Valmistalopaketit

[jinx1980]

Ehkä ajateltiin yksiaineista kiveä, eli mitä niitä nyt on, siporex, lekaharkko ja mitä matskua jämerän talon on. Sitten on vielä kennoharkkoja joissa pieniä ilmatiloja sisällä. Eli kaikilla muurataan suoraan valmista seinää vs valuharkko.

Lopputulos toki lienee kaikilla suht sama, katsantokannasta riippuen toisen saa perusteltua toista paremmaksi.

 

[oltsandeeri]

Seinärakenne 500mm paksuilla karkaistusta kevytbetonista tehdyillä harkoilla on n. 200 kg/m2.
Ilmaeristeisillä 490mm paksuilla kennoharkoilla toteutettu ulkoseinärakenne on n. 300 kg/m2.

Molemmilla saavutetaan nykyiset lämmöneristysvaatimukset.

Kevytsoraharkoista ei voi tehdä nykyaikaiseen taloon ulkoseinärakennetta, jos harkossa ei ole erillistä lämmöneristyskerrosta.

Eri vaihtoehdoissa on omat hyvät ja huonot puolensa.
Jos mahdollisimman jämerää vaihtoehtoa etsii, niin ei ole ehdan betonin voittanutta.

 

[Juh44]

Jos mahdollisimman jämerää vaihtoehtoa etsii, niin ei ole ehdan betonin voittanutta.

Rauta, puolimetriä kun laitetaan jotain +1000nm lujaa terästä niin alkaa oleen seinissä lujuutta.

 

[Cumbo]

Kyssäreitä suunnitteluvaiheessa:

1) voiko KHH:n kurapisteen kaivo toimia tilan ainoana kaivona? Meillä on suunnitteilla iso laatta eteiseen, kylppäriin ja saunaan (60x60, ehkä 30x60) ja tämähän vaatii linjakaivon. Jos KHH:eseen halutaan sama, iso laatta, niin toimisiko tuo kurapiste tilan kaivona? Ei tarvisi yhteen tilaan tuohon tehdä 10x10-laatalla, kun muissa iso ja tilat vielä peräkkäin. Ja toisaalta, ei tarvitsisi KHH:eseen tehdä kallista (?) linjakaivoa.

2) Onko pienessä, parin neliön WC:ssä oltava lattiakaivo? Iso laatta vaatisi linjakaivon tännekin..

3) Väliseinistä: millä väliseiniin saadaan riittävä äänieristys? Riippuu tietysti, keneltä kysytään riittävästä, mutta miten tuo yleensä tehdään? Lisää villaa? Kasvaako seinävahvuus (nyt tais olla 92mm). Yksi kaveri meinasi, että ei lisävilloja, vaan erikoiskova kipsilevy tuplana toimisi. Toimiiko tuo, onko kallis ja olisiko tässä ratkaisussa jotain erityisen hyvää tai huonoa?

 

[Hooämäl]

Kyssäreitä suunnitteluvaiheessa:

1) voiko KHH:n kurapisteen kaivo toimia tilan ainoana kaivona? Meillä on suunnitteilla iso laatta eteiseen, kylppäriin ja saunaan (60x60, ehkä 30x60) ja tämähän vaatii linjakaivon. Jos KHH:eseen halutaan sama, iso laatta, niin toimisiko tuo kurapiste tilan kaivona? Ei tarvisi yhteen tilaan tuohon tehdä 10x10-laatalla, kun muissa iso ja tilat vielä peräkkäin. Ja toisaalta, ei tarvitsisi KHH:eseen tehdä kallista (?) linjakaivoa.

2) Onko pienessä, parin neliön WC:ssä oltava lattiakaivo? Iso laatta vaatisi linjakaivon tännekin..

3) Väliseinistä: millä väliseiniin saadaan riittävä äänieristys? Riippuu tietysti, keneltä kysytään riittävästä, mutta miten tuo yleensä tehdään? Lisää villaa? Kasvaako seinävahvuus (nyt tais olla 920mm). Yksi kaveri meinasi, että ei lisävilloja, vaan erikoiskova kipsilevy tuplana toimisi. Toimiiko tuo, onko kallis ja olisiko tässä ratkaisussa jotain erityisen hyvää tai huonoa?

Kyllä tommonen melkein metrin seinä villotettuna hyvin ääntä pitää..

Tuplaek lisää itsessäänkin jo "hyvin" äänieristystä. Muistaa vaan painumavarat ylhäältä villoittaa, kittaa alajuoksun umpeen jne. Noilla saa pieniä etuja. Isommin hifistelemällä sitten enemmän, tiiviit väliovet, limittäinen rankarakenne jne.

 

[oltsandeeri]

Rauta, puolimetriä kun laitetaan jotain +1000nm lujaa terästä niin alkaa oleen seinissä lujuutta.

Jo vain! Kaupantekijäisiksi saa aimo annoksen lämmönjohtavuutta.

 

[Juh44]

Kyssäreitä suunnitteluvaiheessa:

1) voiko KHH:n kurapisteen kaivo toimia tilan ainoana kaivona? Meillä on suunnitteilla iso laatta eteiseen, kylppäriin ja saunaan (60x60, ehkä 30x60) ja tämähän vaatii linjakaivon. Jos KHH:eseen halutaan sama, iso laatta, niin toimisiko tuo kurapiste tilan kaivona? Ei tarvisi yhteen tilaan tuohon tehdä 10x10-laatalla, kun muissa iso ja tilat vielä peräkkäin. Ja toisaalta, ei tarvitsisi KHH:eseen tehdä kallista (?) linjakaivoa.

2) Onko pienessä, parin neliön WC:ssä oltava lattiakaivo? Iso laatta vaatisi linjakaivon tännekin..

3) Väliseinistä: millä väliseiniin saadaan riittävä äänieristys? Riippuu tietysti, keneltä kysytään riittävästä, mutta miten tuo yleensä tehdään? Lisää villaa? Kasvaako seinävahvuus (nyt tais olla 920mm). Yksi kaveri meinasi, että ei lisävilloja, vaan erikoiskova kipsilevy tuplana toimisi. Toimiiko tuo, onko kallis ja olisiko tässä ratkaisussa jotain erityisen hyvää tai huonoa?

Onnistuu 60*60 laatta kyllä ihan tavallisillakin kaivoilla, vaatii hyvän laatoittajan mutta itse pidin tätä vaihtoehtoa rakenteellisestikin fiksumpana.

Laitoin samaa laattaa myös kaivolliseen 2m² vessaan ja kaivo jäi kaapin alle piiloon.



Äänieristävyyttä me haettiin kivivillalla ja kriittisissä paikoissa tuplalevytys.
Nuo äänieristykset pitää huomioida myös lvi:n puolella eli ilmanvaihto vaatii joka huoneeseen tulo+poisto jos ovet on tiivisteillä = äänieristävät..
Samoin kuin äänenvaimentajat kanaviin..

Jos oikeasti haluaa hiljentää niin "tupla seinä" eli kaksi seinää peräkkäin ilmaraolla ja lattialaatan katkaisu on tehokas tapa.

Edit. Se 920mm (eli 92mm) paksu seinä tulee kombosta 13mm kipsilevy, 66mm paksu ranka tai kertopuu, 13mm kipsilevy.
Se on se perus ei kantavien väliseinien rakenne, tuohon kun lisäillään kipsilevyjä/massaa niin saadaan lisää äänieristystä. Tupla levytys (26mm) ei vielä hirveästi kasvata seinän paksuutta, mutta jokseenkin kaikki muu alkaa viemään sisätiloja.

 

[PCB]

Ehhh? 400mm paksun lämpökivirakenteisen ulkoseinän omapaino on valmiiksi valettuna n. 500 kg/m2 ilman puista ulkoverhousta.
Vertailun vuoksi puinen rankarakenteinen pientalon ulkoseinä on mitä, max. 100kg/m2?

Siihen sitten vielä ynnäilet kivitalon ontelolaattavälipohjat ja yläpohjan ja mahdolliset kivirakenteiset väliseinät.
200mm ontelolaatan omapaino on saumattuna ilman pinta-laattaa n. 300 kg/m2. Puurakenteinen välipohja mitä, 50 - 100 kg/m2?

Milläs penteleen mittarilla tuo ei ole rakenteena massiivinen....? Siis jos verrokkina on puurakenteinen vastaava tötterö.

Kyllä itsellä on kosteusteknisesti luottamusta tuohon betoni + grafiitti-EPS + betoni -rakenteeseen huomattavasti enemmän kuin kipsilevyvillapuumuovi-ratkaisuihin. Eipä sillä, etteikö niistäkin toimivia saisi hyvällä suunnittelulla ja huolellisella toteutuksella. Puurakenteisessa OKT:ssa nytkin tulee asuttua ihan tyytyväisenä.

Ristiinkoolaus ja 28mm pystyverhous on itsellä suunnitelmissa. Leveys ja profiili vielä auki.

Onhan siinä massaa, tuttu rakenne ja ominaisuudet on tiedossa. En millään tavalla verrannut puiseen rankaseinään, vaan ajattelin enemmän sitä massiivisuuden tuomaa hyötyä lämpötilojen vaihdellessa, joka yksiaineisella massiivisella rakenteella on. Nythän tuossa on tehokas eriste välissä.

 

[oltsandeeri]

Mjoo, eihän betonisista valueristeharkoista toteutettu seinärakenne luonnollisestikaan massiivirakenne l. yksiaineinen rakenne (kuten paikalla muurattu täystiiliseinä) ole, mutta on se massiivinen rakenne l. massaltaan suuri.

Itse asiassa pelkkä sisäkuori on massaltaan suurempi neliötä kohden kuin nykyisin yleisesti Suomessa pientalorakentamisessa käytetyt massiivirakenteet.

Massiivisuudessa on myös omat hyötynsä siinä missä yksiaineisuudessakin.

 

[pinkeliviinica]

äänieristyksessä pitää tehdä muutama asia.
ensimmäisenä pullo. ääni ei pääse ulos jos ääni on pullossa ja "korkki on kiinni".
tupla kipsilevyt per puoli. kaikki kipsilevyt yms pitää olla limittäin ja paremmissa piireissä saumat ja kipsilevyt vielä liimataan keskenään kiinni. kaikki ala ja yläsaumat teipataan /ja/tai silikonoidaan ilmavuotojen ehkäisemiseksi. kertopuu rungot tehdään tuplana niin ettei toinen puoli kosketa toistapuolta (jos limittäin niin seinästä ei tule niin paksua)
paremmissa piireissä kipsilevyt kiinnitetään erillisiin kelluviin teräsrankoihin jotka ovat kertopuussa kiinni tai vaihtoehtoisesti jousitetuilla kipsilevy ruuveilla jotta seinärakenne pääsee "kellumaan" ja siten absorpoi muusiikin äänenpaine vaihtelut siirtämättä sitä seuraavaan huoneeseen...

toisena massa. massalla alennetaan levypintojen resonanssi taajuutta ja sitä kuinka helposti se reagoi juuri äänenpaine vaihteluihin. usein riittävää massaa saadaa tuplakipsilevyllä tms mutta enemmän vaikutusta saadaan kun laitetaan vielä bitumia väliin tms (butyyli on parempaa ja hajuttomampaa)

kolmantena katkot. jos vain mahdollista niin olohuoneen lattia seinät ja katto olisivat kelluvia rakenteita (kuten seinistä jo mainitsinkin) tällöin kaikki värinät/tärinät pysähtyvät katkoihin.

neljäntenä ovet. pitää olla tietenkin desibeliovia.. paremmissa piireissä ko ovi on tuplana tai triplana

viidentenä ikkunat. paksua ja ilmatiivistä. paremmat piirit haluavat vielä sälekaihtimet sisään ja tummennusverhoja eteen

viimeisenä ilmanvaihto. sellainen on hyvä olla ja siinäkin on hyvä olla kelluvarakenne äänenvaimentineen ettei mökä siirry sitä kautta.

normi ihmisen olohuoneessa tms riittänee tuplakipsilevytys limittäin ja huolellinen ylä/ala saumojen silikonointi yms. pitää myös tukkia mahdolliset väylät johtojen läpivienneissä sekä äänen kulkeutumis väylät välikaton kautta.

tässä esimerkkikuva teräslevystä kertopuussa johon kipsilevyt tms kiinnitetään. (suosittelen että tämä ensimmäinen levy olisi havupuuvaneria tms niin silloin kaikenlainen ko seinään kiinnittäminen onnistuu paremmin kuin pelkkään kipsilevyyn. tämän päälle sitten limittäin esim habito kipsilevy)

tuossa vielä jousitetusta kipsilevyruuvista lisätietoa

The Sound Absorbing Screw

fastenerandfixing.com

 

[Tuomi0]

Tapatteko jotain sikoja noissa huoneissa?

 

[Juh44]

Tapatteko jotain sikoja noissa huoneissa?

Tympeää kuunnella jotain mikron piippauksia tai kahvinkeittimen ääniä seinän läpi kun toinen herää aiemmin.
Samoin kuin vessasta vieraiden varpusparvea/omaa varpusparvea vieraille.

 

[pinkeliviinica]

itse ainakin haluan äänieristyksellä juuri sitä että makuuhuoneessa/makuuhuoneissa nukkuvat voivat nukkua rauhassa vaikka muualla talossa sitten oleskeltaisiin tms ja kenties tv:kin voisi olla auki yms. ja aina parempi jos esim pesukoneiden äänet eivät kulkeudu makkareihin tms.
toki boonusta on jos olohuoneessa voi tykittää jotain leffaakin ja t-rexin kävelytkään eivät heiluta makkarin sänkyä tms

sitten on toki olemassa vielä se ulkomelu esim kaikki eivät halua herätä siihen kun naapuri ajelee nurmikkoa sunnuntai aamuna klo 08 (siihen auttaa toki paksut ikkunat mutta myös se että valitsee tontin myös kaava-alueen ulkopuolelta niinsanotusti keskeltä metsää )

 

[taski]

Tympeää kuunnella jotain mikron piippauksia tai kahvinkeittimen ääniä seinän läpi kun toinen herää aiemmin.
Samoin kuin vessasta vieraiden varpusparvea/omaa varpusparvea vieraille.

No nuo varpusparvet nyt lähinnä on huvittavia. Normaaleja ruumiintoimintoja
Julkisissa vessoissa pidän vielä jotain karjaisuja yms. ääniä ja hihittelen itsekseni niille kun porukka ihmettelee kuinka joku julkeaa julkisella paikalla noin elämöidä.

 

[Boxter91]

Mitäs mieltä kansalaiset on tästä tyylistä tehdä karmit ja kynnyslista.

 

[kajakkivajakki]

Mikähän tuossa nyt vikana?

Karmin nyt olis voinut aavistuksen alemmas asentaa ettei rako noin iso, mutta oikeaoppisesti ei estä lattiamateriliaalin elämistä.

Edit: ilmeisesti karmi tuon listan päällä, en ite kyllä noin laittaisi.

 

[Boxter91]

Mikähän tuossa nyt vikana?

Karmin nyt olis voinut aavistuksen alemmas asentaa ettei rako noin iso, mutta oikeaoppisesti ei estä lattiamateriliaalin elämistä.

Karmi on siis listan päällä. Rakohan niissä kuuluu olla mutta ei kai karmi nyt listan päällä kuulu olla? Ja varsinkin kun lista on vielä korkea.

 

[kajakkivajakki]

Karmi on siis listan päällä. Rakohan niissä kuuluu olla mutta ei kai karmi nyt listan päällä kuulu olla? Ja varsinkin kun lista on vielä korkea.

Muokkasinkin omaani samaan aikaan. Hölmösti noin.

 

[kajakkivajakki]

En tiedä onko tuossa nyt käynyt niin, mutta kyseinen erikoisuus helposti selittyisi sillä, että talopakettitoimittajalla on eri porukka asentamassa lattiamateriaaleja kuin karmeja ja listoja. Ensimmäinen haluaa oman työnsä kerralla valmiiksi eli pätkäisee listankin paikoilleen ja häipyy työmaalta ennen karminasentajaa/listoittajaa jolle taas ei kuulu katkolistat.

 

[Boxter91]

En tiedä onko tuossa nyt käynyt niin, mutta kyseinen erikoisuus helposti selittyisi sillä, että talopakettitoimittajalla on eri porukka asentamassa lattiamateriaaleja kuin karmeja ja listoja. Ensimmäinen haluaa oman työnsä kerralla valmiiksi eli pätkäisee listankin paikoilleen ja häipyy työmaalta ennen karminasentajaa/listoittajaa jolle taas ei kuulu katkolistat.

Luulen että juuri tämä käynyt. Ollaan siis ostamassa tätä asuntoa, mutta meni kyllä juuri vaatimuslistalle että korjaavat.

 

[korpijääkäri]

Mitäs mieltä kansalaiset on tästä tyylistä tehdä karmit ja kynnyslista.

Tuo lista omaan silmään väärässä paikassa muutenkin. Rako karmin ja lattian välissä tuon listan takia liian iso (näyttää rumalta) katohan löytyykö muitakin virheitä.

 

[Ashrakki]

Kellään näkemystä elementtisokkelista "ekivi"? Kastelli ja Kannus laittaa alle teräsbetonivalun ja Design talo vetää elementtisokkelin vaan hiekkapedille suoraan ja säästää sen ~4ke valusta. Kovin painavahan ei puutalo ole että kuvittelisin että pelkkä elementtisokkelikin olisi ihan riittävä...

 

[hulkki]

Kellään näkemystä elementtisokkelista "ekivi"? Kastelli ja Kannus laittaa alle teräsbetonivalun ja Design talo vetää elementtisokkelin vaan hiekkapedille suoraan ja säästää sen ~4ke valusta. Kovin painavahan ei puutalo ole että kuvittelisin että pelkkä elementtisokkelikin olisi ihan riittävä...

Ei oo kokemusta, vissiin aika uus juttu? Näyttää löytyvän ainakin yks opinnäytetyö aiheesta tältä vuodelta.

Linkki: https://www.theseus.fi/bitstream/ha...d=656CA0E4DD65516DD5EEA73FCD22007B?sequence=2

 

[kajakkivajakki]

Kustannustehokkuuden vuoksihan tuokin tapa on kehitetty. Varmastikin täyttää vaatimukset jne, mutta kyllä tuosta eräänlainen halpuutus paistaa. Siihen lätkättyyn 30 cm murskepatjaan luotetaan niin kovasti että jätetään se perinteinen 60cm antura pois noista nykyisistä paikallavalusokkeleistakin.

Ite teen omissa projekteissa sen tavallisen anturan jatkossakin, vanhanaikaista mutta tapa on toiminut vuosikymmenet

 

[Perkeles]

Kustannustehokkuuden vuoksihan tuokin tapa on kehitetty. Varmastikin täyttää vaatimukset jne, mutta kyllä tuosta eräänlainen halpuutus paistaa. Siihen lätkättyyn 30 cm murskepatjaan luotetaan niin kovasti että jätetään se perinteinen 60cm antura pois noista nykyisistä paikallavalusokkeleistakin.

Ite teen omissa projekteissa sen tavallisen anturan jatkossakin, vanhanaikaista mutta tapa on toiminut vuosikymmenet

On kyllä aika riskaabeliä alkaa pelata perustuksilla, Toimii toki varmasti sopivassa maastossa, niinhän ne ladotut kivetkin on aikanaan toiminut ka ne rakennukset jotka on siltä ajalta on moneen suuntaaan vinossa.(nykyrakennus ei mahda tuota elämistä kestää, toki nykyrakennus tehdään 20vuodeksi, sama kai silloin miten se elää)

 

[Juh44]

säästää sen ~4ke valusta. Kovin painavahan ei puutalo ole että kuvittelisin että pelkkä elementtisokkelikin olisi ihan riittävä...

Tämä kertoo jo riittävästi.
Kyllä se talo painaa yllättävän paljon, Kipsilevyä, lautaa, ulkovuoripanelia jokaista menee tuhansia kiloja ja katon lumikuorma on kymmeniä tonneja. Siihen lisäksi se niiden kivien omapaino.. En riskeeraisi tuossa kohtaa varsinkaan jos riskin rahallinen arvo on keittiön kivitason hintaluokkaa..

 

[PCB]

Tuo eKivi näyttää olevan Perustava Oy:n elementtituote pientalon perustukseksi. Tuohan poikkeaa perinteisestä paikallavaletusta betonisokkelista tuplaeristyksen lisäksi siinä, että sen murskepatjan päälle pitää tasata hienompi kerros kiviainesta sen sokkelielementin alle. Jos Perustava senkin tekee, niin mikäpä sinä, eikä se kummoinen työ olekaan kunhan on aines hankittuna työmaalle.

Itselläni vaikea nähdä tässä mitään negatiivista tai riskiä. Tehdasolosuhteissa tehty mittatarkka sokkelipalkki jossa siistit teräsmuottipinnat. Perustus valmis tunneissa eikä jää roskaakaan työmaalle. Näyttää olevan vaihtoehto myös paaluperustukselle.

Pientalon maanvaraiset sokkelit tehdään muutenkin pääsääntöisesti sen minimiperustusleveyden mukaan. Erillisten anturoiden valaminen on kyllä jo kymmeniä vuosia ollut hyvin heikosti kantavien maiden juttu, tai sitten syynä se idioottimainen harkkoperustus tai harkkoseinät.

 

[Tuomi0]

Puutalon ainut oikea perustus kohtuulliselle maaperälle on antura, harkkosonkeli ja maavastainen betonilaatta. Siinä on myöskin tee se itse potentiaali korkea.

Anturamuottilaudat tontille vaan ja se on mielettömän hienoa kesäpäivän aktiviteettia. Usko tai älä mutta muotit saa myytyä satasella kesällä jos et halua itse uusiokäyttää. Pystyy muijasta ja kakaroista lähtien osallistumaan koko perhe rakentamiseen heti.

 

[Koolinki]

Kaikissa DENin pientaloissa käytetään Perustava Oy:n vakioratkaisua, joka on 90 cm korkea valusokkeli. Luonnollisesti raudoitus ja tässä tapauksessa myös eriste asennetaan ennen valua valumuottien sisään. Valubetoni on B-luokan betonia, joka on melkoista vesivelliä ja pyrkii pursuamaan ulos valumuottien alta, jos maassa on vähänkään epätasaisuuksia. Tämän johdosta jättävät tärytyksen usein minimiin, jonka seurauksena valun sisään voi jäädä isojakin ilmakuplia ja ikävän näköisiä koloja sokkelin ulkopintaan. Patolevyt yms. eivät kuulu sokkelitoimitukseen.

Valumuotit poistetaan nopeasti yleensä jo muutaman päivän kuluttua valusta. Suuren vesipitoisuuden johdosta valuun syntyy kuivuttuaan lähes varmuudella joskus isojakin halkeamia sekä pienempiä hiushalkeamia. Isommat sokkelin läpi menevät halkeamat korjataan rälläköimällä halkeama liikuntasaumaksi. Tällainen korjaus herättää kyllä oikeutetusti kysymyksiä.

Pehmeillä vetisillä savimailla paalutettavan anturan alle Perustava asentaa erikoiskovan EPS-eristelevyn. Näissä toteutuksissa on ilmennyt perustusten painumista. Vajoamisen syinä on ilmennyt mm. negatiivinen vaippahankaus, jolla tarkoitetaan pystysuoraa kitkaa maan ja paalun välillä. Painuvassa tilassa oleva maa-aines puristuu paaluun, jolloin paalulle syntyy lisäkuormitusta. Kun esimerkiksi savi puristuu kokoon ja painuu, se vetää paalua alaspäin. Tämä on mahdollista, jos paaluja ei ole lyöty kallioon saakka ja kolme viimeistä lyöntisarjaa on laiminlyöty. Vajoamisen syitä on toki muitakin.

Käsitteenä antura tarkoittaa sokkelin maata vasten olevaa levennystä, joka on mahdollista toteuttaa useilla eri tavoilla. DENin talojen vakioperustuksissa anturan muodostaa maata vasten oleva sokkelivalun levennys. Tällainen rakenne on halvin ja nopein tehdä. Kuva sokkelin rakenteesta ohessa.

 

[pinkeliviinica]

edesmenneen jukkatalon perustus piirustus. (vuodelta 2021)

erillissuunnitelma