi väärin.