Valokuvaus, kameroiden käyttö, valokuvien editointi ja muu yleisthreadi valokuvaukseen

[rarehanu]

En tiedä mikä siitä työlään tekee, kun paremmissa kameroissa sen voi ihan sieltä asetuksista valita.

 

[Drinkkeri]

Tänään oli tarkoitus kuvata interiöörejä, mutta käteen sattuneessa kamerassa oli filmi sisällä ja neljä ruutua valottamatta. Mittari oli säädetty neljään sataan eli ei käsivarahommiin ihan passaa niin kuvasin kävellessä loppuun. Baarissa istahtaessa filmikukkarosta löytyikin portra 800:n sijasta Portra 160 -rulla. Filmikuvauksen iloja.

 

[takomo]

Digillä on nykykennoilla jo Canonillakin varjoalueen dynamiikka sitten filmiä edellä, siitä ei pääse mihinkään että kolme aukkoa alivalotettu nega on pilalla. Yläpäässä digin kolme aukkoa yli taas on ihan hirveän näköinen kun ala on pelkkää valkoista reikää siinä missä siellä on filmillä vielä hyvin sävyjä, helpottaa kovakontrastisissa tilanteissa kun voi valottaa oikeasti varjojen mukaan.

Eikö tämä ole sama kuin diafilmillä: ei kestä ylivalotusta juuri yhtään? Tämä ei oikeastaan ole kovin yllättävää, koska digikamera muodostaa tavallaan suoraan positiivikuvan diafilmin tapaan. Kun pikselin elektronikaivo on täynnä, niin se on täynnä.

Kinofilmi on tyhjä arpa jos laatua hakee eikä vain fiilistele, hyvällä optiikalla hienorakeisesta negasta saa siitäkin kyllä 100x suurennoksen tehtyä josta ei terävyyttä puutu vaan näytöllä 100% suurennoksia skanneista katseleville se ei passaa.

Missä nykyään saisi tehtyä (väri-)kinonegasta laadukkaita suurennoksia edes kymppikuvien kokoluokassa (tai vähän yli)?

Väittäisinpä, että digilabbikset onnettomine skannausresoluutioineen jouduttivat merkittävästi filmikuvauksen loppua. Esim. tässä Noritsun kai ihan OK skannereita 00-luvun lopulta: normaaliskannaus kinolle 1002 x 1512 px, eli n. 1,5 Mpix.

LS-1100

Vaikka kuvaajalla olisi mikä Leica, ei siitä oikein ole iloa, jos labra vedostaa kuvista epäterävää suttua.

 

[Drinkkeri]

Eikö tämä ole sama kuin diafilmillä: ei kestä ylivalotusta juuri yhtään? Tämä ei oikeastaan ole kovin yllättävää, koska digikamera muodostaa tavallaan suoraan positiivikuvan diafilmin tapaan. Kun pikselin elektronikaivo on täynnä, niin se on täynnä.


Missä nykyään saisi tehtyä (väri-)kinonegasta laadukkaita suurennoksia edes kymppikuvien kokoluokassa (tai vähän yli)?

Väittäisinpä, että digilabbikset onnettomine skannausresoluutioineen jouduttivat merkittävästi filmikuvauksen loppua. Esim. tässä Noritsun kai ihan OK skannereita 00-luvun lopulta: normaaliskannaus kinolle 1002 x 1512 px, eli n. 1,5 Mpix.

LS-1100

Vaikka kuvaajalla olisi mikä Leica, ei siitä oikein ole iloa, jos labra vedostaa kuvista epäterävää suttua.

Perus kymppikuvaan ei paljoa enempää tarvita, riippuen printtiprosessista 1,5-2.2mp on tarpeeksi ja ylimenevä "hukkuu" alaspäin skaalaukseen. Selkärangasta tulee edelleen 20x30cm printin pidemmän sivun mitta 3543px 300dpi printtiresoluutiolla kun isommasta ei ollut käytettävässä prosessissa mitään hyötyä enkä ole nytkään mitään radikaalia positiivista muutosta vaikka pikselimäärä olisi vaadittua isompikin. Iso osa digipainoista pyytää matskun oikeassa pikselimäärässä prosessin pikselitiheydellä.

Fotoykkönen on näistä kuluttajaprinttaajista ainakin tehnyt hyvää jälkeä. Käyttävät käsittääkseni optista menetelmää peruskoon printeissä.

Pikselitiheyden kasvattaminen vaatii melko kovia resoluutioita, tuon 20x30 printin kanssa pitäisi monen parin satasen printterin mainostaman 1200dpi tarkkuuden kanssa olla jo yli 130 megapikselin tiedosto. Jos printteri oikeasti kykenee yli 300dpi resoluutioon niin laatu paranee mitä tiheämmässä pikselit tiedostossa ovat, mutta useimmat peruspainot ja printtaajat lyövät kuvat paperille 240 tai 300dpi tarkkuudella. Tyypillinen valokuvapaperi ei toista kovin paljoa yli 300dpi tarkkuuksia, hyvälaatuinen tekstuuriton taidepaperi kykenee kyllä merkittävästi korkeampiin tarkkuuksiin.

24-tuumaisen 4K-näytön pikselitiheys on n. 180ppi eli normaalilta katseluetäisyydeltä jos pitää tuota riittävän terävän samankokoiseen printtiin riittää n. 8 megapikseliä.

 

[takomo]

Perus kymppikuvaan ei paljoa enempää tarvita, riippuen printtiprosessista 1,5-2.2mp on tarpeeksi ja ylimenevä "hukkuu" alaspäin skaalaukseen.

300 dpi kymppikuvassa on juuri sellainen, että riittää valtaosaan (pokkari-)kuvista mutta se syö kaiken hyvästä optiikasta tulevan edun. Pintojen tekstuureista tulee pikselimössöä eikä läheltä katsoen enää erotu yksityiskohtia.

Pitkään ihmettelin, että missä vika, kun veitsenteräviä kuvia tuottanut pokkari alkoi jossain vaiheessa tuottaa suttukuvia. Epäilin automaattitarkennusta, joka ei ko. kamerassa ollut mitenkään pomminvarma. Sitten minilabbistöitä tehnyt tuttu alkoi hehkuttaa uusien digilabbisten hienoja ominaisuuksia.

1500px 36mm:lla on 42 px/mm, mikä riittää 10 viivapariin/mm ilman Moirea. Hyvä linssi piirtää 80 viivaparia/mm ja hyvä filmi pystyy sen toistamaan. Ei tarvitse ihmetellä, jos digilabbiksen kymppikuvat on vaikuttaneet aneemisen mitäänsanomattomilta (ja kino kuolleelta formaatilta).

Pikselitiheyden kasvattaminen vaatii melko kovia resoluutioita, tuon 20x30 printin kanssa pitäisi monen parin satasen printterin mainostaman 1200dpi tarkkuuden kanssa olla jo yli 130 megapikselin tiedosto

Suhtaudun lievällä skeptisyydellä halpojen printterien (ja varsinkin halpojen skannereiden) dpi-lupauksiin.

Sen sijaan esim. Apo-Rodagon-N 50/2.8 -suurennusobjektiivi näyttäisi toistavan 80 viivaparia/mm kivuttomasti aukolla f=5,6.

https://photocornucopia.com/archive/40/apo-rodagon-n.pdf

Jos tulostettaisiin 4px/viivapari, niin kuvan pitkän sivun pitäisi olla 11520px eli n. 1000dpi 20x30-koossa. Suoralla optisella kuvantamisella ~1200 dpi olisi realistista, kun kaikki on kunnossa.

 

[Squirrel]

Onko kukaan kuullut väitettä, että omalta pihalta ei saisi kuvata julkisen alueen puolelle, esim. jos siinä menee tie, niin sinne ei saisi kuvata? Itse kuulin väitteen ja kuulosti niin hölmöltä, että pitää oikein tarkistaa voisiko toi pitää paikkaansa. Oma veikkaukseni on, että hän on kuullut väittämän, että julkiselta alueelta ei saa kuvata toisen yksityistä pihaa kun se on kotirauhan piirissä ja jotenkin ajan kuluessa kääntänyt aseltelman päässään toisinpäin.

 

[saan]

Onko kukaan kuullut väitettä, että omalta pihalta ei saisi kuvata julkisen alueen puolelle, esim. jos siinä menee tie, niin sinne ei saisi kuvata? Itse kuulin väitteen ja kuulosti niin hölmöltä, että pitää oikein tarkistaa voisiko toi pitää paikkaansa. Oma veikkaukseni on, että hän on kuullut väittämän, että julkiselta alueelta ei saa kuvata toisen yksityistä pihaa kun se on kotirauhan piirissä ja jotenkin ajan kuluessa kääntänyt aseltelman päässään toisinpäin.

Taitaa tuo lähinnä koskea tallentavaa videovalvontaa ja omalla pihallakin siitä tarvitsee ilmoittaa.

 

[Drinkkeri]

Onko kukaan kuullut väitettä, että omalta pihalta ei saisi kuvata julkisen alueen puolelle, esim. jos siinä menee tie, niin sinne ei saisi kuvata? Itse kuulin väitteen ja kuulosti niin hölmöltä, että pitää oikein tarkistaa voisiko toi pitää paikkaansa. Oma veikkaukseni on, että hän on kuullut väittämän, että julkiselta alueelta ei saa kuvata toisen yksityistä pihaa kun se on kotirauhan piirissä ja jotenkin ajan kuluessa kääntänyt aseltelman päässään toisinpäin.

Kaikkea siellä pihalla saa kuvata, mikä näkyy kadulta. Pihalla olevia ihmisiä ei saa kuvata ilman lupaa.

 

[Squirrel]

Taitaa tuo lähinnä koskea tallentavaa videovalvontaa ja omalla pihallakin siitä tarvitsee ilmoittaa.

Eikös tuo ilmoitus koske vain julkisia alueita?

Tälläinen tuli minilexistä "Omaan pihaan kohdistuvasta kameravalvonnasta ei tarvitse ilmoittaa tarroilla eikä kylteillä."

 

[saan]

Eikös tuo ilmoitus koske vain julkisia alueita?

Tälläinen tuli minilexistä "Omaan pihaan kohdistuvasta kameravalvonnasta ei tarvitse ilmoittaa tarroilla eikä kylteillä."

Muistin väärin, tosiaan omalla pihalla ei tarvitse kylttejä, mutta ilmeisesti vieraita tulisi informoida.

Varmaan tuossa sekoitetaan valvontakamerat ja valokuvaamisen keskenään. Kuvaamiseen julkisilla paikoilla ei tarvitse lupaa, mutta kuvissa ei saa olla mitään henkilöä loukkaava tietoa.

 

[Squirrel]

Muistin väärin, tosiaan omalla pihalla ei tarvitse kylttejä, mutta ilmeisesti vieraita tulisi informoida.

Varmaan tuossa sekoitetaan valvontakamerat ja valokuvaamisen keskenään. Kuvaamiseen julkisilla paikoilla ei tarvitse lupaa, mutta kuvissa ei saa olla mitään henkilöä loukkaava tietoa.

Onko tuosta mitään hakusanaa, jolla voin googlata asiaa että ei saisi videokuvata?

 

[JuhaH]

Jos kuvaat katualuetta tallentavalla kameravalvontajärjestelmällä se muodostaa henkilörekisterin, jonka ylläpitäminen vaatii viranomaiselta luvan.

 

[tonttuj]

Kerrotko mistäs moisen luvan voi hakea ja miltä viranomaiselta?

 

[Squirrel]

Jos kuvaat katualuetta tallentavalla kameravalvontajärjestelmällä se muodostaa henkilörekisterin, jonka ylläpitäminen vaatii viranomaiselta luvan.

Samalla tavalla se muodostaa sen rekisterin, jos kamera on jukisella alueella. Nyt oletetun kiellon perusteena oli että kamera sijaitsee yksityisalueella ja se kuvaa julkista aluetta, esim. tie. Kuulemma olisi laillista jos se olisi julkisella alueella se kamera ja kuvaa julkista aluetta, mutta kun kamera sijoitettu ykistyisalueelle, niin siinä ongelma.

 

[Squirrel]

Kerrotko mistäs moisen luvan voi hakea ja miltä viranomaiselta?

Ei henkilörekisterin pito vaadi viranomaislupia, avoimuutta vain.

 

[JuhaH]

Kerrotko mistäs moisen luvan voi hakea ja miltä viranomaiselta?

Varmista ensin että perusedellytykset täyttyvät. Pikaisella googletuksella en löytänyt tahoa, joka määrittää täyttyvätkö riittävät perusteet rekisterille ja myöntää luvan (seuraava teksti ei koske yksityisalueita):
"
Kameravalvonta ja henkilötietolaki
Henkilötietolaki koskee pääsääntöisesti kaikkea tallentavaa kameravalvontaa, jota ei saa harjoittaa ilman asiallista syytä ja tarvetta.
Turvallisuuden ja omaisuuden suojaaminen, rikosten ennalta ehkäiseminen sekä tapahtuneiden rikosten selvittäminen voivat olla perusteita yritysten tai yhteisöjen suorittamalle kameravalvonnalle muun muassa julkisissa tiloissa ja yleisillä paikoilla tai myös esimerkiksi kerrostalon porraskäytävässä.

Tallentavan kameravalvonnan harjoittaja (henkilö, yritys tai yhteisö) on henkilötietolaissa tarkoitettu rekisterinpitäjä riippumatta tallenteiden säilytysajan pituudesta ja kuvattu henkilö on rekisteröity.

Rekisterinpitäjän pitää toteuttaa kameravalvonta henkilötietolain mukaisesti, mikä tarkoittaa seuraavaa:

• Kuvaamisella kerättävien tietojen on rajoituttava rekisterinpitäjän tehtävän hoitamisen kannalta tarpeellisiin tietoihin.
• Kameravalvontaan pitää olla selkeä toimintasuunnitelma ja siitä pitää laatia rekisteriseloste.
• Kameravalvonnan kohteesta, tarkoituksesta ja valvonnan harjoittajasta on tiedotettava näkyvästi.
• Tallenteita ei saa käyttää muissa kuin valvonnan alkuperäisissä tarkoituksissa. Tallenteet on suojattava asiattomalta pääsyltä sekä vahingossa tai laittomasti tapahtuvalta hävittämiseltä ja luovutukselta. Kuvatallenteet eivät saa olla ulkopuolisten nähtävissä esimerkiksi valvontamonitoreista.
• Kuvattavalla on henkilötietolain mukainen tarkastusoikeus itseään koskeviin kameravalvonnan yhteydessä syntyviin kuvatallenteisiin.
• Tarpeettomiksi käyneet tallenteet on hävitettävä heti. Tietosuojavaltuutettu suosittelee tarpeellisuuden arviointia viimeistään kolmen vuorokauden kuluessa tallennuksesta.
• Työnantajan on määriteltävä etukäteen ne henkilöt, jotka työtehtäviensä tai asemansa puolesta ovat oikeutettuja katselemaan kameravalvonnasta syntyneitä tallenteita.

Mikäli kameravalvonta hankitaan toimeksiantona ulkopuoliselle palveluntarjoajalle, esimerkiksi turva-alan yritykseltä, rekisterinpitäjänä pidetään edelleen toimeksiantajaorganisaatiota. "

 

[takomo]

Perus kymppikuvaan ei paljoa enempää tarvita, riippuen printtiprosessista 1,5-2.2mp on tarpeeksi ja ylimenevä "hukkuu" alaspäin skaalaukseen.

Vielä kinofilmin tarkkuudesta. Tuossa yllä (#255) pohdin asiaa teoriapohjalta ja nyt törmäsin norjalaisten tekemään mv-filmi/kehite-vertailuun. Siinä on kuvattu Canon EOS 50mm/1.4-objektiivilla (f/8) samaa asetelmaa eri mv-filmeille ja kehitetty ne eri kehittein. Nega on skannattu Hasselbladin 5600 dpi-skannerilla 48 Mpix-resoluutioon. Kuvauskalusto, filmit ja kehitteet on kenen tahansa harrastajan ulottuvissa, skanneri ei ehkä niinkään.

Esim. tässä Ilford Pan F, tavallinen hidas hienoraefilmi:

filmPanF

Fotoimport er en spesialbutikk innen foto, med et stort utvalg av blekk og papir, samt analogt materiell og lysutstyr.

fotoimport.no

n. 1,5cm x 1,5cm aluetta vastaava ote koko kuvasta 1:1 pikselein, D76-kehite:

Sama skaalattuna digi-kymppikuvien "1,5 Mpix"-resoluutioon:

Ainakin minusta näyttää siltä, että tässä hukataan merkittävän paljon negalla olevaa kuvainformaatiota. Jos negasta tekee huolellisesti analogisen vedoksen, uskoisin, että ollaan paljon lähempänä tarkkaa skannia kuin suttuista digi-kymppikuvaa.

Tässä vielä hidas erikoisfilmi Adox CMS 20, Adotech-kehitteellä:

 

[Drinkkeri]

Vielä kinofilmin tarkkuudesta. Tuossa yllä (#255) pohdin asiaa teoriapohjalta ja nyt törmäsin norjalaisten tekemään mv-filmi/kehite-vertailuun. Siinä on kuvattu Canon EOS 50mm/1.4-objektiivilla (f/8) samaa asetelmaa eri mv-filmeille ja kehitetty ne eri kehittein. Nega on skannattu Hasselbladin 5600 dpi-skannerilla 48 Mpix-resoluutioon. Kuvauskalusto, filmit ja kehitteet on kenen tahansa harrastajan ulottuvissa, skanneri ei ehkä niinkään.

Esim. tässä Ilford Pan F, tavallinen hidas hienoraefilmi:

filmPanF

Fotoimport er en spesialbutikk innen foto, med et stort utvalg av blekk og papir, samt analogt materiell og lysutstyr.

fotoimport.no

n. 1,5cm x 1,5cm aluetta vastaava ote koko kuvasta 1:1 pikselein, D76-kehite:

Sama skaalattuna digi-kymppikuvien "1,5 Mpix"-resoluutioon:


Ainakin minusta näyttää siltä, että tässä hukataan merkittävän paljon negalla olevaa kuvainformaatiota. Jos negasta tekee huolellisesti analogisen vedoksen, uskoisin, että ollaan paljon lähempänä tarkkaa skannia kuin suttuista digi-kymppikuvaa.

Tässä vielä hidas erikoisfilmi Adox CMS 20, Adotech-kehitteellä:

Kyllähän sitä detaljia on, mutta jos molemmat pikselimäärät printataan 10x15 cm koossa paperille niin sitä eroa ei normaali katseluetäisyydeltä juuri näe

 

[takomo]

Kyllähän sitä detaljia on, mutta jos molemmat pikselimäärät printataan 10x15 cm koossa paperille niin sitä eroa ei normaali katseluetäisyydeltä juuri näe

Niin, nk. "normaali katseluetäisyydeltä" ...ja "juuri näe". Ongelma onkin siinä, että suttukuvista ei detaljia näe _miltään_ katseluetäisyydeltä. Sen sijaan tarkasta piirrosta ei ole ainakaan haittaa katsoopa kuvaa miten hyvänsä.

Jos tuntuu siltä, että "kino ei tarjoa mitään", niin joka tapauksessa on syytä tarkistaa oma filmistä-kuvaksi prosessi. Vika ei ehkä ole kuvaajassa, eikä kamerassa, eikä filmissä vaan kämälaatuisessa digitoinnissa. Eikä tämä koske vain kinoa vaan keskikoostakin saa laadukkaalla optiikalla enemmän irti.

Tämä "1,5 Mpix" on asia, joka alkoi sylettää ihan oikeasti. En ole yli kymmeneen vuoteen kuvannut ainoatakaan kinorullaa, kun teetetyistä kuvista ei vain tule kunnollisia teki mitä hyvänsä. Kaapissa on mm. Zeissin 135mm -prime, jonka ostin kun epäilin, että Tamronin zoomi on varmaan pehmeä. Eipä auttanut.

Sitä kyllä ihmettelen, että miten valokuvausala on voinut hyväksyä tällaisen vedostuslaadun pilaamisen. Ei valokuvaus ole pelkkää taidetta vaan se on myös tekniikkaa, ja yleensä tekniikan ammattilaisilla on vahva ammattiylpeys: asiakkaille toimitetaan kunnollista eikä kuraa. Ei kai suttuinen kuvanlaatu ei ole taiteessakaan mikään itsetarkoitus?

 

[Drinkkeri]

Niin, nk. "normaali katseluetäisyydeltä" ...ja "juuri näe". Ongelma onkin siinä, että suttukuvista ei detaljia näe _miltään_ katseluetäisyydeltä. Sen sijaan tarkasta piirrosta ei ole ainakaan haittaa katsoopa kuvaa miten hyvänsä.

Jos tuntuu siltä, että "kino ei tarjoa mitään", niin joka tapauksessa on syytä tarkistaa oma filmistä-kuvaksi prosessi. Vika ei ehkä ole kuvaajassa, eikä kamerassa, eikä filmissä vaan kämälaatuisessa digitoinnissa. Eikä tämä koske vain kinoa vaan keskikoostakin saa laadukkaalla optiikalla enemmän irti.

Tämä "1,5 Mpix" on asia, joka alkoi sylettää ihan oikeasti. En ole yli kymmeneen vuoteen kuvannut ainoatakaan kinorullaa, kun teetetyistä kuvista ei vain tule kunnollisia teki mitä hyvänsä. Kaapissa on mm. Zeissin 135mm -prime, jonka ostin kun epäilin, että Tamronin zoomi on varmaan pehmeä. Eipä auttanut.

Sitä kyllä ihmettelen, että miten valokuvausala on voinut hyväksyä tällaisen vedostuslaadun pilaamisen. Ei valokuvaus ole pelkkää taidetta vaan se on myös tekniikkaa, ja yleensä tekniikan ammattilaisilla on vahva ammattiylpeys: asiakkaille toimitetaan kunnollista eikä kuraa. Ei kai suttuinen kuvanlaatu ei ole taiteessakaan mikään itsetarkoitus?

300 vs 600dpi printin eron kymppikuvassa näkee luupilla. Normaalin pikalabran tekemien kymppikuvien ja kunnon printterillä tehtyjen kuvien välisen eron näkee kyllä paljaalla silmällä, mutta se ei ole tiedoston resoluutiosta kiinni vaan siitä kuvakioskin surkeasta printteristä. Tyypillisesti nuo 10-30cm pidemmän sivun suurennokset meni (ja menee vieläkin) sen halvimman massavalmistuksen kautta ja isommat sitten erillisellä koneella.

Käytännöstä mistään perinteisestä kivijalkakuvanvalmistamosta(tunnin kuvat ja muut fotokioskifirmat) ei saa edelleenkään ammattilabraan tai edes hyvään online-kuvavalmistamoon terävyydeltään verrattavissa olevia printtejä pienessä koossa vaikka miten paljon vie niitä pikseleitä tikulla mukanaan.

Edit: Mulla on joka tapauksessa tänään asiaa labraan tänään kun haen kehitetyt negat niin voin samalla printtauttaa vaikka 1000, 1500 ja 3000px pisimmältä sivultaan olevat tiedostot kymppikuviksi niin katsotaan.

 

[Drinkkeri]

Labra olikin perjantain kunniaksi mennyt jo kiinni niin kävin hakemassa aidon pikalabrakokemuksen eli Tunnin kuvassa.

Näistä on ihan turha mitään eroja etsiä kun tuo 3000px pitkän sivun kuvakin on ihan hirveän näköinen paperilaadun takia

 

[KeljuK]

Mulla on Wanhahkoksi laskettava Nikon D700& Nikon D7000.

Objektiiveja on toki nivaska. Jos jos jos päivittää Nikon Z:n niin mites noi linssit toimii adapterien kanssa (AF:t, ei AF-S) ja onko tosta Z sarjasta joku merkittävä etu vrt. D sarjan uudemmat. Ollut vähän harrastus tauolla niin pudonnut kelkasta.

 

[Trespasser]

onko tosta Z sarjasta joku merkittävä etu vrt. D sarjan uudemmat.

En ole Nikon-kuvaaja, mutta henkilökohtaisesti pitäisin Z-sarjaa itsestäänselvänä valintana peilittömyyden takia, paljon mukavampi käyttää ja kuvata. Toki jos vierastaa täysin optisen etsimen puutetta, niin peilillinen on sit sopiva.

 

[KeljuK]

En ole Nikon-kuvaaja, mutta henkilökohtaisesti pitäisin Z-sarjaa itsestäänselvänä valintana peilittömyyden takia, paljon mukavampi käyttää ja kuvata. Toki jos vierastaa täysin optisen etsimen puutetta, niin peilillinen on sit sopiva.

Miksi optinen etsin olisi huonompi/parempi? Onko peilillisessä parempi tarkkuus silmille kun kuvaa? Onko manuaalitarkennuksessa eroja jne.

 

[Drinkkeri]

Miksi optinen etsin olisi huonompi/parempi? Onko peilillisessä parempi tarkkuus silmille kun kuvaa? Onko manuaalitarkennuksessa eroja jne.

On se pimeässä/hämärässä vielä parempi kun ei mene ruvelle ja hidastu. Noissa pro-luokan peilittömissä ei enää kyllä kaukana olla, mutta taustavalaistu paneeli on aina vähän tympeä silmille pimeässä. Muutoin se elektroninen etsin on kaikin puolin parempi

 

[Squirrel]

Miksi optinen etsin olisi huonompi/parempi? Onko peilillisessä parempi tarkkuus silmille kun kuvaa? Onko manuaalitarkennuksessa eroja jne.

Millään kameralla manuaalitarkennuksessa ei ole eroa, koska se tarkentava koneisto on kuvaaja itse.

 

[saan]

Mulla on Wanhahkoksi laskettava Nikon D700& Nikon D7000.

Objektiiveja on toki nivaska. Jos jos jos päivittää Nikon Z:n niin mites noi linssit toimii adapterien kanssa (AF:t, ei AF-S) ja onko tosta Z sarjasta joku merkittävä etu vrt. D sarjan uudemmat. Ollut vähän harrastus tauolla niin pudonnut kelkasta.

Riippuu pitkälti mitä kuvaa tuoko peilittömät etua. Zf, Z8 ja Z9 autofocus on selkeästi parempi kuin mitä D750 autofocus oli, toimii vähemmässä valossa, sensorit kennolla joten ei tarvetta kalibroinneille jos objektiivit saanut kolhuja. Suurimpana etuna kohteiden tunnistus, mikä etenkin ihmisiä kuvatessa sallii keskittyä oleellisiin asioihin tarkentamisen sijasta. Z50 tarkennus myös toimi kohtuullisesti, mutta kohteiden tunnistus on vähemmän luotettava kuin uudemmissa malleissa. D780 on sinällään Z6 näytöltä kuvatessa ja etsintä käyttäessä normaali DSLR. Peilittömät toimii paljon paremmin käsitarkenteisina, jopa 45mm f0.95:lla on kohtuu helppo saada tarkennus kohdalleen täydellä aukolla. Myös peilittömien IBIS auttaa hämärässä kuvatessa ja käsitarkenteisilla objektiiveilla tarkentamista.

Peilittömien selkeänä miinuksena on sitten akunkesto, D750 akku kesti helposti 2-3 pitempään mitä Zf:n akku kestää. Ja ainakin Nikonin peilittömien etsimissä ei ole ihan samanlainen välitön tunne kuvatessa mitä peilillisissä on, varmaan kuvataajuuden ja resoluution takia

Nikonin FTZ adapteri toimi hyvin AF-S objektiivinen kanssa, mutta adapterissa ei ole AF moottoria, minkä takia AF objektiivit toimii käsittääkseni vain käsitarkenteisina.

 

[Trespasser]

Miksi optinen etsin olisi huonompi/parempi? Onko peilillisessä parempi tarkkuus silmille kun kuvaa? Onko manuaalitarkennuksessa eroja jne.

Drinkkeri tossa vastaskin mahdolliset haitat. Itse pidän niitä niin vähäisenä, ettei kallistais omaa valintaa enää peilien puoleen. Peilitön mahdollistaa korkeamman kuvausnopeuden ja usein noissa peilittömissä on parempia tarkennusominaisuuksiakin. Mä kuvaan usein yöllä, eikä esim. Canonin R-sarjan etsimet enää aiheuta häiriötä. Oikeastaan päin vastoin, erittäin pimeellä voi tilapäisesti veivata isoa korkealle ja nähdä etsimestä paljon enemmän kuin paljaalla silmällä, eli voi lukita tarkennuksen helposti ja laskea valotuksen normaalitasolle. Manuaalitarkennuksessa en ole sen enempiä huomannut haittoja, ite käytän focus peakingia niin näkee aina helposti koska on tarkennus kohdillaan manuaalilla, mikä olis (tietääkseni) astetta hankalampaa optisella etsimellä.

 

[saan]

Millään kameralla manuaalitarkennuksessa ei ole eroa, koska se tarkentava koneisto on kuvaaja itse.

Väittäisin että peilittömien tarkennusavut tuo aika ison edun manuaalitarkenteisilla. Kohteen/silmän tunnistus + zoomaus tarkentaessa, pdaf pisteiden feedback ja focus peaking. Tarkennusavut tekee tarkentamisesta paljon helpompaa kuin omilla filmi kameroilla, joiden focus screen on kuitenkin tehty käsin tarkentamiseen.

 

[KeljuK]

Nikonin FTZ adapteri toimi hyvin AF-S objektiivinen kanssa, mutta adapterissa ei ole AF moottoria, minkä takia AF objektiivit toimii käsittääkseni vain käsitarkenteisina.

Oma viimeisin kokemus peilttömistä on samalta ajalta mistä noi kameratkin on. Niissä oli lagia. Hyvä jos nykytekniikalla sekin on saatu pois. Ja no...mulla on AF linssejä melkoinen nippu. Eli ne menis sitten vaihtoon kans. Mut halvemman pään Z kyllä houkuttas, onhan tässä nyt kohta 15v edellisestä päivityksestä pl. linssit.

 

[Trespasser]

Oma viimeisin kokemus peilttömistä on samalta ajalta mistä noi kameratkin on. Niissä oli lagia. Hyvä jos nykytekniikalla sekin on saatu pois. Ja no...mulla on AF linssejä melkoinen nippu. Eli ne menis sitten vaihtoon kans. Mut halvemman pään Z kyllä houkuttas, onhan tässä nyt kohta 15v edellisestä päivityksestä pl. linssit.

Kyllähän se tuntuu lompakossa kun joutuu objektiivit ostamaan. Ite ostin suosiolla canonin puolella uudet RF-sarjalaiset obiskat kun EF-sarjaa ei enää kehitetä ja peilillisten kameroiden kehityskin loppui. Kirpaisihan se laittaa n.10k€ pelkkään lasiin heti alkuun, mut eipä tartte ihan heti olla päivittämässä niitä.
Nikonilla vähän sama asia, eivät kehitä enää peilillä olevia uusia kameroita, joten jos kovinkin paljon laittaa rahaa D-sarjan runkoon, niin se on vähän kun kuollutta tekniikkaa ostais. Taitaa viimeisimmät D-sarjalaiset olla jo jokusen vuoden vanhaa tekniikkaa muutenkin, eikä uusia ole tulossa.

 

[KeljuK]

Kyllähän se tuntuu lompakossa kun joutuu objektiivit ostamaan.
Nikonilla vähän sama asia, eivät kehitä enää peilillä olevia uusia kameroita,

No tuntuu, kun tosiaan ruuvillisia runkoja on käyttänyt, niin niihin on saanut kohtuuedullisesti käytettynä erittäin käypäsiä linssejä vuosien varrella. Mm. 85 ja 105 Nikkorit.

Et 85af 1.8 ja 105 2.0 korvaaminen maksaa pikkasen. Itseasiassa AF:a on vielä 20 ja 28. Noiden lisäksi. 35, 50. 70-200 on af-s. Mut noiden primelinssien uudelleenosto on tosiaan hieman hinnakasta.

 

[takomo]

300 vs 600dpi printin eron kymppikuvassa näkee luupilla.

Yksi likinäköisyyden sivuvaikutus on, että ilman laseja pystyy katsomaan lähelle, ja silloin näkee myös detaljeja hitusen enemmän kuin puolen metrin etäisyydellä. Pystyy esim. lukemaan setelien mikropainatukset. Usko nyt, että digiprintit näyttävät oikeasti epäteräviltä vanhoihin analogiprintteihin verrattuna.

Normaalin pikalabran tekemien kymppikuvien ja kunnon printterillä tehtyjen kuvien välisen eron näkee kyllä paljaalla silmällä, mutta se ei ole tiedoston resoluutiosta kiinni vaan siitä kuvakioskin surkeasta printteristä.

Arvaat varmaan paljonko näitä pikalabroja on tullut käytettyä.

Sitä voisi ajatella, että epäterävyys olisi ollut digiajan alkuhuuman ongelma, mutta edelleenkään useimmat kuvapalvelut eivät kerro vedostusresoluutiota. Ifolorin sivuilta tieto löytyy, ja...

1,5 Mpix sijasta kymppikuva on peräti 2 Mpix Ongelma on edelleen sama kuin aina ennenkin.
Tässähän on sekin, että jos labra ei kerro tulostusresoluutiota, niin prosessiin tulee kuvan skaalaus.

Saako filmistä nykyään teräviä kuvia muuten kuin itse vedostamalla tai diaa projisoimalla?

Oma viimeisin kokemus peilttömistä on samalta ajalta mistä noi kameratkin on. Niissä oli lagia. Hyvä jos nykytekniikalla sekin on saatu pois. Ja no...mulla on AF linssejä melkoinen nippu. Eli ne menis sitten vaihtoon kans. Mut halvemman pään Z kyllä houkuttas, onhan tässä nyt kohta 15v edellisestä päivityksestä pl. linssit.

Jos linssit on menossa vaihtoon, niin katsoisin myös Fujin tarjonnan.

 

[Squirrel]

Jos linssit on menossa vaihtoon, niin katsoisin myös Fujin tarjonnan.

Jos meinaa merkkiä vaihtaa, niin mielestäni silloin kannattaa tehdä katselmus jokaisen valtamerkin tuotteisiin, siinä hintaluokassa jonka meinaa laitteistoon laittaa.

 

[takomo]

Jos meinaa merkkiä vaihtaa, niin mielestäni silloin kannattaa tehdä katselmus jokaisen valtamerkin tuotteisiin, siinä hintaluokassa jonka meinaa laitteistoon laittaa.

Toki näin mutta oleellista kai on se, että merkissä pysyminen ei välttämättä tuo kovin paljon lisäarvoa, jos kaapissa oleva optiikka on menossa vaihtoon oleellisilta osilta.

Hiipuvan formaatin optiikasta tuskin saa jälkimarkkinoilla kunnon hintaa, niin voisi olla järkevää päivittää runko tuoreimpaan ja katsoa rinnalle avoimesti jotain muuta. Ainakin itse olen sitä mieltä, että oldskool-järkkärillä hyvällä optisella etsimellä on mukava kuvata ja suurin ongelma on rohjakkeen raahaamisessa mukana. Rinnalla voisi toimia joku hyvin kompakti, jopa MFT-paketti.

Silmälasien kanssa sähköiset etsimet ei oikein tunnu toimivan hyvin. Vaikka ei olisi jatkuvaa tarvetta, niin kannattaa kokeilla miten toimii aurinkolasien kanssa.

Kannattaa tietenkin lähteä omista tarpeista. Jos kalusto on palvellut riittävän hyvin yli vuosikymmenen, niin on syytä pohtia sitäkin paljonko toimivaa pakkaa kannattaa sekoittaa pelkästä päivittämisen ilosta. Saako uudella kameralla paikattua kuvaamista haittaavia toiminnallisuuden puutteita tai saako sillä kokonaan uusia kykyjä?

Still-kuvaukseen järkkäreistä tuli monella tapaa "riittävän" hyviä 2010 tienoilla. Lisäpikseleitä on vaikea käyttää hyödyksi, ellei teetä todella suuria kuvia. Esim. Ifolorin 20x30 @400dpi on 16 Mpix mutta 13x19@300dpi vain 3,4 Mpix.

 

[Squirrel]

Toki näin mutta oleellista kai on se, että merkissä pysyminen ei välttämättä tuo kovin paljon lisäarvoa, jos kaapissa oleva optiikka on menossa vaihtoon oleellisilta osilta.

Hiipuvan formaatin optiikasta tuskin saa jälkimarkkinoilla kunnon hintaa, niin voisi olla järkevää päivittää runko tuoreimpaan ja katsoa rinnalle avoimesti jotain muuta. Ainakin itse olen sitä mieltä, että oldskool-järkkärillä hyvällä optisella etsimellä on mukava kuvata ja suurin ongelma on rohjakkeen raahaamisessa mukana. Rinnalla voisi toimia joku hyvin kompakti, jopa MFT-paketti.

Silmälasien kanssa sähköiset etsimet ei oikein tunnu toimivan hyvin. Vaikka ei olisi jatkuvaa tarvetta, niin kannattaa kokeilla miten toimii aurinkolasien kanssa.

Kannattaa tietenkin lähteä omista tarpeista. Jos kalusto on palvellut riittävän hyvin yli vuosikymmenen, niin on syytä pohtia sitäkin paljonko toimivaa pakkaa kannattaa sekoittaa pelkästä päivittämisen ilosta. Saako uudella kameralla paikattua kuvaamista haittaavia toiminnallisuuden puutteita tai saako sillä kokonaan uusia kykyjä?

Still-kuvaukseen järkkäreistä tuli monella tapaa "riittävän" hyviä 2010 tienoilla. Lisäpikseleitä on vaikea käyttää hyödyksi, ellei teetä todella suuria kuvia. Esim. Ifolorin 20x30 @400dpi on 16 Mpix mutta 13x19@300dpi vain 3,4 Mpix.

Mun pointti oli, että ei kannata pelkästään Fujin tuotteita katsastaa vaan samalla sitten Canonit, Sonyt jne. Avoimin mielin liikenteeseen.

 

[PaaTero]

Pitkään askarruttanut asia.. Käytän vallan Capture One ohjelmistoa, koska sen sai vielä ostettua täysin omaksi jokin aika sitten. Nyt käyttänyt windows konetta ja mietinkin, että onko windows ja macbookin kansiorakenne samanlainen? Eli käytän vallan "sessioista" capture onessa ja jos siirtyisin macbookin käyttäjäksi, niin voisinko vain varmuuskopiot siirtää macbookille ja sessiot toimisivat kuin ennenkin? Jos jollain olisi tästä kokemusta.

 

[Squirrel]

Pitkään askarruttanut asia.. Käytän vallan Capture One ohjelmistoa, koska sen sai vielä ostettua täysin omaksi jokin aika sitten. Nyt käyttänyt windows konetta ja mietinkin, että onko windows ja macbookin kansiorakenne samanlainen? Eli käytän vallan "sessioista" capture onessa ja jos siirtyisin macbookin käyttäjäksi, niin voisinko vain varmuuskopiot siirtää macbookille ja sessiot toimisivat kuin ennenkin? Jos jollain olisi tästä kokemusta.

En sen tarkemmin tiedä, mutta valikosta löytyy export catalog ja myös import catalog. Ei ole kokemusta.

 

[KeljuK]

onko windows ja macbookin kansiorakenne samanlainen?

Ei ole. Eli "export catalog" kautta uuteen koneeseen.

 

[takomo]

Tulipa pitkästä aikaa koeponnistettua filmipohjainen "kuvatehdas". Tässä skannattu kuva (300 dpi):

Ja pari detaljia 1200 dpi

Kuva jäi vähän harmaaksi, eli varjot ei oikein mene syvän mustiksi. Miten tätä voisi korjata? Jyrkempää kontrastia vedostukseen vai olisiko vain pitänyt kehittää kuvaa pidempään?

 

[Lassivv]

Koska helpompi sitten jos haluaa jatkaa. Viikon saat kuitenkin ilmaiseksi.

Jep ja hyvä muistaa että amazon/gigantti yms muutamia kertoja vuodessa 12kk jäsenyys alessa mikä tarkoittaa käytännössä noin puolta hintaa vuodessa photoshop+lightroom paketille vuodessa.

---------------------

Itsekin pitäisi kaivaa taas järkkärin hommat esille. A6400 + sony 18-105mm 4f, sigma 30mm 1.4f prime ja Sony 70-350mm tele.

Pitäis vaan kaivella innostusta lähteä taas ison kameran kans liikkeelle, nykykännykät muuttanut tuota tilannetta nykysin melkosesti.

 

[Drinkkeri]

Tulipa pitkästä aikaa koeponnistettua filmipohjainen "kuvatehdas". Tässä skannattu kuva (300 dpi):

Ja pari detaljia 1200 dpi



Kuva jäi vähän harmaaksi, eli varjot ei oikein mene syvän mustiksi. Miten tätä voisi korjata? Jyrkempää kontrastia vedostukseen vai olisiko vain pitänyt kehittää kuvaa pidempään?

Varjot on jo tukossa vasemmalla puolen (ja mustissa kukkapurkeissa), joten kehitys on valotuksen suhteen melko oikein. Kontrastiton tuo vähän on keskisävyissä, mutta voi hyvin olla filminkin ominaisuus. Puskemalla filmi aukkoa-kahta korkeammalle herkkyydelle saa kontrastia negaan vaikka kuinka, mutta itse tekisin sen paperille vedostusvaiheessa sopivalla 0-5 -valotuksella jos täysin analogisesti mennään

 

[PaaTero]

Ei ole. Eli "export catalog" kautta uuteen koneeseen.

Kiitos tiedosta. Jostain syystä aloin kammoksumaan "import /export catalog" ominaisuuksia Lightroomin takia, kun oli muutamia kertoja vaikeuksia saada vanhoja säätöjä palautettua. En muista enää mikä siinä sitten lopuksi oli vialla käyttäjän lisäksi. Mutta ihastuin tuohon Capture Onen "session" ominaisuuteen helppouden takia. Kun raahaa sen työstettävän kansion varmuuskopiosta esim. kuvakansioon, niin ei tarvitse kuin Capture Onesta valita "open session" ja valita sieltä se kansion sisäinen tiedosto, mikä pitää säädöt yms tiedot sisällänsä.
Pitää tehdä testiä tuon "catalogin" kanssa.

 

[KeljuK]

Kiitos tiedosta. Jostain syystä aloin kammoksumaan "import /export catalog" ominaisuuksia Lightroomin takia...

Kannattaa olla painamatta deleteä ennenkuin on varma että meni oikein. Mut Macin ja Windowsin käyttis on aivan eri ajatuksella kasattu.

 

[tommmi]

Varjot on jo tukossa vasemmalla puolen (ja mustissa kukkapurkeissa), joten kehitys on valotuksen suhteen melko oikein. Kontrastiton tuo vähän on keskisävyissä, mutta voi hyvin olla filminkin ominaisuus. Puskemalla filmi aukkoa-kahta korkeammalle herkkyydelle saa kontrastia negaan vaikka kuinka, mutta itse tekisin sen paperille vedostusvaiheessa sopivalla 0-5 -valotuksella jos täysin analogisesti mennään

Myös linssin optinen "formula" vaikuttaa kontrastiin. Millä lasilla kuvasit? Muista myös, että korkea kontrasti ei ole mikään hyvän valokuvan peruspiirre. Minusta kyseisessä kuvassa on pehmeän kontrastin myötä rauhallinen tunnelma.

Kiitos tiedosta. Jostain syystä aloin kammoksumaan "import /export catalog" ominaisuuksia Lightroomin takia, kun oli muutamia kertoja vaikeuksia saada vanhoja säätöjä palautettua. En muista enää mikä siinä sitten lopuksi oli vialla käyttäjän lisäksi. Mutta ihastuin tuohon Capture Onen "session" ominaisuuteen helppouden takia. Kun raahaa sen työstettävän kansion varmuuskopiosta esim. kuvakansioon, niin ei tarvitse kuin Capture Onesta valita "open session" ja valita sieltä se kansion sisäinen tiedosto, mikä pitää säädöt yms tiedot sisällänsä.
Pitää tehdä testiä tuon "catalogin" kanssa.

Kokemusta ei tuollaisesta siirtymästä valitettavasti ole, joten saatan olla väärässä, mutta mielestä Capture Onen sessiot ovat kokonaan kansiopohjaisia. Taisi riippua Capture Onen asetuksista muodostaako se "sidecarit" joka tiedostolle vai jonkun keskitetyn tiedoston, mutta session tietoja se ei tallenna siihen yhteen suureen emo-Catalogiin - se on juuri sessioiden idea, että pysyvät erillään.

Jos noihin tiedostoihin kertyy viittauksia kuviin polkuineen, niin se on varmasti ongelma Windowsista Maciin siirtyessä.

 

[Shaolin]

Darktable on hyvä ilmainen vaihtoehto lightroomille jos haluaa vähän enemmän tutustua.

 

[Squirrel]

Kiitos tiedosta. Jostain syystä aloin kammoksumaan "import /export catalog" ominaisuuksia Lightroomin takia, kun oli muutamia kertoja vaikeuksia saada vanhoja säätöjä palautettua. En muista enää mikä siinä sitten lopuksi oli vialla käyttäjän lisäksi. Mutta ihastuin tuohon Capture Onen "session" ominaisuuteen helppouden takia. Kun raahaa sen työstettävän kansion varmuuskopiosta esim. kuvakansioon, niin ei tarvitse kuin Capture Onesta valita "open session" ja valita sieltä se kansion sisäinen tiedosto, mikä pitää säädöt yms tiedot sisällänsä.
Pitää tehdä testiä tuon "catalogin" kanssa.

Toisaalta on vaivatonta tehdä koska, Windows ja Macintosh ovat kaksi eri konetta, eli tarkoitanee sitå että sun ei tarvitse poistaa niitä kuvia lähtötietokoneeltasi ollenkaan. Jos et saa importattua uuteen, kokeilet vaan uudestaan. Eri asia on, jos olisit vaikka asentamassa käyttöjärjestelmää uudelleen, jolloinka exporttaaminen pitäisi onnistua koska yleenä siinä vaiheessa kovalevy on tyhjennetty jne.

 

[takomo]

Varjot on jo tukossa vasemmalla puolen (ja mustissa kukkapurkeissa), joten kehitys on valotuksen suhteen melko oikein. Kontrastiton tuo vähän on keskisävyissä, mutta voi hyvin olla filminkin ominaisuus. Puskemalla filmi aukkoa-kahta korkeammalle herkkyydelle saa kontrastia negaan vaikka kuinka, mutta itse tekisin sen paperille vedostusvaiheessa sopivalla 0-5 -valotuksella jos täysin analogisesti mennään

On hyvin mahdollista että filmin tai paperin ominaisuudet eivät ole enää ihan speksien mukaisia. Molemmat on hyvinkin 10 vuotta vanhoja. Filminä Ilford FP4+ ja paperina RC MGIV, ja nämä yksilöt on säilytetty huoneenlämmössä. Kehitteinä oli D76 stock ja PQ universal. On ollut positiivinen yllätys, että nämä on olleet vielä näinkin hyvin hengissä - mutta kaipa nämä olisi syytä käytellä pois.

Onko paperin hyvän valotuksen hakemiseen helppoja keinoja? Tätä toki helpottaisi, jos negat olisivat oikein valotettuja ja varsinkin tasalaatuisesti kehitettyjä. Joskus kokeilin apuna Clas Olsonin luksimittaria.

Myös linssin optinen "formula" vaikuttaa kontrastiin. Millä lasilla kuvasit? Muista myös, että korkea kontrasti ei ole mikään hyvän valokuvan peruspiirre. Minusta kyseisessä kuvassa on pehmeän kontrastin myötä rauhallinen tunnelma.

Fujin GA645i rullafilmi-"pokkari" on kyseessä. Ihan perus, ei tuossa ole edes zoomia vaan EBC 60mm/4.0. Kyllä tuolla kontrastiakin saa aikaiseksi. Toisaalta kun kuvausaika oli alkuilta ja taivas kevyessä pilvessä, niin pehmeä kontrasti on varmaan ihan realistinen.

Suurennokseen oli Rodenstock Rodagon 80/4, muistaakseni aukolla 8.

Kustannuksista kun yllä oli puhetta, niin äkkiä tämä maksaa 1,5-2 euroa/kuva tuoreilla tarvikkeilla. Niin kauan kuin on varastoa pakkasessa, niin on hyvinkin halpaa.

Yhdelle filmille saa tällä kameralla 16 ruutua, ja näistä ehkä 10 voisi olla niin onnistuneita, että kannattaa tehdä kuva. 100 kpl laatikko papereita riittäisi näin ~10 filmiin.
Telefoton hinnoin:
10 kpl filmejä Fomapan 100 5,14€/kpl, Ilford FP4+ 8,50€/kpl -> 51€/85€ per 100 kuvaa
100 kpl RC MGIV 13x18 papereita 58 €
1 kpl Adox D76 1 l filminkehite 13 €
1 kpl Adox Neutol 0,5l paperikehite 14€ (riittäisi 5-10 krt määrään mutta vanhenee)
1 kpl Adofix 0,5l kiinnite filmille ja paperille 11€ (riittäisi moninkertaisesti mutta vanhenee)
Filmit 51€/85€, paperit 58€, kemiat 38€ -> yht. 147/181€ edullisella/laatufilmillä.

Jos haluaa isompaa kuvaa, niin siitä saa maksaa kunnolla. On se silti halvempaa kuin kuvien teettäminen?

 

[Drinkkeri]

On hyvin mahdollista että filmin tai paperin ominaisuudet eivät ole enää ihan speksien mukaisia. Molemmat on hyvinkin 10 vuotta vanhoja. Filminä Ilford FP4+ ja paperina RC MGIV, ja nämä yksilöt on säilytetty huoneenlämmössä. Kehitteinä oli D76 stock ja PQ universal. On ollut positiivinen yllätys, että nämä on olleet vielä näinkin hyvin hengissä - mutta kaipa nämä olisi syytä käytellä pois.

FP4 on melko laakea filmi, mitä tulee kontrastiin eli vedostaessa sitten ne ylä- ja alapään sävyt kuntoon. Puhdas musta on mun mielestä harvemmin on se paras tavoite vaan pyrin enemmän jyrkentämään keskisävyjen erotusta. Sanoisin, että negat olis kannattanut kehittää ISO50-80 mukaan niin olisi vanhassa filmissä enemmän jyrkkyyttä.

Onko paperin hyvän valotuksen hakemiseen helppoja keinoja? Tätä toki helpottaisi, jos negat olisivat oikein valotettuja ja varsinkin tasalaatuisesti kehitettyjä. Joskus kokeilin apuna Clas Olsonin luksimittaria.

Paperi ei vaikuta hunnuttuneen kun taivas on liki valkoinen.

Multigrade-filtterit on se helpoin tapa säätää kontrastia vedostusvaiheessa, näitä saa sarjoina 12 filtterin pakoissa jyrkkyysvälilä 00-5 (näiden välissä sitten puolikkaan välein eri vahvuisia. Mitä pienempi numero sen loivempi kuva, mutta 00 ja 5 on ne yksistään käyttökelvottomat, mutta kahdestaan käytettynä antavat ylivoimaisesti tarkimmat säätömahdollisuudet. Normaali multigradepaperi on jyrkkyydeltään n. 2,5 jos ei käytetä filtteriä.

Multigrade-papereille vielä kun suurennuskoneelle oli lääniä käytin itse split-valotusta eli ensin paperille valotusliuskat 1 EV portaissa ilman filtteriä, josta näkee sopivan valotuksen kuvalle. Tästä nappasin yleensä aukkoa tummemman kuin mikä näytti "oikealta" ja tällä valotuksella vielä erikseen 00- ja 5-jyrkkyyden multigrade-filttereillä testiliuska. 00-liuskasta näki toimiiko huippuvalon osa kuvasta ja 5-jyrkkyyden filtterillä vastaavasti tumma pää. Näistä sitten säädetään lopullisen valotuksen suhde.

Esimerkiksi jos saadaan 10s valotuksella ilman filtteriä hyvä -1 aukon perusvalotus ja 00-filtterillä huippuvalot kestävät kuitenkin 8s ajan ja varjot menevät tukkoon 5-filtterillä jo 4s ajalla lopulliseen printtiin tulee sitten 8s 00-filtterin + 3s 5-filtterin valotus. Mittarilla ei perus kotilabrassa hirveästi ole käyttöä kun lopullinen valotus on kuvan aiheesta kiinni eli kokonaisvalotuksen mittaus paperin herkkyydellä on melko triviaali tieto. Toki jos tekee massana samaa printtiä niin mittarilla näkee onko välissä tapahtunut jotakin muutosta valonlähteessä.

 

[takomo]

FP4 on melko laakea filmi, mitä tulee kontrastiin eli vedostaessa sitten ne ylä- ja alapään sävyt kuntoon. Puhdas musta on mun mielestä harvemmin on se paras tavoite vaan pyrin enemmän jyrkentämään keskisävyjen erotusta. Sanoisin, että negat olis kannattanut kehittää ISO50-80 mukaan niin olisi vanhassa filmissä enemmän jyrkkyyttä.

Miten päin tämä nyt meneekään: jos filmi kehitetään hitaana, kehitysaika on lyhyt ja negat jäävät harmaiksi. Jos kehitetään nopeana, kehitysaika on pitkä ja negoista tulee tummia.

Paperi ei vaikuta hunnuttuneen kun taivas on liki valkoinen.

Valkoinen reunus on vielä valkoisempi, eli ei ole huntua. Ikä on kyllä voinut herkistää papereita.

Multigrade-filtterit on se helpoin tapa säätää kontrastia vedostusvaiheessa, näitä saa sarjoina 12 filtterin pakoissa jyrkkyysvälilä 00-5 (näiden välissä sitten puolikkaan välein eri vahvuisia. Mitä pienempi numero sen loivempi kuva, mutta 00 ja 5 on ne yksistään käyttökelvottomat, mutta kahdestaan käytettynä antavat ylivoimaisesti tarkimmat säätömahdollisuudet. Normaali multigradepaperi on jyrkkyydeltään n. 2,5 jos ei käytetä filtteriä.

Yksi kuvaa pehmentävä tekijä lienee diffuusi väripää, ei tarvitse filttereitä.

Koneen mukana tuli myös kondensoripää ja sillä taisikin tulla aika napakkaa jälkeä. Sen käyttöä olen vältellyt, kun valolähteenä on erikoishehkulamppu, jossa ei ole painatusta. Varalamppujen saatavuus oli jo N vuotta sitten huono.

Eri jyrkkyyksien yhdistely alkaa vaikuttaa jo edistyksellisemmältä Photoshop-tekniikalta. Pitää ainakin olla tarkkana, että ei liikuta valotusten välissä mitään. Filmiajan valokuvauskirjoissa oli monesti aika paljonkin ovelia pimiötekniikoita. Mm. unsharp-mask on pimiötekniikka.