8K-televisioiden tulevaisuus näyttää synkältä

[hkultala]

Tähän liittyen:

Suurin osa "4k-sisällöstäkin" on feikkiä. Kuvattu oikeasti 2K:na tai digitoitu filmiltä 2K-materiaaliksi.

Informaatio on jo hukattu, eikä mikään upskaalaaminen tuo sitä hukattua informaatiota takaisin, vaikka näitä upskaalattuja mainostetaan "4k-sisältönä" kuluttajia huijaten.

Ja sitten niistäkin elokuvista jotka kuvattu oikeasti 4k:na monissa erikoisefektit on rendattu vain 2k-resoluutiolla.

 

[Karre]

Nämä 4 ja 8K:t ja niillä pelaaminen ihan yhtä tyhjän kanssa, ellei ole aina vara ostaa aina sitä parasta saatavilla olevaa komponenttia(varsinkin näytönohjainta).

 

[Taneli-]

Nämä 4 ja 8K:t ja niillä pelaaminen ihan yhtä tyhjän kanssa, ellei ole aina vara ostaa aina sitä parasta saatavilla olevaa komponenttia(varsinkin näytönohjainta).

Nyt taas lähdetään siitä oletuksesta että pelataan uusimpia pelejä ja pyritään saamaan maksimi FPS. Esim. itse pelasin hyvin 1440p 60Hz näytöllä R9 Nano (4Gt) kortilla ja 1440p 144Hz näytöllä Vega 64 kortilla (nyt käytössä vihdoin 6700XT => 9070XT).

Esim. tehojen puolesta olisi täysin mahdollista siirtyä jo 9070XT kortilla 4K näyttöä käyttämään. Ei siten että "jokaisessa pelissä" saisi sen 240FPS tai päälle maksimi asetuksilla mutta kuitenkin...

Kyllähän jollain konsoileillakin pelataan 4K eikä kukaan oleta että "vastaavan tehoisia" PC:itä käytettäisiin 4K pelaamiseen e-sport tapahtumissa tms...

 

[kurkimies]

Tähän liittyen:

Suurin osa "4k-sisällöstäkin" on feikkiä. Kuvattu oikeasti 2K:na tai digitoitu filmiltä 2K-materiaaliksi.

Informaatio on jo hukattu, eikä mikään upskaalaaminen tuo sitä hukattua informaatiota takaisin, vaikka näitä upskaalattuja mainostetaan "4k-sisältönä" kuluttajia huijaten.

Ja sitten niistäkin elokuvista jotka kuvattu oikeasti 4k:na monissa erikoisefektit on rendattu vain 2k-resoluutiolla.

Ei se juttu olekkaan tässä eli syyttäkää elokuvantekijöitä. Tehosteet ovat pahimmillaan tehty 1080p tai alle tarkkuudella. Ei ole haluttu maksaa korkeammasta tarkkuudesta

 

[LaDeX]

Nyt taas lähdetään siitä oletuksesta että pelataan uusimpia pelejä ja pyritään saamaan maksimi FPS. Esim. itse pelasin hyvin 1440p 60Hz näytöllä R9 Nano (4Gt) kortilla ja 1440p 144Hz näytöllä Vega 64 kortilla (nyt käytössä vihdoin 6700XT => 9070XT).

Esim. tehojen puolesta olisi täysin mahdollista siirtyä jo 9070XT kortilla 4K näyttöä käyttämään. Ei siten että "jokaisessa pelissä" saisi sen 240FPS tai päälle maksimi asetuksilla mutta kuitenkin...

Kyllähän jollain konsoileillakin pelataan 4K eikä kukaan oleta että "vastaavan tehoisia" PC:itä käytettäisiin 4K pelaamiseen e-sport tapahtumissa tms...

Kuinka moni konsolipeli pyörii oikeasti natiivilla 4K? Eikö noissa käytetä aika paljon kaikenlaisia kikkoja.

 

[L2K2]

Kuinka moni konsolipeli pyörii oikeasti natiivilla 4K? Eikö noissa käytetä aika paljon kaikenlaisia kikkoja.

Ja? Oletettavasti vähintäänkin osa graafisista elementeistä on piirretty 4k resoluutiolla, ja siten terävämpiä kuin jos kaikki olisi 2k resoluutiolla.

Ja, oletettavasti joku siellä pelistudiolla on valinnut tärkeysjärjestykseen, että mitä asioita piirretään mitenkin tarkasti.

 

[LaDeX]

Ja? Oletettavasti vähintäänkin osa graafisista elementeistä on piirretty 4k resoluutiolla, ja siten terävämpiä kuin jos kaikki olisi 2k resoluutiolla.

Ja, oletettavasti joku siellä pelistudiolla on valinnut tärkeysjärjestykseen, että mitä asioita piirretään mitenkin tarkasti.

Tekstuurien tarkkuus on eri asia kuin resoluutio jolla peli renderöidään.

 

[moukula]

Tekstuurien tarkkuus on eri asia kuin resoluutio jolla peli renderöidään.

Ja UI:n tarkkuus on eri asia kuin se millä resoluutiolla pelimaailma piirretään.

 

[LaDeX]

Ja UI:n tarkkuus on eri asia kuin se millä resoluutiolla pelimaailma piirretään.

No älä hemmetissä? Meinaatko että se UI:n piirtäminen on jotenkin raskasta?

 

[moukula]

No älä hemmetissä? Meinaatko että se UI:n piirtäminen on jotenkin raskasta?

Ei ole raskasta ja peli näyttää huomattavasti paremmalta silloin kun UI:lla on hyvä resoluutio vaikka tekstuureissa, polygoneissa ja valaistuksessa joutuisikin säästämään. Eli voi olla hyödyllistä harrastaa niitä kikkavitosia sen suhteen että osa elementeistä rendataan paremmalla tarkkuudella.

 

[Lacsative]

Korkeampi ruudunpäivitys elokuvissa aiheuttaa saippuoopperaefektiä, pikakelausfiiliksiä ja saa lavasteet näyttämään halvalta rihkamalta.

Vain koska "näin on aina ollut". Jos leffat ois alusta asti ollut esim. 50hz, ei kukaan sanoisi että 24 näyttää paremmalta vertailtuaan. Aivan ikivanhoja ja puhkikuluneita käsityksiä nämä, ja kannattaa tutustua mistä se saippuaooppera oikeasti nykytelkkareilla johtuu..

 

[LaDeX]

Ei ole raskasta ja peli näyttää huomattavasti paremmalta silloin kun UI:lla on hyvä resoluutio vaikka tekstuureissa, polygoneissa ja valaistuksessa joutuisikin säästämään. Eli voi olla hyödyllistä harrastaa niitä kikkavitosia sen suhteen että osa elementeistä rendataan paremmalla tarkkuudella.

Se "itse peli" eli 3D-näkymä on se mikä kokonaisuudessaan renderöidään alemmalla resoluutiolla. Siihen vain lätkäistään se 2D:nä oleva UI päälle natiiviresoluutiolla ja siitä koostetaan ulostulo. Ei se UI:n tarkkuus itse pelin ulkonäköä paranna mitenkään.

 

[ratkakapu]

Kuinka moni konsolipeli pyörii oikeasti natiivilla 4K? Eikö noissa käytetä aika paljon kaikenlaisia kikkoja.

Natiiviresoluution merkitys laskee jatkuvasti, kun skaalaimet paranevat. Useimmat vertailukuvat/videot jossa pitää valita kumpi näyttää paremmalta antaa tuloksen, että suurin osa pitää skaalattua kuvaa parempana. Joskus tulevaisuudessa, joka 8K-näyttöjen suhteen on se aikaikkuna missä liikutaan, mitään ei rendata natiiviresolla.

 

[pomk]

Se "itse peli" eli 3D-näkymä on se mikä kokonaisuudessaan renderöidään alemmalla resoluutiolla. Siihen vain lätkäistään se 2D:nä oleva UI päälle natiiviresoluutiolla ja siitä koostetaan ulostulo. Ei se UI:n tarkkuus itse pelin ulkonäköä paranna mitenkään.

Ei, mutta toisaalta modernit skaalaimet kyllä rendaa pelin lopulta kovemmalla tarkkuudella kuin voisi päätellä yksittäisen ruudun laskettujen pikselien määrästä. Näytteistettyjä pisteitä aina siirretään ruutujen välillä ja jos kuvassa ei ole liian nopeaa liikettä niin tarkkuus voidaan saada erittäin hyväksi kun näitä pinotaan riittävä määrä. Periaatteessa hitaassa skenessä on lopulta näytteistetty tarkemmin kuva kuin natiiviresoluutiolla ilman mitään jippoja.

 

[kurkimies]

Ei elokuvat kaipaa korkeita hertsejä, näyttää saippuaoopperalta, pikakelaukselta ja halvoilta lavasteilta

Filmille kuvattuja elokuvia olisi pystytty vuosikymmeniä kuvaamaan vaikka 72fps nopeudella, mutta filmin kalleuden takia tätä ei käytetty. En tiedä, näytettiinkö filmiprojetoreissa 2-3x samaa kuvaa eli vähennettiin välkkymistä.

 

[Kaotik]

Filmille kuvattuja elokuvia olisi pystytty vuosikymmeniä kuvaamaan vaikka 72fps nopeudella, mutta filmin kalleuden takia tätä ei käytetty. En tiedä, näytettiinkö filmiprojetoreissa 2-3x samaa kuvaa eli vähennettiin välkkymistä.

Vain koska jotain voitaisiin tehdä ei tarkoita että se kannattaa tehdä. Ei nuo sivuefektit ole kiinni siitä mille medialle se on kuvattu.

Vain koska "näin on aina ollut". Jos leffat ois alusta asti ollut esim. 50hz, ei kukaan sanoisi että 24 näyttää paremmalta vertailtuaan. Aivan ikivanhoja ja puhkikuluneita käsityksiä nämä, ja kannattaa tutustua mistä se saippuaooppera oikeasti nykytelkkareilla johtuu..

Tietenkin kaikki riippuu siitäkin mihin on tottunut, mutta ei se sitä muuta että se saa lavasteet näyttämään halvoilta, se ei ole tottumuskysymys vaan seuraus motion blurrin vähenemisestä. Saippuaoopperaefekti liittyy osin samaan mutta siinä on muutakin mikä saattaisi olla tottumiskysymys.

 

[pomk]

Filmille kuvattuja elokuvia olisi pystytty vuosikymmeniä kuvaamaan vaikka 72fps nopeudella, mutta filmin kalleuden takia tätä ei käytetty. En tiedä, näytettiinkö filmiprojetoreissa 2-3x samaa kuvaa eli vähennettiin välkkymistä.

2, 3 tai jopa 4 kertaa sama kuva. Välkkyminenhän siinä lisääntyy, taajuus kasvaa.

 

[hkultala]

Filmille kuvattuja elokuvia olisi pystytty vuosikymmeniä kuvaamaan vaikka 72fps nopeudella, mutta filmin kalleuden takia tätä ei käytetty. En tiedä, näytettiinkö filmiprojetoreissa 2-3x samaa kuvaa eli vähennettiin välkkymistä.

Nyt on ymmärretty pahasti väärin, miten projektori toimii.

Kukin kuva näkyi niin kauan kuin se näkyi. Se kuvan näkymisaika oli täysin analoginen asia, ei sitä näytetty montaa kertaa vaan se näkyi jatkuvasti kunnes se vaihtui.

Kuvan näyttäminen ei filmillä ole mikään asia mitä tehdään joku määrä kertoja. Se näkyy sen ajan kun se näkyy. Sen sijana kuvan vaihtaminen on asia, joka tehdään.

Saman kuvan näyttäminen vaikka ikuisuuden ei johda tasan yhtään mihinkään välkkymiseen.

 

[Taneli-]

Kuten yllä mainitaan. Siksi esim. sähköiset kirjanlukijat ovat niin hyviä silmille. Siinä EI ole mitään välkettä, virkistystaajuutta tms. Se sama kuva säilyy täsmälleen niin pitkään kunnes käyttäjä itse sen vaihtaa. Sen takia sama sähköinen kirja esim. tietokoneen monitorilta, kännykän tai läppärin näytöltä aiheuttaa helpommin silmien väsymistä.

 

[kurkimies]

Kuten yllä mainitaan. Siksi esim. sähköiset kirjanlukijat ovat niin hyviä silmille. Siinä EI ole mitään välkettä, virkistystaajuutta tms. Se sama kuva säilyy täsmälleen niin pitkään kunnes käyttäjä itse sen vaihtaa. Sen takia sama sähköinen kirja esim. tietokoneen monitorilta, kännykän tai läppärin näytöltä aiheuttaa helpommin silmien väsymistä.

Ja monet sähköiset kirjanlukijathan on mustavalkonäytöllä

 

[Kaotik]

Ja monet sähköiset kirjanlukijathan on mustavalkonäytöllä

Se on enemmänkin tekninen rajoite. Värillisten eInk-näyttöjen resoluutio on vasta puolet mustavalkoisesta eli kehitystyötä piisaa.

 

[GGoljatti]

Eipä tuossa S10 Ultran oled 120hz? näytöllä silmät väsy yhtään. Nimimerkillä stetsonvakiolla 60 kirjaa lukeneena.

edit. Tuo 14" koko on vaan vähän liikaa. Tosin vanhoina aikoina sängyssä kirjaa lukiessa niin enemmän se 500 sivuinen kirja painoi kuin tuo, jos siis nukahti kesken lukemisen.

 

[TommiZeliard]

Nyt on ymmärretty pahasti väärin, miten projektori toimii.

Kukin kuva näkyi niin kauan kuin se näkyi. Se kuvan näkymisaika oli täysin analoginen asia, ei sitä näytetty montaa kertaa vaan se näkyi jatkuvasti kunnes se vaihtui.

Kuvan näyttäminen ei filmillä ole mikään asia mitä tehdään joku määrä kertoja. Se näkyy sen ajan kun se näkyy. Sen sijana kuvan vaihtaminen on asia, joka tehdään.

Saman kuvan näyttäminen vaikka ikuisuuden ei johda tasan yhtään mihinkään välkkymiseen.

Kurkimies arveli aivan oikein, eli filmiprojektoreilla näytettiin Suomessa 2-3x (2x jos haluttiin normaalia enemmän kirkkautta kuvaan/suuri kuva) samaa kuvaa (filmiruutua), jotta välkkyminen ei olisi häirinnyt katsojia. Yksittäinen ruutu ei nimenomaan näkynyt jatkuvasti, vaan suljin (normaalisti 3-lapainen) katkaisi valon reitin kokonaan hetkeksi kolme kertaa per ruutu. Kuvan tehollinen kirkkaus kärsi, mutta välkkymisestä päästiin eroon. Liike oli silti vain 24 fps.

Spoileri: Välkkymisestä

Saman ruudun katselun aikana ei toki välkkyisi lainkaan, mutta elokuvan nähdäkseen pitää ruutuja vaihtaa kymmeniä tuhansia kertoja, ja ongelma on juuri siinä ruudun vaihtamisessa. Jos vaihdon ajaksi kuvaa ei pimennettäisi sulkimella, niin kuva menisi sumeaksi ruudun liikkuessa pystysuunnassa.

Jos sulkimella pimentäisi vain ruutujen vaihdot, niin kuva välkkyisi 24 Hz. Kotona 60 Hz CRT välkkyi ikävästi työpöydällä. Olkkarissa 50 Hz CRT ei niin pahasti välkkynyt. Kodinkoneliikkeessä 20 kpl vierekkäisiä 50 Hz CRT-telkkuja välkkyivät ikävästi, koska niitä riitti herkälle sivusilmällekin. Leffateatterissa kangas on niin suuri, että 50 Hz vilkkuisi hiukan ikävästi saati sitten 24 Hz. Siksi käytettiin 3-lapaisia sulkimia, joilla välkkymistaajuus saatiin nostettua 72 Hz:iin. Sellaisen useimmat ihmiset tulkitsevat jo jatkuvaksi valoksi, eli välkkyminen ei pahemmin häiritse. Jokainen filmiruutu välähti kankaalle kolme kertaa peräkkäin, jonka jälkeen seuraava ruutu liikahti porttiin ja sille sama homma, eli sulkimella valon estäminen 3 krt per ruutu.

Edit. Löysin erittäin selkeän videon filmiprojektorin toiminnasta. Kohdassa 3:40 näkyy sulkijan pyöriminen ja filmin nykäyksittäinen eteneminen. Filmiruutu on aina täysin pysähdyksissä silloin kun valoa päästetään sen läpi kankaalle asti, vaikka kelat pyörivätkin jatkuvasti (heijastettavan ruudun pysähdyksen aikana yhä liikkuvan filminauhan löysät pullistelevat vuorotellen portin ylä- ja alapuolella). Kolmilapainen suljin kerrotaan kohdassa 4:50. Sama filmiruutu heijastuu valkokankaalle kolme kertaa peräkkäin (ja mustaa kuvaa niiden välissä) kohdassa 5:30.

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Hyväksy kolmannen osapuolen evästeet

Linkki: https://youtu.be/En__V0oEJsU?is=URK3ZB3F1hKzvDjM

 

[pomk]

Nyt on ymmärretty pahasti väärin, miten projektori toimii.

Kukin kuva näkyi niin kauan kuin se näkyi. Se kuvan näkymisaika oli täysin analoginen asia, ei sitä näytetty montaa kertaa vaan se näkyi jatkuvasti kunnes se vaihtui.

Kuvan näyttäminen ei filmillä ole mikään asia mitä tehdään joku määrä kertoja. Se näkyy sen ajan kun se näkyy. Sen sijana kuvan vaihtaminen on asia, joka tehdään.

Saman kuvan näyttäminen vaikka ikuisuuden ei johda tasan yhtään mihinkään välkkymiseen.

Tää ei pidä paikkaansa. Filmiprojektoreissa nimenomaan välkytellään kuvaa koska vaihto pitää tehdä piilossa. Haittalevy menee filmin eteen siksi aikaa kun filmiä siirretään, kun siirto valmistuu haittalevy siirretään pois tieltä. 24hz välke taas koetaan häiritseväksi ja siksi keksittiin sitten että välkytellään muutaman kerran silloinkin kun ei siirretä filmistä uutta kuvaa kohdalle.

 

[h8me]

No ei ihmetytä. 4K:kaan ei ole normojen keskuudessa yleistynyt tarpeeksi, ainakin omassa tuttavapiirissä 1080p on yleisempi mitä 4K, mitä telkkareihin tulee. Ja PC-puolella taas oon vähemmistöä joka vetää 4K:lla, korkeahertsinen 1080p tai 2.5K paljon yleisempi.

Ja vedän ite 1080p60 telkkarilla koska ei tarvetta paremmalle.

 

[Frankie]

Se olisikin ollut mielenkiintoista, jos filmiprojektorissa yhtä staattista ruutua olisi näytetty niin pitkään kuin olisi ollut tarve. Siis jo ihan tekniseltä toteutukseltaan. Olisi ollut ihan pikkaisen ohjelmoitavaa siihen täysin analogiseen pyörivän kelan systeemiin. Ja tuohon olisi liittynyt yksi pieni fysikaalinen ongelma myös. Jonnet eivät ehkä muista mitä tapahtui, jos kela pysähtyi liian pitkäksi aikaa. Se filmi meinaan suli. Telkkareissa tuo kuvan palaminen kiinni ruutuun on jo sentään taklattu. Olipa onneton aasinsilta ketjun otsikkoon.

 

[Grez]

Siinä EI ole mitään välkettä, virkistystaajuutta tms. Se sama kuva säilyy täsmälleen niin pitkään kunnes käyttäjä itse sen vaihtaa. Sen takia sama sähköinen kirja esim. tietokoneen monitorilta, kännykän tai läppärin näytöltä aiheuttaa helpommin silmien väsymistä.

Ei kännykän näytöllä tai yleensä LCD-näytössä ole lähtökohtaisesti mitään välkettä, jos kuva ei muutu. Toki sit on ollut paskoja LCD-näyttöjä joissa on vaikka 6-bit värit ja viimeiset pari bittiä tehdään välkyttelemällä vierekkäisiä värejä tai sitten sellaisia joissa taustavalo "värisee".

Taustavaloon liittyen niin toki sähköpaperiin perustuva kirjanlukijakin ja perinteinen kirja värisee siinä missä valaistuskin. Eli jos on vaikka asunto jossa on surkeat 100hz taajuudella värisevät ledvalot katossa niin siinähän sitten välkkyy kaikki.

 

[Admiral General Aladeen]

Ei kännykän näytöllä tai yleensä LCD-näytössä ole lähtökohtaisesti mitään välkettä, jos kuva ei muutu. Toki sit on ollut paskoja LCD-näyttöjä joissa on vaikka 6-bit värit ja viimeiset pari bittiä tehdään välkyttelemällä vierekkäisiä värejä tai sitten sellaisia joissa taustavalo "värisee".

Taustavaloon liittyen niin toki sähköpaperiin perustuva kirjanlukijakin ja perinteinen kirja värisee siinä missä valaistuskin. Eli jos on vaikka asunto jossa on surkeat 100hz taajuudella värisevät ledvalot katossa niin siinähän sitten välkkyy kaikki.

Eikö tuo nyt ole enemmänkin, että edelleen lähes jokainen LCD tai OLED näyttö käyttää pulssimodulaatiota. Eli vilkuuu. Tai ei vilku, jos maksimi kirkkaus, jollon PWM ei tarvitse himmentää

 

[Grez]

Eikö tuo nyt ole enemmänkin, että edelleen lähes jokainen LCD tai OLED näyttö käyttää pulssimodulaatiota. Eli vilkuuu. Tai ei vilku, jos maksimi kirkkaus, jollon PWM ei tarvitse himmentää

Niin siis jos TFT-näytöstä puhut niin tarkoitat ilmeisesti taustavaloa. Kuten mainitsinkin niin tottakai sen voi toteuttaa huonosti siinä missä huoneen valaistuksenkin.

Väittäisin että TFT-näytöissä yleisesti* ei yksittäiselle pikselille ylläpidettävä jännitetaso värise niin paljoa että sitä voisi havaita. Toki jos olen väärässä ja löytyy jotain mittaustietoa PWM:n aiheuttamasta värinästä TFT-pikseleissä niin saa linkata. Äkkiseltään en löytänyt mitään sellaista, mutta se voi tietty johtua siitäkin että hakuni hukkui taustavalon välkynnän mittaukseen.

* Toki tuonkin toteutuksen varmasti voi tehdä myös niin huonosti että havaittavaa värinää tulee.

 

[masax]

Niin siis jos TFT-näytöstä puhut niin tarkoitat ilmeisesti taustavaloa. Kuten mainitsinkin niin tottakai sen voi toteuttaa huonosti siinä missä huoneen valaistuksenkin.

Väittäisin että TFT-näytöissä yleisesti* ei yksittäiselle pikselille ylläpidettävä jännitetaso värise niin paljoa että sitä voisi havaita. Toki jos olen väärässä ja löytyy jotain mittaustietoa PWM:n aiheuttamasta värinästä TFT-pikseleissä niin saa linkata. Äkkiseltään en löytänyt mitään sellaista, mutta se voi tietty johtua siitäkin että hakuni hukkui taustavalon välkynnän mittaukseen.

* Toki tuonkin toteutuksen varmasti voi tehdä myös niin huonosti että havaittavaa värinää tulee.

Kyllä se on toisinpäin. Ihmissilmä ja aivot eivät sinällänsä pysty paljon jotain 90hz:ä nopeampaan kuvan informaation prosessoimiseen, mutta välkkymisen aiheuttamat ghosting ja motion blur häiritsevät vielä monta kertaa nopeammissakin päivitystaajuuksissa. Joku aika sitten katsoin todella hyvän videon missä asiaa tutkittiin, mutta nyt en löydä sitä enää tähän hätään.

 

[Admiral General Aladeen]

Niin siis jos TFT-näytöstä puhut niin tarkoitat ilmeisesti taustavaloa. Kuten mainitsinkin niin tottakai sen voi toteuttaa huonosti siinä missä huoneen valaistuksenkin.

Väittäisin että TFT-näytöissä yleisesti* ei yksittäiselle pikselille ylläpidettävä jännitetaso värise niin paljoa että sitä voisi havaita. Toki jos olen väärässä ja löytyy jotain mittaustietoa PWM:n aiheuttamasta värinästä TFT-pikseleissä niin saa linkata. Äkkiseltään en löytänyt mitään sellaista, mutta se voi tietty johtua siitäkin että hakuni hukkui taustavalon välkynnän mittaukseen.

* Toki tuonkin toteutuksen varmasti voi tehdä myös niin huonosti että havaittavaa värinää tulee.

TFT ei liity tähän mitenkään, se on vain ohjaus. Kuva muodostuu LCD tekniikalla, mikä ei myöskään liity tähän täysin, nestekiteet reagoivat kuitenkin todella hitaasti, taustavalo vilkkuu rajusti, koska himmennys on juurikin taustavalon pulssitus, ja sen taajuus riippuu ihan valmistajasta ja toteutuksesta.

Ihmiset reagoivat tuohon vilkkumiseen eritavalla. Toisia ei ilmeisesti haittaa lainkaan, mutta toiset alkaa saada päänsärkyä.

Siksi monet edelleen suosii LCD paneeleita (jos sellaisen vielä onnistuu esim puhelimiin löytämään), koska LCD näytöissä on keskimäärin paljon korkeammat PWM taajuudet verrattuna OLED näyttöihin.

Tai vieläparempi, vanhemmat CCFL taustavalolliset telkkarit ovat eniten silmäystävällisiä.

Tuon vilkkumisen saattaa pystyä videoimaan ihan tavallisella kameralla, jos siinä highspeed videointi (a.k.a super slow motion). Mutta itse olen huomannut, että uusilla puhelimilla tätä ei pysty tallentamaan, koska niissä on sisäänrakennettuna algoritmit jotka filltteröi vilkkumiset pois. Esimerkiksi minun vanha Galaxy S7 ei filltteröi vilkkumista ja tuolla on pystyy todella selvästi videoimaan jonkin tavallisen LED telkkarin 240Hz taustavalon pulssimodulaation.

 

[tumbbi]

Kyllä se on toisinpäin. Ihmissilmä ja aivot eivät sinällänsä pysty paljon jotain 90hz:ä nopeampaan kuvan informaation prosessoimiseen, mutta välkkymisen aiheuttamat ghosting ja motion blur häiritsevät vielä monta kertaa nopeammissakin päivitystaajuuksissa. Joku aika sitten katsoin todella hyvän videon missä asiaa tutkittiin, mutta nyt en löydä sitä enää tähän hätään.

Oiskohan ollut tämä video, johon viittaat?

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Hyväksy kolmannen osapuolen evästeet

Linkki: https://youtu.be/Sb_7uN7sfTw?is=GkIqp816ThpFxIUL


Tuossa käydään aika laajasti läpi eri tutkimuksia, että kuinka hyvin ihmissilmä pystyy erottamaan liikettä. Ne tutkimukset, joissa väitetään että 60-90 Hz on maksimi, perustuu välkkymisen havaitsemiseen. Oikeasti ihmissilmä pystyy havaitsemaan paljon korkeamman taajuuden liikettä ja varsinkin erilaisia liikkeen aiheuttamia artefakteja.

 

[Grez]

TFT ei liity tähän mitenkään, se on vain ohjaus. Kuva muodostuu LCD tekniikalla, mikä ei myöskään liity tähän täysin, nestekiteet reagoivat kuitenkin todella hitaasti, taustavalo vilkkuu rajusti, koska himmennys on juurikin taustavalon pulssitus, ja sen taajuus riippuu ihan valmistajasta ja toteutuksesta.

Ensimmäisessä viestissä sanoin että LCD-näytössä ei itsessään juurikaan ole välkettä vaan mahdollinen havaittu välke johtuu taustavalon huonoudesta. Tähän sitten vastasit, että kyllä se enemmänkin on se kun LCD joka vilkkuu ja viimeisin viestini oli vastaus siihen.

Eli siis en nyt ole varma mitä mieltä olet, mutta minusta edelleenkään se TFT:llä ohjattu LCD välkyntää aiheuta vaan (tausta)valaisu ja huonosti toteutettu valaisu voi olla yhtä lailla ongelmallinen epaperin kanssakin.

 

[Kaotik]

Oiskohan ollut tämä video, johon viittaat?

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Hyväksy kolmannen osapuolen evästeet

Linkki: https://youtu.be/Sb_7uN7sfTw?is=GkIqp816ThpFxIUL


Tuossa käydään aika laajasti läpi eri tutkimuksia, että kuinka hyvin ihmissilmä pystyy erottamaan liikettä. Ne tutkimukset, joissa väitetään että 60-90 Hz on maksimi, perustuu välkkymisen havaitsemiseen. Oikeasti ihmissilmä pystyy havaitsemaan paljon korkeamman taajuuden liikettä ja varsinkin erilaisia liikkeen aiheuttamia artefakteja.

Havaitsemaan liikkeitä ja jopa tunnistamaan esineitä, juu. Mutta pistää vaikka eri kuvia 200 hertsin nopeudella pyörimään niin yhtä suttua ne on eikä niitä kuvia tai mitä niissä kuvissa on erota

 

[L2K2]

Se olisikin ollut mielenkiintoista, jos filmiprojektorissa yhtä staattista ruutua olisi näytetty niin pitkään kuin olisi ollut tarve. Siis jo ihan tekniseltä toteutukseltaan. Olisi ollut ihan pikkaisen ohjelmoitavaa siihen täysin analogiseen pyörivän kelan systeemiin. Ja tuohon olisi liittynyt yksi pieni fysikaalinen ongelma myös. Jonnet eivät ehkä muista mitä tapahtui, jos kela pysähtyi liian pitkäksi aikaa. Se filmi meinaan suli. Telkkareissa tuo kuvan palaminen kiinni ruutuun on jo sentään taklattu. Olipa onneton aasinsilta ketjun otsikkoon.

Siis sitä samaa ruutua todellakin näytetään mahdollisimman pitkään. Se filmi (siinä projektorin linssin kohdalla) on täysin paikallaan 90% ajasta (itse filmikelat pyörivät tasaisella nopeudella, ja linssin ylä- ja alapuolella olevan löysän määrä on missä se taikuus tapahtuu).

Täysin analoginen, täysin mekaaninen. Vähän kuin pari synkronoitua ompelukonetta...

Toki, jos se mekanismi pysähtyy kokonaan, niin sitten sekunnissa se (aikoinaan hyvinkin palava) filmi syttyy tuleen ja polttaa koko teatterin, tai vähintäänkin tekniikan huoneen. Tästä toki filmiainesta myöhemmin parannettiin, jotta vain palaisi reikä filmiin.

 

[pomk]

Havaitsemaan liikkeitä ja jopa tunnistamaan esineitä, juu. Mutta pistää vaikka eri kuvia 200 hertsin nopeudella pyörimään niin yhtä suttua ne on eikä niitä kuvia tai mitä niissä kuvissa on erota

Mut jos etukäteen tiedät että siellä voi olla tietty kuva vaikka omenasta, niin osaat sanoa että oliko joukossa sellainen.

 

[Kaotik]

Mut jos etukäteen tiedät että siellä voi olla tietty kuva vaikka omenasta, niin osaat sanoa että oliko joukossa sellainen.

Tuskin edes sitä. He hävittäjälentäjien testit oli blankkoja ruutuja pl. ne yksittäiset koneiden kuvat

 

[pomk]

Tuskin edes sitä. He hävittäjälentäjien testit oli blankkoja ruutuja pl. ne yksittäiset koneiden kuvat

Kokeile vaikka. Vaatii toki bfi:n toimiakseen jotta ”liiketerävyys” on riittävä.

Mä luulen että sä aliarvioit täysin että kuinka tiheästä kuvavirrasta voi vielä havaita asioita.