80 - luvun täystiilitalo

[flamma]

Asuinalueeni myytäviä kiinteistöjä selaillessa osui silmään epätavallisen halpa vuonna 1986 rakennettu täystiilitalo. Välittäjän ilmoituksen perusteella talon kunto on tyydyttävä, eikä siinä ole mainittavia vaurioita. Kuvien perusteella pinnat ovat yllättävän siistissä kunnossa, ja ainakin kylpyhuone sekä keittiö on jossain vaiheessa uusittu. Käytännössä talon hinta on niin halpa, että vaikka tuohon laskee remontteina päälle uuden katon, salaojat, kylpyhuoneen, keittiön, pinnat ja putket - ollaan vieläkin reilusti voiton puolella.

Käsittääkseni kyseisenä ajankohtana ei enää tehty kaksoibetonilaattoja tai valesokkeleita. Talo ei sijaitse missään savimontussa, vaan on rakennettu normaalille moreenimaalle hieman ympäristöään ylemmäksi 80-luvulle tyypilliselle hieman matalahkolle sokkelille.

Mitä muuta laittaisitte jo mainittujen asioiden lisäksi selvitettävien listalle tämän ikäisessä täystiilitalossa? Suurin itseäni mietityttävä asia on tuon ajan seinän eristerakenne. Ilmeisesti mineraalivillaa kahden tiilikerroksen välissä. Eli villat ovat ja pysyvät seinän välissä. Noihin on kai juuri joskus kahdeksankymmentäluvulla alettu jättämään vaihtelevan kokoisia tuuletusrakoja vaihtelevalla tarkkuudella. Pintapuolisesti voi tietysti katsoa onko alemman rivin saumoja jätetty auki. Onkohan noiden villojen kuivuuden tutkimiseen mitään tolkullista keinoa? En usko, että myyjää kiinnostaa tämän hintaluokan kohteessa lähteä tekemään useampaa reikää tiiliseinään.

Yleisiä kokemuksia vanhemmista täystiilitaloista - ja miksi ei tiiliverhoilluistakin?

 

[oestrus taurus]

Oikotiellä myytävissä hakusana: valesokkeli ja ruksi "rivitalot". Löytyy 45 kohteesta valmistusvuodet 1986, 1990 (2kpl) ja 1993.

 

[flamma]

Joo kyllähän niitä vielä satunnaisesti 80-luvun lopullakin tehtiin. Kyseisessä ei näyttäisi ainkaan kuvien perusteella olevan. Selvitettävien listalla.

 

[skis]

Oli valesokkeleita ja kaksoisbetonilaattoja kumpiakin tuolloin. Kaksoisbetonilaattaahan tehdään edelleen. En ehkä puhuisi tiilitalossa suoraan valesokkelista jos kantava runko on oikeasti tiiltä. Toki eristeenä oleva oleva mineraalivilla voi laskea alle lattiatason, joka sinänsä on yhtä riskialtis kosteudelle kuin puurunkokin. Kannattaa selvittää asia: seinään voi helposti tehdä rakennekosteusmittauksen joka kertoo tilanteen - reiän ei tarvi olla iso ( 6mm riittää) jotta mittarin saa tuikattua seinärakenteeseen sisään.

Näissä tiilitaloissa on yleensä kuitenkin huomattavasti vähemmän sanomista kuntotarkastuksilla kuin vastaavan ikäisissä puutaloissa. Ja vaikka seinän alaosassa olisikin villa kastunut, on tiilirunko sen verran tiiviimpi että se ei välttämättä pääse sisäilmaan aiheuttamaan ongelmia samaan tapaan kuin levyerhotusta seinästä.

Tiili on muutenkin julkisivurana aika ylivertainen, kun se on muurauksen jälkeen käytännössä huoltovapaa. Säästää rahaa, aikaa ja hermoja kun kymmenvuotiaana puuverhous pitäisi maalata ensimmäisen kerran. Runkona myös hyvä ja kestävä.

Muuten vastaa tekniikaltaan ikäisiään puutaloja, eli alkavat IV-koneet, osa sähkö- ja putkitekniikasta kohta olemaan vaihtokunnossa. Märkätilat myös, jos ei ole jo rempattu. Asbestia saattaa myös löytyä, mutta tämän ikäisissä harvemmin.

 

[dot1q]

Itse myin pois 1996 valmistuneen asunnon, jossa oli valesokkeli. En tiennyt edes että näin, ennen kuin kuntotarkastaja otti näytteet yhdestä riskipaikasta. Riskipaikka oli 100% terve ja kunnossa.
En kyllä rakennusvuoden perusteella vetäisi olettamaa siitä, miten se on tehty.

 

[flamma]

Kiitoksia vastauksista.

Itse myin pois 1996 valmistuneen asunnon, jossa oli valesokkeli. En tiennyt edes että näin, ennen kuin kuntotarkastaja otti näytteet yhdestä riskipaikasta. Riskipaikka oli 100% terve ja kunnossa.
En kyllä rakennusvuoden perusteella vetäisi olettamaa siitä, miten se on tehty.

Huh. En vedä enää minäkään. Ei tässä maassa uskalla ostaa minkäänlaista taloa olematta valmis mittaviin remontteihin mustan pekan sattuessa käteen.

En ehkä puhuisi tiilitalossa suoraan valesokkelista jos kantava runko on oikeasti tiiltä. Toki eristeenä oleva oleva mineraalivilla voi laskea alle lattiatason, joka sinänsä on yhtä riskialtis kosteudelle kuin puurunkokin.

Löytyyköhän mistään tietoa tai kokemusta tällaisen tiilitalon "vale, vale sokkeli" rakenteen muuttamisesta vähemmän riskialttiiksi? Teoriassahan pitäisi olla huomattavasti yksinkertaisempaa kuin puurunkoisen kohdalla, kun rakennuksen runko seisoo sinäänsä tukevasti paikallaan. Naputellaan ulkopuolelta tiilet alimman puolen metrin matkalta seinä kerrallaan pois. Tuetaan jotenkin, ettei ylempi osa romahda. Revitään villat pois montusta, kuivataaan ja valetaan täyteen. Muurataan alhaalta päin takaisin umpeen. Eihän tuosta varmasti siisti tule, mutta tulisiko toimiva?

En siis tiedä mitään muurauksesta tai tiiliseinän puoliehjänä purkamisesta. Voi tietysti olla, että koko ulkoseinä romahtaa alas.

 

[skis]

Valesokkelin korjaamisesta puhutaan usein kengittämisenä, ja veikkaisin että se on huomattavasti tympeämpää ja kalliimpaa hommaa tiilirunkoisessa talossa. Puurungossa se on kohtuullisen nopeata kun vertaa tiilitaloon, ja Suomessahan se on nimenomaan aika, eli työ, mikä maksaa. En itsekään nyt mikään muurari ole, mutta tämä on arvioni alalla toimivan stetsonivakiona.

Mutta en nyt halua pelotella. Jos pitäisi itse valita 1986 rakennetun puutalon ja tiilitalon välillä ottaisin kyllä itse helposti tiilitalon. Ja painottaisin, että näissä on oikeasti harvoin ongelmaa vaikka ulkoseinän villa on lattian alapuolella. Sokkelin korkeus ja tusina muuta asiaa merkitsee niin paljon. Ja jos kosteus mietityttää, niin aina sen voi mitata, ja jos kosteutta löytyy voi kaupoista perääntyä. Kosteusmittauksen joutuu maksamaan, mutta siinä on kyseessä satasista. Pyydä välittäjältä rakenneleikkauskuvia, 80-luvun lopun talosta semmoisia voi löytyäkin.

 

[Pakana]

Huh. En vedä enää minäkään. Ei tässä maassa uskalla ostaa minkäänlaista taloa olematta valmis mittaviin remontteihin mustan pekan sattuessa käteen.

Ei ne talot sen parempia ole muuallakaan, mutta erilaisia virheitä siedetään paremmin.

 

[skis]

Ei ne talot sen parempia ole muuallakaan, mutta erilaisia virheitä siedetään paremmin.

Kyllä, kaikkialla on surkeita taloja. Meillä vain on se viiden vuoden vastuu jota muualla ei ole. Tahtoo mennä maailmalla niin, että vanhojen talojen tajutaan olevan vanhoja, ja että rempata pitää kuitenkin. Tuntuu välillä siltä, että Suomessa satavuotiaankin kiinteistön pitäis olla Niemen muuttopalvelua vaille valmis asumus.

Mulla on kokemusta Briteistä/Lontoosta ja Espanjasta/Palmasta. Kummassakaan hometta ei edes poisteta, päälle vaan maalia. Briteissä vielä iki-ihanat kokolattiamatot - katutasossa kivirakenteet oli nostanu kosteutta niin kivasti mattoon, että pohja oli nopean silmäilyn perusteella ulkoseinien vierellä kaikkialta homeessa. Kaveri ihmetteli vielä että ollut pari vuotta nokka tukossa. Espanjassa sentään kaikki kivestä/laatasta, mutta talvella on meinaan kylmä.

 

[Pakana]

Joo, myös esim vähän vuotava katto on ihan tavallista, ja sille tehdään sitten ehkä joskus jotain.

Toisaalta kun talot on tehty ihan harakanpesiksi, niin sisäilmaongelmatkaan ei ole niin pahoja, kun tuollainen 5m/s tuuli vaihtaa sisäilmaa nelinkertaisesti sen mitä suomalainen iv kone nupit kaakossa.

 

[Zigh]

Valesokkelin korjaamisesta puhutaan usein kengittämisenä, ja veikkaisin että se on huomattavasti tympeämpää ja kalliimpaa hommaa tiilirunkoisessa talossa. Puurungossa se on kohtuullisen nopeata kun vertaa tiilitaloon, ja Suomessahan se on nimenomaan aika, eli työ, mikä maksaa. En itsekään nyt mikään muurari ole, mutta tämä on arvioni alalla toimivan stetsonivakiona.

No eihän sen tiilen pitäisi kosteudesta nokkiinsa ottaa niin ei pitäisi olla tarvetta alkaa runkoa uusimaan. Eristeet sitten eri juttu jos niissä kosteutta.

 

[skis]

No eihän sen tiilen pitäisi kosteudesta nokkiinsa ottaa niin ei pitäisi olla tarvetta alkaa runkoa uusimaan. Eristeet sitten eri juttu jos niissä kosteutta.

No, kyllä, hieman ajatus meni ristiin mutta tiilitalossa niiden villojen vaihtaminen tiiliä purkamatta on aika temppu.

 

[asentaja1]

Muutama juttu tuli mieleen:
-Mikä tahansa valesokkeli, tai muu "riskirakenne" ei automaattisesti ole huono kohdetta pilaava asia, vaan nimensä mukaisesti se on riski. Jos se on aikanaan tehty kuitenkin hyvin, hyvälle paikalle ja on otolliset olosuhteet jne, ei riski ollenkaan varmasti ole realisoitunut. Jos se on kestänyt jo sen 40v hyvänä, se tuskin on ihan just enää nyt myöhemminkään hajoamassa.

-"tiilitalo" on aika usein puurunkoinen, jossa vain on tiiliverhoilu ilman että tiilisenät itsessään on kantavia rakenteita.

-Tuuletusraot tiilissä ei vielä automaattisesti kerro mitään. Monestihan nuo on mokattu niin, että laastia on ihan liikaa ja se on se yli tursunut laasti on se mikä johtaa kosteuden niihin villoihin.

-Tiiliverhoilu on erittäin helppohoitoinen ja kestävä julkisivumateriaali

-Jos tasakatto, siinä saattaa olla rahanmenoa tiedossa.

-Jos ei ole ongelmaa todettu, ei mitään järkeä alkaa "kengittämään" tai muuten muuttamaan sitä rakennetta "vähemmän" riskimmäksi vain varmuuden vuoksi.

 

[Pakana]

Eikös se tiilitalon ja täystiilitalon ero ole juuri siinä rungossa?

 

[Jims]

Kyllä täystiilitalo on sellainen, jossa tiiliseinät ovat kantavia, tiiliverhoillut puumökit sitten oma kategoriansa.

Monesta talosta näkee jo ulkoa, onko kyseessä täystiilitalo vaiko tiiliverhoilu, toki näistä molemmista tietämättömät puhuvat "tiilitaloina".

Tuollainen vanha täystiilitalo on melko huoleton, kunhan varmistaa vaikka porarei'illä eristeiden kuivuuden, katsoo tontin muodot ja talon mahdolliset salaojat/vesien ohjailut, varmistaa katon asiallisen kunnon ja huolehtii että talon ilmanvaihto toimii.
Sähköt ja vedet vaativat sitten omat huomionsa, mutta ne koskevat jokaista vanhaa taloa.

Toki samat ohjeet koskevat oikeastaan lähes mitä tahansa rakennusta, josta ei ko. ominaisuuksia tiedä.

 

[flamma]

Sain vihdoin talon neljä vuotta sitten tehdyn kuntotarkastusraportin:

Riskirakenteina tuulettumaton ulkoseinä ja puukoolattu lattia, missä villaa. Lattia avattu raportin yhteydessä yhdestä kohden ja betoni ollut kuivaa. Salaojat on, mutta tarkastuskaivoa ei ole löydetty. Muuten talo on siinä kunnossa, mitä tuon ikäisestä voi olettaakkin. Kylpyhuone alkuperäinen, eli menisi suoraan uusiksi. Katto ei ole vuotanut, mutta alkaa olla tiensä päässä. Aluskate puuttuu ja yläpohjan tuuletus puutteellinen.

Ensiviikolla tuota olisi tarkoitus mennä katsomaan paikanpäälle. Näyttää tässä vaiheessa siltä, että laitan tarjouksen ehdoksi tuon seinä- ja lattiarakenteen ajankohtaisen kunnon tutkimisen.

 

[Jims]

Sain vihdoin talon neljä vuotta sitten tehdyn kuntotarkastusraportin:

Riskirakenteina tuulettumaton ulkoseinä ja puukoolattu lattia, missä villaa. Lattia avattu raportin yhteydessä yhdestä kohden ja betoni ollut kuivaa. Salaojat on, mutta tarkastuskaivoa ei ole löydetty. Muuten talo on siinä kunnossa, mitä tuon ikäisestä voi olettaakkin. Kylpyhuone alkuperäinen, eli menisi suoraan uusiksi. Katto ei ole vuotanut, mutta alkaa olla tiensä päässä. Aluskate puuttuu ja yläpohjan tuuletus puutteellinen.

Ensiviikolla tuota olisi tarkoitus mennä katsomaan paikanpäälle. Näyttää tässä vaiheessa siltä, että laitan tarjouksen ehdoksi tuon seinä- ja lattiarakenteen ajankohtaisen kunnon tutkimisen.

Suurella todennäköisyydellä salaojat ovat täynnä mutaa/soraa/juuria, kun ei niitä ole varmaan asennuksen jälkeen huuhdeltu tai tarkastettu, joten myös salaojakuvaus kannattaa laitaa tarjouksen ehdoksi tai varautua hinnassa salaojaremonttiin.

Seinän tuuletuksen puutuminen on pieni ongelma, mutta tosin jos villat ovat pysyneet melkein 40 vuotta kuivina, niin eivät ne välttämättä ihan heti kastu, jos et radikaaleja muutoksia tee.
Tosin muutaman porareiän tekeminen ja kosteuden mittaamisen ei pitäisi olla myyjälle iso ongelma.

Tuollainen koolattu lattia koolauksen välissä olevilla eristeillä ja rakenteen ja betonin välisellä tuuletusraolla on kyllä metka rakenne, kaverin -84 tehdyssä puurunkoisessa Faluhusissa on tuollainen rakenne ja vielä valesokkelin kanssa, mutta eipä tuo ole mädäksi mennyt tai kostunut, kun tontin kaadot on aikoinaan tehty oikein.

Jos tuollaiseen konstruktioon haluisi tehdä isomman remontin ja asentaa vaikka vesikiertoisen lattialämmityksen, niin se kyllä onnistuisi hienosti, kun korkeutta uudelle valulle ja eristykselle olisi käytettävissä ruhtinaallisesti.
Toki kustannusten kannalta tuollaisessa ei olisi välttämättä järkeä, jos vanha rakenne toimii.

Tarkastusluukkujahan tuohon saa helposti porattua/sahattua, jos kuitenkin lattiamateriaali on menossa vaihtoon.

 

[j1m2]

Suurin riski on noissa vanhemmissa koolatuissa puulattioissa mahdolliset vesi ja lämmitysputket jos ne on asennettu tuonne koolaus tilaan.Pahimmillaan hidas vuoto kastelee koko talon ennen kuin huomataan.

 

[flamma]

Suurella todennäköisyydellä salaojat ovat täynnä mutaa/soraa/juuria, kun ei niitä ole varmaan asennuksen jälkeen huuhdeltu tai tarkastettu, joten myös salaojakuvaus kannattaa laitaa tarjouksen ehdoksi tai varautua hinnassa salaojaremonttiin.

Näinhän se todennäköisesti on. Olen laskenut tohon hinnanpäälle salaojat, katon, kylpyhuoneen ja keittiön. Vaikka teettäisin nämä 100% avaimet käteen palveluna, niin ollaan silti hyvin voiton puolella suhteessa vastaavankuntoisen hintaan samalta seudulta.

Jos tuollaiseen konstruktioon haluisi tehdä isomman remontin ja asentaa vaikka vesikiertoisen lattialämmityksen, niin se kyllä onnistuisi hienosti, kun korkeutta uudelle valulle ja eristykselle olisi käytettävissä ruhtinaallisesti.
Toki kustannusten kannalta tuollaisessa ei olisi välttämättä järkeä, jos vanha rakenne toimii.

Kyllä. Samaan syssyyn maalämpö. Valitettavasti tässä kohden loppuu budjetti kesken. Pitää katsoa, mitä em. pakollisten remonttejen jälkeen jää viivan alle. Miellellään ei kyllä lämmittäisi yhtään talvea suoralla sähköllä näillä hinnoilla.

 

[Jims]

Suurin riski on noissa vanhemmissa koolatuissa puulattioissa mahdolliset vesi ja lämmitysputket jos ne on asennettu tuonne koolaus tilaan.Pahimmillaan hidas vuoto kastelee koko talon ennen kuin huomataan.

Onneksi ainakin yksikerroksisissa taloissa putket on yleensä viety katon kautta, mutta toki kaikenlaisia ratkaisuja on olemassa ja myös putkien vieminen lattian eristeiden seassa on joissain kohteissa käytetty ratkaisu.

Kyllä. Samaan syssyyn maalämpö. Valitettavasti tässä kohden loppuu budjetti kesken. Pitää katsoa, mitä em. pakollisten remonttejen jälkeen jää viivan alle. Miellellään ei kyllä lämmittäisi yhtään talvea suoralla sähköllä näillä hinnoilla.

Maalämpö ja vesikiertoinen lattialämmitys kunnon eristyksellä tekevät tuollaisesta kelvollisesta tiilitalosta oikein hyvän, toki tuohon alkaa jo rahaa uppoamaan katon, salaojien ja kylppärin kanssa.

 

[Orthas]

Ostin 1.5v sitten 80 valmistuneen täystiilitalon. Viime talvena maalämpö, nyt kattoremppaa menossa. Kylppärit, keittiö, putket, viemärit listalla seuraavan viiden vuoden aikana. Ehkä jotain parketin hiontaa tai muuta kevyttä lattiahommaa myös. Remppoihin menee rahaa, mutta oli tiedossa ostaessa.

 

[turaukko]

Suurella todennäköisyydellä salaojat ovat täynnä mutaa/soraa/juuria, kun ei niitä ole varmaan asennuksen jälkeen huuhdeltu tai tarkastettu, joten myös salaojakuvaus kannattaa laitaa tarjouksen ehdoksi tai varautua hinnassa salaojaremonttiin.

teetätin toukokuussa vuonna 1986 valmistuneeseen taloon salaojarempan sadevesiputkineen ja vaikka olin 10v sitten huuhteluttanut salaojat niin puolillaan tavaraa ne putket oli.. Samassa yhteydessä kannattaa varautua sokkelin/anturan kunnostukseen jos tarvetta on, kun se kaivanto on auki.

 

[Jims]

teetätin toukokuussa vuonna 1986 valmistuneeseen taloon salaojarempan sadevesiputkineen ja vaikka olin 10v sitten huuhteluttanut salaojat niin puolillaan tavaraa ne putket oli.. Samassa yhteydessä kannattaa varautua sokkelin/anturan kunnostukseen jos tarvetta on, kun se kaivanto on auki.

10 vuotta on vähän liian pitkä aika antaa salaojien seistä omissa oloissaan, kuvaus ja huuhtelu suunnilleen 5 vuoden välein, niin pysyy putket auki ja on parempi tieto salaojien kunnosta.
Toki olen hieman puolueellinen tässä asiassa, kun kaverin firma myy salaojien tarkastus- ja kunnostuspalveluita ja itsekin on joskus tullut sekaannuttua noihin hommiin.

Sokkeli kannattaa tosiaan kunnostaa samalla kun kaivanto on auki.

 

[djmake]

Tiili on muutenkin julkisivurana aika ylivertainen, kun se on muurauksen jälkeen käytännössä huoltovapaa. Säästää rahaa, aikaa ja hermoja kun kymmenvuotiaana puuverhous pitäisi maalata ensimmäisen kerran. Runkona myös hyvä ja kestävä.

Tämä on kyllä varsin validi pointti. Oli täystiili tai pelkkä tiiliverhous niin eipä sille seinälle juuri mitään tarvitse tehdä. Toki maalattavaa puupintaa on silti jonkin verran mutta huomattavasti puutaloa vähemmän. Ja jos tarkoitus ei ole asua ikuisesti, on tuossa myydessäkin toki yksi riesa vähemmän. Harvaa kiinnostaa maalata / maalauttaa koko taloa vain siksi, että menee paremmin kaupaksi.

Suurin riski on noissa vanhemmissa koolatuissa puulattioissa mahdolliset vesi ja lämmitysputket jos ne on asennettu tuonne koolaus tilaan.Pahimmillaan hidas vuoto kastelee koko talon ennen kuin huomataan.

Suhtautuisin tuohon ongelmallisuuteen varauksin eli kohteesta riippuen. @Jims jo mainitsikin tuosta katon kautta vetämisestä eli ensin selvitellen ne reitit.

Jos kyseessä on sähkölämmitteinen (niitä meillä riittää vielä pitkään), ei putkia ole kuin käyttövesiputkisto ja sen uusiminen on joka tapauksessa jollakin aikavälillä pakko tehdä. Jos pohjaratkaisu on "helppo", saa putket tuotua varsin siististi ihan pintaakin pitkin eikä kulu nouse mahdottomaksi.
Toisaalta toisessa ääripäässä vesikiertoinen lämmitys, käyttövesi ties monessako pisteessä ja lattian alla putkea. Tällaisessa kohdassa miettisin vielä kolmannenkin kerran, kelpuuttaisinko itselleni. Jos putkiston kunnosta voi olla riittävän varma niin ok, miksipä ei. Mutta jos pakko on vaihtoa tehdä, kustannus on varsin kestämätön. Voi olla halvempaa valita se sähkölämmitteinen ja vetää ne putket sinne jos joka tapauksessa on pakko niin tehdä.

Hyvä muistaa silti mielenrauhaa antavana mahdollisuutena erinäiset vuotovahdit. Varsin pienellä rahalla saa varsinkin käyttöveteen vahdin, joka havaitsee tuollaisen pienen, jatkuvan virtauksen. Estää suurempia vahinkoja.

 

[flamma]

teetätin toukokuussa vuonna 1986 valmistuneeseen taloon salaojarempan sadevesiputkineen ja vaikka olin 10v sitten huuhteluttanut salaojat niin puolillaan tavaraa ne putket oli.. Samassa yhteydessä kannattaa varautua sokkelin/anturan kunnostukseen jos tarvetta on, kun se kaivanto on auki.

Otitko ihan avaimet käteen palveluna? Paljonko remontille tuli hintaa? Olen tässä katsellut ja kysellyt näitä hintoja ja aika kovat katteet tuntuu näissä salaojahommissa olevan. Kun laskee pikkukaivurin vuokran kuskeineen, putket ja kohtuullisen hinnan omille tunneille, niin näyttäisi omalla kohdalla järkevältä käyttää viikko kesälomasta tähän.

 

[Rollerix]

Otitko ihan avaimet käteen palveluna? Paljonko remontille tuli hintaa? Olen tässä katsellut ja kysellyt näitä hintoja ja aika kovat katteet tuntuu näissä salaojahommissa olevan. Kun laskee pikkukaivurin vuokran kuskeineen, putket ja kohtuullisen hinnan omille tunneille, niin näyttäisi omalla kohdalla järkevältä käyttää viikko kesälomasta tähän.

Kannattaa siinä hinnassa huomioida myös vaikutus jälleenmyyntiarvoon. En ainakaan itse luottaisi, että salaojat on tehty asianmukaisesti, jos omistaja itse tehnyt. Poikkeuksena tietty, jos omistajalla salaojafirma tai joku selkeästi soveltuva ammatti (rakennusmestari tms.). Muut menisi minulla melkeinpä samaan luokkaan kuin ei salaojia lainkaan.

 

[turaukko]

Otin salaojarempan avaimet käteen hommana. Paikallinen pitkään toiminut maanrakennusurakoitsija teki. Hintahaitari oli laaja 11-28t€. Kysyin kaikki tarjoukset saman salaoja- ja sadevesijärjestelmän suunnitelman mukaan. Hintaan vaikutti osalla urakoitsijoita (positiivisesti) se, että sanoi, että ajankohdan saatte valita omien urakoiden mukaan, ei ole päivän päälle milloin aloitetaan.

 

[Kvarkki]

Kannattaa siinä hinnassa huomioida myös vaikutus jälleenmyyntiarvoon. En ainakaan itse luottaisi, että salaojat on tehty asianmukaisesti, jos omistaja itse tehnyt. Poikkeuksena tietty, jos omistajalla salaojafirma tai joku selkeästi soveltuva ammatti (rakennusmestari tms.). Muut menisi minulla melkeinpä samaan luokkaan kuin ei salaojia lainkaan.

Aikalailla täysin eri mieltä. Harva tuollaiseen ryhtyy itse, jos ei tiedä mitä on tekemässä. Ohjeet kirkkaana mielessä. Sen sijaan urakkafirmat ja soveltuvan ammatin omaavat ”itselle tekijät” tietävät varsin hyvin mistä yleensä on mukava oikaista. Jos siis ovat huijaamassa/oikomassa tekemistä. Tapauskohtaisesti nämä on tietysti aina syytä arvioida.

 

[j1m2]

Valo/videokuvaa työn eri vaiheet kattavasti niin tuskin tulee mitään sanomista.Toki aina löytyy ostajia jotka luulee ja nillittää kaikenlaista vaikka eivät oikeasti ymmärrä asiasta mitään.

 

[Jims]

Kannattaa siinä hinnassa huomioida myös vaikutus jälleenmyyntiarvoon. En ainakaan itse luottaisi, että salaojat on tehty asianmukaisesti, jos omistaja itse tehnyt. Poikkeuksena tietty, jos omistajalla salaojafirma tai joku selkeästi soveltuva ammatti (rakennusmestari tms.). Muut menisi minulla melkeinpä samaan luokkaan kuin ei salaojia lainkaan.

Enemmän kannattaa epäillä, jos salaojat on rempannut joku iso toimija ( esim. Molarum ), joka urakoi useita satoja taloja vuodessa.
Isoilla toimijoilla prosessi on kehitetty nopeaksi, jotta kate ja asiakastyytyväisyys ovat kohdallaan.

Tällöin tekijöillä voi ei välttämättä ole aikaa tai intoa tehdä viimeisen päälle huolellisesti, vaan lätkitään äkkiä homma kasaan ja kohti seuraavaa.
Työmaalla voi myös käydä kiireen mukaan urakoimassa kesähessuja/vuokramiehiä/alihankkijoita, joilla ei välttämättä ole varsinaisesti tietoa tai kokemusta salaojaremontin tekemisestä.

Kelvolliset kuvat remontin eri vaiheista ja päälle tuore salaojakuvaus raportti, niin ei ole mitään syytä epäillä salaojien kuntoa ja asennusta, oli remontin tehnyt sitten talon omistaja, (epärehellinen) urakoitsija, jeesus tai joulupukki.

Ei tuo salaojaremontin tekeminen kuitenkaan mitään salatiedettä ole.

 

[Rollerix]

Enemmän kannattaa epäillä, jos salaojat on rempannut joku iso toimija ( esim. Molarum ), joka urakoi useita satoja taloja vuodessa.
Isoilla toimijoilla prosessi on kehitetty nopeaksi, jotta kate ja asiakastyytyväisyys ovat kohdallaan.

Tällöin tekijöillä voi ei välttämättä ole aikaa tai intoa tehdä viimeisen päälle huolellisesti, vaan lätkitään äkkiä homma kasaan ja kohti seuraavaa.
Työmaalla voi myös käydä kiireen mukaan urakoimassa kesähessuja/vuokramiehiä/alihankkijoita, joilla ei välttämättä ole varsinaisesti tietoa tai kokemusta salaojaremontin tekemisestä.

Kelvolliset kuvat remontin eri vaiheista ja päälle tuore salaojakuvaus raportti, niin ei ole mitään syytä epäillä salaojien kuntoa ja asennusta, oli remontin tehnyt sitten talon omistaja, (epärehellinen) urakoitsija, jeesus tai joulupukki.

Ei tuo salaojaremontin tekeminen kuitenkaan mitään salatiedettä ole.

Isoja toimijoitakin on varmaan moneen junaan, mutta silti osaaminen salaojien asennuksessa varmasti keskimäärin parempi kuin perusjampalla. Kukaanhan ei ole salaojaremppaa salatieteeksi väittänyt, mutta on siinä omat asiantuntemusta vaativat juttunsa kuten monessa muussakin asiassa.

Aikalailla täysin eri mieltä. Harva tuollaiseen ryhtyy itse, jos ei tiedä mitä on tekemässä. Ohjeet kirkkaana mielessä. Sen sijaan urakkafirmat ja soveltuvan ammatin omaavat ”itselle tekijät” tietävät varsin hyvin mistä yleensä on mukava oikaista. Jos siis ovat huijaamassa/oikomassa tekemistä. Tapauskohtaisesti nämä on tietysti aina syytä arvioida.

Olen aika monta taloa katsonut ja aivan uskomattomia räpellyksiä tullut vastaan. Eihän tässä ole oikeaa vastausta, sillä joku ei välitä ja joku välittää. Itse en ostaisi diy-salaojia.

 

[Jims]

Isoja toimijoitakin on varmaan moneen junaan, mutta silti osaaminen salaojien asennuksessa varmasti keskimäärin parempi kuin perusjampalla. Kukaanhan ei ole salaojaremppaa salatieteeksi väittänyt, mutta on siinä omat asiantuntemusta vaativat juttunsa kuten monessa muussakin asiassa.

Sehän näissä isoissa toimijoissa on, että et koskaan tiedä saatko pihallesi häärimään ammattitaitoisen porukan vaiko läjän vuokramiehiä.

Optimi tilanteessa sieltä tulee porukka, jolla on tietoa, taitoa ja ammattiylpeyttä, huonoimmassa tapauksessa saat pari kesähessua ja alihankintana ostetun kaivurikuskin, joka ei ole koskaan salaojia kaivanut.

Perusjamppa nyt ymmärtää salaojista yhtä paljon kuin sika limpusta, mutta sellainen joka tekee salaojaremontin itse perehtyy kyllä asiaan ja tekee sen kunnolla, koska tekee itselleen ja tietää kuka saa korjata jäljet jos tekee juosten kusten.

Alunperinkin ne salaojat on saattanut asentaa joku työmaalla pyörinyt yleistimpuri, jolla on jonkinlainen käsitys rakentamisesta salaojista vesikattoon, mutta ei tätä painottamaasi "asiantuntemusta".

 

[Teräsmiäs]

Ei tuo salaojaremontin tekeminen kuitenkaan mitään salatiedettä ole.

Ei ole ei, mutta kyllä siihen aikaa saa palamaan.

Ehkä tärkein asia koskee sitä että pitää tietää minkä päälle talo tehty.
On lukuisia tapauksia että urakkahommana nopeasti yks talon kylki auki ja sitten talo pääseekin painumaan tai liikkumaan.

Näin kävi meidän mummolan talossa kun oli minkä lie kivien päälle tehty. Noh onneksi saatiin korjattu samalla mutta jatkossa kaivuri kuski otti kanki kerrallaan seinän vierustan auki.

 

[Ed!]

Tein itse salaojaremontin syksyllä kahden niitä satunnaisesti työkseen tekevän kaverin kanssa..
Kovasti kaverit olivat aina oikomassa (tiivisteet pois jos putki ei mene paikoilleen, "ei se pieni perskaato haittaa") jne.. Itse kuitenkin sitten laitoin ja hieroin kaiken kohdalleen oikomatta missään.
Se että onko parempi teetetty vai omistajan itse tekemä varmasti vaihtelee, eikös salaojapuolella ollut näitä "myyntikonttoreita" ilman yhtäkään omaa työntekijää?
Näitä rakennusmestarin "itselleen rakentamia" taloja tuntuu myös pomppivan esille iltapäivälehdissä..
Eli katsoisin ehkä enemmän sitä kuinka työ on dokumentoitu kuin että kuka sen on tehnyt

 

[dot1q]

@Ed! Itsekin tein oman töllin salaojien uusimisen. Eikä ollut mikään pikkuhomma, koska maan-alainen kerros tuosta talovanhuksesta löytyy. Urakka, ilman vastaan tulleita ongelmia, olisi ollut teetettynä 38000€ avaimetkäteen. Päälle tuntityönä poikkeamat, joita olisi esimerkisi kallioiden louhinta/poistot ja jos jotain yllättävää korjattavaa. Itselle tuli molempia vastaan ja molemmat poikkeama teemat tuli ratkaistua hieromalla. yli kaks metriä syvälle piti kaivaa koko talon ympäriltä. Ja poistoliittymiin tietenkin putket sitten. Aikaa menikin sitten 170% suunnitellusta.

 

[Boulder]

Tuon ikäluokan talosta voinee sanoa, että jos sieltä ei löydy nyt mitään hälyttävää tarkemmalla tutkimisella niin tuskin jatkossakaan. Meillä on v. 1980 rakennettu valesokkelitalo, eikä remonttien yhteydessä ole tullut esiin mitään suoranaista ongelmaa (riskirakenne tarkastettiin ennalta arvioiden kosteimmasta päädystä sisäseinän läpi porauksella). Hieman kyllä hirvitti kun pesuhuone oli rempassa ja todettiin, että alkuperäinen asukki oli itse tehdyssä rempassaan laatoittanut vanhan laatan päälle ja ilmeisesti vesieristeet puuttui kokonaan. Olin aivan varma, että vähintään asbestipurku tulee silmille, mutta joko urakoitsija ei muistanut tutkia asiaa tai sitten ei kiinnostanut.

Viemäreitä lukuun ottamatta tästä talosta onkin suunnilleen kaiken saanut uusia vuosien mittaan Jos jotain hyvää siinä on niin ainakin tietää, mitä missäkin on kun hölmöilyt on korjattu samalla. Osin talon hyvän kunnon selittänee toimiva koneellinen ilmanvaihto. Siinä ehkä yksi varmistamisen tai tarkemman tutkimisen arvoinen asia vanhaa taloa ostaessa.

Salaojat oli kuvien mukaan olemassa, mutta samanlainen tilanne kuin AP:lla eli ei tarkastuskaivoja. Sieltähän ne keltaiset ruttuputket sitten löytyi lytyssä kun salaojaremppa teetettiin. Talon ympärillä oli valtavasti suuria kiviä ja alkuperäinen rakentaja ei ollut jaksanut laitella kaikkea ihan viimeisen päälle. Taisi tulla pari päivää ylimääräistä työtä kun leikkasivat timantilla peruskalliota pois saadakseen putket anturan alapuolelle. Samalla matalaa sokkelia vasten Fuktisol-levyt vaikka tuli perinteistä patolevyä kalliimmaksi.

 

[Rollerix]

Sehän näissä isoissa toimijoissa on, että et koskaan tiedä saatko pihallesi häärimään ammattitaitoisen porukan vaiko läjän vuokramiehiä.

Optimi tilanteessa sieltä tulee porukka, jolla on tietoa, taitoa ja ammattiylpeyttä, huonoimmassa tapauksessa saat pari kesähessua ja alihankintana ostetun kaivurikuskin, joka ei ole koskaan salaojia kaivanut.

Perusjamppa nyt ymmärtää salaojista yhtä paljon kuin sika limpusta, mutta sellainen joka tekee salaojaremontin itse perehtyy kyllä asiaan ja tekee sen kunnolla, koska tekee itselleen ja tietää kuka saa korjata jäljet jos tekee juosten kusten.

Alunperinkin ne salaojat on saattanut asentaa joku työmaalla pyörinyt yleistimpuri, jolla on jonkinlainen käsitys rakentamisesta salaojista vesikattoon, mutta ei tätä painottamaasi "asiantuntemusta".

Joo toki noin voi olla. Näkisin kuitenkin, että jos tilaa homman sellaiselta toimijalta, jolla on yleensä hyvä maine, on vähemmän todennäköistä että tekijöiksi tulee perusjamppaa pahempia tunareita. Ja jos ottaa vielä ulkopuolisen valvojan mukaan, on vielä paremmassa asemassa.

Oikeastaan tässä on kaksi eri asiaa keskustelussa, siis se miten asiat ovat ja miltä ne näyttävät. Tämä nyt keskusltava juttu liittyy siihen miten asiat ovat, eli saako itse tehtynä paremman kuin ammattilaisilta tilaamalla. Olen samaa mieltä siitä, että joskus voi itse tehty olla parempi. Mutta useammin ei ole, jos ei ko. henkilöllä ole alan koulutusta/kokemusta.

Sitten on se miltä näyttää, ja siihen oikeastaan enemmänkin viittasin jälleenmyyntiarvolla. Oletetaan että joku on ostamassa taloa ja kysyy seuraavan:

Mites salaojat?

Otetaan kolme skenaariota vastauksille:

1) Omistaja: ne uusittiin vuonna 2015, tekijänä Laatusalaojat Oy, joka tehnyt näitä paikkakunnalla 30 vuotta. Salaojaekspertit Oy kuvasi ja huuhtele ne 2020. Olivat hyvässä kunnossa. Raportit olemassa.

2) Omistaja: serkkupoika teki 2015, se on kätevä käsistään ja sillä on remontti firma (nettisivusto paljastaa, että serkkupoika tekee lähinnä asuntojen pintaremontteja). Huuhdeltiin ne yhdessä serkkupojan kanssa 2020 ja vaimo otti kuvia (joissa kaksi iloista veijaria heiluu puutarhaletkun kanssa).

3) Omistaja: tein itse 2015 ja huuhtelin 2020. Kuviakin otin.
Ostaja: oho, miten osasit?
Omistaja: opettelin netistä
Ostaja: aha.... Mitä teet työksesi?
Omistaja: oon leipuri/opettaja/talouspäällikkö/kokki/automekaanikko/jne...

Olen aika varma siitä, että ykkösskenariossa suurin osa ostajista ajattelee että salaojat ainakin ovat pääosin kunnossa ja että kakkos- ja kolmosskenarioissa suuri osa ajattelee että niihin sisältyy lisäkustannusten riski. Se voi ajaa ostajan muualle, jos hinta on kova tai jos ollaan jo oman maksukyvyn ylärajalla. Harvalla on kykyä alkaa ajatella miten asiat oikeasti ovat. Osa ostajista toki ei ajattele ollenkaan ja ostaa vaan kun takka on niin nätti tms.

 

[Ed!]

@Ed! Itsekin tein oman töllin salaojien uusimisen. Eikä ollut mikään pikkuhomma, koska maan-alainen kerros tuosta talovanhuksesta löytyy. Urakka, ilman vastaan tulleita ongelmia, olisi ollut teetettynä 38000€ avaimetkäteen. Päälle tuntityönä poikkeamat, joita olisi esimerkisi kallioiden louhinta/poistot ja jos jotain yllättävää korjattavaa. Itselle tuli molempia vastaan ja molemmat poikkeama teemat tuli ratkaistua hieromalla. yli kaks metriä syvälle piti kaivaa koko talon ympäriltä. Ja poistoliittymiin tietenkin putket sitten. Aikaa menikin sitten 170% suunnitellusta.

Meillä oli kanssa paras tarjous mitä sain 25te. Ei tarvinnut kaivaa kuin 1.2 metriin, mutta talon sivustoilla oli niin ahdasta että koneen kanssa sai kunnolla temppuilla. Osiin meni 1500e, sepeliin 40ton 500e, koneen vuokraan (vklp ja viikon arki-illat) 1000e. Muutama satanen ruokaan ja talkoojuomiin.

 

[Kvarkki]

Olen aika varma siitä, että ykkösskenariossa suurin osa ostajista ajattelee että salaojat ainakin ovat pääosin kunnossa ja että kakkos- ja kolmosskenarioissa suuri osa ajattelee että niihin sisältyy lisäkustannusten riski. Se voi ajaa ostajan muualle, jos hinta on kova tai jos ollaan jo oman maksukyvyn ylärajalla. Harvalla on kykyä alkaa ajatella miten asiat oikeasti ovat. Osa ostajista toki ei ajattele ollenkaan ja ostaa vaan kun takka on niin nätti tms.

Se, että sinä satut näin luulemaan, niin ei ole yleinen totuus. Toisekseen tuossa 1) jo syyllistyt tahalliseen vääristelyyn, kun Salaojaekspertit OY voi tulla ihan hyvin kuvaamaan kenen tahansa tekemät putket Lisäksi moiseen keskusteluun tuskin päädytään, jos ostaja ei itse osaa arvioida mitä on tarjolla. Ts. yleensä vähintään yhdet salaojat itse väkertänyt. Jos näin on tehnyt, niin siinä kohtaa luotto kaikkiin vaihtoehtoihin on yhtäläinen ilman todisteita. Mahtaakohan perusostaja edes ymmärrää kysyä kuka ne salaojat on tehnyt ja huuhdellut. Katsoo vaan tonnin kuntotarkastusraportista, että joku sanoo niiden olevan olemassa ja ok.

e: Oletko muuten itse tehnyt koskaan salaojia? Siinä meinaan on aika monta asiaa missä voi katastrofaalisesti fuskata ilman, että mitään näkyy putkissa. Kunnolla tarkastus vaatisi käytännössä lapiohommia, että tarkastetaan miten täyttö on tehty. Senkin jälkeen jää herran haltuun miten mitäkin seinää vasten on pistetty.

 

[j1m2]

Vaihtoehto 1 voi käydä myös niin että on buukattu liikaa hommia ja kaikkia ei ehditä tehdä ja koska okt pikkuhomma niin annetaan aliurakkana jollekkin remppafirmalle.Laskussa on tietenkin Laatusalaoja vaikka se ei ole tehnyt muuta kuin laskuttanut.

 

[Kvarkki]

Tein itse salaojaremontin syksyllä kahden niitä satunnaisesti työkseen tekevän kaverin kanssa..
Kovasti kaverit olivat aina oikomassa (tiivisteet pois jos putki ei mene paikoilleen, "ei se pieni perskaato haittaa") jne.. Itse kuitenkin sitten laitoin ja hieroin kaiken kohdalleen oikomatta missään.

OT: Tiiviste taitaa liittyä sadevesiputkiin. Salaojaputkihan ei muutenkaan ole mitenkään tiivis ja sijainniltaan sellainen, että sen alapuolinen vesi ei haittaa.

 

[munse]

Aikalailla täysin eri mieltä. Harva tuollaiseen ryhtyy itse, jos ei tiedä mitä on tekemässä. Ohjeet kirkkaana mielessä. Sen sijaan urakkafirmat ja soveltuvan ammatin omaavat ”itselle tekijät” tietävät varsin hyvin mistä yleensä on mukava oikaista. Jos siis ovat huijaamassa/oikomassa tekemistä. Tapauskohtaisesti nämä on tietysti aina syytä arvioida.

No jaa. Itse asun kirvesmiehen itselleen tekemässä talossa. Paikkoja aukoessa on tullut sellainen vaikutelma, että kyseisen tekijän ajatusmaailma on ollut "ei nyt ihan ohjeiden mukainen, mutta kyllähän tämä maalaisjärjellä ihan hyvä näinkin pitäisi olla, ja eihän se niin haittaa kun kerran itselle tekee".

Tekijän pitäisi olla joku raksa-DI, joka oikeasti ymmärtää, miksi asiat tehdään kuten tehdään ja mistä ei kannata oikaista. On olemassa paljon käsistään käteviä ihmisiä, joilta kuitenkin puuttuu tekninen ymmärrys.

Edit: Jaa tuli luettua liian nopeasti. Samoja ajatuksiahan siinä kai oli.

 

[N1kkel]

Tekijän pitäisi olla joku raksa-DI, joka oikeasti ymmärtää, miksi asiat tehdään kuten tehdään ja mistä ei kannata oikaista. On olemassa paljon käsistään käteviä ihmisiä, joilta kuitenkin puuttuu tekninen ymmärrys.

On myös korkeakoulutettuja, joilta puuttuu tekninen ymmärrys. Ja monesti etenkin DI:t tuntuvat olevan kovin vieraantuneita käytännöstä.

Pätee monelle alalle. Esim. Sähkö-DI ei välttämättä tajua kytkennöistä juuri mitään.

 

[Ed!]

OT: Tiiviste taitaa liittyä sadevesiputkiin. Salaojaputkihan ei muutenkaan ole mitenkään tiivis ja sijainniltaan sellainen, että sen alapuolinen vesi ei haittaa.

Juu, unohdin mainita että tehtiin sadevesiputket samalla vaivalla

 

[Rollerix]

Se, että sinä satut näin luulemaan, niin ei ole yleinen totuus. Toisekseen tuossa 1) jo syyllistyt tahalliseen vääristelyyn, kun Salaojaekspertit OY voi tulla ihan hyvin kuvaamaan kenen tahansa tekemät putket Lisäksi moiseen keskusteluun tuskin päädytään, jos ostaja ei itse osaa arvioida mitä on tarjolla. Ts. yleensä vähintään yhdet salaojat itse väkertänyt. Jos näin on tehnyt, niin siinä kohtaa luotto kaikkiin vaihtoehtoihin on yhtäläinen ilman todisteita. Mahtaakohan perusostaja edes ymmärrää kysyä kuka ne salaojat on tehnyt ja huuhdellut. Katsoo vaan tonnin kuntotarkastusraportista, että joku sanoo niiden olevan olemassa ja ok.

e: Oletko muuten itse tehnyt koskaan salaojia? Siinä meinaan on aika monta asiaa missä voi katastrofaalisesti fuskata ilman, että mitään näkyy putkissa. Kunnolla tarkastus vaatisi käytännössä lapiohommia, että tarkastetaan miten täyttö on tehty. Senkin jälkeen jää herran haltuun miten mitäkin seinää vasten on pistetty.

Skenarioiden tarkoituksena oli kärjistää kolmea vaihtoehtoista tapaa, minkä selvästi missasit. Siten puhuminen "vääristelystä" on aika huvittavaa. Sinänsä dyi-mies varmaan todennäköisesti huuhtelee ihanite rakentamassa salaojat itse kun mitäs sitä muille maksamaan helpoista hommista.
Saat ihan vapaasti uskoa mitä haluat salaojien rakentajan vaikutuksesta jälleenmyyntiarvoon. Meistä kumpikin voi sanoa varmasti vain omasta puolestaan. Olen nähnyt riittävästi "tein itse ja räpelsin" -sarjan korjauksia ja siksi muistin asiasta. Itse en leipurin rakentamia salaojia pitäisi varmana kauppana, vaikka leipurin ammattitaitoa muuten suuresti arvostankin.

 

[Kvarkki]

Skenarioiden tarkoituksena oli kärjistää kolmea vaihtoehtoista tapaa, minkä selvästi missasit. Siten puhuminen "vääristelystä" on aika huvittavaa. Sinänsä dyi-mies varmaan todennäköisesti huuhtelee ihanite rakentamassa salaojat itse kun mitäs sitä muille maksamaan helpoista hommista.
Saat ihan vapaasti uskoa mitä haluat salaojien rakentajan vaikutuksesta jälleenmyyntiarvoon. Meistä kumpikin voi sanoa varmasti vain omasta puolestaan. Olen nähnyt riittävästi "tein itse ja räpelsin" -sarjan korjauksia ja siksi muistin asiasta. Itse en leipurin rakentamia salaojia pitäisi varmana kauppana, vaikka leipurin ammattitaitoa muuten suuresti arvostankin.

On sulla tuuheat skenaariot. Monessako kuntotarkastusraportissa olet nähnyt maininnan jonkun remontin suorittajasta?

 

[Mika!]

On sulla tuuheat skenaariot. Monessako kuntotarkastusraportissa olet nähnyt maininnan jonkun remontin suorittajasta?

Onhan noita usein listattuna ainakin myynti-ilmoituksissa tehtyjen remonttien kohdalla.

 

[Kvarkki]

Onhan noita usein listattuna ainakin myynti-ilmoituksissa tehtyjen remonttien kohdalla.

Jaa, ei ole kyllä niillä aluella näkynyt, joista asuntoja olen katsellut. Jonkun "Ruukin katto", "Puustelli keittiö" yms. voin uskoa, mutta että joku Peran Remppa Oy olis listattuna, niin vahvasti epäilen.

 

[Rollerix]

On sulla tuuheat skenaariot. Monessako kuntotarkastusraportissa olet nähnyt maininnan jonkun remontin suorittajasta?

Kannattaa lukea tarkemmin ennen kuin kommentoit, etenkin kun sen tuohon sävyyn teet. En puhunut kuntotarkastusraporteista mitään, vaan ostajan ja myyjän keskustelusta. Itse ainakin olen ollut kiinnostunut, kuka jonkun ison rempan on tehnyt. Ja kyllähän ne tekijät näkyvät remontista tehdystä raportista, jos sellainen on tehty. Saattaa näkyä myös isännöitsijätodistuksesta tai myynti-ilmoituksesta.

 

[flamma]

Kyllähän remonttifirmakin varmasti dokumentoi työn, jos asiasta ennakkoon sovitaan. Tämä antaa jonkunäköisen suojan kesähessuilta ja yleiseltä huolimattomuudelta. Omaan tuttavapiiriin (kuten varmaan jokaisen) kuuluu jonkinverran rakennusalan työntekijöitä ja yrittäjiä ja kyllähän näillä kavereilla tuntuu olevan jo melkoinen ero pelkässä mentaliteetissa riippuen tehdäänkö myyntiin, työnantajalle vai itselle. Eikai asiassa ole mitään ihmeellistä. Ainakin itse (täysin toinen toimiala) hoidan tietyt asiat viimeisenpäälle tarkasti jo pelkän ammattiylpeyden takia ja toiset taas niin, että ne asiakkaalle / työnantajalle kelpaavat. Paras suoja huithapelointia vastaan ulkopuolelta ostaessa lienee hyvä kilpailutus ja säästämisen sivuun jättäminen väärässä paikassa.

Mitä itse tekemiseen tulee, niin varmistaisin opiskelisin asiaa ennakkoon, varaisin riittävästi aikaa ja konsultoisin ammattilaista parhaani mukaan. Muutama kaveri on juurikin nämä salaojat tehnyt itse remonttikohteeseensa ilman kokemusta asiasta. Syynä heillä on ollut remontin suhteellinen yksinkertaisuus, ulkopuolisen palvelun hinta ja se ettei ulkopuolisen työn jälkeä maanalta ole kovinkaan mielekästä tarkastaa itse jälkikäteen.

Jälleenmyyntiä ajatellen suhteuttaisin asian pitkälti myyntiajankohtaan. Jos kohde on tarkoitus kaupata viiden vuoden sisään, ei varmasti olisi haittaa jos salaojat on asentanut alalla toimiva hyvämaineinen yritys. Taas jos myynti-ikkuna on +15 vuotta, voi asian aikanaan hoitaneen yrityksen silloisen työn tason laadun tarkistaminen olla täysin mahdotonta.