AMD julkisti CES 2020 -messuilla uudet Ryzen 4000 -sarjan APU-piirit

[Kaotik]

AMD on pitänyt juuri CES 2020 -lehdistötilaisuutensa Las Vegasissa varsinaisten messujen kynnyksellä. Lehdistötilaisuus striimattiin livenä myös netissä ja se tulee katseltavaksi YouTubesta myös jälkikäteen.

AMD:n toimitusjohtaja Lisa Su aloitti lehdistötilaisuuden esittelemällä aiemmin Renoir-koodinimellä tunnetut Ryzen 4000 -sarjan APU-piirit. 7 nanometrin valmistusprosessilla valmistettavat piirit pitävät sisällään kahdeksan Zen 2 -arkkitehtuuriin perustuvaa prosessoriydintä sekä Vega-arkkitehtuuriin perustuvan Radeon-grafiikkaohjaimen.

Tarkemmin yhtiö esitteli vain ultrabook-luokkaan suunnatun lippulaivasirun, eli 15 watin TDP-arvolla varustetun Ryzen 7 4800U:n. Ryzen 7 4800U:ssa on käytössä kaikki 8 ydintä ja SMT-teknologian avulla se voi suorittaa samanaikaisesti 16 säiettä. Prosessoriydinten perus- ja Boost-kellotaajuudet ovat 1,8 ja 4,2 GHz. Grafiikkaohjaimessa on käytössä 8 ”Radeon-ydintä” eli Compute Unit -yksikköä, joiden kerrotaan olevan liki 60 % nopeampia kuin viime sukupolvessa.



AMD:n omissa suorituskykytesteissä Ryzen 7 4800U peittoaa Intelin 10 nanometrin Core i7-1065G7 -prosessorin ja sen uuden Gen11 -grafiikkaohjaimen Cinebenchin yhden ytimen testissä 4 %:n erolla, moniydintestissä 90 % prosentin erolla ja 3DMark Time Spy Extremessä 28 %:n erolla. Hyvin säikeistyvissä sisällöntuotantotehtävissä Ryzenin kerrotaan olevan 27 – 49 % nopeampi kuin verrokki-Ice Laken. AMD:n omiin aiempiin APU-piireihin verrattuna uuden sirun kerrotaan tarjoavan Cinebench 20 -testissä reilusti yli kaksinkertaista suorituskykyä wattia kohden.



Toinen uutuus kannettaviin on Ryzen 7 4800H. Samaan Renoir-siruun perustuvassa piirissä on käytössä niin ikään 8 ydintä ja SMT-teknologia sekä 4,2 GHz:n Boost-kellotaajuus, mutta peruskellotaajuus on nostettu 2,9 GHz:iin. Samalla TDP-arvo on nostettu 45 wattiin. AMD ei kertonut lavalla onko H-sarjan malleissa käytössä integroitu grafiikkaohjain vai ei.



Ryzen 7 4800H:n suorituskyvystä paljastettiin sen verran, että 3DMark Fire Strike Physics -testissä se saa 39 % paremman tuloksen, kuin Intelin niin ikään 45 watin TDP:llä varustettu 6-ytiminen Core i7-9750H. Tulos on samalla jopa parempi, kuin Core i7-9700K -työpöytäprosessorilla. Yhtiön mukaan suorituskykyerot ovat uuden Ryzenin eduksi vieläkin merkittävämmät sisällöntuotantotyössä.



Kannettaviin esiteltiin myös uusi SmartShift-teknologia. APU-piireissä on jo pidemmän aikaa optimoitu suorituskykyä antamalla tarpeen mukaan suurempi virtabudjetti prosessoriytimille tai grafiikkaohjaimelle. SmartShift-teknologia laajentaa saman konseptin kannettavissa myös erilliseen (Radeon-)näytönohjaimeen. Se osaa ylikellottaa erillisnäytönohjainta grafiikkavääntöä vaativissa tilanteissa kutistaen samalla prosessorille varattua tehonkulutusbudjettia. Alustavien testien mukaan vielä kehitysvaiheessa oleva teknologia tarjoaa Division 2 -pelissä noin 10 % paremman suorituskyvyn.

Lisäksi AMD kertoi tapahtumassa tuovansa kannettaviin lähiaikoina uudet Radeon RX 5600M- ja RX 5700M -näytönohjaimet, mutta niiden yksityiskohdista ei kerrottu vielä tässä vaiheessa mitään nimeä tarkempaa.

Huom! Foorumiviestistä saattaa puuttua kuvagalleria tai upotettu video.

Linkki alkuperäiseen uutiseen (io-tech.fi)

Palautelomake: Raportoi kirjoitusvirheestä

 

[hkultala]

Tuotetiedot ilmestyneet AMDn sivulle.

https://www.amd.com/en/products/ryzen-processors-laptop

Hassua on se, että 4800H:ssa näyttiksestä on yksi näyttisydin kytketty pois päältä, siinä vain 7.

https://www.amd.com/en/products/apu/amd-ryzen-7-4800h

Ilmeisesti ajateltu, että tämä paritetaan kuitenkin erillisnäyttiksen kanssa, joten sen suorituskyvyllä vähemmän väliä, ja näin voidaan hyödyntää piirejä, joissa yksi näyttisydin rikki.

Tuotesivuilta löytyy myös näyttisten kellot, 1750 MHz 4800U-mallilla.

https://www.amd.com/en/products/apu/amd-ryzen-7-4800u

 

[Kepe]

... Hassua on se, että 4800H:ssa näyttiksestä on yksi näyttisydin kytkety pois päältä, siinä vain 7.
https://www.amd.com/en/products/apu/amd-ryzen-7-4800h
Ilmeisesti ajateltu, että tämä paritetaan kuitenkin erillisnäyttiksen kanssa, joten sen suorituskyvyllä vähemmän väliä, ja näin voidaan hyödyntää piirejä, joissa yksi näyttisydin rikki. ...

Juu, ne esittelikin tuolla Dellin läppäriä, jossa on 4000H -sarjan APU-piiri + RX 5000M -sarjan erillisnäyttis ja SmartShift -teknologia käytössä (lähtöhinta 800 dollaria BTW, markkinoille Q2/2020). Idea varmaan on juurikin käyttää iGPU:ta työpöytäkäytössä ja dGPU:ta 3D-rasituksessa ja muussa GPU-laskentaa hyödyntävissä kuormitustilanteissa. Silloin ei ole niin väliä kuinka paljon tehoa iGPU:sta löytyy.

 

[love_doctor]

Viimein läppäriin harkinnan arvoisia AMD-piirejä. Odotan itse jännyydellä, millainen 65W APU tulee työpöydälle. Ilmeisesti jos coremäärä tuplaantuu ja pieni IPC-lisä, odotettavissa ykkösgeneraation Ryzenien huippumallien nopeuksia.

 

[Kepe]

Viimein läppäriin harkinnan arvoisia AMD-piirejä. Odotan itse jännyydellä, millainen 65W APU tulee työpöydälle. Ilmeisesti jos coremäärä tuplaantuu ja pieni IPC-lisä, odotettavissa ykkösgeneraation Ryzenien huippumallien nopeuksia.

Aika hyvää tavaraa voi olla tulossa jos kerran toi 45W 4800H on nopeampi kuin Intelin i7-9700K -työpöytäprossu.

 

[L2K2]

Tuotetiedot ilmestyneet AMDn sivulle.

https://www.amd.com/en/products/ryzen-processors-laptop

Hassua on se, [...]

Hassua on myös nuo R7-4700U ja R5-4500U mallit (eli 8- ja 6-ytimiset karsittuna ilman SMT, ja aavistuksen korkeammilla kellotaajuuksilla).

Aika jännä tosiaan tuon malliston näennäisen satunnainen leikkurointi (siis säikeitä ja sitten GPU tehoa), jos oikein nopeasti kopion niin 7 nm -mallisto on:

Name	Cores	Threads	Base clock (GHz)	Boost (GHz)	L2 (MB)	L3 (MB)	GPU cores	GPU clock (MHz)
AMD Ryzen 7 4800U	8	16	1,8	4,2	4	8	8	1750
AMD Ryzen 7 4700U	8	8	2	4,1	4	8	7	1600
AMD Ryzen 7 4600U	6	12	2,1	4	3	8	6	1500
AMD Ryzen 7 4500U	6	6	2,3	4	3	8	6	1500
AMD Ryzen 3 4300U	4	4	2,7	3,7	2	4	5	1400
AMD Ryzen 7 4800H	8	16	2,9	4,2	4	8	7	1600
AMD Ryzen 7 4600H	6	12	3	4	3	8	6	1500

 

[sushukka]

Aika kovaa settiä. Ehkä merkittävämpänä sanoisin sen että jos tuo yhden ytimen suorituskyky on oikeasti 4% kovempi kuin Intelin uusin Ice Lake-mikroarkkitehtuuri, joka siis muutama kuukausi sitten toi sen pitkään odotetun IPC-parannuksen (+18%) verrattuna Skylakeen...niin se on kyllä kova juttu. Meinaan jos nyt mutuna arvioidaan että Intelin 10nm vastaa jotakuinkin tätä TSMC:n 7nm, niin Intelillä on oikeasti kiire saada niitä omia 7nm tuotoksia pöytään tai piiskaa tulee.

 

[hkultala]

Aika kovaa settiä. Ehkä merkittävämpänä sanoisin sen että jos tuo yhden ytimen suorituskyky on oikeasti 4% kovempi kuin Intelin uusin Ice Lake-mikroarkkitehtuuri, joka siis muutama kuukausi sitten toi sen pitkään odotetun IPC-parannuksen (+18%) verrattuna Skylakeen...niin se on kyllä kova juttu. Meinaan jos nyt mutuna arvioidaan että Intelin 10nm vastaa jotakuinkin tätä TSMC:n 7nm, niin Intelillä on oikeasti kiire saada niitä omia 7nm tuotoksia pöytään tai piiskaa tulee.

Tuo yhden ytimen suorituskyky oli pelkässä Cinebench-testissä. ja Cinebench on aina ollut melko zen-ystävälllinen workload.

Jos otettaisiin vähän muitakin softia mukaan, häviäisi kyllä Ice lakelle keskimäärin yhden säikeen suorituskyvyssä.

 

[sushukka]

Tuo yhden ytimen suorituskyky oli pelkässä Cinebench-testissä. ja Cinebench on aina ollut melko zen-ystävälllinen workload.

Jos otettaisiin vähän muitakin softia mukaan, häviäisi kyllä Ice lakelle keskimäärin yhden säikeen suorituskyvyssä.

Joo, sen takia kirjoitinkin että jos "oikeasti". Onkin erittäin mielenkiintoista nähdä paljonko tämä ero käytännössä on. Jos ero on pieni, niin sitten valmistustekniikan merkitys nopeuskuninkuudessa korostuu ja silloin Intelillä on vielä enemmän paineita saada se 7nm nopeasti ulos. Vähän sellainen kutina alkaa olla, ettei tulla enää kovin merkittäviä IPC-parannuksia näkemään eli kumpikin on tuon perus-x86-arkkitehtuurin optimoinut nykykuormille melko kypsäksi (AVX asia erikseen). Mutta tämä on tosiaan vain kutina ilman sen parempaa tietämystä.

 

[Monologi]

Siis onko näissä vega näytönohjainta vai jotain ihan muuta karvalakkia?

 

[Rhaegwynn]

Aika erikoisen korkea base clock tuolla 4800H:lla, mutta toisaalta en valita jos 45W riittää täydelle boost-taajuudelle pitkäkestoisessa rasituksessa ilman power limit throttlaamista.

 

[TheMeII]

Siis onko näissä vega näytönohjainta vai jotain ihan muuta karvalakkia?

RDNA-pohjainenhan tämä on. Onko se nyt sitten karvalakkia vai ei. Työpöytävegassa vaan niitä ytimiä on 56/64, tässä 8.

EDIT: @459 korjasi minua ja tämä ilmeisesti onkin jatkokehitetty Vega pienemmällä valmistusprosessilla ja Navista otetuilla lisäosilla.

Grafiikkaohjaimessa on käytössä 8 ”Radeon-ydintä” eli Compute Unit -yksikköä, joiden kerrotaan olevan liki 60 % nopeampia kuin viime sukupolvessa.

Edellisessä sukupolvessa oli APUissa max 11 Vega ydintä. Jos AMD:n oma matematiikka pitää kutinsa niin 8 kpl 60% tehokkaampia Radeon ytimiä on aavistuksen tehokkaampi kuin 11 kpl viimevuotisia Vegoja (7kpl on tasoissa). Oikeastihan tehoero on sitten virran ja lämmön rajoittama ja sitä ei nää ennen kuin noita läpyttimiä on käsissä.

 

[vemkki]

U-sarja on kyllä ihan mielenkiintoinen. AMD tietysti käyttää mielellään vertailuun Cinebenchiä, kun siinä eivät juuri muistilatenssit haittaa. Käytännön suorituskyky jää nähtäväksi.

 

[459]

RDNA-pohjainenhan tämä on. Onko se nyt sitten karvalakkia vai ei. Työpöytävegassa vaan niitä ytimiä on 56/64, tässä 8.



Edellisessä sukupolvessa oli APUissa max 11 Vega ydintä. Jos AMD:n oma matematiikka pitää kutinsa niin 8 kpl 60% tehokkaampia Radeon ytimiä on aavistuksen tehokkaampi kuin 11 kpl viimevuotisia Vegoja (7kpl on tasoissa). Oikeastihan tehoero on sitten virran ja lämmön rajoittama ja sitä ei nää ennen kuin noita läpyttimiä on käsissä.

Tämä ei ole RDNA-piiri. Tämä on Anandtechin artikkelin mukaan "enhanced Vega Graphics" joka jonkun aikaisempien tarinoiden perusteella tarkottaisi Vega GPU-ytimiä ja uudempaa (Navista repäistyä) video engineä.

Erityisesti vähävirtaisiin läppäreihin tämä vaikuttaa todella lupaavalta. Tehonkulutus pysyy oletettavasti hallinnassa kiitos monoliittisen ytimen ja LPDDR4X-muistien. CPU-laskentatehoakin luulisi piisaavan niihin tarpeisiin kiitettävästi. iGPU:n nopeuden kasvusta saadaan kiittää nopeampia muisteja ja enemmän kelloja kohtuukulutuksella kelaavaa grafiikkaydintä.

Mikäli tämä Renoir AM4:lle joskus jossain muodossa ilmestyy niin näin paljon CU:iltaan karsittu GPU ei kyllä tule toimimaan 3200G/3400G:n korvikkeena iGPU-pelaamisessa erityisen hyvin. Laskentatehoa on arviolta suunnilleen saman verran kuin nykyisessä Vega 11:ssa ja ainoa potentiaalinen tehonlisäyksen lähde on oletettavasti muistien paremmalla ylikellottamisvaralla saavutettava muistikaistapullonkaulan pieneneminen.

 

[mRkukov]

ja Cinebench on aina ollut melko zen-ystävälllinen workload.

Kääntäisin toisin päin. Zen on aina ollut hyvä suorittamaan Cinebenchin kaltaista kuormaa.

 

[demu]

Asus lipsautti julkisuuteen jo Ryzen 9 4900HS -mallinkin.
Tulee 14-tuumaisella näytöllä varustettuun ASUS ROG Zephyrus G14 -läppäriin.

ASUS confirms Ryzen "9" 4900HS Renoir CPU - VideoCardz.com

 

[hkultala]

Tämä ei ole RDNA-piiri. Tämä on Anandtechin artikkelin mukaan "enhanced Vega Graphics" joka jonkun aikaisempien tarinoiden perusteella tarkottaisi Vega GPU-ytimiä ja uudempaa (Navista repäistyä) video engineä.

Voi siellä olla niitä ytimiäkin selvästi viilattu, ja muitakin parannuksia tehty, esim. mahdollisesti välimuisteja suurennettu.

Ja tarkkaanottaenhan Lisa ei sanonut että siinä on "Vega"-näyttis vaan "Based on Vega". Eli käytännössä lienee "GCN6".

Erityisesti vähävirtaisiin läppäreihin tämä vaikuttaa todella lupaavalta. Tehonkulutus pysyy oletettavasti hallinnassa kiitos monoliittisen ytimen ja LPDDR4X-muistien. CPU-laskentatehoakin luulisi piisaavan niihin tarpeisiin kiitettävästi. iGPU:n nopeuden kasvusta saadaan kiittää nopeampia muisteja ja enemmän kelloja kohtuukulutuksella kelaavaa grafiikkaydintä.

Mikäli tämä Renoir AM4:lle joskus jossain muodossa ilmestyy niin näin paljon CU:iltaan karsittu GPU ei kyllä tule toimimaan 3200G/3400G:n korvikkeena iGPU-pelaamisessa erityisen hyvin. Laskentatehoa on arviolta suunnilleen saman verran kuin nykyisessä Vega 11:ssa ja ainoa potentiaalinen tehonlisäyksen lähde on oletettavasti muistien paremmalla ylikellottamisvaralla saavutettava muistikaistapullonkaulan pieneneminen.

Vaikka shader-vääntöä ja tekstuurivääntöä olisi about saman verran, muun fixed function-raudan määrä (mm. ROPit ja kolmioiden alustus yms.) ei ole vähentynyt, eli niiden nopeus on kasvanut vähintään kellotaajuuden verran.

Ja lisäksi siellä lienee niitä muita parannuksia jotka parantavat käytännön nopeutta selvästi lisää. Vega oli todella kaukana mistään 100% hyötysuhteesta missään 3d-graffa-käytössä joten varaa käytännön nopeutumiseen on aika paljon vaikka raaka laskentateho ei kasvatkaan

 

[vemkki]

Kääntäisin toisin päin. Zen on aina ollut hyvä suorittamaan Cinebenchin kaltaista kuormaa.

Cinebenchissä Ryzen saa parhaat pisteet verrattuna Inteliin, minkä takia AMD sitä mielellään käyttää, mutta itse en kyllä näkisi, että renderöinti on keskiverrolle APUlle kovin tyypillinen kuorma.

 

[Asmola]

Aika kovaa settiä. Ehkä merkittävämpänä sanoisin sen että jos tuo yhden ytimen suorituskyky on oikeasti 4% kovempi kuin Intelin uusin Ice Lake-mikroarkkitehtuuri, joka siis muutama kuukausi sitten toi sen pitkään odotetun IPC-parannuksen (+18%) verrattuna Skylakeen...niin se on kyllä kova juttu. Meinaan jos nyt mutuna arvioidaan että Intelin 10nm vastaa jotakuinkin tätä TSMC:n 7nm, niin Intelillä on oikeasti kiire saada niitä omia 7nm tuotoksia pöytään tai piiskaa tulee.

Kannattaa ottaa huomioon että tuossa on AMD:llä 7% kellotaajuusetu, jolla saavutetaan "vain" 4% parempi suorituskyky Cinebench-testissä, tarkoittaa siis että Ice Lakessa on jopa AMD-suotuisassa Cinebench-testissä parempi IPC.

 

[omegasupreme]

Nyt mylläytyy viimein kunnolla kannettavien markkinat ja näkyy marketeissa ja Gigantin lehdessä muutakin kuin Inteliä. Freesync kannettaviakin voisi tulla lisää. Vaimolle ostoon 4800U tai 4700U kone, mieluiten ilman erillisnäyttistä.

 

[moukula]

APU:lle tyypillinen kuormahan olisi varmaankin nettisurffailu, videoiden katselu ja kevyt pelailu. Nuista ei vaan kyllä kovin mielekkäitä benchmarkkeja saa aikaiseksi.

 

[Asmola]

Mitenkähän tämä vertautuu Intel 8250U ja NVidia MX150/MX250 comboon? Samaan hintaluokkaan taitaa mennä kuitenkin.

 

[moukula]

Itellä on läppärissä i7 8550 ja Radeon 530. Hatusta heittäisin että varmaan about saman tehoinen, paitsi toki jos pääsee 8 ydintä kunnolla hyödyntämään.

 

[akse]

Joku tämmönen sitte mun uuteen olkkari PC
Nykynen joku Atom 2core vuodelta 2010 nvidia ion gpu:lla

 

[Hannibal]

Tuotetiedot ilmestyneet AMDn sivulle.

https://www.amd.com/en/products/ryzen-processors-laptop

Hassua on se, että 4800H:ssa näyttiksestä on yksi näyttisydin kytketty pois päältä, siinä vain 7.

https://www.amd.com/en/products/apu/amd-ryzen-7-4800h

Ilmeisesti ajateltu, että tämä paritetaan kuitenkin erillisnäyttiksen kanssa, joten sen suorituskyvyllä vähemmän väliä, ja näin voidaan hyödyntää piirejä, joissa yksi näyttisydin rikki.

Tuotesivuilta löytyy myös näyttisten kellot, 1750 MHz 4800U-mallilla.

https://www.amd.com/en/products/apu/amd-ryzen-7-4800u

Jep. Kellotaajuudet on myös alempana!

 

[Hannibal]

Joku tämmönen sitte mun uuteen olkkari PC
Nykynen joku Atom 2core vuodelta 2010 nvidia ion gpu:lla

Htpc käyttöön kyllä kovia piirejä. Ehkä tommonen 6 tai 4 ytiminen vielä fiksumpi, jollei sitten oikeasti tarttee vääntöä johonkin...
kunhan nyt testit tulee eli miten purkaa video tiedostoja.

 

[459]

Voi siellä olla niitä ytimiäkin selvästi viilattu, ja muitakin parannuksia tehty, esim. mahdollisesti välimuisteja suurennettu.

Ja tarkkaanottaenhan Lisa ei sanonut että siinä on "Vega"-näyttis vaan "Based on Vega". Eli käytännössä lienee "GCN6".



Vaikka shader-vääntöä ja tekstuurivääntöä olisi about saman verran, muun fixed function-raudan määrä (mm. ROPit ja kolmioiden alustus yms.) ei ole vähentynyt, eli niiden nopeus on kasvanut vähintään kellotaajuuden verran.

Ja lisäksi siellä lienee niitä muita parannuksia jotka parantavat käytännön nopeutta selvästi lisää. Vega oli todella kaukana mistään 100% hyötysuhteesta missään 3d-graffa-käytössä joten varaa käytännön nopeutumiseen on aika paljon vaikka raaka laskentateho ei kasvatkaan

Hyviä pointteja joita en äkkiseltään huomioinut. Pitää kytätä Notebookcheckiä sen varalta että saavat jonkun koneen testiin. Sinne ilmestyy uusilla palikoilla varustetut läppärit yleensä ensimmäisten joukossa ja ajavat sen verran grafiikkatestejä että niiden perusteella pääsee kohtuullisen hyvin kartalle uusien piirien kyvykkyydestä.

Q1:lle on näemmä luvattu ainakin Acerin koneelle saatavuutta Euroopassa, joten toivon mukaan parin kuukauden sisään jotain luettavaa ilmestyy.

 

[jooseppi79]

Kova suoritus taas AMD:ltä. Tuo 4800H 45W on siis nopeampi kuin Intelin 9700K pöytäkonemalli jossa 95W TDP. Ei huono läppäriprossu sitten. Viimeinkin AMD on saanut myös mobiili puolella kovemman tuotteen, se olikin ainoa markkina-alue jossa AMD vietä hävisi Intelille. Nähtäväksi jää millaisia OEM ratkaisuja saavat markkinoille. Luotan ainoastaan Microsoftiin jolta voisi tulla reilu kokoonpano Surface Laptop muodossa. Kaikilla muilla on ollut malleja joissa aina on jotain riisuttu pois verrattuna Inteliin. Kuten nyt heti näyttäisi jo Lenovo Slim 7 Ryzen 4700U:lla olevan näyttövaihtoehtojen ja muistin määrän osalta rajoitetumpi vs. Intel.

 

[Kingpave]

3000u sarja oli jo hintalaadultaan inteliä paljon edellä esim Lenovon T495 vs T490 (i5 prossulla) hinnassa eroja muutama satanen ja tehoero lähes mitätön intelille.

Toivotaan että valmistajat ottaa nopeasti malleihinsa nämä uudet mallit käyttöön.

 

[tennesee log jammer]

Toivottavasti näiden myötä AMD alkaisi kohta olla samalla tasolla Intelin kanssa virrankulutuksen suhteen, etenkin työpöydällä. Oleellista olisi saada tehoa tarvittaessa, muutoin reilusti akunkestoa.

 

[Kaotik]

Voi siellä olla niitä ytimiäkin selvästi viilattu, ja muitakin parannuksia tehty, esim. mahdollisesti välimuisteja suurennettu.

Ja tarkkaanottaenhan Lisa ei sanonut että siinä on "Vega"-näyttis vaan "Based on Vega". Eli käytännössä lienee "GCN6".

Eiköhän se ole ihan Vega ja GCN5, oli sitten välimuisteja tms viilattu, ennemmin sitä RDNA:ta kutsuisi "GCN6:ksi" (ja joissain yhteyksissä sitä itseasiassa on kutsuttu GCN5.x:ksi)
Mainitusta "lähes 60% nopeampia" 25% tulee jo kellotaajuudesta.

 

[vemkki]

3000u sarja oli jo hintalaadultaan inteliä paljon edellä esim Lenovon T495 vs T490 (i5 prossulla) hinnassa eroja muutama satanen ja tehoero lähes mitätön intelille.

Toivotaan että valmistajat ottaa nopeasti malleihinsa nämä uudet mallit käyttöön.

Microsoft Surface Pro 3:n kohdalla useampikin testisaitti on kommentoinut, että älä osta Ryzenillä, vaan hanki Ice Lake, vaikka maksaakin parisataa lisää. Syynä suorituskyky ja virrankulutus. Saa nähdä, miten käy sitten, kun tätä 4000-sarjaa saadaan koneisiin.

 

[FireFly Renaissance]

Htpc käyttöön kyllä kovia piirejä. Ehkä tommonen 6 tai 4 ytiminen vielä fiksumpi, jollei sitten oikeasti tarttee vääntöä johonkin...
kunhan nyt testit tulee eli miten purkaa video tiedostoja.

Joo olohuoneeseen tai myös halpoihin dekstop koneisiin ilman erilisnäytönohjainta toimivampi olisi 4 ydintä, mutta puolet lisää grafiikkaytimiä (tai paljonko ne suhteessa tilaa vievätkään).

 

[Kaotik]

Joo olohuoneeseen tai myös halpoihin dekstop koneisiin ilman erilisnäytönohjainta toimivampi olisi 4 ydintä, mutta puolet lisää grafiikkaytimiä (tai paljonko ne suhteessa tilaa vievätkään).

Raven Ridgessä vei noin kolmanneksen sirun alasta
edit: tai vähän yli

 

[Mechanical Man]

Joo olohuoneeseen tai myös halpoihin dekstop koneisiin ilman erilisnäytönohjainta toimivampi olisi 4 ydintä, mutta puolet lisää grafiikkaytimiä (tai paljonko ne suhteessa tilaa vievätkään).

Hieman epäilen tätä, muistikaista on kuitenkin grafiikassakin rajoittava.

 

[FireFly Renaissance]

Hieman epäilen tätä, muistikaista on kuitenkin grafiikassakin rajoittava.

Ei se koko aikaa kiristä kuitenkaan, ja mitä nopeammin se operaatio on menossa takaisin muistiin sen parempi. Vaikka suhteellisesti grafiikkasuoritus skaalautuisi huonommin, se olisi silti oleellisempaa monien oletettujen sovellusten kannalta.

Esim. tehokkaissa yrityskannettavissa sen sijaan 8 ydintä on tärkeämpää kuin (integroitu) grafiikkasuorituskyky ja siinä mielessä tämä piiri on kyllä järkevä läppäreille. Vastaavasti tehokkaisiin desktop työasemiin ei kuitenkaan laiteta APUa vaan se täysiverinen Ryzen.

 

[Nightuser]

Q1:lle on näemmä luvattu ainakin Acerin koneelle saatavuutta Euroopassa, joten toivon mukaan parin kuukauden sisään jotain luettavaa ilmestyy.

Joo Acer Swift 3 ilmeisesti tulossa. Aika jännä että tuossa 16:9 näyttö, mutta sitten taas intelin versiossa onkin 3:2 suhteella oleva näyttö.

 

[Mechanical Man]

Ei se koko aikaa kiristä kuitenkaan, ja mitä nopeammin se operaatio on menossa takaisin muistiin sen parempi. Vaikka suhteellisesti grafiikkasuoritus skaalautuisi huonommin, se olisi silti oleellisempaa monien oletettujen sovellusten kannalta.

Esim. tehokkaissa yrityskannettavissa sen sijaan 8 ydintä on tärkeämpää kuin (integroitu) grafiikkasuorituskyky ja siinä mielessä tämä piiri on kyllä järkevä läppäreille. Vastaavasti tehokkaisiin desktop työasemiin ei kuitenkaan laiteta APUa vaan se täysiverinen Ryzen.

Minusta on kyllä mielenkiintoista nähdä miten tuo 8C apu pelittää vs. 3700x...

Toisessa ei ole chipletin tuomia haittoja.

 

[hkultala]

Eiköhän se ole ihan Vega ja GCN5, oli sitten välimuisteja tms viilattu, ennemmin sitä RDNA:ta kutsuisi "GCN6:ksi" (ja joissain yhteyksissä sitä itseasiassa on kutsuttu GCN5.x:ksi)

RDNAn shader-ytimet ovat arkkitehtuurin olennaisilta osilta täysin erilaisia kuin GCNssä. Niiden toimintaperiaate kaiken käskyjen skedulointiin liittyvän suhteen on täysin erilainen. (täysin staattinen 4-way barrel processor vs dynaaminen scoreboarding-pohjainen in-order-skedulointi)

RDNA on vaan suunniteltu siten, että sellaiset asiat jotka ei suoraan liity siihen ytimen toimintaperiaatteeseen on pidetty melko samanlaisina kuin GCNssä, jotta GCN-optimoitu koodi voidaan kääntää myös tehokkaaksi RDNA-koodiksi, ja GCN-koodia on helppoa/tehokasta myös binäärikääntää RDNA-koodiksi (lienee tärkeä ominaisuus konsoleiden yhteensopivuuden kannalta).

Ja jossain shader-ytimien ulkopuolella voi toki olla samaa fixed function-rautaa käytetty molemmissa.

Mainitusta "lähes 60% nopeampia" 25% tulee jo kellotaajuudesta.

... mutta jää 27% jonka pitää tulla muualta.

Ja kun Shader-prosessorien ja sen mukana TMUiden määrää on vähennetty, pitää käytännössä tulla enemmän muualta.

 

[Kaotik]

RDNAn shader-ytimet ovat arkkitehtuurin olennaisilta osilta täysin erilaisia kuin GCNssä. Niiden toimintaperiaate kaiken käskyjen skedulointiin liittyvän suhteen on täysin erilainen. (täysin staattinen 4-way barrel processor vs dynaaminen scoreboarding-pohjainen in-order-skedulointi)

RDNA on vaan suunniteltu siten, että sellaiset asiat jotka ei suoraan liity siihen ytimen toimintaperiaatteeseen on pidetty melko samanlaisina kuin GCNssä, jotta GCN-optimoitu koodi voidaan kääntää myös tehokkaaksi RDNA-koodiksi, ja GCN-koodia on helppoa/tehokasta myös binäärikääntää RDNA-koodiksi (lienee tärkeä ominaisuus konsoleiden yhteensopivuuden kannalta).

Ja jossain shader-ytimien ulkopuolella voi toki olla samaa fixed function-rautaa käytetty molemmissa.

Äh, meni itsellä sekaisi pari asiaa. Korjaan itseäni sen verran, että RDNA:ta on kutsuttu siis "GCN1.5":ksi (Navi10) ja "GCN1.5.1":ksi (Navi14) kun Vega on "GCN1.4" ja Vega2 "GCN1.4.1". Eli huolimatta radikaaleista eroista AMD on kutsunut RDNA:ta aiemmin GCN1.5(.1):ksi, ei sentään Vegan jatkumoksi kuten aiemmin sekoilin kun nuo GCN-nimeämiset ovat sellainen sekasotku eri ympäristöissä.

... mutta jää 27% jonka pitää tulla muualta.

Ja kun Shader-prosessorien ja sen mukana TMUiden määrää on vähennetty, pitää käytännössä tulla enemmän muualta.

Tuossahan mainittiin että käytössä oli LPDDR4X-muistit, kasvanut muistikaista selittää ainakin jonkinlaisen osan lisää.

 

[hkultala]

Tuossahan mainittiin että käytössä oli LPDDR4X-muistit, kasvanut muistikaista selittää ainakin jonkinlaisen osan lisää.

Ei selitä, koska jotta saadaan se 1.59x speedup, pitää sekä piirin laskentanopeuden että muistin MOLEMPIEN kasvaa keskimäärin sen 1.59x.

Jotta itse piirin laskentanopeus voisi kasvaa vähemmän ja kokonaissuorituskyky silti 1.59-kertaisesti, pitäisi muistin nopeutua enemmän kuin 1.59-kertaisesti.

Käsittääkseni LPDDR4Xn kanssa puhutaan luokkaa 4.3 Gbps olevista nopeuksista, ja aiemmin oltiin 3.2 Gbps:ssä, eli muisti on nopeutunut vain n. 1.35-kertaiseksi, eli 1.59-kertaisella suorituskyvyllä muisti on pahempi pullonkaula kuin ennen, ja suurempi osa ajasta kuluu muistia odotellessa. Tällöin piirin sisäisen laskentanopeuden pitää nopeutua enemmän kuin 1.59-kertaisesti. (tai piiriin pitää tehdä muita, arkkitehtuurillisia muutoksia joiden takia se käyttää muistikaistaa selvästi vähemmän)

 

[Mechanical Man]

Ei selitä, koska jotta saadaan se 1.59x speedup, pitää sekä piirin laskentanopeuden että muistin MOLEMPIEN kasvaa keskimäärin sen 1.59x.

Jotta itse piirin laskentanopeus voisi kasvaa vähemmän ja kokonaissuorituskyky silti 1.59-kertaisesti, pitäisi muistin nopeutua enemmän kuin 1.59-kertaisesti.

Käsittääkseni LPDDR4Xn kanssa puhutaan luokkaa 4.3 Gbps olevista nopeuksista, ja aiemmin oltiin 3.2 Gbps:ssä, eli muisti on nopeutunut vain n. 1.35-kertaiseksi, eli 1.59-kertaisella suorituskyvyllä muisti on pahempi pullonkaula kuin ennen, ja suurempi osa ajasta kuluu muistia odotellessa. Tällöin piirin sisäisen laskentanopeuden pitää nopeutua enemmän kuin 1.59-kertaisesti. (tai piiriin pitää tehdä muita, arkkitehtuurillisia muutoksia joiden takia se käyttää muistikaistaa selvästi vähemmän)

Käsittääkseni aput ovat aina olleet muistikaistarajoitteisia (kellotus tuonut paljon tehoa lisää), siis tarkoittaa tietenkin sitä, että kaikkea laskentatehoa ei ole oletettavasti saatu käyttöön. Muista mahdollisista pullonkauloista emme toki tiedä, mutta olisihan se hassua, jos mitään fiksailuja piiriin ei tehtäisi.

Lisähuomio vielä edellisiä versioita paremmasta muistiohjaimesta ylipäätään. Kaikki ei näy teoreettisissa luvuissa.


Zen and Vega DDR4 Memory Scaling on AMD's APUs

 

[Kaotik]

Ei selitä, koska jotta saadaan se 1.59x speedup, pitää sekä piirin laskentanopeuden että muistin MOLEMPIEN kasvaa keskimäärin sen 1.59x.

Jotta itse piirin laskentanopeus voisi kasvaa vähemmän ja kokonaissuorituskyky silti 1.59-kertaisesti, pitäisi muistin nopeutua enemmän kuin 1.59-kertaisesti.

Käsittääkseni LPDDR4Xn kanssa puhutaan luokkaa 4.3 Gbps olevista nopeuksista, ja aiemmin oltiin 3.2 Gbps:ssä, eli muisti on nopeutunut vain n. 1.35-kertaiseksi, eli 1.59-kertaisella suorituskyvyllä muisti on pahempi pullonkaula kuin ennen, ja suurempi osa ajasta kuluu muistia odotellessa. Tällöin piirin sisäisen laskentanopeuden pitää nopeutua enemmän kuin 1.59-kertaisesti. (tai piiriin pitää tehdä muita, arkkitehtuurillisia muutoksia joiden takia se käyttää muistikaistaa selvästi vähemmän)

Ei tarvitse, jos muistikaista on aiemmin rajoittanut laskentanopeutta käytetyssä skenaariossa (eihän tuo nopeutus nyt taatusti ihan joka skenaariossa kuitenkaan tule pätemään). En siis sano että ne yksin sitä selittäisi, mutta tuo taatusti oman osansa yhtälöön.

 

[zepi]

Odottelen edelleen sitä 20CU versiota yhdellä HBM stäkillä ja vähän fiksummalla muistiohjaimella. Tai ehkä isommalla sram-cachella.

Vai olisiko se liian energiaa tuhlaava desktopilla?

On vähän surullista, että vuosi on 2020 ja ATI-ostoksen (2006) jälkeen hehkutettua heterogeenista APU:a kunnon muistiväylällä ei ole vieläkään nähty markkinoilla konsoleiden ulkopuolella.

 

[hkultala]

Ei tarvitse, jos muistikaista on aiemmin rajoittanut laskentanopeutta käytetyssä skenaariossa (eihän tuo nopeutus nyt taatusti ihan joka skenaariossa kuitenkaan tule pätemään). En siis sano että ne yksin sitä selittäisi, mutta tuo taatusti oman osansa yhtälöön.

Jos tilanne on täysin muistikaistarajoitteinen, ja laskenta ja muistinkäyttö tapahtuvat täysin rinnakkain, niin silloin 1.35x nopeutus muistikaistaan tarkoittaa maksimissaan 1.35x kokonaisnopeutusta, ihan riippumatta siitä, paljonko se itse laskenta nopeutuu.

Tässä kuitenkin AMD on sanonut että saavutettu keskimäärin 1.59x nopeutus vaikka muistikaista on kasvanut vain sen n. 1.35x.

El vielä rautalankanumerot perään:

Oletetaan että alunperin 10ms frameen kuluu 10ms aikaa muistilta että laskennalta, ja molemmat tapahtuvat täysin rinnakkain(kokonaisaika = max(muistin aika, laskennan aika). Kun muistin nopeutuu 1.35-kertaisesti, framen data saadaan siirrettyä 7.4 millisekunnissa. Frameen menee muistikaistan puutteen takia aikaa vähintään se 7.4 millisekuntia eli saavutetaan maksimissaan 1.35x speedup.


Väännetään vielä rautalangasta toinen ääriesimerkki, jossa oletetaan hiukan naiivisti että laskenta ja muistinkäyttö tapahtuu täysin peräkkäin(kokonaisaika = muistin aika + laskennan aika) , mikä ei todellisuudessa pidä paikkaansa, ja molempiin menee yhtä kauan aikaa, mutta pitäisi selvittää pointti:

Alunperin puolet ajasta kuluu laskentaan, puolet muistin odotteluun. Frame saadaan laskettua 10 millisekunnissta, eli laskentaan käytetään 5 millisekuntia, muisin odotetteluun 5 millisekuntia.

Jos muisti nopeutuu 1.35-kertaisesti, tarkoittaa se sitä, että muistia pitää odotellakin vain 3.7 sekuntia.

1.59-kertainen suorituskyky tarkoittaa, että frame lasketaan 6.3 millisekunnissa.
Kun tästä 3.7 millisekuntia menee muistin odotteluun, laskentaan jää 2.6 millisekuntia.

Eli, laskennan pitääkin nopeutua 1.92-kertaisesti, eli selvästi enemmän kuin mitä kokonaisnopeutus oli.


Ainoa tilanne, jossa speedup voi olla suurempi kuin 1.35x on se, että 1) Tilanne ei ole täysin muistikaistariippuvainen, ja 2) Muu laskenta nopeutuu enemmän kuin 1.35x, esim:

A) täysin rinnakkainen tilanne(kokonaisaika = max(muistin aika, laskennan aika) : Alunperin muistin aikaa kuluu 8ms, laskennan aikaa 10ms.
Laskenta nopeutuu vaikka 1.6x, muisti 1.35x. Tällöin laskentaan kuluu aikaa 6.25ms, muistilta aikaa kuluu 5.9ms. Saavutetaan 1.6x speedup.

B) täysin sekventiaalinen tilanne(kokonaisaika = muistin aika + laskennan aika) : Alunperin muistilta aikaa kuluu 4 ms, laskennan aikaa 6 ms. Laskenta nopeutuu vaikka 1.6x, muisti 1.35x. Tällöin laskentaan kuluu aikaa 3.75ms, muistilta aikaa kuluu 3ms. Kokonaisaika 6.75ms, saavutetaan 1.48x speedup.

Todellisuus on jossain näiden kahden välissä, muisti ja laskentayksiköt toimivat suurimman osan ajasta rinnakkain mutta välillä laskentayksiköt joutuvat odottelemaan jotain muistista siten että ei saada edes muista säikeistä niitä täysin työllistettyä.

 

[Monologi]

RDNA-pohjainenhan tämä on. Onko se nyt sitten karvalakkia vai ei. Työpöytävegassa vaan niitä ytimiä on 56/64, tässä 8.

EDIT: @459 korjasi minua ja tämä ilmeisesti onkin jatkokehitetty Vega pienemmällä valmistusprosessilla ja Navista otetuilla lisäosilla.

Totaa ei noissa integroiduissa taida olla kuin maksimissaan 11 graaffista ydintä ja näissä sarjoissa tuo max 8. Olisi kyllä huikea malli, jos saisivat noiden erillisten teho näytönohjainten ytimet upotettua suoraan prossuun.

Kattelin Techpowerupista, että olisi vegasta kehitteillä vega 20 eli 20 noita graaffisia ytimiä ja Navista karvalakkisimmassa mallissa alkaa 20:stä ylöspäin. Nähtävästi PS 5:ssa tulee olemaan integroituna Navi 36 ytimellä.

Kelailin vaan, että kun tulee tästä 4000-sarjasta ne G-mallit, että onko parhaimmassa vain vega 12 vaiko paljon parempaa. Ei taida olla mitään vega 13-19 toivottavasti, että menisi vaan suoraan sinne 20:neen.

 

[sushukka]

Alkaapi tapahtua myös valmiskonepuolella. Asuksen uusimmat "pelikoneet" ovat AMD-pohjaisia mm. heidän lippulaivapelikone on nyt AMD-pohjainen:

Asuksella varmaan aika hyvä käsitys tässä vaiheessa mihin nämä 4000-sarjan prossut kykenee ja jos tunkevat niitä suureen osaan uusista pelikannettavistaan, niin kyllähän niistä varmaan johonkin on.

 

[jooseppi79]

3000u sarja oli jo hintalaadultaan inteliä paljon edellä esim Lenovon T495 vs T490 (i5 prossulla) hinnassa eroja muutama satanen ja tehoero lähes mitätön intelille.

Toivotaan että valmistajat ottaa nopeasti malleihinsa nämä uudet mallit käyttöön.

T495 ei saanut samaa määrää muistia eikä yli FullHD näyttöä kuin vastaava t490 Intelin prossalla.

 

[Kingpave]

T495 ei saanut samaa määrää muistia eikä yli FullHD näyttöä kuin vastaava t490 Intelin prossalla.

Joo ei valitettavasti ole niin kustomoitavissa kuin t490 malli. Toivotaan että tämä uus 4000 sarja tuo tähän muutoksen monelle valmistajalle.

 

[svk]

Kattelin Techpowerupista, että olisi vegasta kehitteillä vega 20 eli 20 noita graaffisia ytimiä

Integroituna? Maceissa vega 20 on jonkun aikaa ollut erillisenä korttina, tosin se taidettiin korvata navipohjaisella vastineella.