Vikana on se, että ajatellaan että työntekijöistä voi ja pitää jatkuvasti repiä maksimitehot irti. Ihminen ei toimi sillä tavalla. Maksimiteholla voi toimia vain rajoitetun ajan. Otetaan analogia vaikka juoksijoista. Ihminen kykenee juoksemaan 100 metrin pätkä kovaakin vauhtia. Mutta ei samalla vauhdilla pysty maratonia juoksemaan. Jokainen ymmärtää tämän. Ihan sama pätee muuhunkin ihmisen tekemiseen. Jos vedät koko ajan 100 %, niin jossain vaiheessa tulee stoppi.
Koneistajalle maksetaan siitä, että kone tekee työtä ja tuottaa firmalle rahaa. Jos kone on ajanut kappaleen ja siinä on vaihdossa vaikka 15-30min tauko, niin tuo tauko on firman tuloksesta pois. CNC-koneet maksaa satoja tuhansia, niin ei tuollaista konetta ole vara pitää tyhjänä vaan käytännössä se on optimoitava niin, että se ajaa käytännössä koko työpäivän ja kappaleen vaihtoaika minimoidaan.
Toisaalta firma ei toimi yksin tässä maailmassa. Jos kilpaijia saa tehtyä osat halvemmalla / nopeammin jne. niin äkkiä ei ole sitä työtä enää. Kyllä tehokkuus lisääntyy, useimmin automaation avulla. Esim. noi kappaleiden työjärjestykset sun muut voidaan nykyaikaisella aikatalututusjärjestelmällä aikatauluttaa optimaalisesti, eikä siihen mitää koneistajan päätöksiä tarvita.
No jos sitä pystyy automatisoimaan, niin se työntekijän kustannus on aika pieni osa kokonaispakettia. Myös joskus on hyvä olla lähellä asiakasta ja Kiinasta rahti maksaa ja vie aikaa.
On sitä vielä aika paljon euroopassakin tosin ei tuollaista näpertelyä missä operaattori vaihtelee manuaalisesti kappaleita ja tekee päätöksiä tuotantoon liittyen vaan pitkälle automatisoitua hommaa. Automaattisesti voidaan hoitaa kappleiden lataus koneisiin ja kiinnittimiin, koneiden setupin vaihdot, työkalut, varastot, pesut, mittaukset yms. Koko paska oikeastaan. Toki investoinnit automaatioon maksaa mutta sillä saadaan pidettyä tuotantoa täälläkin päin maailmaa ja maksettua palkkaa niille operaattoreille.
Perstuntumalla on kasvaneet. Itse pidän huolta ettei alaisilla ole liikaa stressiä ja välillä annan palkallisen ylimääräistä lomaa sen viikon pari jos se on mahdollista, mutta tuntuu et toisinaan ei yläporras tajua että burniksessa oleva työntekijä on helvetisti kalliimpi, kuin projektin viikolla myöhästyminen.
Tässä on vaan välillä sellaisia eroja että Tekeekö firma bulkkipalikkaa kenelle tahansa, tekeekö erikoismuotteja asiakkaalle, vai tekeekö firman sisäiseen tuotantoon osia. Monesti helpompi reagoida tilauksiin, ongelmiin ynnä muihin kiireisiin jos ei tartte palikkaa odottaa kuukautta kiinasta. Oman talon sisällä voidaan tehdä varastointi, suunnittelu, maalaus, testaus, koneistus ja laadunvalvonta, pakkaus jne. Tilaat palikat kiinasta ja ne onkin 0,5mm toleranssin ulkopuolella niin tuotanto pysähtyy kun ei ole osia mistä tehdä. Kiinalaiset varmasti tekevät halvemmalla, mutta välillä kannattaa maksaa edes jotain. Ei se koneistajan palkka niin hirveitä ole jos 20€ materiaalista tehdään muutamassa tunnissa kymppitonnin varaosa.
Lyhyesti, se on täyttä paskaa mitä sieltä tulee ja sitä korjataan täällä jälkikäteen. Jos haluaa laadukasta koodia, se maksaakin äkkiä saman verran mitä täällä.
Se on alettu huomata myös bulkkiteollisuudessa. Kumma että ei tulekkaan halvemmaksi teettää kiinassa/intiassa ja korjata suomessa.
Ja varmaan patria, sisu, sako ja yms mielellään siirtäisi koneistuksen Kiinaan jos vaan halvalla saisi. Eipä tarttis miettiä sorvataanko lisää tykinammuksia, sen kuin tilataan ne kiinasta halvemmalla.
Koodauksessa on vielä se, että paska koodi kannattaa ehkä kokonaan raahata roskapönttöön. Sen jälkeen voi koodata itse ohjelman, jota ymmärtää ja joka toimii.
Siina palkassa ei ole hirvittavaa eroa ole mutta ammattitaidossa on. Se miksi on ylipaataan siirretty koodausta Kiinaan on se etta taalla on tekijoita siina missa ne ovat olleet lannessa loppu.
Arkkitehtuuri maarittaa kuinka pienia palasia saa kerrallaan heittaa roskiin. Oikein karmea arkkitehtuuri niin tuntuu ettei mitaan mita on tehty 10 vuoden aikana voi uudelleen kaytettavaa vaan kaikki roskiin.
Tämmösissä vaan tuppaa olemaan, että paska koodi = ei täällä koodattu. Ihan siitä koodista riippumatta.
Nykyisessä firmassa tilataan paljon erinäisiä osia sekä Suomesta että Kiinasta. Aika pieniä nuo suomalaiset pajat tuntuu olevan (ainakin ne kourallinen minkä kanssa olen ollut tekemisissä), sinänsä käy järkeen kun koneet on helvetin kalliita ja todella kilpailtu ala tuo on. Pienet katteet jne, niin kasvaminen ei ole helppoa.
Taitaa tosin olla aika universaali ongelma alalla kuin alalla, että kaiken pitäisi tapahtua välittömästi ja vaikka se riittävillä resursseilla olisi teoriassa mahdollista, niin niitä resursseja ei kuitenkaan haluta antaa. Mutta valitetaan ja voivotellaan silti 
CNC kokeistusta kiiinassa:
Ainakin isommissa firmoissa on ihan perinteistä, että pomot pistävät pärstäkertoimen mukaan noin kerran vuoteen porukkaa pihalle muutosneuvotteluiden yhteydessä. Ei niissä mitään muita järjestyksiä noudateta kuin pakollisia TES:in määrittelemiä (jos sellainen järjestys sattuu TES:ssä olemaan) ja TES/lainsäädännön antamia suojia.
Ei nyt varsinaisesti saanut varmuutta kysymykseen.
Hankala tuohon on 100% varmuutta varmaan keneltäkään saada yleisesti, mutta veikkaisin, että tällaista ei ole. En voi kuitenkaan väittää tuntevani kaikkia TES:ejä.
Suomessa ei ole tälläistä sääntöä tai käytäntöä, ellei nyt sitten tosiaan jossain todella erikoisessa TES:issä ole. Työnantajalla on Suomessa vapaus valita ketkä saavat kenkää (paitsi poikkeukset, esim. vanhempainvapaalla oleva ja luottamusmies). Toki, jos paketin haluaa, niin kannattaahan sitä ehdottaa. Työnantajan voi olla järkevää kohdistaa valintansa henkilöihin, jotka ovat muutenkin lähtöfiiliksissä.
Jos työnantaja katsoo, että Penalle ei ole enää tarvetta, niin ei siinä auta Jaskan tulla sanomaan, että hän haluaa lähteä Penan sijasta. Pena lähtee ja työnantaja odottaa että Jaska lähtee sitten ihan vapaaehtoisesti.
Joskus tavoitteena voi olla tietty nuppiluku tai prosenttiosuus, mutta voi olla myös jokin toiminto, osasto, tiimi tms. Jos esim. mikrotuki halutaan ulkoistaa, niin tuskin silloin kaivataan vapaaehtoisia lähtijöitä koneistamon puolelta.
Normaalisti nuo kierretään laittamalla paikka auki niin, että ne ei-toivotut irtipotkitut ei siihen sovi. Been there, done that - HR:n ohjeistuksen keraRuotsissa on ollut ainakin aikanaan juurikin se malli, että viimeksi tullut laitetaan pihalle.
Mutta kysyjän kysymykseen vastaten, kun täällä tätä mutu-väkeä on ilman faktoja. Eli jos yt:ssä ollaan päädytty siihen, että yksikön pitää vähentää viisi henkilöä, pomot katsovat tuottavuuden perusteella, että laitetaan nuo viisi huonosti tuottavaa ulos. Mutta jos tässä kohtaa hyvin tuottava Pena päättää ottaa lopputilin, niin silloin yksi näistä viidestä pelastuu irtisanomiselta. Ja jos kuuden kuukauden sisällä potkuista joku päättää lähteä, pitää myös paikkaa tarjota näille lähteneille. Tämä on tullut todistettua ihan elävässä elämässä isossa organisaatiossa. Sitä riemun määrää, kun olivat päässeet vaikean ihmisen eroon ja joutuivat ottamaan sen takaisin kaksi kuukautta potkuista, kun toinen lähti samasta yksiköstä muualle
Heikosti asioista perillä oleva HR, jos oikeasti on isosta organisaatiosta ollut kyse.Mutta itsenäisesti lähtevä ei välttämättä saa samoja etuja kuin YT’eissä pois potkitut.
Näin myös ymmärrän aiemman viestin johon vastasit.
Jos vaikka haluttiin tuote muttei tekijöitä? Ostetaan kilpailija pois?
Perustapaus taitaa olla se, että ostetaan firma eikä sitouteta sitä mukana tullutta porukkaa, joka sitten lähtee, kun ei viihdy korporaatiokulttuurissa tjms. Eli ei pistetä tarkoituksella pihalle vaan sattuu ns. vahinko, jota voisi epäpätevyydeksikin kutsua.
Tai sitten halutaan ihan vain valmis asiakaskunta, eli heitetään ostetun firman henkilökunta ja tuotteet "roskikseen" ja vaihdetaan asiakkaille oma vastaava tuote. Tämä onnistuu toki lähinnä bulkkipuolella eikä välttämättä toimi, jos alalla on paljon kilpailua ja/tai oma tuote on paljon ostettua huonompi.
Vedin 2 kertaa about 1.5 vuotta ns. sata lasissa, ei käytännössä normaalipituisia päiviä eikä arkivapaita ja osa töistä oli yöunista pois ajoittuen joko ilta- tai aamuyöhön. Perhe-elämähän siinä kärsi ja ero oli varmaan lähellä, mutta leipäännyin lopulta siihen ja äänestin jaloilla. Jotenkin oma kunnianhimo oli liian suuri luovuttamiseen joten vedin projektit ensin maaliin omin voimin kun en apuja saanut. Eniten olin pettynyt esihenkilöihin joita noiden kahden projektin aikana oli kaksi. Molemmat todella hyviä tyyppejä kahden kesken ja arvosti työmotivaatiota, mutta kumpikin huonoja esihenkilöitä sillä tavalla että eivät antaneet apukäsiä kun niitä pyysin ja kitsastelivat palkankorotuksissa kun niitä pyysin. Tavallaan tunnistivat ja tunnustivat sen, että teen liikaa töitä ja saan siitä liian vähän palkkaa ja olen firmalle arvokas työntekijä. Silti eivät sitä arvostusta tuoneet konkretiaan asti. Tuohon työmaailmaan en enää palaisi muuten kuin yrittäjänä. Sanelisin asiakkaille ja yhteistyökumppaneille omat ehtoni ja pitäisin niistä kiinni sekä laskuttaisin työstä sen verran että sitä olisi myös mielekästä tehdä. Kullanarvoista työkokemusta ja opin itsestäni ainakin sen, ettei tuo burnout ihan niin helposti kaikille tule kuin joka paikassa toitotetaan niin kauan kuin motivaatio ja työhalut riittävät. Motivaatio kumpusi siis omasta halusta kehittyä vaikka sellaiset työmäärät kuormittivatkin raskaasti.
Tekis mieli joku pieni plasmaleikkuri hommata autotalliin että sais moiset kilvet yms tehtyä rosterista mutta ei taida maksaa itseään takaisin jos ostais vähänkin kunnollisen ja laittais tallin sulakkeetkin siihen malliin että kestää.
Pakko quotata koko rimpsu, aivan kuin minun näppikseltäni tullut.
Näinhän se on vieläkin pitkälti. Itse olen pari kertaa ottanut heti ensimmäisten joukossa eropaketin, kun firma rupesi sellaista tarjoamaan vaikka en todellakaan ollut lähtevien listalla. Kyllä se 12kk palkka aika mukavasti on antanut mahdollisuuksia perheen kanssa lomailla vähän pidempään. Uuden työh hakemiseen omalla osaamisella ja CV:llä ei mene kauaa, kun soittelee parit firmat läpi ja pääsee sieltä valitsemaan itselleen sopivimman position ja rahatarjouksen. Toisaalta kyllähän firmatkin tuolla tapaa säästää ihan mukavasti.
Mulle ei tullut totaalistoppia missään vaiheessa, en vaan osannut pysäyttää. Parempaan duuniin kesälomien (raksahommia omalla tontilla
) jälkeen siirryttyä alkoi palautua siitä ajattelutavasta että kaikki pitää itse jaksaa tehdä eikä voi sanoa ei. Nykyään koen asemani vähän enemmän arvostettuna, palkkaa on hilattu tuntuvasti ylöspäin ja esihenkilölle voi puhua avoimemmin ja suoraan ja hän ymmärtää nämä asiat paremmin ja on enemmän alaistensa selkänoja.
Jep jep, aika tuttua juttua, itse olen nyt saikulla viimekesäisen burnoutin jälkeen, diagnoosina keskivaikea masennus. Olin välillä jo nelisen kuukautta osa-aikaisesti töissäkin ja meni ihan ok, mutta sitten esihenkilö tempaisi taas kunnon paskakaniinin paskahatustaan antamalla kirjallisen varoituksen siitä, että erehdyin marisemaan turhan monimutkaisista prosesseista ja liian suuresta työtaakasta, jonka seurauksena masennukseni jälleen paheni ja nyt tosiaan taas 100% saikulla kuun loppuun. Kesäkuussa pitäisi vissiin koittaa taas jotain töihinpaluuta, stressaa ja ahdistaa aika tavalla ja ajatukset pyörivät irtisanoutumisessa, mutta pakko se kai jotenkin on koittaa kunnialla taistella ainakin ensi maaliskuulle, kun muuten rahaa ei tule mistään vaimon ollessa hoitovapaalla.
Tutulta kuulostaa. Kukaan ei varmaan ole tarkoituksella paska pomo, mutta tätä kyvyttömyyttä johtamiseen vaan esiintyy vähän liikaa ja kiire ja luvut painaa liikaa vaakakupissa. Alaisia ei kuunnella tai heidän kaikki ulostulonsa pyritään vaientamaan ja HR-kalkkunoille esitetään että asiat on täysin reilassa.
Saikulle jäin 12/2022, loppukeväästä 2023 osa-aikaisella saikulla (40 ja60%) palailin. Juhannuksen nurkilla 2023 pomolla/firmalla käänty kelkka 180 astetta lupauksiensa suhteen.
Aikalailla samaa kuvioo täällä.
luultavasti vanhat CNC koneet jostain vuodelta 1999 pyörii Suomessa vielä koska toimivat, uusia ei hankita, kaikki koneiden työstämä raaka-aine on Suomesta niin siinä ei ole import kuluja
Ei kyllä pidä paikkaansa. Monet suomalaiset yritykset investoivat massiivisesti uuteen konekantaan. Esim. edellisessä työpaikassani muutamien vuosien aikana kun siellä olin, ostettiin muistaakseni sinä aikana 4kpl uusia Mazakin moniakselisorveja, robottisoluilla varustettuna. Puhutaan 1-2 milj./kone. Nykyisessä työpaikassa, joka on iso kannattava konepaja, esim. on hankittu viimeisen kahden vuoden aikana useampi uusi cnc-kone. Iso cnc-työstökeskus, joka oli jo yksinään 3,5 milj. euroa. Sitten n. 1,5 milj. isompi cnc-hiomakone. Ja ainakin yksi pieni cnc-sorvi. Uusia investointeja suunnitellaan kokoajan. Vanhojakin koneita on kyllä vielä paljon käytössä, osa aika romuja. Ne ajetaan loppuun ja korvataan uusilla.
Outo kommentti, Suomessa ja länsimaissa kuitenkin voidaan kuitenkin kilpailla vaan laadulla, mikä ei oikein huonoilla työkaluilla onnistu. Ennemmin Kiinassa ne vuoden 1999 koneet pyörii ja vieressä kymmenen ahkeraa kiinalaista hioo käsiviilalla vähän pieleen menneitä kappaleita kuntoon.
En ole itse palanut loppuun, mutta jos sen takia tarvitaan 1 1/2 vuotta saikkua niin voisin kuvitella ettei silloin yleinen päätöksentekokyky ole parhaimmillaan.
