- Liittynyt
- 16.10.2016
- Viestejä
- 172
Voiko aikaa vääntää tai kääntää mieluisekseen. Jos ajatellaan kvanttifysiikkaa, niin aika on tilkkutäkki, joka vääntyilee ja toisinaan kaksi paikkaa täkissä voidaan kääntää niin, että sormella voi koskettaa kahta kankaan paikkaa yhtä aikaa.
Jos siis pelaan heartstonea, niin tilkkutäkki vääntyilee, mutta ei liikaa, jotta voin säilyttää koherentin kuvan silmien verkkokalvon gangliosolujen aksoneissa. Mutta se kysymys jää hiipumaan, että kuinka ja miten aivot pystyvät saamaan tästä kohinasta selvää. Jos siis kaikki on värinää ja vain kvanttien pomppimista? Siitä siis piirretään selvä kartta jotenkin voin ymmärtää sen, että vastakkaisia viestejä osataan tulkita chiasma optimuksen kautta. Mutta kuinka ihmeessä aivot pystyvät tulkitsemaan maailmaa, joka on jatkuvasssa liikkeessä, eikä paikallaan?
Se ei ole edes viivästynyttä lähetystä vaan tarinan tuottamista itsessään. Mutta ehkä meillä on jonkinlainen tarinantuottamiskoneisto itsessään sisäänrakennettu, tai ei ehkä tuotantokoneisto vaan värttinäyksikkö, joka osaa kutoa tuhat lankaa yhteen.
Aikaan siis täytyy suhtautua sellaisenaan. Aivan kuin se olisi olemassa Mutta kuinka tuo voidaan muokata niin, että saavutetaan hyötypotentiaali?
Jos siis pelaan heartstonea, niin tilkkutäkki vääntyilee, mutta ei liikaa, jotta voin säilyttää koherentin kuvan silmien verkkokalvon gangliosolujen aksoneissa. Mutta se kysymys jää hiipumaan, että kuinka ja miten aivot pystyvät saamaan tästä kohinasta selvää. Jos siis kaikki on värinää ja vain kvanttien pomppimista? Siitä siis piirretään selvä kartta jotenkin voin ymmärtää sen, että vastakkaisia viestejä osataan tulkita chiasma optimuksen kautta. Mutta kuinka ihmeessä aivot pystyvät tulkitsemaan maailmaa, joka on jatkuvasssa liikkeessä, eikä paikallaan?
Se ei ole edes viivästynyttä lähetystä vaan tarinan tuottamista itsessään. Mutta ehkä meillä on jonkinlainen tarinantuottamiskoneisto itsessään sisäänrakennettu, tai ei ehkä tuotantokoneisto vaan värttinäyksikkö, joka osaa kutoa tuhat lankaa yhteen.
Aikaan siis täytyy suhtautua sellaisenaan. Aivan kuin se olisi olemassa Mutta kuinka tuo voidaan muokata niin, että saavutetaan hyötypotentiaali?