Valokuvaus, kameroiden käyttö, valokuvien editointi ja muu yleisthreadi valokuvaukseen

[rarehanu]

En tiedä mikä siitä työlään tekee, kun paremmissa kameroissa sen voi ihan sieltä asetuksista valita.

 

[Drinkkeri]

Tänään oli tarkoitus kuvata interiöörejä, mutta käteen sattuneessa kamerassa oli filmi sisällä ja neljä ruutua valottamatta. Mittari oli säädetty neljään sataan eli ei käsivarahommiin ihan passaa niin kuvasin kävellessä loppuun. Baarissa istahtaessa filmikukkarosta löytyikin portra 800:n sijasta Portra 160 -rulla. Filmikuvauksen iloja.

 

[takomo]

Digillä on nykykennoilla jo Canonillakin varjoalueen dynamiikka sitten filmiä edellä, siitä ei pääse mihinkään että kolme aukkoa alivalotettu nega on pilalla. Yläpäässä digin kolme aukkoa yli taas on ihan hirveän näköinen kun ala on pelkkää valkoista reikää siinä missä siellä on filmillä vielä hyvin sävyjä, helpottaa kovakontrastisissa tilanteissa kun voi valottaa oikeasti varjojen mukaan.

Eikö tämä ole sama kuin diafilmillä: ei kestä ylivalotusta juuri yhtään? Tämä ei oikeastaan ole kovin yllättävää, koska digikamera muodostaa tavallaan suoraan positiivikuvan diafilmin tapaan. Kun pikselin elektronikaivo on täynnä, niin se on täynnä.

Kinofilmi on tyhjä arpa jos laatua hakee eikä vain fiilistele, hyvällä optiikalla hienorakeisesta negasta saa siitäkin kyllä 100x suurennoksen tehtyä josta ei terävyyttä puutu vaan näytöllä 100% suurennoksia skanneista katseleville se ei passaa.

Missä nykyään saisi tehtyä (väri-)kinonegasta laadukkaita suurennoksia edes kymppikuvien kokoluokassa (tai vähän yli)?

Väittäisinpä, että digilabbikset onnettomine skannausresoluutioineen jouduttivat merkittävästi filmikuvauksen loppua. Esim. tässä Noritsun kai ihan OK skannereita 00-luvun lopulta: normaaliskannaus kinolle 1002 x 1512 px, eli n. 1,5 Mpix.

LS-1100

Vaikka kuvaajalla olisi mikä Leica, ei siitä oikein ole iloa, jos labra vedostaa kuvista epäterävää suttua.

 

[Drinkkeri]

Eikö tämä ole sama kuin diafilmillä: ei kestä ylivalotusta juuri yhtään? Tämä ei oikeastaan ole kovin yllättävää, koska digikamera muodostaa tavallaan suoraan positiivikuvan diafilmin tapaan. Kun pikselin elektronikaivo on täynnä, niin se on täynnä.


Missä nykyään saisi tehtyä (väri-)kinonegasta laadukkaita suurennoksia edes kymppikuvien kokoluokassa (tai vähän yli)?

Väittäisinpä, että digilabbikset onnettomine skannausresoluutioineen jouduttivat merkittävästi filmikuvauksen loppua. Esim. tässä Noritsun kai ihan OK skannereita 00-luvun lopulta: normaaliskannaus kinolle 1002 x 1512 px, eli n. 1,5 Mpix.

LS-1100

Vaikka kuvaajalla olisi mikä Leica, ei siitä oikein ole iloa, jos labra vedostaa kuvista epäterävää suttua.

Perus kymppikuvaan ei paljoa enempää tarvita, riippuen printtiprosessista 1,5-2.2mp on tarpeeksi ja ylimenevä "hukkuu" alaspäin skaalaukseen. Selkärangasta tulee edelleen 20x30cm printin pidemmän sivun mitta 3543px 300dpi printtiresoluutiolla kun isommasta ei ollut käytettävässä prosessissa mitään hyötyä enkä ole nytkään mitään radikaalia positiivista muutosta vaikka pikselimäärä olisi vaadittua isompikin. Iso osa digipainoista pyytää matskun oikeassa pikselimäärässä prosessin pikselitiheydellä.

Fotoykkönen on näistä kuluttajaprinttaajista ainakin tehnyt hyvää jälkeä. Käyttävät käsittääkseni optista menetelmää peruskoon printeissä.

Pikselitiheyden kasvattaminen vaatii melko kovia resoluutioita, tuon 20x30 printin kanssa pitäisi monen parin satasen printterin mainostaman 1200dpi tarkkuuden kanssa olla jo yli 130 megapikselin tiedosto. Jos printteri oikeasti kykenee yli 300dpi resoluutioon niin laatu paranee mitä tiheämmässä pikselit tiedostossa ovat, mutta useimmat peruspainot ja printtaajat lyövät kuvat paperille 240 tai 300dpi tarkkuudella. Tyypillinen valokuvapaperi ei toista kovin paljoa yli 300dpi tarkkuuksia, hyvälaatuinen tekstuuriton taidepaperi kykenee kyllä merkittävästi korkeampiin tarkkuuksiin.

24-tuumaisen 4K-näytön pikselitiheys on n. 180ppi eli normaalilta katseluetäisyydeltä jos pitää tuota riittävän terävän samankokoiseen printtiin riittää n. 8 megapikseliä.

 

[takomo]

Perus kymppikuvaan ei paljoa enempää tarvita, riippuen printtiprosessista 1,5-2.2mp on tarpeeksi ja ylimenevä "hukkuu" alaspäin skaalaukseen.

300 dpi kymppikuvassa on juuri sellainen, että riittää valtaosaan (pokkari-)kuvista mutta se syö kaiken hyvästä optiikasta tulevan edun. Pintojen tekstuureista tulee pikselimössöä eikä läheltä katsoen enää erotu yksityiskohtia.

Pitkään ihmettelin, että missä vika, kun veitsenteräviä kuvia tuottanut pokkari alkoi jossain vaiheessa tuottaa suttukuvia. Epäilin automaattitarkennusta, joka ei ko. kamerassa ollut mitenkään pomminvarma. Sitten minilabbistöitä tehnyt tuttu alkoi hehkuttaa uusien digilabbisten hienoja ominaisuuksia.

1500px 36mm:lla on 42 px/mm, mikä riittää 10 viivapariin/mm ilman Moirea. Hyvä linssi piirtää 80 viivaparia/mm ja hyvä filmi pystyy sen toistamaan. Ei tarvitse ihmetellä, jos digilabbiksen kymppikuvat on vaikuttaneet aneemisen mitäänsanomattomilta (ja kino kuolleelta formaatilta).

Pikselitiheyden kasvattaminen vaatii melko kovia resoluutioita, tuon 20x30 printin kanssa pitäisi monen parin satasen printterin mainostaman 1200dpi tarkkuuden kanssa olla jo yli 130 megapikselin tiedosto

Suhtaudun lievällä skeptisyydellä halpojen printterien (ja varsinkin halpojen skannereiden) dpi-lupauksiin.

Sen sijaan esim. Apo-Rodagon-N 50/2.8 -suurennusobjektiivi näyttäisi toistavan 80 viivaparia/mm kivuttomasti aukolla f=5,6.

https://photocornucopia.com/archive/40/apo-rodagon-n.pdf

Jos tulostettaisiin 4px/viivapari, niin kuvan pitkän sivun pitäisi olla 11520px eli n. 1000dpi 20x30-koossa. Suoralla optisella kuvantamisella ~1200 dpi olisi realistista, kun kaikki on kunnossa.

 

[Squirrel]

Onko kukaan kuullut väitettä, että omalta pihalta ei saisi kuvata julkisen alueen puolelle, esim. jos siinä menee tie, niin sinne ei saisi kuvata? Itse kuulin väitteen ja kuulosti niin hölmöltä, että pitää oikein tarkistaa voisiko toi pitää paikkaansa. Oma veikkaukseni on, että hän on kuullut väittämän, että julkiselta alueelta ei saa kuvata toisen yksityistä pihaa kun se on kotirauhan piirissä ja jotenkin ajan kuluessa kääntänyt aseltelman päässään toisinpäin.

 

[saan]

Onko kukaan kuullut väitettä, että omalta pihalta ei saisi kuvata julkisen alueen puolelle, esim. jos siinä menee tie, niin sinne ei saisi kuvata? Itse kuulin väitteen ja kuulosti niin hölmöltä, että pitää oikein tarkistaa voisiko toi pitää paikkaansa. Oma veikkaukseni on, että hän on kuullut väittämän, että julkiselta alueelta ei saa kuvata toisen yksityistä pihaa kun se on kotirauhan piirissä ja jotenkin ajan kuluessa kääntänyt aseltelman päässään toisinpäin.

Taitaa tuo lähinnä koskea tallentavaa videovalvontaa ja omalla pihallakin siitä tarvitsee ilmoittaa.

 

[Drinkkeri]

Onko kukaan kuullut väitettä, että omalta pihalta ei saisi kuvata julkisen alueen puolelle, esim. jos siinä menee tie, niin sinne ei saisi kuvata? Itse kuulin väitteen ja kuulosti niin hölmöltä, että pitää oikein tarkistaa voisiko toi pitää paikkaansa. Oma veikkaukseni on, että hän on kuullut väittämän, että julkiselta alueelta ei saa kuvata toisen yksityistä pihaa kun se on kotirauhan piirissä ja jotenkin ajan kuluessa kääntänyt aseltelman päässään toisinpäin.

Kaikkea siellä pihalla saa kuvata, mikä näkyy kadulta. Pihalla olevia ihmisiä ei saa kuvata ilman lupaa.

 

[Squirrel]

Taitaa tuo lähinnä koskea tallentavaa videovalvontaa ja omalla pihallakin siitä tarvitsee ilmoittaa.

Eikös tuo ilmoitus koske vain julkisia alueita?

Tälläinen tuli minilexistä "Omaan pihaan kohdistuvasta kameravalvonnasta ei tarvitse ilmoittaa tarroilla eikä kylteillä."

 

[saan]

Eikös tuo ilmoitus koske vain julkisia alueita?

Tälläinen tuli minilexistä "Omaan pihaan kohdistuvasta kameravalvonnasta ei tarvitse ilmoittaa tarroilla eikä kylteillä."

Muistin väärin, tosiaan omalla pihalla ei tarvitse kylttejä, mutta ilmeisesti vieraita tulisi informoida.

Varmaan tuossa sekoitetaan valvontakamerat ja valokuvaamisen keskenään. Kuvaamiseen julkisilla paikoilla ei tarvitse lupaa, mutta kuvissa ei saa olla mitään henkilöä loukkaava tietoa.

 

[Squirrel]

Muistin väärin, tosiaan omalla pihalla ei tarvitse kylttejä, mutta ilmeisesti vieraita tulisi informoida.

Varmaan tuossa sekoitetaan valvontakamerat ja valokuvaamisen keskenään. Kuvaamiseen julkisilla paikoilla ei tarvitse lupaa, mutta kuvissa ei saa olla mitään henkilöä loukkaava tietoa.

Onko tuosta mitään hakusanaa, jolla voin googlata asiaa että ei saisi videokuvata?

 

[JuhaH]

Jos kuvaat katualuetta tallentavalla kameravalvontajärjestelmällä se muodostaa henkilörekisterin, jonka ylläpitäminen vaatii viranomaiselta luvan.

 

[tonttuj]

Kerrotko mistäs moisen luvan voi hakea ja miltä viranomaiselta?

 

[Squirrel]

Jos kuvaat katualuetta tallentavalla kameravalvontajärjestelmällä se muodostaa henkilörekisterin, jonka ylläpitäminen vaatii viranomaiselta luvan.

Samalla tavalla se muodostaa sen rekisterin, jos kamera on jukisella alueella. Nyt oletetun kiellon perusteena oli että kamera sijaitsee yksityisalueella ja se kuvaa julkista aluetta, esim. tie. Kuulemma olisi laillista jos se olisi julkisella alueella se kamera ja kuvaa julkista aluetta, mutta kun kamera sijoitettu ykistyisalueelle, niin siinä ongelma.

 

[Squirrel]

Kerrotko mistäs moisen luvan voi hakea ja miltä viranomaiselta?

Ei henkilörekisterin pito vaadi viranomaislupia, avoimuutta vain.

 

[JuhaH]

Kerrotko mistäs moisen luvan voi hakea ja miltä viranomaiselta?

Varmista ensin että perusedellytykset täyttyvät. Pikaisella googletuksella en löytänyt tahoa, joka määrittää täyttyvätkö riittävät perusteet rekisterille ja myöntää luvan (seuraava teksti ei koske yksityisalueita):
"
Kameravalvonta ja henkilötietolaki
Henkilötietolaki koskee pääsääntöisesti kaikkea tallentavaa kameravalvontaa, jota ei saa harjoittaa ilman asiallista syytä ja tarvetta.
Turvallisuuden ja omaisuuden suojaaminen, rikosten ennalta ehkäiseminen sekä tapahtuneiden rikosten selvittäminen voivat olla perusteita yritysten tai yhteisöjen suorittamalle kameravalvonnalle muun muassa julkisissa tiloissa ja yleisillä paikoilla tai myös esimerkiksi kerrostalon porraskäytävässä.

Tallentavan kameravalvonnan harjoittaja (henkilö, yritys tai yhteisö) on henkilötietolaissa tarkoitettu rekisterinpitäjä riippumatta tallenteiden säilytysajan pituudesta ja kuvattu henkilö on rekisteröity.

Rekisterinpitäjän pitää toteuttaa kameravalvonta henkilötietolain mukaisesti, mikä tarkoittaa seuraavaa:

• Kuvaamisella kerättävien tietojen on rajoituttava rekisterinpitäjän tehtävän hoitamisen kannalta tarpeellisiin tietoihin.
• Kameravalvontaan pitää olla selkeä toimintasuunnitelma ja siitä pitää laatia rekisteriseloste.
• Kameravalvonnan kohteesta, tarkoituksesta ja valvonnan harjoittajasta on tiedotettava näkyvästi.
• Tallenteita ei saa käyttää muissa kuin valvonnan alkuperäisissä tarkoituksissa. Tallenteet on suojattava asiattomalta pääsyltä sekä vahingossa tai laittomasti tapahtuvalta hävittämiseltä ja luovutukselta. Kuvatallenteet eivät saa olla ulkopuolisten nähtävissä esimerkiksi valvontamonitoreista.
• Kuvattavalla on henkilötietolain mukainen tarkastusoikeus itseään koskeviin kameravalvonnan yhteydessä syntyviin kuvatallenteisiin.
• Tarpeettomiksi käyneet tallenteet on hävitettävä heti. Tietosuojavaltuutettu suosittelee tarpeellisuuden arviointia viimeistään kolmen vuorokauden kuluessa tallennuksesta.
• Työnantajan on määriteltävä etukäteen ne henkilöt, jotka työtehtäviensä tai asemansa puolesta ovat oikeutettuja katselemaan kameravalvonnasta syntyneitä tallenteita.

Mikäli kameravalvonta hankitaan toimeksiantona ulkopuoliselle palveluntarjoajalle, esimerkiksi turva-alan yritykseltä, rekisterinpitäjänä pidetään edelleen toimeksiantajaorganisaatiota. "